Miten hankalaksi olette kokeneet päästä esim. Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuutta tai Suomen kirjallisuutta? Ylipäätään olen kiinnostunut kaikesta tähän aiheeseen liittyvästä mitä voisitte kertoa...millaisia ihmisiä, millainen ilmapiiri ja millaista opiskelu on noin ylipäätään? Entä miten opiskelun jäkeen työllistyminen jne. Kun mietin hakemista...
Kirjallisuutta lukemaan...?
millaista se on?
5636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Helsingin yliopistosta en tiedä, mutta kirjallisuudesta oppiaineena yleensä kyllä. Luin kotimaista kirjallisuutta avoimessa yliopistossa ja täytyy sanoa, että jos haluaa lukea romaaneja vain lukemisen ilosta, tätä alaa ei kannata edes harkita. Väkisin sitä alkaa etsiä teemoja yms...
Mielenkiintoista se silti on, sitä en kiellä.
Ja vaikka mielenkiintoista, myös raskasta. Yhden kurssin suorittamiseksi täytyy lukea aivan älytön määrä kovakantisia opuksia, joista ei loppupeleissä enää muista mitään.
En halua masentaa, mutta näihin asioihin on syytä varautua, kun kirjallisuutta hakee lukemaan. =o)
Minä olen muuten kokenut vähän toisella tapaa tuon "tieteellisen" lähestymisen kirjallisuuteen. Minusta se tuo jotain lisää sen ohelle, että lukee "vain lukemisen ilosta". Tämä ilo toki säilyy, mutta rinnalle tulee aivan toisenlaisia ahaa-elämyksiä ja älyllistä kiinnostusta kirjallisuuteen. Pyrkimys erittelyyn ja analysointiin vain jatkaa lukekokemuksen jo tuomaa iloa.
Lisäksi täytyy muistaa, että kirjallisuutta päätyvät useinkin opiskelemaan ihmiset, jotka pitävät lukemisesta (ainakin jossain määrin). Lukuharrastus taitaa olla kaikkia alan opiskelijoita yhdistävä tekijä, ja tuskin monikaan on sitä harrastusta aloittanut kovin analyyttisin tavoittein.
Minulla tärppäsi vasta toisella hakukerralla Helsinkiin yleiseen kirjallisuustieteeseen. Lukeneisuudesta (ei tarvitse olla mikään klassikoiden ahmija) ja sujuvasta kirjoitustaidosta on apua pääsykokeessa. Sisäänpääsy ei ole mitenkään mahdotonta: joka vuosi pääsykokeeseen osallistuneista toista kymmentä prosenttia valitaan. Kannattaa vain lukea kirjat huolella, tehdä muistiinpanoja ja miettiä esitettyjä asioita. Oletko nyt hakemassa?
Yleinen käsitys tai ennakkoluulo tuntuu olevan, että yleinen kirjallisuustiede on kotimaista kirjallisuutta teoreettisempaa, ja kenties näin onkin. Minä ainakin pidän yleistä paljon monipuolisempana vaihtoehtona kuin kotimaista - siksi sen valitsinkin. Opiskelu kostuu luennoista, oheislukemistoista ja loppukuulusteluista, esseistä ja keskusteluista sekä kirjatenteistä. Helsingissä ainakin valinnanvapautta on paljon.
Opintoviikkoja (ensi lukuvuodesta alkaen -pisteitä) kertyy hieman nihkeästi työmäärään nähden. Kursseihin kuuluu runsaasti oheislukemistoa, teoriaa ja kaunokirjallisuutta. Tähän mennessä ainakin kaikki lukeminen on tuntunut minusta mielekkäältä. Tahti kiihtyy aina tenttien lähestyessä. (Toisilta opiskelijoilta saa vertaistukea, kun lukemattomien kirjojen pino ahdistaa.)
Opiskelijoita on melko vähän ja ainejärjestö suht pieni (sivuaineopiskelijoita on melkoisen paljon). Ainejärjestötoimintaakin kuitenkin on: järjestetään erilaisia ekskursioita, bileitä ja muuta. Ystävystyminen toisten kanssa on helpohkoa ja tarpeellistakin muistiinpanojen kopiointia varten... Erilaista kirjoitus- ja muutakin harrastustoimintaa puuhastellaan.
Työllistymisessä varmin vaihtoehto on äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ura, jota varten sivuaineina pitää lukea suomea ja pedagogiikkaa ainakin. Muuten töiden löytäminen on kiinni omista taidoista, kiinnostuksen kohteista, sivuainevalinnoista (ne ovat tärkeitä!) ja hyvästä tuurista. Kaikenlaista hommaa riittää varmasti meillekin, mutta tuskin suuria summia pääsee tienaamaan.
Kannattaa tutustua oppiaineen kotisivuihin ja uragalleriaan, jotka molemmat löytynevät humanistisen tiedekunnan sivujen kautta. Lisäksi voit vilkaista vähän hiljaisia ainejärjestösivuja.
Kysy vain lisää, jos haluat jotain tietää. Yritän muistaa käydä vastaamassa.
Vähän pöhkö kysymys, mutta osaisitko sanoa tai mitä luulisit, miten paljon pääsykokeissa on merkitystä oikeinkirjoituksella? Kun se on minulla heikko kohta...täytyy tietysti harjoitella ennen kokeisiin menemistä...
Niin ja ne pääsykokeet kiinnostaisi muutenkin, esimerkiksi että millaisia kysymyksiä haastattelussa kysellään, millaisia tilanteita ne ovat jne...
Ei pääsykokeessa saa miinuspisteitä kirjoitusvirheistä, mutta selkeää ja asiallista tekstiä on tietysti syytä kirjoittaa. Epäselvä ja huonosti kirjoitettu esseevastaus ei varmastikaan ole tarkastajan mieleen. Kirjallisuustieteen opiskeluun (ja yliopisto-opiskeluun muutenkin) kuuluu paljon kirjoittamista.
Haastatteluja taitaa olla ainoastaan aineenopettajakoulutukseen pyrkivillä, ja siitä en tiedä mitään. Kannattaa tutustua tiedekunnan kotisivuihin. Yleiseen kirjallisuustieteeseen ei siis ole mitään haastatteluja, vain se kaksiesseinen pääsykoe.