Miten tulee menetellä lupaa hakiessa, kuulemiset ym. normaalisäännöt jotenkin luulen tietäväni, mutta onko mitään muuta reittiä edes jotenkin varmistaa rak.luvan saanti ennen kauppaa.
Poikkeamislupa mökille
Inari
327671
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
tee kauppakirjaan ns.purkava ehto.eli jos ei tuu lupaa,ei tuu kauppoja.kaupanvahvistaja tai pankin väki auttaa kyllä.
Ainakin 90-luvulla oli painettuna sopimuspaperiin. Niistä ajoista on mökkikauppa ymmärtääkseni tullut huomattavasti rehellisemmäksi.
Esim "täyteen" rakennettu ranta, lupaa ei saa enää millään keinolla ja rakennustarkastaja tietää kannattaako hakea ollenkaan poikkeamislupaa
Taidat tarkoittaa poikkeuslupaa.
nykyisin on, olet pudonnut rattailta.
ihan rauhassa milloin sulle vaan sopii...
Kiinteistön kaupassa ei tehdä purkuehtoja vaan
tee ensin esisopimus, joka tehdään kuten varsinainen kauppakirja kaupanvahvistajineen.
Tässä esisopimuksessa sovitaan lisäehtona, että varsinainen kiinteistökauppa tehdään kun poikkeuslupa tai rakennuslupa on saanut lainvoiman.
Vuosi sitten ostimme määräalan ja kauppakirjassa luki kohdassa muut ehdot:
"Ostajat hakevat määräalalle viipymättä poikkeamislupaa XXX kunnan rakennusjärjestyksen ehdot täyttävän loma-asunnon rakentamiselle. Mikäli lupaa ei myönnetä, kauppa purkaantuu." ...
Edellä oli yhtenä kohtana sovittu että "Omistus- ja hallintaoikeus siirtyvät ostajille kaupantekotilaisuudessa." Sitä ennen oli kauppahintaa koskevassa kohdassa sovittu, että kauppahinta talletetaan "sellaiselle tilille, josta myyjä voi sen nostaa vasta kun kaikki kaupan ehdot ovat toteutuneet."
-Rahat oli siis neutraalilla alueella, määräala meillä ja purkava ehto päällä. - Jos olet vähänkään epävarma poikkeamisluvan saannista, niin älä irrota otettasi rahoista - ja käytä ammattilaista sopimuksen teossa.
Kiitos vastauksista!
Helpotti paljon ostoaikeita.
Poikkeamislupa/poikkeuslupa...aivan sama, mutta minusta tuo vanhenpi nimitys on osuvanpi.
Taitaa sopia paremmin pohjoissuomalaiseen murteeseen.
Totean edelleen, että purkavat ehdot kiinteistökaupassa eivät ole nykyään sallittuja vaan on käytettävä esikauppasopimusta, jossa on ehdot varsinaiseen kiinteistökauppaan kun kaupan ehdot ovat täyttyneet.
On haettava poikkeuslupaa jos ei ole vahvistettu rantakaavaa.
Poikkeamislupaa haetaan haluttaessa poiketa vahvistetun kaavan määräyksistä
No nyt jäi vaivaamaan..
Kumpi se nyt on virallinen
POIKKEUS vai POIKKEAMIS ??
Löytyykö jostain esimerkkiä esikauppasopimuksesta??
Mitenkä käytännössä..
Tuleeko mahdollisia tappioita ostajakanditaatille, jos kauppa purkautuu ym..
Esikauppasopimus täytyy tehdä maakaaren mukaan aivan kuten varsinainen kiinteistökauppakin.
Sakot puoleen ja toiseen ovat vapaasti sovittavissa, tietenkään ei yleensä sovita ostajaehdokkaalle korvausvelvoitetta jos kyseessä on esim. poikkeuslupaehto.
Onko kiinteisökaupan säädöspohja muuttunut 15 kuukauden aikana. Teimme edellä siteeratun kaupan joulukuussa 2004 kiinteistönvälittäjän vetämänä, tarkastutin kauppakirjan pankkini (Nordea Helsinki) kiinteistökauppa-asiantuntijantuntijoilla ja kauppakirja allekirjoitettiin maaseutupankin konttorissa, jonka johtaja oli kaupanvahvistaja. Kukaan ei kiistänyt purkavaa ehtoa. Mentiinkö siis sokkona vanhoilla säädöksillä? Enpä usko.
Purkava ehto on mitätön ja merkinä siitä on: omistusoikeus on siirtynyt ehdosta huolimatta.
Mutta purkava ehto ei ole mitätön koska on huolehdittu kaupan purkaantuvan takuutalletuksen avulla, eli jos ehto ei toteudu tehdään uusi kauppa jossa omistusoikeus siirtyy takaisin myyjälle.
Haittana tässä on kauppakulut ja taitaa laimaverotkin menneä valtiolle.
Etuna omistusaoikeuden siirtyminen heti ja pääsee itse lupia anomaan.
tuostaki selvää:
"Purkava ehto on mitätön ja merkinä siitä on: omistusoikeus on siirtynyt ehdosta huolimatta."
Miten käytännössä omistusoikeus voi siirtyä ilman mainittua ehtoa???"
"Etuna omistusaoikeuden siirtyminen heti ja pääsee itse lupia anomaan."
Onko tässä kirjotellu joku pilkunviilaaja, jolla ei oo mitään käytännöntajua mistään???
Jos purkava ehto olisi otettu huomioon niin omistusoikeus ei olisi siirtynyt ostajille vielä eikä ostajat itse olisi voineet hakea lupia.
Tätä tilannetta varten on olemassa esikauppasopimus, siinä ei omistusoikeus siirry ostajalle ennekuin ehdot on täytetty.
Siis ostajat olisivat menneet ansaan, purkavasta ehdosta huolimatta kauppaa ei olisi voinut purkaa jos myyjä ei olisi halunnut sitä vapaehtoisesti tehdä.
Nyt ostajan lakimiehet tekivät myyjälle tempun jolla ne saavat myyjän myötämieliseksi uuteen kauppaan jolla puretaan ensimmäinen kauppa eli rahat on myyjältä saamatta.
Näin käytännössä toimitaan kun osataan, näitä ei neuvota kirjaston lakioppaissa.
Tässä kaupassa on ostajaakin rokotettu kiinteistövälittäjän vetämänä ja kahden pankin toimesta ihan laillisesti tietysti.
Ja samat tienaa lisää kun ja jos purkamiseen täytyisi mennä.
Edullisempaa ostajan kannalta olisi ollut tehdä esikauppasopimus, tuntematta kauppakirjan muita mahdollisia ehtoja purkamisen kustannuksista.
Mutta kiinteistövälittäjän palkkio lienee sidoksissa tehtyyn kauppaan, joten se piti hoitaa noin.
Ja purkamismenettelyssä on kyseessä uusi kauppa ja taas kiinteistövälittäjä kuittaa palkkion.
Ja kokeilkaapa käytännössä ellette usko että näin se menee.
Välittäjä oli myyjän pestaama, eli hän sai palkkionsa myyjältä, mutta olihan se tietysti pantu palstan hintaan. Pankkimme antoi apunsa osana erinäisiä talousjärjestelyitämme, jossa neuvonnan osuus ei ollut iso. Myyjän pankki palveli myyjää, ja korvauksista en tiedä. Tuo sulkutili oli meidän ostajina vaatimamme varotoimi, eikä sitä vastustettu sillä luvan saanti oli aika selvä sillä kohde oli kaavatontti, ja kaava oli viimeisten valitusten käsittelyä vaille valmis (valitukset eivät koskeneet kaupattavaa tonttia).
Nyt ollaan jo aika kaukana alkuperäisestä kysymyksestä, joka koski poikkeus/poikkeamisluvan selvittämistä. Ehkä tästä saa vinkkejä siitä, miten hän voisi päästä sitä hakemaan aitona asianomistajana... Me pyrimme siihen, että meidän riskimme olisi maksimissaan käsirahan suuruinen, ja senkin takaisinsaamisesta oli melkoisia toiveita, kun kaupan mahdollinen peruuntuminen ei olisi ollut meidän aiheuttamamme.
On ulkona kuin seinäkello....
Poikkeuslupaa vaan tässä olin hakemassa...
"Anteeksi että ollaan olemassa";)
Ennen kauppa voit varmistaa rakennusluvan saannin siten että tehdään se esikauppasopimus ja haetaan sitä lupaa ja jos lupa tulee tehdään oikea kauppa.
Aikaa tuohon mennee vuoden verran tai ainakin puolivuotta.
Esisopimuksen perusteella omaisuus ei siirry ostajan nimiin joten rahojenkaan ei pidä siirtyä myyjälle.
Ja pankki auttaa sopimusten teossa mielellään.
Netissä on tähän liittyvä osa Suomen lakia osoitteessa www.finlex.fi/linkit/sd/19950540 (löytynee myös lyhyemmällä osoitteella ja selauksella tai haulla). Maakaari, laki no 540/1995 on annettu Helsingissä 12. päivänä huhtikuuta 1995 Martti Ahtisaaren ollessa Suomen presidenttinä.
Kyseisen lain I osan 2 luvun toisessa pykälässä kerrotaan purkavasta ja lykkäävästä ehdosta, jota siteerattu kauppakirja sovelsi ja saman luvun 7 pykälässä esisopimuksesta, jota edellä on puollettu turvallisena vaihtoehtona. Molempi käy, ja apuja löytyy.
Maastoon määritellyn alueen, määräalan arvo nousee merkittävästi alkuperäisestä useimmin metsätalousmaan tai maatalousmaan hintatasosta, kun sille varmentuu rakennusoikeus. Rakennuspaikan erottaminen päätilasta ja rakennusoikeuden hankkiminen ottavat aikaa ja vaivaa. Siksipä kehittämättömän alueen hinnan pitäisi olla huomattavasti erilliseksi tilaksi lohkottua, rakennusoikeudellista paikkaa alempi. Sitä ei vaan kannata ostaa ilman varmuutta rakennusoikeudesta (muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa sitä vastaavalla hinnalla). - Esisopimus siitä että alueesta tehdään kauppa jos rakennusoikeus saadaan, on ilmeisen toimiva silloin kun lohkomista tai luvan hakua ei ole aloitettukaan. Hinnan asetannassa ostaja voi vedota siihen, että luvan haku, tilan muodostamisen kustannukset, tiestöt, sähköt jne. puuuttuvat raakamaalta. Vielä parempi ostajalle, jos esisopimuksella ei vielä liikuteta lainkaan rahaa mutta sidotaan kohteen hinta. - Yllä olleessa kiinteistönvälittäjän välittämässä esimerkissä tilanne lienee ollut sellainen, että vain käsirahan maksamalla on voinut sitoa kohteen itselleen ja päässyt hakemaan poikkeamislupaa.
- Varmuutta et saa mistaan etka keneltakaan enenkuin haet lupaa. Itse menin kerran ansaan kun kunnan rak mestari lupasi "3 rakennuspaikaa" ja sit jai elakkeelle ja uusi perui kaikki luvat! No, 10 vuoden taistelun jalkeen sain kaksi takaisin joista naapurit valitti (vaikka olivat kirjallisesti kolmeen suostuneet) loppuun saakka mutta havisivat.
- Eli maksa se hinta jolla otat riskin etta jaa sorsille pesarannaksi.
- Kay rak tarkastajan luona ja kysy suoraan, tunnustele millainen ukko/akka on, ehka saat jotain kuvaa kuinka sun kay...
- Noita "purkavia" kauppoja ei kukaa myyja tee ellei ole hullu tai epatoivoinen. Kuka sitoutuu vuoden odotteluun kuumilla markkinoilla??
missään tapauksessa koska uusi nimi on poikkeamislupa, lukeekaapa pojat vähän kuntien ilmoituksia ja seuratkaa aikaanne.
" Noita "purkavia" kauppoja ei kukaa myyja tee ellei ole hullu tai epatoivoinen."
Eipä pidä paikkaansa. Ainakin keskisuomessa kaavoittamattomista omakoti- ja mökkitonteista myydään lähes kaikki ehdollisena, eli jos ei lupaa tule vuoden sisään niin kaupan saa purkaa.
Purkavaa ehtoa ei todellakaan kannata käyttää ja miksi sitä käyttäisikään kun on mahdollista käyttää esisopimusta, tämä on selkeä myyjällekin mutta ennenkaikkea suositeltavaa ostajalle.
Poikkausluvan voi hakea esisopimukseessa olevan myyjän allekirjoittamalla valtakirjalla
Jop meidän mökille meenaat poiketa,kyllä se mun muijalta se poikkeamislupa anotaan.
Enää ei puhuta poikkeusluvista vaan uusi termi on poikkeamislupa, ollut jo kymmenen vuotta.
Sain paikalliselta ympäristökeskukselta Poikeuslupapäätöksen joka on päivätty 30.06.1998
Ympäristöministeriö julkisti eilen ohjeen joka sopii Inarille. Menemällä sivustoon www.ymparisto.fi löytyy uutisen otsikosta linkki tiedotteeseen ja tiedottesta edelleen oppaaseen YO 120 Rantojen maankäytön suunnittelu. PDF-muotoinen liki 200-sivuinen opas on pilkottu kolmeen osaa, joita voi Akrobatilla selata tai tulostaa vapaasti.
Oppaan luvussa 6, sivuilla 158-163 on poikkeamista koskevaa asiaa, joka kertoo selkeästi, millä periaatteilla vallitsevan kaavan mukaisesta maankäytöstä voi poiketa ja kenellä on valta myöntää lupa poikkeamiseen. Kun lukee nuo pari sataa sivua ja selvittää kantatilan kaavoitus- ja lupatilanteen niin voi arvioida poikkeamisen mahdollisuuksia. Eikä tarvi arvailla mikä tämänkin keskustelun osa on mutua ja mikä tietoa.