Millä tavoin kansantalouden opiskelu ja painopisteet eroaa VTM:n tai KTM:n tutkinnossa? Ymmärtääkseni VTM:ssä matikkapuolta ja tilastotiedettä painotetaan paljon, mutta entä muuten?
Yritän tässä kysellä, osaavatko samaa pääainetta lukeneet esim. Valtsikassa ja HKKK:lla eri asioita, vai onko käytännössä ihan sama kumpaan suunnittelee opiskelemaan?
Tähtäimessä on paikka Turun yliopiston taloustiedettä lukemaan, mutta alkoi tässä askarruttaa, kannattaisko harkita saman tien sitä kauppakorkeaakin...
Yritän tässä kysellä, osaavatko samaa pääainetta lukeneet esim. Valtsikassa ja HKKK:lla eri asioita, vai onko käytännössä ihan sama kumpaan suunnittelee opiskelemaan?
Tähtäimessä on paikka Turun yliopiston taloustiedettä lukemaan, mutta alkoi tässä askarruttaa, kannattaisko harkita saman tien sitä kauppakorkeaakin...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kauppakorkeessa painotetaan enemmän kansainvälisen talouden ja rahatalouden kysymyksiä kuin yliopistossa.
Jos haluat todella opiskella kansantaloustiedettä, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yliopisto. Yliopistossa keskitytään matemaattisiin ja tilastollisiin menetelmiin, mihin koko ktt perustuu. Kokemuksesta tiedän, että kauppiksessa matikka on aivan lapsenkengissään verrattuna yliopistoihin. Esimerkinnä voin mainita, että Turussa TKKK:sta tulevat ktt:n jatko-opiskelijat joutuvat ensin suorittamaan samat talousmatikan peruskurssit kuin yo:n ktt:n 1. vuoden opiskelijat. Ero on huomattava ja jos meinaat todella tehdä tiedettä, niin vaihtoehtoja ei edes ole.
Toinen asia on, että haluatko todella ekonomistiksi vai ekonomiksi. Itse kyllästyin todella kansiksen matikkaan, jolla ei ollut mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Eikä tietenkään olisi tarvinnutkaan, koska kyseessa on tiede..
Jos haluat päästä hieman helpommalla ja itse asiassa päästä paremmin käytännön talouteen sisään, niin ehdottamasti mars kauppikseen!
Ps. Tiedoksi vielä, että Turun yo:n taloustieteen laitoksen opintokulttuuria, kursseja ja opiskelijaystävällisyyttä voi verrata Bresnevin ajan Neuvostoliittoon. Ja tämä on tosi.
Turun kohdalta ei ole mitään tietoa, mutta Helsingissä opinnot eroavat jossain määrin, vaikka paljon yhteistäkin on. Netistä löytyy ainakin Helsingin opinahjojen opinto-oppaat, joista voi katsella minkälaisia kursseja kummankin koulun osalta opiskellaan.
Helsingissä on vielä niin, että kauppakorkeakoulun sekä yliopiston kansantaloustieteiden laitoksilla on jonkinlainen yhteistyösopimus, jolloin kansantaloustieteen pääaineopiskelijat saavat suorittaa kursseja myös toisessa koulussa eli yliopistolaiset saavat opiskella kauppakorkeakoulun kursseja ja toisinpäin.
Lisäksi sivuaineopintoja voi suorittaa toisesta koulusta eli välttämättä ei ole merkitystä kummassa koulussa opiskelee. Tosin aina sivuaineopintoja ei saa suorittaa ihan vapaasti missä koulussa haluaa eli opintopaikkaa valitessa on hyvä myös miettiä kiinnostavatko enemmän yliopistoaineet vai kaupallisen puolen sivuaineopinnot.
Tietysti kauppakorkeakoulussa on enemmän liiketalouteen liittyvää kuin yliopistossa. Jos ihan selkeästi haluat töihin yrityselämään, kannattaa suunnistaa kauppakorkeakouluun, ja jos taas ehdottomasti julkisen sektorin työt ovat suunnitelmissasi, on yliopistotutkinto soveltuvampi. Mutta kummallakin tutkinnolla on periaatteessa mahdollista päätyä samaan työhön eli mitään selkeää raja-aitaa ei ole kumpaan kannattaisi mennä opiskelemaan. Mutta varmaankin tämän jo tiesit.
Kannattaa ehkä jo hakuvaiheessa miettiä, mikä suuntautumisvaihtoehto kiinnostaa, ne kun eroavat kauppakorkeakoulussa ja yliopistossa, vaikkakin molemmissa on mahdollista suuntautua kansainväliseen talouteen. Tosin en tiedä miten samankaltaisia nämäkään suuntautumisvaihtoehdot ovat eri kouluissa opiskellessa.
Kauppakorkeessa kansista pidetään yhtenä hankalimmista aineista just sen teoreettisuuden takia. Ilmeisesti yliopistolla mennään vielä pidemmälle siinä. Opiskelu kauppiksessa on ehkä käytännönläheisempää. KTM tutkintoon kuuluu myös myös ne pakolliset yleisopinnot muista aineista, joista on varmasti etua VTM:iin nähden.
Mun mielestä suurin etu kauppakorkeessa on se, että pystyt ottamaan erilaisia sivuaineita mukaan, jolla saat räätälöityä sitä omaa tutkintoas haluamaas suuntaan (esim rahoitus on suosittu sivuaine kansiksen lukijoille).
Yhteiskuntatieteellisen taloustieteessä tosiaan matematiikka ja tilastotiede painottuvat voimakkaasti. Tilastotiedehän onkin pakollinen sivuaine.
JOO-sopimuksella sivuaineopinnot ovat jossain määrin mahdollisia TKKK:n puolella mutta tiedekunnan opintopäällikön suhtautuminen niihin on aika nihkeää. Omassa tiedekunnassa sivuaineopintoja voi sen sijaan suorittaa niin paljon kuin vain jaksaa. Jos yhteiskuntatieteet tai ylipäätänsä tieteentekeminen kiinnostavat, niin yliopisto on ehdotomasti oikea paikka. Kauppakorkeakouluun taas kannattaa mennä, jos haluat työllistyä yrityksiin. Tosin meiltä saadut valmiudet soveltaa matematiikkaa ovat kova sana myös elinkeinoelämässä.
Perusopinnot taloustieteestä menevät heittämällä mutta sen jälkeen haastavuus nousee tasolle, jossa hyvilläkin opiskelijoilla nousee toisinaan tuskanhiki pintaan.
Väittettä Bresneviläisestä opintokulttuurista en suostu allekirjoittamaan.. Ilmeisesti aikaisempina vuosina opiskelijoiden ja henkilökunnan välisiset suhteet ovat todellakin olleet tulehtuneita. Nykyisellään opiskelijoilla on kuitenkin varsin hyvä neuvotteluyhteys laitokseen.