Suomella saattaa olla Nato-optio, mutta onko sillä enää optiota jättäytyä

Vähän miettimistä.....

Suomella saattaa olla Nato-optio, mutta onko sillä enää optiota jättäytyä Baltiassa käytävän sodan ulkopuolelle?

Suomi ei ole Naton jäsen, joten sen ei tarvitse auttaa Baltian maita sodassa. Suomi on EU:n jäsen, joten Baltian mailla on optio huutaa Suomea apuun. Presidentti Niinistö haluaa selkeyttä EU:n avunantolauseelle, mutta haluaako Suomi tehdä aikeensa selkeiksi?
ULKOPOLIITTINEN instituutti julkaisi tiistaina raportin nimeltä ”Suomen huoltovarmuus ja Baltian alue”. Siinä tutkailtiin, missä määrin Baltian maiden yhteydet ovat tärkeitä Suomen yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Raportin julkaisutilaisuudessa eläkkeellä oleva pitkän linjan diplomaatti ja virkamies Pertti Torstila oli havaitsevinaan ristiriidan tutkijoiden johtopäätöksissä. Niissä kerrottiin, että Baltian reitti on Suomelle tärkeä, mutta se voidaan korvata muillakin reiteillä ja niinpä se ei ole Suomelle ”huoltovarmuuskriittinen”.

Silti heti perään kerrottiin, että ”vakavassa kriisitilanteessa myös Baltian reitin korvaavat vaihtoehdot saattavat olla suljettuna”. Suomeksi sanottuna Suomi voisi olla pulassa ja kansan pitäisi opetella jyrsimään pettua.

Jos jatketaan suomen kielellä, niin vakava kriisitilanne tarkoittaisi Venäjän käynnistämää sotaa, joka panisi koko Itämeren alueen sekaisin. Uganda ei meitä edelleenkään uhkaa.

JOS sota kohdistuisi Suomen sijaan – sanotaan vaikkapa aluksi – Baltian maihin, Suomen päättäjillä olisi niin sanottu pulmatilanne: mennäkö apuun vai katsellako sivusta?

Raportissa todettiin, että vaikka Suomella ei ole Baltian maihin liittyviä kriittisiä yhteyksiä, sellaisia voi olla Baltian mailla suhteessa Suomeen. ”Käänteiset riippuvuudet eivät välttämättä vaikuta huoltovarmuuteen suoraan, mutta ne voivat kriisitilanteessa konkretisoitua odotuksiksi tai vaatimuksiksi toista valtiota kohtaan.”

Näitä vaatimuksia voitaisiin esittää erityisesti EU:n perussopimukseen kirjatun avunantolausekkeen 42.7 nojalla. Siinä Suomea ja muuta EU-maita sitoo tällainen keskinäinen lupaus: ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin.”

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik nosti raportin julkaisutilaisuudessa kissan pöydälle sanomalla, että Suomella ”on kasvava ristiriita” sen suhteen, voisiko Suomi pysyä sivustakatsojana Baltian maiden joutuessa konfliktiin. Raik huomautti, että Suomi on pitänyt avunantolupausta erityisen äänekkäästi esillä EU-piireissä.

Ollaanko siihen itse valmiita sitoutumaan? ”Vai halutaanko säilyttää jonkinlainen hämärä alue, joka antaa lisää liikkumavaraa” ja jossa Baltian maiden pitää arvuutella Suomen aikeita?

RAIKIN ajatus on itse asiassa hyvin samanlainen kuin se, jonka presidentti Sauli Niinistö esitti viime viikolla pidetyssä EU-maiden parlamenttien turvallisuusseminaarissa. ”Tarvitaan jonkinlainen yhteinen ymmärrys siitä, mitä se [EU-sopimuksen] artikla todella tarkoittaa. Sehän on varsin hyvä muotoilu, se on jopa velvoittavampi kuin Naton viides artikla. Mutta mitä teemme kauniilla lauseella, jos kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa?”

Presidenttiä kiinnostaa tietenkin, että mitä muut EU-maat tekevät tällä kauniilla lauseella, jos Suomeen hyökätään. Suomi ei kuulu Natoon, kuten 22 muuta EU-maata, joten sillä ei ole sotilasliiton turvatakuita.

Suomen valtionjohdossa pidetään yllä niin sanottua Nato-optiota, eli sotilasliittoon saatetaan joskus myöhemmin panna hakemus vetämään. Mutta Natoon ei ole liitytty muun muassa siksi, että kansasta vain noin neljännes kannattaa jäsenyyttä. Ja kansa ei ole halunnut liittyä muun muassa siksi, että Suomi voitaisiin vetää mukaan Baltiassa tapahtuvaan sotilaalliseen selkkaukseen.

Suomella saattaa olla Nato-optio, mutta onko sillä enää optiota jättäytyä Baltiassa käytävän sodan ulkopuolelle? Baltian EU-mailla on enemmän kuin optio huutaa Naton lisäksi Suomea apuun, sillä ne pelaavat puolustuspolitiikassaan vähintäänkin kaksilla korteilla, kuten Suomikin.