Logopedia

Olen hakemassa Turkuun tai Helsinkiin.

Vaikea sanoa, mihin itse haastattelijat kiinnittävät huomiota, mutta motivaatiotekijät ovat ainakin omasta mielestäni tärkeitä ja varsinkin, kun ne osaa perustella hyvin. Eli miksi logopedia on mielestäsi juuri sun juttu ja mikä siinä erityisesti kiinnostaa. Piilolisäpisteistä en osaa sanoa, mutta tärkeää on olla vaan oma itsensä ja toimia niin kuin missä tahansa haastattelutilanteessa. Mielestäni sitä ei kannata jännittää liikaa :) Lisäksi kokeeseen valmistautuessa on hyvä miettiä, mitä itse logopedia on ja millaista sen opiskelu mahdollisesti on, näitä on nimittäin suullisessakin kyselty.

Omasta mielestäni suullinen koe ei ollut mitenkään hankala, paljon leppoisammin se meni kuin kirjallinen. Suulliset aloitetaan kuuntelukokeella, jonka kaikki tekee samaan aikaan. Kuuntelukokeessa mitataan kuulon erottelukykyä eli äänten korkeuksia, pituuksia jne. Siihen on aika hankala valmistautua etukäteen, mutta jos taustalla on musiikkiharrastusta, niin siitä mielestäni on hyötyä. Suulliseen kokeeseen kannattaa varata aikaa, koska haastattelut kestävät n. puoli tuntia/hakija ja yhden päivän aikana haastatellaan reilut kymmenen hakijaa.

Aikaisemmista opinnoista - tietenkin ne ovat aina hyödyksi, jos liittyvät logopediaan, psykologiaan tai muuhun läheiseen tieteenalaan, mutta ei niitä vaadita. Ja ylipäänsä kaikesta aikaisemmasta työkokemuksesta (esim. kouluavustajana tms) on hyötyä, mutta näitäkään ei erikseen edellytetä.

Itse pääsin sisään toisella yrittämällä, ekalla kerralla jäi tosi vähästä kiinni. Lukemisen määrästä on aika vaikea sanoa, riippuu tekniikasta ja lukunopeudestakin, eli se lukemisen laatu ennemminkin kuin määrä ratkaisee. Ekalla kerralla luin reilut 3 kuukautta ja viime keväänä reilut 2 täysipäiväisesti. Lukujen ohessa kannattaa tehdä omia muistiinpanoja ja lukea välillä niitä, käsitekartat ovat myös hyödyllisiä ja saat sillä tavoin vaihtelua itse kirjojen paukuttamiseen. :)

Lukuiloa ja tsemppiä!

Tuleva logopedi kirjoitti:

Vaikea sanoa, mihin itse haastattelijat kiinnittävät huomiota, mutta motivaatiotekijät ovat ainakin omasta mielestäni tärkeitä ja varsinkin, kun ne osaa perustella hyvin. Eli miksi logopedia on mielestäsi juuri sun juttu ja mikä siinä erityisesti kiinnostaa. Piilolisäpisteistä en osaa sanoa, mutta tärkeää on olla vaan oma itsensä ja toimia niin kuin missä tahansa haastattelutilanteessa. Mielestäni sitä ei kannata jännittää liikaa :) Lisäksi kokeeseen valmistautuessa on hyvä miettiä, mitä itse logopedia on ja millaista sen opiskelu mahdollisesti on, näitä on nimittäin suullisessakin kyselty.

Omasta mielestäni suullinen koe ei ollut mitenkään hankala, paljon leppoisammin se meni kuin kirjallinen. Suulliset aloitetaan kuuntelukokeella, jonka kaikki tekee samaan aikaan. Kuuntelukokeessa mitataan kuulon erottelukykyä eli äänten korkeuksia, pituuksia jne. Siihen on aika hankala valmistautua etukäteen, mutta jos taustalla on musiikkiharrastusta, niin siitä mielestäni on hyötyä. Suulliseen kokeeseen kannattaa varata aikaa, koska haastattelut kestävät n. puoli tuntia/hakija ja yhden päivän aikana haastatellaan reilut kymmenen hakijaa.

Aikaisemmista opinnoista - tietenkin ne ovat aina hyödyksi, jos liittyvät logopediaan, psykologiaan tai muuhun läheiseen tieteenalaan, mutta ei niitä vaadita. Ja ylipäänsä kaikesta aikaisemmasta työkokemuksesta (esim. kouluavustajana tms) on hyötyä, mutta näitäkään ei erikseen edellytetä.

Itse pääsin sisään toisella yrittämällä, ekalla kerralla jäi tosi vähästä kiinni. Lukemisen määrästä on aika vaikea sanoa, riippuu tekniikasta ja lukunopeudestakin, eli se lukemisen laatu ennemminkin kuin määrä ratkaisee. Ekalla kerralla luin reilut 3 kuukautta ja viime keväänä reilut 2 täysipäiväisesti. Lukujen ohessa kannattaa tehdä omia muistiinpanoja ja lukea välillä niitä, käsitekartat ovat myös hyödyllisiä ja saat sillä tavoin vaihtelua itse kirjojen paukuttamiseen. :)

Lukuiloa ja tsemppiä!

Lue lisää

Tuhannet kiitokset! :D

Vieläkin pitää kysyä.. että kuinka tarkkaan mielestäsi pitää osata/opetella Anatomian ja Fysiologian kirjasta kaikenmaailman vieraskieliset nimitykset esim. eri sairauksista kehonosista jne.?
Tarviiko niitä käyttää ja lisätä esseevastauksiin? Ja käytitkö sinä niitä vastauksissasi, kun olet hyvin menestynyt? Meinaan, kauhea opetteleminen, jos kaikki tarvii tietää :D
Kuinka täydellisiä esseevastauksien ylipäätään täytyy olla, jotta on mahiksia päästä kakkosvaiheeseen?

..... kirjoitti:

Tuhannet kiitokset! :D

Vieläkin pitää kysyä.. että kuinka tarkkaan mielestäsi pitää osata/opetella Anatomian ja Fysiologian kirjasta kaikenmaailman vieraskieliset nimitykset esim. eri sairauksista kehonosista jne.?
Tarviiko niitä käyttää ja lisätä esseevastauksiin? Ja käytitkö sinä niitä vastauksissasi, kun olet hyvin menestynyt? Meinaan, kauhea opetteleminen, jos kaikki tarvii tietää :D
Kuinka täydellisiä esseevastauksien ylipäätään täytyy olla, jotta on mahiksia päästä kakkosvaiheeseen?

Lue lisää

En opetellut anatomian latinankielisiä termejä mitenkään erikseen, osa niistä tarttui varmastikin lukiessa mieleen, mutta suurin osa ei. Mielestäni niillä ei ole kovin suurta merkitystä, tärkeintä on tietää itse asia, termit ovat vain ylimääräisenä lisänä siihen. Ja itse en käyttänyt viime vuoden aivohermokysymyksessä hermojen latinalaisia nimityksiä, suomenkieliset riittivät koska hyvät pinnat kysymyksestä sain.

IFA:n alussa olevat ns. suuntatermit sen sijaan ovat ihan hyödyllisiä opetella, koska niistä on hyötyä sitten varsinaisissa opinnoissa mm. lääkiksen kursseilla.

Eli en lähtisi jännittämään niiden termien suhteen. :) Vaikea tosin sanoa, millainen kirjallinen koe tulee tänä vuonna olemaan koska yksi kirjoistakin on pudotettu pois, mutta enpä usko että lähtevät nippelitietoja kyselemään. Ja niistä esseevastauksien "täydellisyyksistä" on aika vaikea mennä sanomaan - eiköhän hyvät pisteet irtoa, kun kaikki vaadittava asia vastauksesta löytyy. Ja tosiaan en tiedä, millaisia tehtäviä ovat tälle vuodelle suunnitelleet, mutta luultavimmin siellä on esseitä joukossa.

Jos sulla on kokeeseen valmistautumisen tai itse koekysymysten suhteen kysyttävää, niin meilaa: [email protected]

Tuleva logopedi kirjoitti:

En opetellut anatomian latinankielisiä termejä mitenkään erikseen, osa niistä tarttui varmastikin lukiessa mieleen, mutta suurin osa ei. Mielestäni niillä ei ole kovin suurta merkitystä, tärkeintä on tietää itse asia, termit ovat vain ylimääräisenä lisänä siihen. Ja itse en käyttänyt viime vuoden aivohermokysymyksessä hermojen latinalaisia nimityksiä, suomenkieliset riittivät koska hyvät pinnat kysymyksestä sain.

IFA:n alussa olevat ns. suuntatermit sen sijaan ovat ihan hyödyllisiä opetella, koska niistä on hyötyä sitten varsinaisissa opinnoissa mm. lääkiksen kursseilla.

Eli en lähtisi jännittämään niiden termien suhteen. :) Vaikea tosin sanoa, millainen kirjallinen koe tulee tänä vuonna olemaan koska yksi kirjoistakin on pudotettu pois, mutta enpä usko että lähtevät nippelitietoja kyselemään. Ja niistä esseevastauksien "täydellisyyksistä" on aika vaikea mennä sanomaan - eiköhän hyvät pisteet irtoa, kun kaikki vaadittava asia vastauksesta löytyy. Ja tosiaan en tiedä, millaisia tehtäviä ovat tälle vuodelle suunnitelleet, mutta luultavimmin siellä on esseitä joukossa.

Jos sulla on kokeeseen valmistautumisen tai itse koekysymysten suhteen kysyttävää, niin meilaa: [email protected]

Lue lisää

Kiitos tiedoista, näistä on paljon apua!

Ei vanhoilla puhe-/artikulatiovirheillä merkitystä ole - voihan omakohtaisista puheterapiakokemuksista olla hyötyäkin opiskelussa. Ja logopediaa pääsee opiskelemaan, vaikka itsellä olisi lievä artikulaatiovirhe hakuvaiheessakin, opintojen alkuvaiheessa pääsee sitten itse artikulaatioterapiaan :)

Tuleva logopedi kirjoitti:

Ei vanhoilla puhe-/artikulatiovirheillä merkitystä ole - voihan omakohtaisista puheterapiakokemuksista olla hyötyäkin opiskelussa. Ja logopediaa pääsee opiskelemaan, vaikka itsellä olisi lievä artikulaatiovirhe hakuvaiheessakin, opintojen alkuvaiheessa pääsee sitten itse artikulaatioterapiaan :)

Lue lisää

Kiitoksia vastauksesta. Ajattelin itsekin, että asiasta voi mainita vaikka kannalta "kiinnostuin alasta juuri tämän oman vikani kautta."

ellu kirjoitti:

Kiitoksia vastauksesta. Ajattelin itsekin, että asiasta voi mainita vaikka kannalta "kiinnostuin alasta juuri tämän oman vikani kautta."

Kiva vihdoin löytää muita jotka aikovat logipediaa opiskelemaan. Itse yritän Oulun yliopistoon. Täältä sai paljon vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet. Mitä olet muuten pitänyt opiskelusta?

Kukka kirjoitti:

Kiva vihdoin löytää muita jotka aikovat logipediaa opiskelemaan. Itse yritän Oulun yliopistoon. Täältä sai paljon vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet. Mitä olet muuten pitänyt opiskelusta?

Lue lisää

Kovasti olen tykännyt logopediaa opiskella, oon todennut että se on tosiaankin mun juttu :) Kurssit kivoja, mielenkiintoisia ja vaihtelevia kun kaikennäköistä saa opiskella.

Tsemppiä tämän kevään hakijoille!

Tuleva logopedi kirjoitti:

Kovasti olen tykännyt logopediaa opiskella, oon todennut että se on tosiaankin mun juttu :) Kurssit kivoja, mielenkiintoisia ja vaihtelevia kun kaikennäköistä saa opiskella.

Tsemppiä tämän kevään hakijoille!

Lue lisää

Niin oliko sulla muuten ne uusimmat pääsykoekirjat, tai onko tietoa kuinka kovasti ne eroaa.. Kun mulla on nyt kirjastosta lainassa jotkut viime vuosikymmenen kirjat ja oon niitä vähän lueskellu. Mutta pitäiskö ostaa ne uudet?

pihi kirjoitti:

Niin oliko sulla muuten ne uusimmat pääsykoekirjat, tai onko tietoa kuinka kovasti ne eroaa.. Kun mulla on nyt kirjastosta lainassa jotkut viime vuosikymmenen kirjat ja oon niitä vähän lueskellu. Mutta pitäiskö ostaa ne uudet?

Lue lisää

Ei ole tietoa kirjojen painosten eroista, itse luin IFA:n 12.-14. painosta ja fonetiikan vuoden 2001 painosta.

En uskoisi, että IFA:n tiedot ovat suuresti muuttuneet, mutta voithan käydä kaupungin tai yliopiston kirjastossa vertaamassa painoksia ja vaikkapa kopioida sellaisia sivuja, joissa huomaat merkittäviä eroja. Yliopiston kopiokortit eivät ole kalliita ja tulevat ainakin halvemmaksi kuin kirjan ostaminen.