Psykoanalyyttinen tutkimus on selittänyt homoseksuaalisuuden psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi, jonka syitä on etsittävä lapsuusiän psyykkisestä kehityksestä. Homoseksuaalisuus ei siis ole geeniperäinen tai fyysinen sairaus niin kuin ennen vuotta 1974 monasti oletettiin, silloin käytössä oli yleisesti tunnustettu sairausluokitus DSM-3. Nykyinen psykiatrinen sairausluokitushan on ICD-10, joka ei pidä homoseksuaalista taipumusta mielenterveysongelmaan tai fyysiseen sairauteen verrattavana ominaisuutena.
Kehityspsykologinen tutkimus on osoittanut ihmisten seksuaalisuuden kehittyvän ihmissuhteissa, ilman näitä siteitä tai niiden ollessa pahasti vioittuneita tapahtuu seksuaalisessa kehityksessä voimakkuudeltaan vaihtelevia häiriöitä. Esim. lapset, joita on hylätty eläinten pariin (ns. susilapset) ovat poikkeuksetta aseksuaaleja (ei minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta). Taipumus homoseksuaalisuuteen tai pedofiliaan sen sijaan johtuvat vääristyneistä ja traumaattisista ihmissuhteista lapsuusiässä, jotka ovat usein perheensisäisiä . Näitä syitä ovat:
-aktiivinen ja hallitseva äiti
-kehittyminen ilman isähahmoa tai isän selvästi alistuva rooli
-voimakas kastraatiokompleksi
-hyväksi käyttö lapsena
-vieraantuminen samaa sukupuolta olevia kohtaan
-jne.
Koska homoseksuaalisuudessa kyseessä on psyykkinen häiriö ei sairaus, antaa sairausluokituksen ( ICD-10 ) diagnoosi F66.1 (itseä häiritsevä seksuaalinen suuntautuminen) mahdollisuuden homoseksuaalisuuden muutosterapialle. Behavioristisesti että psykodynaamisesti suuntautuneista terapeuteista riippuen parantumis- ja normalisoitumisprosentti on vaihdellut 20-50% välillä. Myös kognitiivista lähestymistapaa käyttänyt Suomessakin vieraillut Hollantilainen terapeutti Gerard van den Aardweg on kolmenkymmenen vuoden ajan harjoittanut menestyksellisesti muutosterapiaa homoseksuaaleille.
Emeritusprofessori
Arvo Jacobbson
Kehityspsykologinen tutkimus on osoittanut ihmisten seksuaalisuuden kehittyvän ihmissuhteissa, ilman näitä siteitä tai niiden ollessa pahasti vioittuneita tapahtuu seksuaalisessa kehityksessä voimakkuudeltaan vaihtelevia häiriöitä. Esim. lapset, joita on hylätty eläinten pariin (ns. susilapset) ovat poikkeuksetta aseksuaaleja (ei minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta). Taipumus homoseksuaalisuuteen tai pedofiliaan sen sijaan johtuvat vääristyneistä ja traumaattisista ihmissuhteista lapsuusiässä, jotka ovat usein perheensisäisiä . Näitä syitä ovat:
-aktiivinen ja hallitseva äiti
-kehittyminen ilman isähahmoa tai isän selvästi alistuva rooli
-voimakas kastraatiokompleksi
-hyväksi käyttö lapsena
-vieraantuminen samaa sukupuolta olevia kohtaan
-jne.
Koska homoseksuaalisuudessa kyseessä on psyykkinen häiriö ei sairaus, antaa sairausluokituksen ( ICD-10 ) diagnoosi F66.1 (itseä häiritsevä seksuaalinen suuntautuminen) mahdollisuuden homoseksuaalisuuden muutosterapialle. Behavioristisesti että psykodynaamisesti suuntautuneista terapeuteista riippuen parantumis- ja normalisoitumisprosentti on vaihdellut 20-50% välillä. Myös kognitiivista lähestymistapaa käyttänyt Suomessakin vieraillut Hollantilainen terapeutti Gerard van den Aardweg on kolmenkymmenen vuoden ajan harjoittanut menestyksellisesti muutosterapiaa homoseksuaaleille.
Emeritusprofessori
Arvo Jacobbson
Vastaukset 18
Vanhimmat
Arvoisa emeritusprofessori taisi vaan niin professoreille tyypilliseen tapaan unohta mainita, että samaisessa ICD-10 sairausluokituksessa on tuon samaisen kohdan seuralaisena myös kohta itseä häiritsevästä heteroseksuaalisuudesta. Eli se antaa samanlaiset mahdollisuudet muutosterapialle itseä häiritsevälle heteroseksuaalisuudelle. Tai ainakin pitäisi antaa!
Tuon tuulesta temmattun argumentin puolesta voisin sivullisenakin jo sanoa, että integroiduhan poika läksyjesi pariin vielä muutamaksi vuodeksi.
Lueppas vaan tarkemmin sitä ICD-10 kirjaa, itsekin voit asian todeta!
Itseään häiritsevä heteroseksuaalisuus,- homoseksuaalisuus- ja biseksuaalisuus löytyvät luokituksista.
Sinänsä heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus eivät ole häiriöitä tai sairauksia; ainoastaan jos yksilö kokee oman seksuaalisuuden ahdistavaksi nuo luokitukset pätevät yksilöön.
Muutosterapian järjestäminen heteroseksuaaleille on siis periaatteessa myös mahdollinen tuon luokituksen takia.
"Sinänsä heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus eivät ole häiriöitä tai sairauksia; ainoastaan jos yksilö kokee oman seksuaalisuuden ahdistavaksi nuo luokitukset pätevät yksilöön."
1. Oikein, heteroseksuaalisuus ei ole psykoseksuaalinen häiriö(kymmenen pistettä ja papukaijamerkki)
2. Homoseksuaalisuus, biseksuaalisuus, pedofilia ja zoofilia sen sijaan ovat psykoseksuaalisia häiriöitä. Sinun on vain sattumoisin vaikea hahmottaa tilaasi kovinkaan rationaalisesti kun olet itse "potilas", itse en ole ikinä kuullut potilaan antaneen kovinkaan objektiivistä diagnoosia itsestään. Tuskin pedofiilitkään ymmärtävät, että missä on vika kun ei lapsia saa rakastaa suoraansydämestä.
"1. Oikein, heteroseksuaalisuus ei ole psykoseksuaalinen häiriö(kymmenen pistettä ja papukaijamerkki)
2. Homoseksuaalisuus, biseksuaalisuus, pedofilia ja zoofilia sen sijaan ovat psykoseksuaalisia häiriöitä. Sinun on vain sattumoisin vaikea hahmottaa tilaasi kovinkaan rationaalisesti kun olet itse "potilas", itse en ole ikinä kuullut potilaan antaneen kovinkaan objektiivistä diagnoosia itsestään. Tuskin pedofiilitkään ymmärtävät, että missä on vika kun ei lapsia saa rakastaa suoraansydämestä."
Kohta yksi ja kaksi ovat väärin, koska homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus sekä heteroseksuaalisuus ovat kaikki sinänsä tavallisia ilmiöitä ja vaarattomia. Tämä tulee esille tekstistäni:
"Sinänsä heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus eivät ole häiriöitä tai sairauksia; ainoastaan jos yksilö kokee oman seksuaalisuuden ahdistavaksi nuo luokitukset pätevät yksilöön."
Eli et voi päätyä kohdan yksi ja kaksi johtopäätöksiin ilman tekstini vääristelyä. En usko, että muu kuin hyvin häiriöinen ihminen tahallaan irrottaisi ja muokkaisi alkuperäistä tekstiä samalla tavoin kuin sinä.
Lueppas sinäkin sitä opusta ICD-10! Siellä on täsmälleen samalla viivalla itseä häiritsevä seksuaalinen suuntaus (homoseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus). siinä ei tarvii olla sen enempää potolas kuin lääkärikään tulkitessaan tekstiä!
...joka luonnollisesti on kiero, irrationaalinen ja emotionaalinen näkemys johtuen siitä seikasta, että olet hämmentynyt itsestäsi, koska kaikki kapasiteettisi kiertyy tällä hetkellä itsesi tutkimiseen omien kykyjesi mukaan. Luultavasti tämäkin teksti saa sinut vain saivartelemaan eikä hakeutumaan terapeutille, jonka totta tosiaan soisin sinulle. Olen nimittäin lukenut ja kuunnellut paljon homojen köyhiä ja perättömiä vastaväitteitä psykoseksuaalisia häiriötä vastaan ja toteanpa vain, että näin vahva saivartelu voi johtua vain siitä, että te (homoseksuaalit) yksinkertaisesti voitte psyykkisesti todella pahoin voisinpa jopa väittää sinunkin tekevän henkistä kuolemaa. En ole tähän asti vielä tekstejä luettuani todennut yhtäkään elämän myönteistä ja ONNELLISTA homoseksuaalia. Usko tai älä, mutta kun otat vastaan apua se helpottaa. Miksi pimität ja kätket itseltäsi elämänilon? Saat kyyneleet valumaan silmistäni oman jäykkäluontoisen persoonasi takia. NAUTI elämästä!
sellaista tekstiä, että en voi ottaa sitä vastaan muuten, kuin nauraen ja vastaisuudessa tekstejä kommentoimatta. =0)
Mutta voin kuvitella, kuinka tosissasi leikillään sinä näitä tekstejä väsäät. Tynnyrissä on varmaan ahdasta olla?
Hän toden totta luki sinua, kuin avointa aapista sillä 100%:sta saivarteluahan sinun raapustukset ovat. Nyt olen saanut varmuuden Teuvon viisaasta kehotuksesta, että sinun tulisi hakeutua terapeutille onhan henkiset ongelmasi ilmiselviä. Siitä en ollut kovin ilahtunut, että naurusi itseäsi kohtaan oli hyvinkin väkinäistä uskonpa varsinaisen hekottelun vaimentuvan purevienhampaittesi väliin. Kaikesta huolimatta TSEMPPIÄ kevääseen!
"Psykoanalyyttinen tutkimus on selittänyt homoseksuaalisuuden häiriöksi, jonka syitä on etsittävä lapsuusiän psyykkisestä kehityksestä."
Kuten Psykiatria 1999 kiteyttää viimeisimmistä tutkimuksista, psykoanalyyttinen malli seksuaalisuuden kehittymisestä varhaislapsuuden äiti- lapsi- suhteessa on romutettu puutteellisten ja perusteettomien todisteiden vuoksi.
Homoseksuaalisuutta ei voida todistaa häiriöksi eikä minkäänlaiseksi ongelmaksi. Tautiluokitukset tuntevat kuitenkin kohdat "Itseään häiritsevä heteroseksuaalisuus,- homoseksuaalisuus- ja biseksuaalisuus".
Homoseksuaalisuutta, heteroseksuaalisuutta ja biseksuaalisuutta sinänsä ei voida pitää minkäänlaisena sairautena tai häiriönä.
"Psykoanalyyttiset tutkimukset selittävät miesten homoseksuaalisen käyttäytymisen syyksi voimakkaan kastraatiokompleksin. Jos poika kokee isänsä liian ankaraksi, hän saattaa pyrkiä samaistumaan äitiinsä. Samaan tulokseen voi toisaalta johtaa miehisen samastuskohteen puuttuminen. Mekanismi on samantapainen, jos äidin rooli on voimakkaasti aktiivinen ja hallitseva ja isän selvästi alistuva."
Menee samaan kastiin edellisen kritiikin kanssa. Lisäksi ironista tässä on fanaattisen homoseksuaalien vastustajan Irving Bieberin julkaisema, vuoden 1967 Comprehensive textbook of psychiatry- kirjassa, tutkimus homoseksuaalien varhaislapsuuden äiti- ja isäsuhteista. Tutkimus nousi perusteettomasti keskeiseksi kun homoseksuaaleja syrjittiin.
Bieber päätyi siinä rajatun hoidossa olevan homoseksuaalien ryhmän perusteella siihen tulokseen, että homoseksuaaliryhmässä 58% isäsuhde oli kaukainen ja äiti oli voimakkaasti mukana. Kun myöhemmin tutkimusta tarkasteltiin niin vastaavasti heteroseksuaalisista hoidossa olevista miehistä 55% omasi kaukaisen isäsuhteen ja dominoivan äitisuhteen. Tätä Bieber ei kuitenkaan maininnut.
Tutkimuksen perusteella voisi siis väittää yhtä perustellusti, että heteroseksuaalisuuden aiheuttaa kaukainen isä, mutta aktiivinen äitisuhde, jossa mukana on dominointia.
"Monet lääketiedettä ja psykologiaa tuntevat ihmiset pitävät homoseksuaalisuutta kuitenkin henkisenä sairautena."
Homoseksuaalisuutta ei pidetä sairautena eikä poikkeamana missään kunnollisessa psykiatrisessa instituutiossa eikä homoseksuaalisuuteen sinänsä voi liittää mitään biologisia tai henkisiä sairauksia.
"Maailmasta löytyykin jo lukuisia parantoloita, joissa parantumisprosentti on ollut yllättävänkin hyvä"
Homoseksuaalisuus ei ole sairaus, josta voi parantua. Homoseksuaalisuutta ei voi hoitaa. Homoseksuaalin hoitaminen on eettisesti kyseenalaista eikä sellaista toimintaa harjoiteta kuin ei- tieteellisissä järjestöissä. Järjestöjen tutkimukset ovat puutteellisia ja virheellisiä. Homoseksuaalin mielenterveys voi järkkyä tuollaisen hoidon vuoksi ja tapauksia on tullut paljon esille.
Kuulutko joukkoon on taas copy paste- kirjoitus Juan- nimeä käyttävältä henkilöltä täältä, pari sivua takaapäin homot-palstalta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=119&conference=704&posting=3000000000024492
Mitä sitten vaikka oonkin sairas!
Jos mä haluun karvastapyllyä ja kärsin mielenterveydellisistä ongelmista niin so?
halua tervehtyä??!!
"emeritusprofessori" tälläistä "tutkimusta" levittää tieteen nimissä.
Tuo kirjallinen hölynpölysi, jota olet yrittänyt termeillä ja hienoilla sanankäänteillä peittää, ei täytä minkäänlaisia tieteellisen julkaisun kriteerejä.
Eli paljon sanoja tyhjästä
ilmeisesti se homo-Jaakkonen?!
oli kun sinut vänkänaama teki maailmaan!
heitti vähän vanhan vitsin.