Käyntikohteet

Hyvärilän alue

Hyvärilän alueella on useita nähtävyyksiä ja käyntikohteita: Kartanonhotelli on valmistunut alunperin Nurmeksen maalaiskunnan kunnalliskodiksi v. 1920. Vuonna 1992 se remontoitiin nuorisokeskuksen hotelliksi. Pehtoorin talo on ollut entisen kunnalliskodin maatilan pehtoorin talo. Freestyle-hyppytorni on 12 metriä korkea. Kesällä voit nähdä mahdollisesti myös hyppääjiä!
www.hyvarila.fi

Puu-Nurmes ja Vanha Kauppala

Vanhan Kauppalan harjulla sijaitsee suojeltu ja historiallisesti arvokas Puu-Nurmes, joka on yksi Suomen parhaiten säilyneistä puutaloalueista. Pääosa rakennuskannasta on 1880-luvun ja 1930-luvun väliseltä ajalta. Alueelta on upeat näkymät Nurmesjärvelle ja Pieliselle. Tutustu alueeseen kävellen, jolloin kaupungin palosolat, koivujen reunustamat kadut ja vehreä kaupunkimaisema tulevat parhaiten esille. Lue lisää vanhakauppala.fi
Vinkki! Voit vierailla puutalon sisällä Voima Villassa, Raatihuoneenkatu 7, Nurmes.

Nurmeksen kauniit

Kirkot

Nurmeksen ev.lut. kirkko
Kirkko edustaa 1800-luvun myöhäisgotiikkaa. Kirkko on Suomen viidenneksi suurin, istuinpaikkoja on n. 2300. Kirkossa on nähtävillä edellisten kirkkojen pienoismallit. Kirkko on avoinna kesäisin päivittäin tiekirkkona. Kirkon torniin on myös mahdollista järjestää vierailu.

Nurmeksen ev.lut kirkko, Kirkkokatu 17, Nurmes

Nurmeksen ortodoksinen kirkko
Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin jälleenrakennusvaroilla 1958-1959. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Ilmari Ahonen. Kirkko on avoinna tilauksesta.
Kirkkokatu 31 a, Nurmes.

Kirkkoharju
Nurmeksen ja Porokylän yhdistävällä kauniilla kirkkoharjulla sijaitsevat sankarihaudat ja sankaripatsas, vanha kellotapuli sekä Nurmeksen historiaan liittyviä muistomerkkejä. Tutustu alueeseen kävellen.

Nurmes on pieni paikkakunta pohjois-Pohjois-Karjalassa. Se on maan eniten supisuomalaisia tuottava "kaupunki". Tämä johtunee siitä, että Nurmeksen kaikki koulut ovat homeessa, minkä vuoksi oppilaiden kasvatus epäonnistuu ja he jäävät henkisiksi vajakeiksi homesienen vallatessa heidän aivotoimintonsa. Jos mietit kumpi koulu olisi parempi vaihtoehto lapsillesi, muista että Kirkkokadun koulussa ruokakin hymyilee, vaikkakin pääasiassa sen vuoksi, ettei sitä kokkausvaiheessa muistettu tappaa. Yleensähän lihakarja teurastetaan jo teurastamossa eikä kokkausvaiheessa, mutta ei siitä sen enempää.

Nurmes on Suomen yleisesti ehkä nauretuin "kaupunki". Iltalehdessäkin mainittiin vuonna 2006, kuinka Nurmeksen kylänraitilta löytyvät supisuomalaisimmat miehet (tai jotain vastaavaa).


Nurmeksen nähtävyydet

Nurmes ei ainakaan ole tunnettu nähtävyyksistään. Suosituimpia turistikohteita ovat Bimbon talo (josta kerrotaankin alla) ja sen über olematon kylpylä (sama kuin uiskentelisit pihalammikossa) sekä "kaupungin" ainoat liikennevalot, jotka erottavat Porokylän ja keskustan.

Bimbon talo

Nurmeksen Bimbon talo ja mainitun tönön ympärille rakennettu kurjalaishökkelikylä, hakee vertaansa suomalaisessa homerakennusperinteessä. Bimbon talo rakennettiin Kurjalanliiton, Suomen valtion ja Nurmeksen kaupungin tukiaisten tuloksena vuonna 1978. Kuten kehitysalueilla olevilla rakennushankkeilla yleensä, Bimbon talon rakentamiseen liittyviä epäselvyyksiä ei ole vieläkään selvitetty – eikä tulla selvittämään. Alkujaan koko talohanke osoittautui suureksi flopiksi, sillä 1970-luvun Nurmeksessa ei ollut mitään kurjalaisperinnettä, vaan kurjalaisperinne piti sinne synnyttää.

Suojärvi Pitäjäseuralaiset olivat aiemmin vaatineet Kurjalaa takaisin pullo kerrallaan, mutta pullojen juomiselle ei ollut idyllistä atmosfääriä, jolloin virisi ajatus oman juottolan rakentamisesta. Sopiva kurjalaispaikka löytyi yllättäen Venjälle menetetystä Kurjalasta, Suojärveltä, josta kopioitiin Bimbon talon kuva arkkitietien avustuksella. Alkuperäisessä Bimbon talon navetan juottoautomaatit päätettiin korvata ravintolalla. Kurjalan liitolta, Suomen valtiolta ja tietenkin Pohjois-Karjalan kaikilta kunnilta anottiin ensin avustukset, jotka nautittiin useaan otteeseen alueen lomakeitaissa ja ravintoloissa 70-luvun puolivälissä. Sijoituskilpailun talon paikasta voittivat nurmeslaiset kunnan isät, joiden viinapää oli naapureitaan parempi. Talo päätettiin rakentaa keskelle ei-mitään, Nurmekseen. Talon valmistuminen myöhästyi useaan otteeseen, sillä pahoin alkoholisoituneilla rakennusmestareilla, kirvesmiehillä ja timpureilla hirtti ryyppy pahoin päälle. Kuin ihmeen kaupalla, talo vihittiin käyttöön uudenvuoden ryyppäjäispäivänä vuonna 1978.

Bimbon talo osoittautui heti alkuunsa väärin tehdyksi, rakennusvirheitä täynnä olevaksi kyhäelmäksi, jota paikalliset nurmeslaiset vieroksuivat. Se ei kuitenkaan estänyt kunnan virkamiehiä ideoimasta lisää, ja hanke laajeni kun ympärille rakennettiin oma Kurjalaiskylä: pieniä, homeen harmaita mökkejä, joissa omat viinat voi nauttia itse ennakkoon, eikä tarvitse ostaa baaritiskiltä kalliita drinkkejä. Idea oli hyvä, kunnes havaittiin, että pihit nurmeslaiset, valtimolaiset, lieksalaiset, juukalaiset ja joensuulaiset ryyppäävät pohjat jo tulomatkalla, eivätkä majoitukaan alueen homemökkeihin. Suuruudenhulluuus ei loppunut Kurjalaiskylään, vaan alueelle rakennettiin oma kirkko, tsisouna, jonka ilmaisen ehtoollisviinatarjoilun toivottiin houkuttelevan paikalle kirkkoviinin ystäviä. Rakennettiin teatteri, jonka lasikuituinen kallio hakee vertaansa Rovaniemen joulupukin maasta ja Naantalin muumimaailmasta. Kun Pieliseen kuseminen ei ollut enää muodikasta, vähän matkan päähän Bimbon talosta rakennettiin oma pissipaikka – Nurmeksen kylpylä, sillä kaupungissa ei ollut ennestään uima-hallia, jossa olisi voinut tutustua naapurin emännän uimapukumallistoon. Kun kyse oli kylpylästä, piti kylpylään saada myös lorisevaa, juoksevaa vettä. Kylpylän lippujen hinnat mitoitettiin suuren maailman malliin seurauksella, että kylpylä meni konkurssiin ja sen osti Sutki-yhtiö. Rakennettiin reikäpallokenttä, jonka toivottiin houkuttelevan paikalle golf-kärryjä vetäviä, isoilla Audeilla ajavia raharikkaita juppeja – toisin kävi. Myös Sutki-yhtiö meni konkurssiin ja apuun tuli paikallinen Osulanbaari, Osuuskauppa Jukola, joka osti konkurssikypsän yhtiön.

Nurmeksen liikennevalot

Nurmeksen liikennevalot erottavat Porokylän ja keskustan iloisesti tuikkimalla. Kaikista maailman liikennevaloista poiketen Nurmeksen vilkkujen sumea logiikka on viritetty niin, että lähestyttäessä liikennevalot näyttävät vihreiltä, mutta vaihtuvat aina punaiselle riippumatta siitä mihin vuorokauden aikaa liikutaan. Erikoista Nurmeksen liikennevaloissa on, että valojen tarkoituksena on synnyttää muuten olemattomaan liikennekeskittymään ruuhkaa ja jonoja, joita ei ilman valoja olisi. Nurmeksen liikennevalojen vaihtumissykli on hidas, ja punaisissa valoissa ehtii hyvin lukemaan perkelettä tienpitäjälle useamman kerran. Kun vihdoin päästään lähtemään, valot vaihtuvat jälleen punaiseksi.

Historia
Nurmeksen syntyperää ei tiedetä tarkasti, mutta arvellaan että se olisi alkanut muodostumaan noin 5000 vuotta sitten kun paikallinen CroMagnon -johtaja sai uskonnollisen herätyksen juotuaan villiporon kusesta tekemäänsä viinaa. Hän perusti järjestelmällisen porojen kesyttämiseen tähtäävän yhteiskunnan. Tästä yhteiskunnasta syntyi erilaisia alaryhmiä, ja nämä eri ryhmittymät eivät ajan mittaan enää sietäneet toisiaan. Kaikkein poromyönteisimmät (tai joidenkin huhujen mukaan porojen kanssa risteytyneet) muuttivat Lappiin porojensa kanssa ja ne jotka tyytyivät nuokkumaan hökkeleissään ja juomaan ihan tavallista viinaa jäivät lorvimaan nykyisen Nurmeksen alueelle. "Maailman persereiäksi" kutsuttu "kaupunki" on siis syntynyt keskelle ei-mitään ja väestöluvun kehitystä seuraava voi huomata että kohta se myös on ei-mitään. Nimi Nurmes tälle kyläpahaselle tuli humalaisen Jorkin, paikallisen kansansankarin ja Nurmeksen elävän legendan, örvellettyä sekavia jossakin juomingeissa ja ihmisten otettua tuon nimen käyttöön ilman mitään sen järkevämpää syytä.

Uutta tietoa edellisessä viestissä Porokylä nimen synnysta, nimen kesijä oli juonut villiporon kusesta tehtyä viinaa ja se ilmeisesti meni niin hyvin päähän, että kylälle tuli nimeksi Porokylä.

Eikös se etesmennyt ressitohtori ollunna Nurmeksesta?

Stressitohtori Nurmeksesta oli nimeltään Pertti Pakarinen, jätti Nurmeksessa Raatihuoneen kadun varressa olleen talonsa ja muutti eteläsuomeen ja meni naimisiin näyttelijä Heljon kanssa, kunnes syöpä korjasi satoansa. Pakarinen kirjoitti myös kirjoja, joista yhden nimi on jäänyt mieleen, joka on "Elähän Hättäile."Nurmeksessa hänellä oli vastaanottopaikka Porokylässä muistaakseni entisen teknisen viraston vieressä olevassa matalassa rakennuksessa ja kun sinne meni vastaanotolle, niin aika kului kyllä puhelimessa, eikä potilaalle juuri jäänyt aikaa.

Viimeiseksi kerraksi jäi meiltä Pehtoorin taloon majoittautuminen kun käytävällä tuli kaksi vihaista huskyä vastaan minua ja koiraani joka oli tietysti kiinni. Ja käytävällä oli koiran paskaa ja sitten huoneesta rämpi äijä kalsarit jalassa ja rööki suussaan! Siis huomaa kiinteistössä on tupakointi kielletty. No saimme lisämaksua vastaan majoituksen kartanorakennuksesta. Ja olin yöpynyt useinkin Pehtoorissa ja joka kerta siivouksen taso oli huono!

Oliko muutenkin vaikeeta löytää yöpaikka siinnä kunnossa, hyvä että sait kattoa päänpäälle.

Tuonn menee kåymään saa maksaa itsensä kipeeksi jo ovi aukolla