On sitä aikoihin eletty. Tämä abortti-palsta on kyllä niin typerä, että ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Täällä osa porukasta panee aborttikuviin linkkejä ja haukkuu abortin tekijät murhaajiksi. Toiset taas aborttia kovinkin suosivat. Ei se haukkuminen saa kenenkään mieltä abortin suhteen muuttumaan. Kasvakaa aikuisiksi.
Typerä palsta
taylor82
23897
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Niin no vankila voisi olla murhaajille se paikka, jossa läksynsä oppivat!
Ja mies on kovaan ääneen tuomitsemassa sellaista mikä ei hänelle varsinaisesti kuulu.
Taidat olla vielä joku sovinisti joka sortaa naisten oikeuksia ja haluaa silti vetää paljaalla. Kun et itse joudu lapsesta vastuuta juuri kantamaan.
Missäs ne viattoman lapsen oikeudet ovat? Kuka niitä ajaa?
Jos äiti ei lastaan halua ja pakotetaan synnyttämään se. Niin luuletko, että äiti pystyisi hoivaamaan ja kasvattamaan lasta hyvin. Vaikka kuinka yrittäisi niin ei sitä rakkautta siihen löydy.
Eikös se ole lapsen oikeus olla haluttu ja rakastettu?
Jos äiti ei lasta halua, niin sillon voi jättää yhdynnät väliin, koska sillä tapaa ne lapset saavat alkunsa. Tiedän monia tapauksia, missä raskausaikana äiti ei ole halunnut lasta, mutta on synnyttänyt sen silti ja on oppinut rakastamaan lastaan, eikä haluaisi MISSÄÄN nimessä enää, että lastaan tapettaisiin.
Nyt puhutaankin sellaisesta oikeudesta kuin ELÄMÄ!
Katsos siihenkin on lääke. Ehkäisy! Mutta kuten sinunkin pitäisi tietää, niin mikään ehkäisy ei ole 100%:n varma. Äläkä nyt vain väitä, että itse parittelet vain lisääntyäksesi. Aikuisessa parisuhteessa on katsos täysin normaalia harrastaa seksiä muista syistä. Ja sekin on normaalia, että vakituisessakaan suhteessa lapset eivät ole tervetulleita. Olisi se lapsillekin kauheaa joutua sellaiseen perheeseen jossa heitä ei pystytä rakastamaan ja kasvattamaan kunnon ihmisiksi.
Ja entäpä ne äidit jotka eivät synnytyksen jälkeenkään lasta rakasta? Niinhän ei voi käydä oikeassa elämässä, eihän :)
"Ja entäpä ne äidit jotka eivät synnytyksen jälkeenkään lasta rakasta? Niinhän ei voi käydä oikeassa elämässä, eihän :)"
Rakkaus on valinta!
Väitätkö, että rakkaus on valinta?! Ja puhutko nyt siitä oikeasta rakkaudesta. Jo on aikoihin eletty. Mahdatko edes tietää, mitä rakkaus on?
Ei ihminen pysty vaikuttamaan tunteisiinsa kuin tietokoneohjelmaan. Sitä on kenenkään turha väittää.
Jos rakkaus perustuu vain tunteille niin silloin on pahasti metsässä ja ihminen menee kuin tuuliviiri. Toisena päivänä rakastaa, toisena ei jne. Kysyyhän pappikin vihkiessään: "Tahdotko rakastaa?"...
Mä oon ainakin PÄÄTTÄNYT rakastaa esim. puolisoani niin myötä kuin vastoinkäymisissä.
Jos rakastaa, niin ei se tunne heittele päivien mukaan. Mutta pelkkä päätös ei rakkautta tuo. Esim. Jos inhoat naapuriasi, ei se tunne vaihdu päätöksestäkään. Vaikka kuinka haluaisit jonkun tunteen muuttuvan joksikin toiseksi, ei se muutu. Siihen vaikuttaa ihan muut asiat.
Mitä tarkoitat tuolla, että jos vain perustuu tunteisiin, on kuin tuuliviiri? Kerro esimerkki.
Mä oon huomannut tän ihan omissa ihmissuhteissani, että jos esim. oon vihannut jotain tyyppiä jostain syystä, niin oon vaan päättänyt alkaa rakastaa sitä ja ajatellakin hänestä sen mukaisesti, oli se millanen vaan. Tuo päätös, se saa muutoksen aikaan. Se on sitä pyyteetöntä rakkautta, mikä ei vaadi omaa etuaan. Sitä tarvitaan ihmissuhteissa, silloin liitto kestää myrskyt ja pakkaset.
Mutta kun rakkaus ei ole vain ja ainoastaan jokin tunne. Esim, rakkautta ensisilmäyksellä sanonta on ihan sontaa. Sen pitäisi kuulua: Ihastumista ensi silmäyksellä. Ihastumisia tulee ja menee.. tunteetkin vaihtelee päivänkin aikana monta kertaa ja jos rakkaus olisi tosiaan vain jokin tunne, niin eihän siitä mitään tulisi. Eihän kehenkään voisi sitoutua, kun huomenna "rakastan" tuota naapurin Pekkaa ja alan sen kans..
Mutta täytyyhän siinä kohteessa nyt jotain sellaista olla, että pystyy tietyllä tavalla tuntemaan. Ja perustelemaan miksi rakastaa, vihaa, inhoaa jne. jotain tiettyä. Eli mielestäni tunteet ei ilmesty tyhjästä, jostain se on kipinän saanut. Mutta rakkauden ylläpito on tietenkin tärkeää. Ei kukatkaan kastelematta elä. Itse olen elänyt samassa parisuhteessa jo kohta 9 vuotta. Ehkä siksi tuo tuuliviiri juttu menee vähän yli hilseen.
Mutta mitä tulee tähän alkuperäiseen aiheeseen, eli äidin rakkauteen, niin sitä joko on tai sitten ei. Tyhjästä sitä ei loihdita, niinkuin ei mitään tunteita. Eli jos ei ole ikinä ollut yhtään kiinnostunut lapsista, eli ei ole niitä äidin vaistoja yms. ei niitä raskauskaan välttämättä kaiva esiin. Mutta yleensä nämä henkilöt ovatkin kipittäneet mahdollisimman varhain teettämään abortin.
"Mutta täytyyhän siinä kohteessa nyt jotain sellaista olla, että pystyy tietyllä tavalla tuntemaan. Ja perustelemaan miksi rakastaa, vihaa, inhoaa jne. jotain tiettyä. Eli mielestäni tunteet ei ilmesty tyhjästä, jostain se on kipinän saanut. Mutta rakkauden ylläpito on tietenkin tärkeää. Ei kukatkaan kastelematta elä. Itse olen elänyt samassa parisuhteessa jo kohta 9 vuotta"
Rakkautta ei tarvitse perustella. Rakasta vaan, oli se toinen ihminen minkälainen vaan. Toki ihminen voi olla ns. helposti rakastettava tai jos esim. lapsi on kauhea rasvillihuumejengi- tyyppiä, niin vanhemman voi olla vaikeampi rakastaa häntä. Tai jos esim. jos puoliso pettää, niin ei ole todellakaan helppoo rakastaa sen jälkeen, mutta täysin mahdollista. Anteeksianto on siinä se idea. Jos itsekin olet 9 vuotta ollut parisuhteessa ja vielä onnellinen (toivottavasti), niin epäilen että ei tuo sinunkaan kohdalla pelkkiin tunteisiin perustu.
Ei ne "äidinvaistot" ym. nyt ihan niinkään mene, että sellaiset baby-tuntosarvet pitäisi jokaisella ensisynnyttäjälläkin jo olla valmiina, että voi lapsia pukata maailmaan. Kyllä se lapsi sitten opettaa sitä äitiäkin. Mistä kukaan voi sanoa etukäteen, että ei rakasta lasta, jota ei ole vielä edes nähnyt eikä pidellyt sylissään. Se on vaan tekosyy, jolla puolustellaan pelkoa ottaa vastuuta.
Mielestäni, esim. rakkaus perustuu juuri niihin tunteisiin. Jos rakastaa jotakin, niin kohtelee tietyllä tavalla joka ruokkii rakkautta. (liekö kysessä käsite eroja?)
Jos mielestäsi rakkaus ei perustu tunteisiin niin mihinkä sitten?
Ilmeisesti itse pidät lapsista... Minä en suuremmin lapsista pidä. Eli en ole ns. äiti tyyppiä.
Esim. jos joku ei ole ikinä pitänyt koirista, ei se siitä todennäköisesti miksikään muutu jos uudella kumppanilla sellainen on.
En usko, että läheskään kaikilla lapsettomilla kyse on mistään tekosyistä kartella vastuuta. Vaan kyse on siitä, että ei lasta halua. Kenellä siinä mitkäkin syyt.
En mäkään kauheesti lapsista pidä, mutta en kyllä vihaakaan, että suostuisin niiden tappamiseen. Huh!
Rakkaus on tunne, mutta se on myöskin tekoja. Kuten The iso Kirjakin sanoo, rakkaus ilman tekoja on kuollut. Niitä rakkauden tekoja ei tule tehtyä, jos toimis vaan fiilispohjalta..
Niin ja ihmisen tulee ottaa vastuu teoistaan. Jos on hässinyt ja tullut raskaaksi, niin silloin lapsi kasvatetaan ja hoidetaan, kun on se kerran tehtykin, eikä selitellä ettei halua lasta.
Ensinnäkin sikiö ei ole vielä lapsi. Ja sinustako on ihan ok, että lapsella on vanhemmat jotka eivät siitä oikeasti välitä. Se väistämättä näkyy jossakin. Sekä näissä ns. "rakkauden" teoissa jotka eivät kumpua siitä rakkaudesta. Joitakin asioita ei pysty teeskentelemään.
"Niin ja ihmisen tulee ottaa vastuu teoistaan. Jos on hässinyt ja tullut raskaaksi, niin silloin lapsi kasvatetaan ja hoidetaan, kun on se kerran tehtykin, eikä selitellä ettei halua lasta."
Mitäs selittelemistä siinä on jos ei lasta halua. Mielestäni jo ehkäisyn käyttäminen kertoo siitä, ettei lapsia haluta.
Ja sterilisaatioita ei Suomessa tehdä alle 30 vuotiaille. Että se ei oikein käy viisasteluksi. Syyttömiä lapsettomuuden valinneet ovat siihen, ettei 100%:n varmoja keinoja ole ehkäistä raskautta. Silloin ei ole kyse mistään lasten tekemisestä. Vastuutonta olisi olla ajattelematta tulevaisuutta.
Ai kenenköhän mukaan sikiö ei ole vielä lapsi. Lapsi on elävä lapsi hedelmöittyisestä lähtien ja se on luonnontieteellinen fakta. Muualle rajaa ei voi vetää. Minusta ei ole ok, että vanhemmat eivät välitä lapsesta, myöskään ihmisen tappaminen ei ole mielestäni "ok".
Vaikka kuinka joku ei haluaisi lasta, mutta silti tulee raskaaksi, ei se oikeuta mitenkään ihmisen tappamiseen. Jos minä en tykkäisi sisarestani, saisinko käydä tappamassa hänet? Suurin osa aborteista tehdään nuorille sitoutumattomille naisille, jotka eivät ole valmiita ottamaan vastuuta lapsesta. Eikös ihmisillä ole vastuu lähimmäisistään. Jos näet naapurisi, josta et pidä, tukehtuvan ruokaan niin et varmaan auta häntäkään... no joo, kaukaa haettu esimerkki, mutta sen käsityksen saan moraalistasi, että ihmisellä on vain oikeuksia tehdä niitä asioita, mitkä itsestä tuntuu hyvälle, eikä mistään velvollisuuksista tarvitse välittää!!
sehän se on se ajan henki, oma napa ensin!
"Minusta ei ole ok, että vanhemmat eivät välitä lapsesta."
Silti haluat, että vanhemmat pakotetaan tilanteeseen jossa he eivät pysty lapsen parhaaksi toimimaan odotetulla tavalla. Ja puhun nyt niistä tapauksista, joissa ehkäisy on pettänyt. Sen käyttämättömyyttä en ymmärrä ja siksi siihen en puutu enempää.
Et taida itse asiaa ehkä ajatella tarkemmin. Mutta kuvittelepa jos sinut pakotettaisiin loppu elämäksesi tekemään jotain mitä et ensinnäkään hallitse hyvin etkä ole asiasta edes pahemmin kiinnostunutkaan.
Sinulta taisi sitten loppua asialliset sanat kun pitää ruveta jo sisaria murhaamaan ja naapureita harventamaan.
Ja kysehän tässä on lopulta niistä lapsista ja niiden hyvinvoinnista. Pakkosynnytykset eivät sitä todellakaan aja. Ja voi sinua jos joku on joskus väittänyt, että vastuu ja velvollisuudet olisivat mukavia ja helppoja. Asioita on kyettävä miettimään huomista pidemmälle, jokaiselta kannalta.
"En mäkään kauheesti lapsista pidä, mutta en kyllä vihaakaan, että suostuisin niiden tappamiseen. Huh!"
No tämähän on tosi kiva tietää, että jos itselläsi vahinko käy, niin synnytät ja pidät lapsen. Vaikka et lapsista edes pidä. Voi lapsi parkaa, antaisit sitten edes adoptioon.
Ai niin, mutta sinähän sanoit, että voit PÄÄTTÄÄ rakastavasi ketä vain :) Helppoa! Kah, kun en ite hokannut aiemmin.
No itke vaikka siellä, mitäs luet tätä palstaa. Suomessa saa sanoa mielipiteensä. Kasva nyt itse vaan aikuiseksi.
En todellakaan halua kasvaa aikuiseksi jos se on tuollaista typerää taistelua. Mielipide on toki mielipide, mutta tuo tappelu on jo kaukana vain oman mielipiteen esittämisestä.