oon patti tilanteessa..oon "seurustellut"3 vuotta ja tää on ollut yhtä vuoristo rataa.alku oli sellasta että kyseinen nainen oli sekä yhen pojankans samalla kun munkans..sano tekevänsä sen sentakia ettei jäädä kiinni.no se meni ohi..mutta en osaa vieläkään luottaa täysillä häneen.oon mustasukkanen mutta silti haluaisin mennä yksin johonkin viikonloppusin..mutta en voi koska en luota siihen mitä tämä toinen tekee.oma kotini on toisella paikkakunnalla n.200km päässä täältä, haluisin käydä siellä useasti ja nähädä kavereitani mutta en voi koska tämä ei päästä..saan käydä kotonani kun keksin tekosyyn..mutta en saa lähteä esim. baariin kavereitteni kanssa. en tajuu mitä tekisin koska kuitenki rakastan sitä mutten halua erotakkaan.ja miten siihen pitäis suhtautua kun hän on mustasukkanen siihen kun hänen kaverinsa eurustelee nykyään hänen vanhan poikaystävänsä kans??vaikkei ne ees seurustellut oikeestaan..jotakin ihme pussailua vaan.niin ja oon 22 j tämä toinen 19. kertokaapa mitä pitäs tehä jos tiijätte.
mitä teen?
--minä vaan---
41100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vakavia mustasukkaisuusongelmia. Myöntäkää se, keskustelkaa asioista keskenänne ja yrittäkää sopia pelisäännöt, jotka kumpikin voivat hyväksyä. Ehkä pitää tehdä myös kompromissejä. Luottamus syntyy pikkuhiljaa, siihen ei voida pakottaa. Luottamukseen voi myös kasvaa itse, jos on halua. Se vaatii yritystä päästää myös irti toisesta. Ihmiset ovat yhdessä omasta vapaasta tahdostaan ja halustaan. Rakkaus saa ihmiset haluamaan hyviä asioita toiselle, ei pelkästään itselle. Suhteeseen kuuluu myös tietty vapaus. Rakkaus ei ole vankila.
pessimisti mitä tulee mustasukkaisuuteen.
Jos se on voimakasta ja aiheuttaa ongelmia niin en mä usko että siitä pääsee irti vaikka juttelisi kuinka.
Kun se on sairaus, se on päänsisällä niin syvässä ettei siinä auta puheet eikä mitkään.
Jos suhde menee siihen ettei luota toiseen tai toinen ei päästä käymään kavreiden kanssa ulkona niin ei siinä ole tuhansia vaihtoehtoja.
Te joko eroatte tai koitatte keksiä jonkun tien ulos tuosta.
Mutta mikä se tie on niin se on sitten toinen juttu.
koska miten selittää ihmiselle joka luulee ties mitä päässään ettei se oikeesti mene sillein.
Se voi sanoa että joo, olet oikeassa mutta oikeasti se miettii että asia on just niinkuin hän sen miettii.
Mä olen seurustellu kerran ihmisen kanssa joka oli sairaalloisen mustasukkainen, ja koitin kyllä kaikkeni ja jopa luovuin kavereistani.
Mutta ei se paranna mitään, ei parisuhdetta ei mustasukkaisuutta ei yhtään mitään.
Sinuna minä eroaisin, koska niin siinä käy kun ei rakkaus riitä mahdottomuuksiin.
vaatiikin sitten keskusteluja ammattiauttajan kanssa, mutta luulisi, että "normaalissa" tapauksessa asiaa voisi auttaa keskustelemalla ihan kahden kesken. Mustasukkaisuus on tuhoavaa, siinä ei ole paljoakaan hyviä puolia, en tiedä, onko yhtään.
Kärsin aikoinani mustasukkaisuudesta, ja tein sekä omasta että kumppanini elämästä sen vuoksi vaikeaa (vaikka en sentään vaatinut luopumaan kavereista!). Tajusin ongelman mutta en silti osannut korjata käytöstäni ajoissa :-(
Suhteen jälkeen olen pohtinut tätä ongelmaa (joka ei todellakaan yksin aiheuttanut eroa), ja olen nähnyt totuuden itsestäni. Nyt tajuan miltä käytökseni vaikutti hänen silmissään. En toiste tee samaa virhettä.
Mustasukkaisuudesta VOI parantua, jos ensin myöntää sen olevan ongelma, ja todella tahtoo muuttua.