Turhasta tunteesta

Onko tunne turha jos se ei saa koskaan molemminpuolista täyttymystä. Onko se tyydyttävä jos ei saa koskaan tietää, mitä toinen ajatteli. Pitäisikö tunne ja kaiveleva epätietoisuus vain dumpata johonkin.
Mietin sinua mies. Mietin, onko sinulla vaimo ja lapsia. Mietin menneitä ja tätä vuosien matkaa, jonka olen tehnyt sinua ajatellen. Minä ole miettinyt sinua ja meitä, luullut, että teit niin sinäkin. Erehdyin varmaan. Luulin, että luovutit, mistä luovuit, en tiedä.
Mielensisäisiä. Miksi kävin noin pitkän prosessin läpi täysin yksin... tai luulin, että kävimme sen kaksin. Jäin kuitenkin yksin. Ajattelen sinulla lapsia. Suloisia, ihania lapsia. Ajattelen kauniin vaimon. Kaiken. Miksi mieleni kietoi minut niin kavalasti. En halunnut mitään, enkä edes saanut muuta kuin tyhjiä unelmia, miksi en vain voisi unohtaa.
En näe sinua enää ikinä, et tule vastaan koskaan. Olet paljon kuviteltu fantasia jostain epätodellisesta. Turha tunne, kaipaus vailla vastausta. Ehkä elämässä on turhia tunteita ja kokemuksia jostain syystä.

Tämä on pohdintani, hän ei ole sitä lukemassa, joten turha kirjoitus, mutta pitäää turhuudestakin joskus kirjoittaa. Se kuitenkin vaivaa minua. Minkä sille tekee. Jäiden polttamista.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Onko tunne turha jos se ei saa koskaan molemminpuolista täyttymystä. Onko se tyydyttävä jos ei saa koskaan tietää, mitä toinen ajatteli. Pitäisikö tunne ja kaiveleva epätietoisuus vain dumpata johonkin.
Mietin sinua mies. Mietin, onko sinulla vaimo ja lapsia. Mietin menneitä ja tätä vuosien matkaa, jonka olen tehnyt sinua ajatellen. Minä ole miettinyt sinua ja meitä, luullut, että teit niin sinäkin. Erehdyin varmaan. Luulin, että luovutit, mistä luovuit, en tiedä.
Mielensisäisiä. Miksi kävin noin pitkän prosessin läpi täysin yksin... tai luulin, että kävimme sen kaksin. Jäin kuitenkin yksin. Ajattelen sinulla lapsia. Suloisia, ihania lapsia. Ajattelen kauniin vaimon. Kaiken. Miksi mieleni kietoi minut niin kavalasti. En halunnut mitään, enkä edes saanut muuta kuin tyhjiä unelmia, miksi en vain voisi unohtaa.
En näe sinua enää ikinä, et tule vastaan koskaan. Olet paljon kuviteltu fantasia jostain epätodellisesta. Turha tunne, kaipaus vailla vastausta. Ehkä elämässä on turhia tunteita ja kokemuksia jostain syystä.

Tämä on pohdintani, hän ei ole sitä lukemassa, joten turha kirjoitus, mutta pitäää turhuudestakin joskus kirjoittaa. Se kuitenkin vaivaa minua. Minkä sille tekee. Jäiden polttamista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu