Karttaplotterin kartan suunta

Eiköhän nämä ole uhan makuasioita. Itse käytän myös heads up samalla logiikalla kuin kirjoitit.

Satuit aidon merikarhun tunnille. Tuo on todella selvä merkki, joka erottaa tavalliset veneilijät oikeista merenkulkijoista.
Minäkin olen pari kertaa törmännyt näihin merimiehiin. Ensimmäinen kerta sattui sillon kun ostin ensimmäisen purjeveneeni kokeneelta purjehtijaperheeltä.
Kun lähdimme ensimmäistä kertaa yhdessä vesille, minä otin merikartan syliini ja laitoin sen suunta ylös.
Tähän tämä purjehtija totesi kuinka hän tuosta voi päätellä, että kyseessä on lentäjä, tässä hän oli oikeassa.
Toisen kerran olin liikkellä oikean merikapteenin kanssa ja taas sain saman tuomion, mikä tietenkin oli totta.
Toimin nuorena useita vuosia vesilentokoneen pilottina ja jouduin usein huonossa säässä lentämään ”matalalla”.
Kun näkyvyys putoaa vaikkapa lailliseen 1,5 km, on tunturiseuduilla lentäminen melko haastavaa nykykielellä ilmaistuna.
Noissa olosuhteissa ei karttaa voi pitää pohjoinen ylhäällä, sillä siinä ei ole aikaa menttaalisesti pitää itseään reittiviivalla.
Kuten itsekin tuossa edellä totesit etelään päin meno on melkoista jumppaa.
Otetaan tähän ääriesimerkki ilmavoimien matalalentoharjoituksista.
Kun siinä puiden latvoissa mennään 700km/h, niin kartan on jo oltava valmiiksi taiteltuna reitin mukaisesti ja peukalo ei saa luiskahtaa reittiviivalta.
Jos tuossa tilanteessa kadottaa sijaintinsa huonossa näkyvyydessä, niin harjoitus keskeytetään sillä sekunnilla ja sauva vedetään taakse.
Noissa nopeuksissa ei maisemaa käännellä enää mielessä - paitsi ehkä se kryptoniittia pelkäävä kaveri D.

Drag

Itse pidin monta vuotta tuota pohjoinen ylhäällä -näkymää kun se vastaa merikorttia parhaiten. Lisäksi, kun olen "valokuvamuistilla" varustettu, niin näkymät paperisella suuunnittelussa jää siten parhaiten "miesmuistiin". Ajaessa sitten joutuin aina enempi katsomaan plotteriin, kuten paperikartallakin - suuntakorjaukset (liukuvalla) olivat sitten työläämpiä ajateltavia.

Vaan sitten kun rupesin harrastamaan plotteriin reitin piirtämistä, niin keula ylös -näkymä tuntui kaikkein parhaimmalta. Kaikki mikä näkyy oikeasti keulan edessä vastaa tarkalleen karttanäkymää - sekunnin osan vilkaisulla kaiken ollessa kurssissa, kaikki viitat, linjamerkit, kummelit jne, löytyvät kohdiltaan ilman ajatuksen pyöritystä. Tosin oman sijainnin näyttäminen paperikartalta (jos joku kysyy ajossa) vaatiikin vähän märehtimistä. Eikä välttämättä pilvisellä kelillä voi heti sanoa stetsonista missä-mikin ilmansuunta on. Karttapohjoista ylhäällä pitämisessä taas kooajan ilmansuunnat mielessä näkymästä johtuen kun kulkulinja osoittaa ao. ilmansuuntaan,

Olen aina käyttänyt north up ihan sen takia etten merikorttiakaan navigoidessa kääntele ja pyörittele ympäriinsä. Suuntimien hahmottaminen on myös mielestäni hankalaa ellei ole kartta/plotteri kiinteästi north up tilassa.

Tottumuskysymys kaiketi.

Ps. Omilla ilmailukursseillani aikoinaan opettaja suosi sekä VFR että IFR:ssä pidellä karttaa pohjoinen ylös ja sen mukaan opin itsekin toimimaan.

Se on varmaan kiinni myös veneen nopeudesta, plotterista ja laitteiston nopeudesta.

Silloin, kun plottereiden päivitysnopeus oli hidas ja suunta melko epätarkka, pohjoinen ylös oli ainoa toimiva ratkaisu nopealle veneelle. Koska on helpompi ajatella, missä on suhteessa pohjoiseen kuin johonkin epämääräiseen suuntaan.
Tutkakuvakaan ei ollut kartan päällä vaan tutka oli erikseen.

Nyt nopeilla plottereilla ja tarkalla sunnalla sekä paikalla käytän headup asetusta ja tutkakuvaa kartan päällä koska se on sama kuin edessä näkyy eikä tarvitse pistää tutkalaikkuja mielessään oikean kepin kohdalle. Suurin etu on mutkaisilla rannikoväylillä.

Karttoja kuitenkin pidän edelleen pohjoinen ylös. En koe sitä ongelmaksi koska kartoita katselen isompia kokonaisuuksia enkä juurikaan vertaa sitä näkymään suoraan edessä.

Kun rannikko on itä-länsi tai pohjoinen-etelä sunnassa, niin navigoiminen kummalla tavalla tahansa on helppoa.

Tässäpä tämä: Kulkusuunta ylös. Kartta ja Tutkakuvat päällekkäin. Pohjoissuunta nuolella. Kompassin astelukemat ja Sijainti plotterin näytössä. Kuin myös nopeus, veden lämpötila ja syvyys. Kaikki tiedot hyvin mahtuu näytölle. (12") Kaiku. Näillä mennään.

Makuasia. Monelle hahmottaminen on vaikeaa, jos kartta ei ole samassa suunnassa ympäröivän maaston kanssa. Itse käytän north up -asetusta niin purjehtiessa kuin lentäessä ja autolla ajaessakin. Silloin hahmotan paremmin mihin suuntaan olen menossa ja mihin suuntaan reitti kulkee. Tietysti piirrettyä reittiä sokeasti seuratessa head up toimii vähintään yhtä hyvin, mutta haluan että minulla pysyy laajempi käsitys tilanteesta, eikä minulla läheskään aina ole reittiä asetettuna. Huomaa helpommin senkin, kun autonavigaattori yrittää ajattaa väärän kaupungin Bulevardille :)

Kuten on todettu, makuasia. Itse en tosin osaa navigoida kartalla head up asetuksella, kun olen north-up asetuksella navigoinut jo 40 vuotta. Kaikki kartat (meri-, auto-, maasto- ja suunnistus) minulla on north-up moodissa. Enkä osaa mennä 3D näytöllä, 2D näyttö ja north-up on kätevin (siis myös autonavissa).

North-upista on se hyvä puoli, että pysyy jatkuvasti tietoisena ilmansuunnista. Kartta (kartat) ja ympäristö (mm. auringon sijainti, puiden tuuheus ja oskien suunta, aallon suunta) antavat samaa signaalia ja kun tulee portille tai yksittäiselle kepille niin on heti ymmärrys kummalta puolelta se pitää kiertää. Lisäksi kun pitää etsiä jotain kohdetta, niin north-up kartasta saa oikean ilmansuunnan etsittävälleen helpommin.

Sekä että. huomasin että kun kryssin hieman kapeammassa paikassa esim. Barösund -Tammisaari väliä, oli north up toiminto käytännöllisempi. Mutta kun vaihdoin moottoriveneeseen ja nopeus nousi, olikin head up jotenkin selkeämpi. Kryssiessä oli enemmän myös paperikartta esillä kun suunnitteli seuraavaa vendaa, jolloin plotteri vastasi paremmin karttanäkymää

Kiitokset kaikille kommenteista ja etenkin hyvistä perusteluista. On mukavaa huomata, että kirjoittajat kommentoivat kokemusten pohjalta eikä sekaan ole eksynyt "häiriköitä".
Valitettavasti olen oppinut käyttämään plotteria ja tutkaa Head Up -tilassa ja se vähän harmittaa. North Up tilassa tosiaan voi helpommin "lukea" millä puolella viittaa väylä on ja on jotenkin paremmin selvillä ilmansuunnista kuten joku kirjoittikin. Samoin asiaa perusteli myös viikonlopun kouluttaja. Olen moottoriveneilijä ja välillä mennään vähän nopeamminkin. Etenkin nopeammassa ajossa väyliä pitkin on kuitenkin Head Up tila ollut jotenkin selkeämpi. Minulla on kuitenkin koko ajan myös kartta vieressä auki, josta seuraan ajettavaa reittiä. Katson kartalta mitä pitäisi olla seuraavaksi edessä, vertaan ruudun näkymään ja lasin takaa avautuvaa näkymää. Ollaan esim. menossa suunnilleen pohjoiseen ja seuraavaksi pitäisi tulla itäviitta joka jätetään vasemmalle jne...Jos tekniikka pettää ja ruutu pimenee, tiedän melko tarkkaan missä äsken oltiin kartalla. Nopeus alas, sijainnin varmistus ja jatko kartalla ja kompassilla. Sama tilanne, jos tekniikka toimii ja kartan sekä ruudun mukaan pitäisi näkyä itäviitta n. mailin päässä edessä eikä mitään näy. Nopeus alas ja varmistus missä mennään. Muutaman kerran etenkin väylien risteyksissä ja kapeikoissa on pitänyt varmistaa mistä sitä nyt pitää mennä. Hyvin on toistaiseksi pysytty reiteillä ja vettäkin on jäänyt riittävästi kölin alle. Hyvää veneilysyksyä kaikille.

Riippuu ihan siitä ajaako 5 vai 50 solmua ja paljonko on aikaa katsella plotteria ja tuulilasinäkymää. Menosuunta ylös!