Miksi Sinä kaipaat minua

Koska sinä iskit minut ja tulit minulle puhumaan. En heti ymmärtänyt sitä, meni pari päivää ja huomasin että meidän kemiassa on jotain täysin korvaamatonta mitä ei voi korvata millään muulla. Tunsin myös parin päivän päästä.sen miten olit ajatellut minusta ja se muutti elämäni heti.
Minä kaipaan sinua. ❤

Määää mää määää 🐑

:DD

Emme ole tavanneet mutta olen nähnyt sinun facebook sivun ja henkimaailma on siitä lähtien huutanut sinun nimeäsi.

Kun jokin tai joku koskettaa meitä, olemme tiellä, jota sydän haluaa meidän kulkevan.

Olen tottunut siihen, että äsken näin sinut.

Sydän kaipaa järki sanoo ei mahdollista.

Koska olet sä ja mä pidän niin paljon susta, toivon sellasta rakkautta meille joka kestää j ja s

Ihastus sinuun yllätti kuin pallosalama ja sai minut sekaisin. Pyörit koko ajan mielessäni. Viehkon luonnollinen naiseutesi, lempeä luonteesi, avara sydämesi, silmäsi, huulesi, hiuksesi, ryhtisi, ihosi, tuoksusi, liikkeesi ja koko olemuksesi...tämä kaipaus on ihanan kamalaa mielisairautta.

Luulin nähneeni sinussa unelmamieheni, mutta huomasinkin että se onkin vain mielikuvitukseni heijastuma. Et ollutkaan sellainen. Olitkin unelmamiehestäni vastakohta. En kaipaa enää.

Koska kohtelin sinua ääliömäisesti, känni on typerä tekosyy sille. En olisi halunnut satuttaa, enkä ole mätä sisältä, niinkuin luulet. Se mitä oli ja mitä tunsin, oli todellakin aitoa. Annoin itsestäni typerän kuvan ja haluaisin korjata sen ja saada edes anteeksi. Olet todellakin tärkeä minulle, vaikka oletkin menettänyt uskosi varmaan ihmisiin... ainakin vastakkaiseen sukupuoleen. Emme kumpikaan ole täydellisiä, mutta minä olen ollut sen lisäksi ääliö. Jos vaan voisin jotenkin saada korjattua virheeni...kelattua aikaa taaksepäin. Sanoin sinulle joskus tunteistani, arasti ja vielä hieman epävarmana. Sanoit saman minulle. Olin tosissani todellakin, en leiki ihmisillä, vaikka niin ehkä luulet. Enkä halua, että kuvittelet, että kirjoittelen täällä sinusta vihjeillä/nimen alkukirjaimilla paskaa..en koskaan tekisi niin. Minulla on ikävä sinua ja tunsin oloni turvalliseksi kanssasi, vaikka olosuhteet minun puoleltani eivät yksinkertaiset olleetkaan. Jos tämä viesti täältä häviää, tiedän. että olet sen lukenut, ilmiantanut, etkä pysty antamaan anteeksi/luottamaan enää. Todellisuudessa mikään ei ole muuttunut, Muistan numerosi ulkoa vieläkin.

Kasvosi ovat kuin vanha vittu syksyllä lehtien mädäntyesä puiden oksilla.

kaunniisti sanottu jollekin :)

Kuin Bukowskia mutta parempaa.

Kyllä pystyn ja imen miehen kullia.

Voi kuinka ihanasti puhut kullista :)

Kaipaukseni kohde on ponnarimies ..

Olen ihastunut, mutten uskalla olla vielä rakastunut? Koen, et minullakin olisi sinulle annettavaa esim. tukena ja turvana, kaikki muu riippuu meistä ja kuinka sulaudumme yhteen? Koen, et potentiaalia olisi, vaikka mihin, mut ei uskalla vielä uppoutua siihen haaveiden verkkoon, josta ulospääsy voisi olla liian kova pähkinä purtavaksi?

Voikun toiveet toteutuisi, löytäsimme toisemme ja voisimme puhua syntyjä syviä? Löytää tie ulos tästä kaikesta sumusta, jota epävarmuudeksi/ peloksikin voi kutsua? Paljon on pohdittavaa ja vastoinkäymisetkin tekevät olosta varovaisemman.

Jos palstalla on yksikin tarkkaan punnittu ja hyvin kirjoitettu teksti, on heti sen alla kirjoitustaidottomien kateellisten trollausta ja herjaa. Masentavaa, että hyvä keskustelu on täällä niin pieninä paloina kaiken paskan seassa.

Ei mun tarvitse perustella miksi kaipaan Jaria, kun olen sen hänelle kertonutkin.

Sinun sielusi on lähellä omaani.
Ilahdutat kaikilla suorilla viesteillä.
Maanantai naiselle.

Miten voit edes luulla että kaipaisin sinua?

Sitä hymyä ei voi vastustaa☺️💋

Satuuuu

Sinä herätit nuo lämpimät tunteet minussa enkä usko, että teit sen tarkoituksella. Olit kai vain oma itsesi, mutta sehän riittää, kun kohtaa sielunkumppanin, sillä lähinnä sellaiselta tunnut.

Oot mun kaksoisliekkini, siksi rakastan sua. 💞 🔥

Kaipaan häntä, koska hän tuoksuu hyvälle.

Sinusta mitään tiedä.