Keskusteluryhmän tarkoitus?

Fibro-Einari paljasti jo totuuden itse: hän ei halua sairastaa fibromyalgiaa, joka mielletään keski-ikäisten naisten epämääräiseksi oireiluksi, vaan hienommalta kuulostavaa pehmytkudosreumaa.

moi Emma
Kiitos! Mukava, että joku ymmärsi pointtini. Ko. keskustelu näyttää elävän ihan omaa elämäänsä, siihen en enää välitä osallistua. Tulipahan sanottua ulos se mikä on jo pitkään ottanut aivoon. Tuolle toiselle: naistentauti? No voipi olla, ei se minua ole haitannut. Vanha nimi vaan oli kuvaavampi. Sama juttu esim. Raynardin oireen suhteen. Minulla on aina kylmät kädet ja jalat, kertoo varmaan enemmän kuin oireiden nimillä prassailu. Saahan näistä tietysti hyviä keskustelun aloituksia ja itselleen vähän nostetta toisten silmissä. On sillä hienot sairaudet; Kas kun ei se pääse eläkkeelle...... ;)

fibro-einari (original) kirjoitti:

moi Emma
Kiitos! Mukava, että joku ymmärsi pointtini. Ko. keskustelu näyttää elävän ihan omaa elämäänsä, siihen en enää välitä osallistua. Tulipahan sanottua ulos se mikä on jo pitkään ottanut aivoon. Tuolle toiselle: naistentauti? No voipi olla, ei se minua ole haitannut. Vanha nimi vaan oli kuvaavampi. Sama juttu esim. Raynardin oireen suhteen. Minulla on aina kylmät kädet ja jalat, kertoo varmaan enemmän kuin oireiden nimillä prassailu. Saahan näistä tietysti hyviä keskustelun aloituksia ja itselleen vähän nostetta toisten silmissä. On sillä hienot sairaudet; Kas kun ei se pääse eläkkeelle...... ;)

Jossakin aikaisemmassa keskustelussa mainitsin itse tuosta, kun ihmiset puhuttelevat itseään sairauden nimellä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. On ihmisarvoa alentavaa ottaa nimensä etuliitteeksi jokin sairaus. Silloin ihminen alkaa kulkemaan sen sairauden ohjattavana, eikä itse ole sairauden ohjaaja, toisinsanoen elämänsä ohjaaja.
Itseään täytyy aina arvostaa senverran, että kutsuu nimeltä jonka on joskus vanhemmiltaan saanut. Muutenkin sairauden kanssa taistelemisessa on oma tekemisensä, ei siihen tarvitse niin alistua, että ottaa siitä jo nimenkin.
Tsemppiä sinulle Einari, kirjoitin tähän siksi, että todennäköisesti tässä käyt lukemassa:)
Ja kaikki muutkin tsemppiä tielle itsekullekin ja keväistä mieltä, tuetaan toinen toistamme täälläkin kirjoituksillamme ja annetaan neuvoja ollaan ymmärtäväisiä ja joskus jopa kritikoidaankin, niin ne vertaistukihenkilötkin tekevät joita voisi tavata naamasta naamaan, jos vain viitsisi lähteä tietsikan vierestä pois, mutta näin tämä on helpompaa, ei kelit ole esteenä... Aurinkoa ja iloista pääsiäisajan viettoa.. on Yksi joka kuolemalla kuoleman voitti!

Tuulia kirjoitti:

Jossakin aikaisemmassa keskustelussa mainitsin itse tuosta, kun ihmiset puhuttelevat itseään sairauden nimellä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. On ihmisarvoa alentavaa ottaa nimensä etuliitteeksi jokin sairaus. Silloin ihminen alkaa kulkemaan sen sairauden ohjattavana, eikä itse ole sairauden ohjaaja, toisinsanoen elämänsä ohjaaja.
Itseään täytyy aina arvostaa senverran, että kutsuu nimeltä jonka on joskus vanhemmiltaan saanut. Muutenkin sairauden kanssa taistelemisessa on oma tekemisensä, ei siihen tarvitse niin alistua, että ottaa siitä jo nimenkin.
Tsemppiä sinulle Einari, kirjoitin tähän siksi, että todennäköisesti tässä käyt lukemassa:)
Ja kaikki muutkin tsemppiä tielle itsekullekin ja keväistä mieltä, tuetaan toinen toistamme täälläkin kirjoituksillamme ja annetaan neuvoja ollaan ymmärtäväisiä ja joskus jopa kritikoidaankin, niin ne vertaistukihenkilötkin tekevät joita voisi tavata naamasta naamaan, jos vain viitsisi lähteä tietsikan vierestä pois, mutta näin tämä on helpompaa, ei kelit ole esteenä... Aurinkoa ja iloista pääsiäisajan viettoa.. on Yksi joka kuolemalla kuoleman voitti!

Kiitos. Kauniisti osaatte asian esittää, paljon nätimmin ja ymmärrettävemmin kuin minä. Eli lukekaa Tuulian ja Emman kirjoituksia, niissä on ASIAA !

Päästäistä itsellennekin

(joo, hauta oli tyhjä......)

Tuulia kirjoitti:

Jossakin aikaisemmassa keskustelussa mainitsin itse tuosta, kun ihmiset puhuttelevat itseään sairauden nimellä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. On ihmisarvoa alentavaa ottaa nimensä etuliitteeksi jokin sairaus. Silloin ihminen alkaa kulkemaan sen sairauden ohjattavana, eikä itse ole sairauden ohjaaja, toisinsanoen elämänsä ohjaaja.
Itseään täytyy aina arvostaa senverran, että kutsuu nimeltä jonka on joskus vanhemmiltaan saanut. Muutenkin sairauden kanssa taistelemisessa on oma tekemisensä, ei siihen tarvitse niin alistua, että ottaa siitä jo nimenkin.
Tsemppiä sinulle Einari, kirjoitin tähän siksi, että todennäköisesti tässä käyt lukemassa:)
Ja kaikki muutkin tsemppiä tielle itsekullekin ja keväistä mieltä, tuetaan toinen toistamme täälläkin kirjoituksillamme ja annetaan neuvoja ollaan ymmärtäväisiä ja joskus jopa kritikoidaankin, niin ne vertaistukihenkilötkin tekevät joita voisi tavata naamasta naamaan, jos vain viitsisi lähteä tietsikan vierestä pois, mutta näin tämä on helpompaa, ei kelit ole esteenä... Aurinkoa ja iloista pääsiäisajan viettoa.. on Yksi joka kuolemalla kuoleman voitti!

Eikö ole ihmisarvoa alentavaa, että täällä luokitellaan ihminen sairautensa vangiksi vain nimimerkin perusteella? Osaat varmaan sanoa, millainen ihminen minä olen, kun nimimerkkini on nilkku?

Säännöistä ei sanota, että oikeaa etunimeä on käytettävä, joten voisit sinäkin lopettaa tyhjänpäiväisen vouhottamisen. Elä ja anna muidenkin elää.

Tuulia kirjoitti:

Jossakin aikaisemmassa keskustelussa mainitsin itse tuosta, kun ihmiset puhuttelevat itseään sairauden nimellä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. On ihmisarvoa alentavaa ottaa nimensä etuliitteeksi jokin sairaus. Silloin ihminen alkaa kulkemaan sen sairauden ohjattavana, eikä itse ole sairauden ohjaaja, toisinsanoen elämänsä ohjaaja.
Itseään täytyy aina arvostaa senverran, että kutsuu nimeltä jonka on joskus vanhemmiltaan saanut. Muutenkin sairauden kanssa taistelemisessa on oma tekemisensä, ei siihen tarvitse niin alistua, että ottaa siitä jo nimenkin.
Tsemppiä sinulle Einari, kirjoitin tähän siksi, että todennäköisesti tässä käyt lukemassa:)
Ja kaikki muutkin tsemppiä tielle itsekullekin ja keväistä mieltä, tuetaan toinen toistamme täälläkin kirjoituksillamme ja annetaan neuvoja ollaan ymmärtäväisiä ja joskus jopa kritikoidaankin, niin ne vertaistukihenkilötkin tekevät joita voisi tavata naamasta naamaan, jos vain viitsisi lähteä tietsikan vierestä pois, mutta näin tämä on helpompaa, ei kelit ole esteenä... Aurinkoa ja iloista pääsiäisajan viettoa.. on Yksi joka kuolemalla kuoleman voitti!

Voi kun se liikkuminen olisikin kiinni vain viitseliäisyydestä ja keleistä.

nilkku kirjoitti:

Eikö ole ihmisarvoa alentavaa, että täällä luokitellaan ihminen sairautensa vangiksi vain nimimerkin perusteella? Osaat varmaan sanoa, millainen ihminen minä olen, kun nimimerkkini on nilkku?

Säännöistä ei sanota, että oikeaa etunimeä on käytettävä, joten voisit sinäkin lopettaa tyhjänpäiväisen vouhottamisen. Elä ja anna muidenkin elää.

Voi hyvänen aika, voiko tuohon muuta sanoa.
Kun kyse ei ollut pelkästään nimimerkistä vaan siitä, että sairastamisesta tulee elämän koko sisältö. Ja älkää sanoko, että ei ole totta, sellaisia ihmisiä on paljon, joiden elämänhalun sairaus on täysin romuttanut ja sairauden ympärillä pyörimisestä on tullut koko elämä.
Tässä taas tuli todistettua, että keskustelu ja etenkin väittely on joskus täysin mahdotonta, ainakin tällä palstalla. Onko pakko heti mennä henkilökohtaisuuksiin tai leimata toinen idiootiksi, jos on eri mieltä.
Pikkuseikkoihin takertuminen on turhaa pikkusieluisuutta.
ei tästä tämän enempää.

Tuulia kirjoitti:

Jossakin aikaisemmassa keskustelussa mainitsin itse tuosta, kun ihmiset puhuttelevat itseään sairauden nimellä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. On ihmisarvoa alentavaa ottaa nimensä etuliitteeksi jokin sairaus. Silloin ihminen alkaa kulkemaan sen sairauden ohjattavana, eikä itse ole sairauden ohjaaja, toisinsanoen elämänsä ohjaaja.
Itseään täytyy aina arvostaa senverran, että kutsuu nimeltä jonka on joskus vanhemmiltaan saanut. Muutenkin sairauden kanssa taistelemisessa on oma tekemisensä, ei siihen tarvitse niin alistua, että ottaa siitä jo nimenkin.
Tsemppiä sinulle Einari, kirjoitin tähän siksi, että todennäköisesti tässä käyt lukemassa:)
Ja kaikki muutkin tsemppiä tielle itsekullekin ja keväistä mieltä, tuetaan toinen toistamme täälläkin kirjoituksillamme ja annetaan neuvoja ollaan ymmärtäväisiä ja joskus jopa kritikoidaankin, niin ne vertaistukihenkilötkin tekevät joita voisi tavata naamasta naamaan, jos vain viitsisi lähteä tietsikan vierestä pois, mutta näin tämä on helpompaa, ei kelit ole esteenä... Aurinkoa ja iloista pääsiäisajan viettoa.. on Yksi joka kuolemalla kuoleman voitti!

Tuulia täällä kirjoittelee ja kiittää monenmoisista vastauksista joita edellinen kirjoitukseni sai aikaiseksi.
Pyytäisin kuitenkin kritoijia lukemaan tekstini huolella. En tarkoittanut, että minä tai joku muu halvetaa toisen elämää, vaan se tehdään itse kun otetaan sairaudesta nimi ja identiteetti itselle.
Mitä tulee tuohon liikkeelle lähdön viitsimiseen, niin se on kaunis ilmaisu sille kun ei kertakaikkiaan kykene aina lähtemään.
Jospa kertoisin hieman itsestäni, vaikka en ratsastakkaan sairauksien nimillä. Sairastan selkärankareumaa ja on todellakin aamuja jolloin en itse saa edes sukkia jalkaani. Yöunet ovat mitä ovat särkyjen vuoksi ja kun tuo särky riivattu ei enää pysy pelkästään edes selässä, vaan on nyt keksinyt jalkojen ja käsien puhumattakaan niskan ja olkapäiden nivelistä. Olen hieman yli nelikymppinen vanhus liikkeiltäni. No tuo nyt ei vielä riitä, on nimittäin kilpirauhasen krooninen tulehdus joka aih. vajaatoimintaa. Sitä tosin ei oikein muistakaan kun sen lääkitys on kunnossa, mutta tulehdus kun on, niin eihän sekään onneton pysy kokoajan samassa ja lääkitystä saa rustata milloin ylös, milloin alas. No kun vielä jatkan, että olen näkövammainen niin eiköhän siinä yhdelle ole jo riittämiin...luulisi, mutta kun nuo vakuutusyhtiöt ovat sitä mieltä, että olen täysin työkykyinen, niin en saa edes eläkettä...
Mutta silti nimimerkkini ei ole reuma-vajis-näkövamma-tuulia voisko lisätä vielä elätti?
Terkkuja teille kaikille. Ei anneta elämän tai sen olosuhteiden masentaa mieliämme.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin: ILOISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA KAIKILLE. ON YKSI JOKA KUOLEMALLAAN KUOLEMAN VOITTI...!

Tuulia kirjoitti:

Tuulia täällä kirjoittelee ja kiittää monenmoisista vastauksista joita edellinen kirjoitukseni sai aikaiseksi.
Pyytäisin kuitenkin kritoijia lukemaan tekstini huolella. En tarkoittanut, että minä tai joku muu halvetaa toisen elämää, vaan se tehdään itse kun otetaan sairaudesta nimi ja identiteetti itselle.
Mitä tulee tuohon liikkeelle lähdön viitsimiseen, niin se on kaunis ilmaisu sille kun ei kertakaikkiaan kykene aina lähtemään.
Jospa kertoisin hieman itsestäni, vaikka en ratsastakkaan sairauksien nimillä. Sairastan selkärankareumaa ja on todellakin aamuja jolloin en itse saa edes sukkia jalkaani. Yöunet ovat mitä ovat särkyjen vuoksi ja kun tuo särky riivattu ei enää pysy pelkästään edes selässä, vaan on nyt keksinyt jalkojen ja käsien puhumattakaan niskan ja olkapäiden nivelistä. Olen hieman yli nelikymppinen vanhus liikkeiltäni. No tuo nyt ei vielä riitä, on nimittäin kilpirauhasen krooninen tulehdus joka aih. vajaatoimintaa. Sitä tosin ei oikein muistakaan kun sen lääkitys on kunnossa, mutta tulehdus kun on, niin eihän sekään onneton pysy kokoajan samassa ja lääkitystä saa rustata milloin ylös, milloin alas. No kun vielä jatkan, että olen näkövammainen niin eiköhän siinä yhdelle ole jo riittämiin...luulisi, mutta kun nuo vakuutusyhtiöt ovat sitä mieltä, että olen täysin työkykyinen, niin en saa edes eläkettä...
Mutta silti nimimerkkini ei ole reuma-vajis-näkövamma-tuulia voisko lisätä vielä elätti?
Terkkuja teille kaikille. Ei anneta elämän tai sen olosuhteiden masentaa mieliämme.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin: ILOISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA KAIKILLE. ON YKSI JOKA KUOLEMALLAAN KUOLEMAN VOITTI...!

Pitäähän sinulla olla konkreettista näyttöä, kun väität, että joku tai jotkut täällä ovat ottaneet sairaudestaan identiteetin itselleen. Nimimerkki ei mielestäni todista mitään. Sairauteen viittava nimimerkki on kätevä, ettei toisten tarvitse arvailla, mikähän tuotakin vaivaa.

Olen kai täysin luokaton ihminen, kun olen vieraillut keskusteluryhmissä kahdeksan vuotta mutta en kertaakaan omalla nimelläni. Sen olen huomannut, että asiallisesti keskusteleville räkyttävät ne, joilla on tulenpalava tarve nostaa itsensä toisten yläpuolelle.

Emma kirjoitti:

Voi hyvänen aika, voiko tuohon muuta sanoa.
Kun kyse ei ollut pelkästään nimimerkistä vaan siitä, että sairastamisesta tulee elämän koko sisältö. Ja älkää sanoko, että ei ole totta, sellaisia ihmisiä on paljon, joiden elämänhalun sairaus on täysin romuttanut ja sairauden ympärillä pyörimisestä on tullut koko elämä.
Tässä taas tuli todistettua, että keskustelu ja etenkin väittely on joskus täysin mahdotonta, ainakin tällä palstalla. Onko pakko heti mennä henkilökohtaisuuksiin tai leimata toinen idiootiksi, jos on eri mieltä.
Pikkuseikkoihin takertuminen on turhaa pikkusieluisuutta.
ei tästä tämän enempää.

Jos jollekin sairaudesta on tullut elämänsisältö niin sitä tuskin voi päätellä nimimerkistä. Itsekin käytän eri keskustelupalstoilla eri nimimerkkejä. Ilmeisesti tällä hetkellä elämäni pyörii gekkojen ympärillä, kun se valitsin nimimerkikseni. Tosiasiassa näin kuitenkin kävi, koska se sana tuli ensimmäisenä mieleen.

Toiseksi, jos jollekin nyt olisikin sairaudesta syystä tai toisesta tullut elämän sisältö, niin mitä se muille kuuluu? Kukin tehköön elämällään mitä haluaa.

Tuulia kirjoitti:

Tuulia täällä kirjoittelee ja kiittää monenmoisista vastauksista joita edellinen kirjoitukseni sai aikaiseksi.
Pyytäisin kuitenkin kritoijia lukemaan tekstini huolella. En tarkoittanut, että minä tai joku muu halvetaa toisen elämää, vaan se tehdään itse kun otetaan sairaudesta nimi ja identiteetti itselle.
Mitä tulee tuohon liikkeelle lähdön viitsimiseen, niin se on kaunis ilmaisu sille kun ei kertakaikkiaan kykene aina lähtemään.
Jospa kertoisin hieman itsestäni, vaikka en ratsastakkaan sairauksien nimillä. Sairastan selkärankareumaa ja on todellakin aamuja jolloin en itse saa edes sukkia jalkaani. Yöunet ovat mitä ovat särkyjen vuoksi ja kun tuo särky riivattu ei enää pysy pelkästään edes selässä, vaan on nyt keksinyt jalkojen ja käsien puhumattakaan niskan ja olkapäiden nivelistä. Olen hieman yli nelikymppinen vanhus liikkeiltäni. No tuo nyt ei vielä riitä, on nimittäin kilpirauhasen krooninen tulehdus joka aih. vajaatoimintaa. Sitä tosin ei oikein muistakaan kun sen lääkitys on kunnossa, mutta tulehdus kun on, niin eihän sekään onneton pysy kokoajan samassa ja lääkitystä saa rustata milloin ylös, milloin alas. No kun vielä jatkan, että olen näkövammainen niin eiköhän siinä yhdelle ole jo riittämiin...luulisi, mutta kun nuo vakuutusyhtiöt ovat sitä mieltä, että olen täysin työkykyinen, niin en saa edes eläkettä...
Mutta silti nimimerkkini ei ole reuma-vajis-näkövamma-tuulia voisko lisätä vielä elätti?
Terkkuja teille kaikille. Ei anneta elämän tai sen olosuhteiden masentaa mieliämme.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin: ILOISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA KAIKILLE. ON YKSI JOKA KUOLEMALLAAN KUOLEMAN VOITTI...!

Kukaan ei pilkannut sinua, vaikka kerroit sairauksistasi. Suothan saman myös muille?

Tuulia kirjoitti:

Jossakin aikaisemmassa keskustelussa mainitsin itse tuosta, kun ihmiset puhuttelevat itseään sairauden nimellä.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. On ihmisarvoa alentavaa ottaa nimensä etuliitteeksi jokin sairaus. Silloin ihminen alkaa kulkemaan sen sairauden ohjattavana, eikä itse ole sairauden ohjaaja, toisinsanoen elämänsä ohjaaja.
Itseään täytyy aina arvostaa senverran, että kutsuu nimeltä jonka on joskus vanhemmiltaan saanut. Muutenkin sairauden kanssa taistelemisessa on oma tekemisensä, ei siihen tarvitse niin alistua, että ottaa siitä jo nimenkin.
Tsemppiä sinulle Einari, kirjoitin tähän siksi, että todennäköisesti tässä käyt lukemassa:)
Ja kaikki muutkin tsemppiä tielle itsekullekin ja keväistä mieltä, tuetaan toinen toistamme täälläkin kirjoituksillamme ja annetaan neuvoja ollaan ymmärtäväisiä ja joskus jopa kritikoidaankin, niin ne vertaistukihenkilötkin tekevät joita voisi tavata naamasta naamaan, jos vain viitsisi lähteä tietsikan vierestä pois, mutta näin tämä on helpompaa, ei kelit ole esteenä... Aurinkoa ja iloista pääsiäisajan viettoa.. on Yksi joka kuolemalla kuoleman voitti!

Ei kukaan täyspäinen käytä netissä ristimänimeään, jos kertoo muitakin tunnistamista helpottavia asioita.

Minä en juo koskaan kahvia. Ei ole tullut mieleenkään, että rupeaisin mesoamaan, ettei kukaan muukaan saa juoda. Puhumattakaan, että alkaisin keksiä ihmejuttuja kahvinjuojista.