Hienoa, että nuoret ovat suunnitelmallisia, mutta vähän voisi relata kuitenkin :D

logiikka tietysti

Niin voi, ja kannattaakin säästää! Ehdottomasti! Mutta ei pidä taas ihan överiksikään heittäytyä, kun kultainen keskitie on kuitenkin se kestävin polku elämässä. Överit tai averit harvoin ovat pitkäkantoisia ratkaisuja. Koski se sitten rahankäyttöä, viihdettä ja päihteitä, lukutoukkaisuutta opinnoissa tai missä hyvänsä, niin överit ei ole hyäksi eikä averit johda kuin sumppuun :D

Onhan se niin, että jokainen voi periaatteessa säästää vaikka sitten sen euron per kuukausi, mutta jos otetaan ihmisen kokonaisuuden tarpeita ja elämää huomioon, niin tilanne voi jo muuttuakin monin tavoin, mistä motivaatiota, jos tarpeet eivät kohtaa tai ole lähelläkään toisiaan?

Säästäminenkin pohjautuu kuitenkin vaikka kuuluisan Maslowin tarvehierarkiaa ajatellen, mistä lähteä säästämään, jos ihminen elää kädestä suuhun, puhumattakaan, jos joutuu puremaan kynsiään säästääkseen, mitä? Mistä motivaatiota kauaskantoiseen säästämiseen tai sijoittamiseen? Siinäpä pähkinä purtavaksi hyvä osaisille sijoittamille ja säästäjille. Toki paras lähtökohta on, jos pystyy edes hieman säästämään, mutta kun ihminen on psykofyysinen kokonaisuus siihen vielä monta elämän liikkuvaa osaa, jota elämän karusellissa on jaossa, niin tilanne ei ainakaan yksinkertaistu tai helpotu.

Väitän, että ainakin kissoille pätee tämä sama tarvehierarkian malli. Annan esimerkin. Olin Amsterdamissa hienosto hotellissa, siinä sisäpihan terassille tuli "kulku-kissa" naapuri talosta. No, tarjoilijat kantoivat kissaa ain ehtiessään pois terassilta, mutta eihän se onnistunut, kun meitä mummoja oli monia, jotka houkutteli sitä kissaa luokseen :D Kissa hykerteli mummojen luo aina kuin tarjoilijan silmä vältti, ja loppujen lopuksi koko terassi eli tämän kissan kiertokulun mukaan. Ja oisitte nähneet näiden hienosto miesten naurun pyrähdyksiä, kun me mummot juostiin sen kissan perässä. Se oli tosi veikeä kissa :) No, näkihän siitä kissasta, että se ei ole mikään "köyhän miehen kissa", naapurin talon asukko, jonka kaulapantakin jo kieli timanttin huuruisesta elämästä, tämän päivän teknologia kaulassaan paikantimineen ja hätänappuloineen :D Tämä on totta, oikein teknologian edelläkävija kissa:D

No, minä ihmettelin, miksi se kissa kiertää minua kaukaa, kun muut mummot saa sitä syliin. Yleensä tulen elämien kanssa juttuun, mutta tämä kissa ei tule mun luo vaikka kuinka yritin lahjoa sitä kalalla ja jopa tilasin lämmitettyä maitoa :D siis itselleni! Tarjoilia ei tajunnut tietenkään mitään. Mutta kissa ei suostu tulemaan minun luokse. Aikansa minä mietin ja pohdin, ja tajusin syyn, kissa ei ollutkaan nälkäinen eikä juossut ruuan perässä, se juoksi sylin perässä, ja minä kuin en ottanut sitä syliin, yritin silittää kauempaa, koska minulla oli mustat vaatteet, jossa näkyy kaikki, joka ikinen karva, ja olin menossa heti terassin jälkeen kaupungille, niin en halunnut sotkea vaatteitani, eikä ollut vaateharjaakaan mukana :D
Djam, Tzäm! Yhtäkkiä tajusin, että pätisikö Maslowin tarvehierarkia tähänkin kohtaan kissan elämää? :D Olen vakuuttunut, että tämä tarvehierarkia oli kaiken kissan takana!