Nyt monivuotinen rakkauteni kohde on vapautumassa puolison kuoleman johdosta. Tartunko nyt tilaisuuteen ja yritän ihmistä itselleni?
Taidan kyllä jättää väliin! Jotenkin kiinnostus vanhenevaa ihmistä kohtaan ei innosta. Toivon, että haluaa olla yksin, eikä hakeudu seuraani. Olemmehan molemmat päälle kuusikymppisiä ja kiinnostuksemme alkoi nelikymppisinä. Noh, aikansa kutakin!
Taidan kyllä jättää väliin! Jotenkin kiinnostus vanhenevaa ihmistä kohtaan ei innosta. Toivon, että haluaa olla yksin, eikä hakeudu seuraani. Olemmehan molemmat päälle kuusikymppisiä ja kiinnostuksemme alkoi nelikymppisinä. Noh, aikansa kutakin!
Vastaukset 130
Vanhimmat
Älä itsellesi häntä yritä, osa-aikaisuus on paljon parempi vaihtoehto. Yhteistä kivaa silloin kun sitä molemmat tahtoo, muuten eloa omissa pesissä.
Oletko jotenki syyllinen hänen puolisonsa mahdolliseen kuolemaan ?
puoliso on nimittäin voinu sairaustua salasuhteesta,
En tiedä, kun en koskaan puolisoaan tavannut!
Kannattaa kaksi kertaa miettiä..ja pitääkö sinun yrittää häntä itsellesi vaikuttaa hieman oudolle.
Oliko teillä suhde?
Ihan vaan platoninen kaveripohjalta. On niin paljon yhteistä kahdenkymmenenvuoden aikana koettu.
Kaksikymmentä vuotta toisen selän takana vedätti niin platonista että kuola valuen odottanu toisen vapautumista vai?
Et taida edes tietää, mitä platoninen suhde-tai rakkaus tarkoittaa.
Minäpä kerron, miten Wiki ne määrittää.
"Platonisessa suhteessa kaksi henkilöä tuntee voimakasta kiintymystä toisiaan kohtaan, mutta suhteessa ei ole eroottisia aineksia."
"Platoninen rakkaus tarkoittaa syvää henkistä ja toverillista rakkautta."
Aloituksestasi selviää, ettei suhteenne ole kumpaakaan laatua.
Ei kukaan, joka aidosti välittää toisesta ihmisestä, hylkää ystäväänsä, kun toisella on huolia.
En edes viitsi jatkaa kommenttiani, koska aloituksesi on niin selkeä provo.
kylmätotuus
Eri-väriset Peukalot sopisivat ihan hyvin.
Pelkkä numeron kasvattaminen ei kerro mistään mitään.
Lieneekö saman-lainen asenteen-osoitus kun Suomen-lipun sinisen muuttaminen Vihreään.
Seuraavassa "kehityksessä" taitaa väritys olla Sateenkaarinen.
Silleen seksuaali-vammainen.
H.
Ihanan tramaattista! Kuka tässä nyt ketään on hylkäämässä? Eiköhän jatku edelleenkin kuten ennenkin; hän soittaa ja pyytää kahville, jos haluaa. Itse en ole hänelle soitellut! Saa pitää yhteyttä, jos haluaa tai saa olla pitämättä, jos ei halua. Ihan niinkuin tähänkin asti. Ei se minun platonista rakkauttani häneen mihinkään muuta. Ei elämä ole niin monimutkaista, vaan ihan yksinkertaista!
Käy ensin mahdollinen pitkä tie, suruaika. Ennen kuin lähestyt kohdettasi.
Tottakai ihan rauhassa saa surra ja etsiä oman olomuotonsa tapahtuman jälkeen.
On hyvin tavallista että että heti pian puolison kuoleman jälkeen otetaan uusi ja sekin että uusi on jo katsottuna valmiiksi.
On hyvin niinkin, että puoliso sairastanut kauan, kuihtuu pois pikku hiljaa, jona aikana "ehtii" tehdä surutyön pois ja on valmis löytämään uuden tukirenkaan piankin.
Jos niin ikävästi että vaimo ennen minua , niin vanhan koiran otan , en uutta eukkoa !
En tiedä haluaako tämäkään "uutta eukkoa", kun oli vähän niinkuin palvelijan asemassa suhteessa vaimoonsa. Hoiti kaikki kotihommat, eikä seksiäkään ollut! Vaikutti hyvin kummalliselta suhteelta, kun mies oli jotenkin kiltisti komennon alaisena😳 Ja nyt vaimo kuolee, niin luulisi miehenkin nauttivan vapaudestaan!
Mistäs sinä heidän seksinsä tai sen puuttumisen tiedät?
Keskustelimme asiasta! Ei kai se nyt niin ihmeellinen asia ole, ettei siitä voi kaverit keskenään keskustella?
Heh, enpä uskoisi enää yhdenkään naimisissa olevan miehen seksittömyys itkuihin. Vaimon kylmyys tarinalla he saavat helpommin haluamansa.
Ihan sama uskooko vai ei! Jos ei ollut, niin ei ollut! Ei puhuttu mistään "vaimon kylmyydestä", vaan ihan siitä, ettei seksiä ollut. Kavereina keskustelimme, ei ollut, eikä ole meilläkään keskenämme mitään seksiä. Jos sitä tarkoitit?
okei okei, ei tarvii uskoo totuutta, vaimo oli paha ja mies hyvä, hehheh
Ehei, kun vaimo oli just se hyvä! Olivat ehkä onnellisia yhdessä.
Sinun asenteesi ei ole puolueeton eikä ymmärtämiseen pyrkivä.
Kaikkea se viinanhimo teettää leskelle.
Kuka tässä nyt "leski" on😂
Toiset odottaa kieli pitkällä perintöä ja toiset leskeä :)))))
Miehelläni oli myös salasuhde mutta eivät jaksaneet odottaa kuolemaani.
Ei meillä ole mitään "salasuhdetta"! Ihan vaan kavereita platonisesti "rakastuneita". Ei välttämättä johda mihinkään sen kummempaan, vaikka vaimonsa nyt kuoleekin. Voihan olla ettemme enää jatka kavereinakaan.
Paljon mahdollista, että vaimo kiittää ystävyydestäsi ja tuestasi, kun sen aika tulee.
Voivat tunteet ja mieli muuttua sinua kohtaan, jos niitä on ollutkaan. Platoninen?
Pikkasen epämiellyttävältä tuntuu kärkkyminen aviomiehen ollessa kuolemaisillaan.
Aina ei ihmisten motiiveista tiedä. Toisen omaisuuskin voi kiinnostaa. Ottaa ex-miehen paikka?
Entä, jos petyt? Jos sinut torjutaan? Miten siedät sen?
Minulla on se havainto, että puoliso pitkään kumppaninsa sairautta seurattuaan löytää tosi nopeasti uuden. Tulee hätä elää. Tavallaan se on inhimillistä.
Toisaalta jos ei yhtään surekkaan, mitä se yhteiselämä oikein olikaan?
Minkä arvoista?
Täytyyhän sekin tajuta, ettei heikosta ihmisestä ole seksiin. Sekö ulkopuolista innostaa?
Outoa.
Tässä jutussa on jotain, mistä en pidä.
Beng
Sanoisin, että katsele muualle.
Minä kyllä ymmärsin, että aloittaja hourailee miehestä, jonka vaimo on kuolemassa.
Niin sekopäinen ja ristiriitainen aloitus tosin, että otapa siitä selvää.
Niin, siis vaimonsa on kuolemassa! Just soitti ja sanoi, että viimestä viedään! Olivat jo kysyneet saako toimivat elimet ottaa.
Siis toimimme kaveripohjalta! Enkä itsekään, kuten alussa kirjoitin, ole niin varma suhteesta yli kuusikymppisen kanssa, nyt enää. Jos joskus vuosia sitten, niin olisin ehkä ajatellutkin toisin. Olemme olleet kavereita parikymmentävuotta, niin hyvässä, kuin pahassa jakaneet elämäämme. Kavereina!
Jutussa jotain, mistä et pidä!
Jos noin on, ihan sama.
Beng
Onkos tämä toinen sanonut sinulle että rakastaa sinua platonisesti vai ihanko ite keksit?
Kun nyt yli kaksikymmentä vuotta olet kuolannut miehen perään, joka ei luultavasti koskaan ole sinua pitänyt enempää kuin kaverina, niin odottaisit nyt edes että hänen vaimonsa ruumis ehtii jäähtyä, ennenkuin menet nolaamaan itsesi.
"""Toivon, että haluaa olla yksin, eikä hakeudu seuraani."""
Tuskin hakeutuukaan siinä mielessä. Tuskin haluaa olla yksinkään. Kun onhan muitakin vaihtoehtoja kuin sinä tai yksin. Tuossa ajassa miehellä on ehtinyt olla jo monta kiinnostuksen kohdetta, sinua nuorempia ja nätimpiä.
Miksi ihmeessä hän yrittäisi itselleen vanhaa rupsahtanutta akkaa, kun tyrkyllä on nuoria söpöjä taikkutyttöjä hänen vanhuutensa iloksi ja hoitelemaan häntä hellin käsin (oleskelulupaa vastaan). Ei ole kuin valita vain.
Niin, siis edelleenkin olemme kavereita, eikä platoninen rakastaminen tarkoita, etteikö hänellä voi olla muita, ketä tahansa. Ei sen välttämättä tarvitse merkitä kaveruuden loppua.
Enkä hänen "peräänsä" nyt niin kuolannut ole! Olinhan itsekin aviossa kaveruutemme alkaessa. Sitä "yhdessäoloa" olen omassa elämässäni saanut liiankin kanssa. On vaan kiva, kun on joku, johon voi olla platonisesti rakastunut ilman, että se merkitsisi sen enempää.
Mutta olisi se mukava välillä kiksauttaakin, tunnusta pois.
Ehkä joskus parikymmentävuotta sitten. Ei enää!
En pitäisi siitä että puolisollani olisi platoninen rakkaussuhde kolmanteen osapuoleen.
Mitä haittaa? Hyvin hän hoiti tehtävänsä vaimonsa kanssa kuitenkin. Teki aina, mitä vaimo käski.
Mitäkö haittaa. Millaisen oletat olleen parisuhteensa, jono tehäviä vai? Ilmeisesti heillä kuitenkin pitkä yhteinen elämä takana. Minusta sinun asenteesi tätä vaimoa kohtaan on epämiellyttävä. Kärkkyvä korppi haaskalla?
Noh, kuule suurimman osan heidän yhteistä elämäänsä seuranneena tiedän kyllä, missä menivät ja miten toimivat. Eilen just sanoi, että on kiva syödä sellaista ruokaa, mitä itse haluaa.
Enkä mitenkään "kärky haaskalla"! Itse saa pitää oman elämänsä ihan niinkuin haluaa ja minä pidän omani. Jos joskus jossain kahvilassa kahvilla käydään, niin ei se nyt kenenkään elämää muuta.
Olet seurannut heidän elämäänsä tapaamatta koskaan vaimoa.Sillä perusteella annat lausuntoja heidän elämästään? Miehen puheisiin perustat ja nimenomaan haluat perustaa käsityksesi vai? Et taida olla aloittaja vai miten tää juttu jotenkin vaihetlee ja heittelee? Joka tapauksessa epämiellyttävä ihminen tuo kärkkymäsi kun noin rumasti puhuu kuolevasta/ kuolleesta vai mikä hän nyt loppupeleissa onkaan. Mielestäni olet säälittävä.
Nyt vaimo on kuollut!
Tietääkö tämän vaimon mies, eli rakkautesi (platoninen suhde) sen että kirjoittelet tänne hänen vaimonsa tilasta ja kuolemasta ikäänkuin riemuiten.
Miten niin ”riemuiten” luonnollisesta asiasta? Miksi pitäisi tietää tai mitä ihmeellistä siinä on jos tietää?
Kuolema on luonnollinen päätös elämälle ja kuuluu elämään kuten muukin elämään kuuluva.
Joo mutta rivon siitä kirjoittelusta tekee vonkaava salarakkaus.
Hetikö hän kuoli, kun henki lähti, vai elikö hän vielä viikon päivät?
Tuollainen sanonta sopii hyvin tähän inhaan aloitukseen.
kylmätotuus
Korjaan sanonnan.
Hetikö se kuoli, kun henki lähti?
No, elihän se vielä viikon päivät.
kylmätotuus
Ei lääkärikään tiedä, mihin kuoli ja tekevät ruumiinavauksen!
Ilman muuta suruvalittelun jälkeen ehdota leskelle, voisitteko olla edelleen ystäviä ja ehkä enemmänkin ajan kuluessa. Jos tällä palstalla kirjoittelet, et kovin nuori voi olla. Ei tule mahdollisuuksia tän ikäisen elämässä monta. Niin minä tekisin. Jos hän kieltäytyy suhteesta, se pitää kestää. Sittenhän asia on selvä. Turha pakeista on nolostua. Mikäpä parempi kuin että kaksi yksinäistä löytäisi sopivasti soljuvan elämän yhdessä.
Minulle riitti aikanaan suhteet ja pysyn yssikseni. Saa elää poikamiehen elämää rauhassa. Huusholli on sitten poikamiehen, no sitä on tottunut tähän.
Kyllä se vapaus olla sekä tulla ja mennä on parasta.
Neuvoa en osaa, tee tunteesi mukaan.
Terveisin:Poikamies.
Eiköhän mene kuitenkin ihan kaveripohjalla edelleenkin. On niin mukavampi. Olen liian itsenäinen mihinkään suhteeseen. Kavereita kuitenkin aina tarvitsee!
Sinua eivät siis vanhenevat ihmiset kiinnosta.
Minä en ole kuullutkaan, että olisi olemassa ihmisiä, jotka nuorentuisivat.
Jo aloituksestasi kävi selväksi, että olit tehnyt valintasi.
Koko aloitus oli tarpeeton. Olisit jättänyt väliin.
kylmätotuus
Kyllä maailmaan marinaa mahtuu, myös avauksia elämästä ja kuolemasta.
lämminpaska
Minusta jutun juoni oli vastenmielinen.
Liekkö totta ollenkaan vai vaan niljakas provo?
Että, mitäs sitä tänään keksisi?
Kaikkea se mielikuvitus tuottaa.
Beng
Aloitus on vastenmielinen ja niljakas provo, jossa ei ole totuuden hiventäkään.
Aloittajan tyyli vetää ketjua tuntuu jotenkin tutulta.
Tuskin tämä ketju kuitenkaan rikkoo edes 150:n kommentin rajan.
Ainakin toivon niin.
kylmätotuus
Aloituksessa tosiaan oli vastenmielistä, liekkö provo.
Miksi ihmeessä "vastenmielistä" ja "provo"? Elämään mahtuu niin monenlaista, mitä ei yksinkertainen vanhus aina ymmärrä. Mielikuvitusta oli kuvitella "rakkaus", mistä ei kukaan kärsinyt. Jokainen sai elää omaa elämäänsä.
Tänään täytyy mennä aurinkoon ja varata matka Tallinnaan ja jokaisen jatkaa omaa elämäänsä edelleenkin. Niin se on aina ennenkin mennyt!
Olet siis aloittaja?
Alkujuttu oli siis mielikuvitusta ja ohjailusi siinä?
Mitä tällaisesta saat?
Kas kun et nekrofiliasta?
Beng
Elämään mahtuu niin monia tosijuttuja, että miksi olisin moista keksinyt? Eihän siinä nyt ole yhtään mitään ihmeellistä!
Kolmas osapuoli suhteessa aiheuttaa aina kärsimystä jollekin.
”Kolmas osapuoli”? Kun on kahvilla käyty kaverihengessä ja joskus lenkillä. Miten ihmeessä on kärsimystä?
Ei ole ensinkään sopivaa mennä kahville ja lenkille varatun ihmisen kanssa.
Olen samaa mieltä! Yksineläjät kahvitelkoot ja lenkkeilkööt keskenään ja varatut keskenään! Jonkinlainen järjestys pitää elämässä olla😂
Siten koska sinun kirjoitustesi perusteella tunne on sinun puoleltasi ollut kaikkea muuta kuin kaverillinen. Olet heti käymässä kiinni kuin sika limppuun kuin mahdollista, siis jos olet aloittaja. Ja miksi et voinut olla myös tämän kaverisi puolison kaveri vaan moitit heidän suhdettaan täällä. Erittäin epäilyttävää minun mielestäni.
Mihin "sika limppuun"? Miksi kävisin? Kahvilla käymme niinkuin ennenkin! "Puolison kaveri?" Olinhan mä, mutta ei vain koskaan nähty, kun eivät yhdessä liikkuneet. Miksi heidän suhdettaan moittisin? Elivät elämäänsä, missä nainen piti komentoa ja mies totteli! On minulla myös kavereita, joissa asetelma on päinvastainen.
Mikä nyt sinua epäilyttää😂
Kolmas pyörä kahdenvälisessä suhteessa. Ja lue muut kommenttini. Olitko mielestäsi läheisempi tälle miehelle kuin vaimonsa?
Näkymättä kaveri ja liikuotte kahdenmoittimassa vaimoa. Hyi hyi.
Ja sitä loppuajan olet kolmantena pyöränä vongannut.
Meillä on muut puheenaiheet, kun vaimo ja alussa olimme tosi rakastuneita, silloin parikymmentävuotta sitten. Oli niin paljon kaikenlaista yhteistä. Siitä on tilanne tasaantunut, vaikka paljon yhteistä on edelleenkin ja paljon olemme yhdessä kokeneet. Vaimo on vain yksi osa sitä, ja jonka miehensä on hyvin hoitanut.
Ihan tavallista elämää, mihin kuuluu kaikenlaista! Ovat saaneet keskenään viettää sitä kotielämää, mitä ovat viettäneet. Ei pitäisi olla mitään valittamista.
Platoninen rakkaussuhde naimisissa olevan kanssa? Luuletkos että tämän "kaverisi" vaimo olisi hyväksynyt platonisen suhteenne jos olisi tiennyt?
Niinne muutkin kolmannet vonkaajat väittää :). Vai että ihan oikeen saaneet, olet siis antanut luvan :D.
Jättikö ukkos sinut ja tämä toinen ei vaimoaan hyljännytkään. Kylkipaiseena olet mukana elämässä roikkunut nämä parikymmentä vuotta ;).
On hyvä antaa toiselle tarpeeksi pitkä suruaika, ennenkuin alkaa ehdottelemaan mitään.
Ja tuo "tarpeeksi pitkä" on hyvin eripituinen riippuen ihmisestä.
Ehkä kannattaisi vain odottaa, että se toinen alkaa katselemaan sinua "sillä silmällä" ja ehdottaa itse jotakin. Se olisi varmaan paras vaihtoehto??
Sinusta on varmaan apua kaverina kuunnella hänen surun käsittelyitään.
Hän tarvitsee ehkä enemmän vain sinun korviasi, kuin suusi puheita?
Katsotaan miten käy:)
Heikunkeikku
En ole tuppautumassa yhtään mihinkään! Jos julkiselle paikalle kahville pyytää, niin ei siinä mitään ihmeellistä ole.
Ja sinä päivystät puhelinta niin kuin muutkin salarakkaat, edelleenkin :D.
Kannattaa laittaa jo adressiin tai surunvalittelukorttiin nootin että olen sitten varannut jo paikan ensimmäiseksi jonossa seuraajalle.
Tai sitten ei.
Eiköhän se juna ole jo mennyt. Jos kahdenkymmenen vuoden "platonisen" rakkauden jälkeen ei ole kipinää syttynyt niin ei se nyt edellisen tuhkasta enää syty. Tai jos on syttyäkseen, anna ihmeessä sille aikaa kyteä itsestään ja älä mene tuputtamaan itseäsi, mautonta ja epätoivoista. Ole näkyvillä, esillä, tavoitettavissa, mutta ei framilla. Taustalla, takaviistossa, sievästi ja tahdikkaasti. Jos kiinnostaa. Elämä on lyhyt kuin lapsella paita.
Toivon tosiaan, että jätät väliin,
sillä toivottavasti kyseinen pitkäaikainen rakkautesi kohde
löytää rehellisemmän ja aidomman ihmisen rinnalleen,
nyt kun hän ehkä tarvitsee toista ihmistä jakamaan suruaan yms
Ei ihmisiä noin vain oteta kun tilaisuus tulee...
juttusi kuulostaa kuin vaanivan omaa etuaan ajavan pedon jutustelulta,
onko mahdollisuuteni tullut hyökätä,
kyllä me ihmiset osaamme olla tympeitä
Mitä ihmeen sievistelyä ketju täynnä, ja ihmettelyjä. Noinhan nainen toimii yleensä vaan huomattavasti sumeilemattomin.
'Sievistelijät' ovat rehellisiä. Tulitkos sitä ajatelleeksi.
Tiedän leskimiehen: kun taloyhtiöön tuli uusi naisasukas, hän nappasi siitä tyttöystävän ja karisti muut ystävättäret tomerasti. Ikä 80 v. Miehen oma suruaika oli podettu pitkään sairastelleen vaimonsa poisnukkumisen jälkeen.
Ja nyt hän on niiiin rakastunut.
Beng
En usko että pitkä puhdas erotiikasta täysin vapaa ystävyys voisi edes muuttua rakkaussuhteeksi, kyllä kipinä alussa sytyttää roihun jota ei mikään sammuta. 😋
Reippaasti toimittu tyypiltä. Nostan hattua.
Juu. Herttaista kuunnella. Ed.m. vaimonsa sukulaiseni ja vuosikymmenten avioliitto takana.
Noin iäkkäälle hyvin tärkeää kohdata hyvä tyttöystävä. Söpöä.
Helpostihan tuossa voi käydä niin, että nopeasti toinenkin lähtee.
Romantiikkaa on.
Beng
Kaikille hoopoille sinäkin hattuasi nostelet...
Mitä reipasta jutussa mahtaa olla,
rouvahan hyytyy jo kalkkiviivoilla, antaa periksi ennen kuin on edes toiminut.
Hyi, happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista eli tajuaa,
ettei ole edes mahdollisuuksia lähteä kisaan,
verhoutuu miehen vanhuuden taakse,
mutta unohtaa ettei vuosikymmenet ole häntäkään vanhenemiselta unohtaneet.
Joskus jos nuoruudessa on ollut tosi rakkautta
ja tulee eteen uusi mahdollisuus,
voi vanha suola vielä janottaa,
mutta laskelmointi tuskin kuuluu sellaiseen tunteeseen.
En ymmärrä ollenkaan kenelle kommentoit ja mitä?
Kts. 15:52 -> 14:33
Tuo, minkä ensin kirjoitit, lienee kopsaus kommentista kasikymppisen käytökseen.
Kerron vielä, että tyttöystävä on n. 70 v. Eivät ole muuttaneet yhteen, mutta vuoroin toistensa luona. Tekevät yhdessä kaikenlaisia pikkutrippejä jne.
Eiköhän tuossa ole kyse henkisen vireydenkin ylläpidosta ja se 'klick'.
Selvennös: pitkän avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt suruineen voi laiminlyödä itseään ja ikävissään haluaa kuolla hänkin (= nopeasti toinenkin lähtee).
Tänään haastateltiin nuorta äitiä, joka oli menettänyt lapsensa. Hänellä oli ollut tällaisia tunteita.
Nyt on hyvä, kuten jokin ylilääkäri säesti, että suruaika tulee sopimuksiin, jotta ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti. Jokuhan voi purkaa tunteitaan tosin paiskimalla itseään säästämättä työtä.
Mutta hienoa, että ihan virallisestikin kunnioitettaisiin suruaikaa ja näin myös yksilöä.
Beng
Eri-väriset Peukalot sopisivat ihan hyvin.
Pelkkä numeron kasvattaminen ei kerro mistään mitään.
Lieneekö saman-lainen asenteen-osoitus kun Suomen-lipun sinisen muuttaminen Vihreään.
Seuraavassa "kehityksessä" taitaa väritys olla Sateenkaarinen.
Silleen seksuaali-vammainen.
H.
Pitkän avioliiton päättyminen on suuri trgedia, päättyi se sitten kuolemaan tai eroon. Miten pyyhit elämästäsi pois 40 vuotta..näin kävi itselleni kun mies rakastui sihteeriin ja lopulta salasuhde paljastui. Emme koskaan olleet harkinneet eroa ja rakastin häntä loppuun asti..eikä sitä tunnetta pysty millään pyyhkimään pois.
No miehesi kykeni ja väliinne kuitenkin pääsi sihteeri. Elämä on.
Suhtaudun erittäin kielteisesti aviossa olevan ystävyyteen, jotkut vaan luikertelevat rikkomaan pitkänkin avioliiton.
Saahan sitä ystäviä olla niin kauan kuin ne eivät ole ns salaisia.
Mistä sen tietää, onko salainen vai ei? Me ainakin liikuimme ja liikumme ihan julkisilla paikoilla, missä liikkuu myös naapureita ja muita, jotka tuntevat. Vaimosta en tiedä, kun ei ulkona liikkunut, että tiesikö, kun en voinut kysyäkään, kun en koskaan nähnyt. Ja mitä sitten?
No et heillä kotona koskaan käynyt niin että vaimonkin olisit tavannut? Se kyllä haiskahtaa vähän vähintään salaiselta. Halusit kaveriksi vain miehen ja mahdollisen kohta tulevan lesken vai`?
Miksi ihmeessä heidän kotonaan olisin käynyt? Kai olisin käynyt, jos pyydetty olisi! En koskaan ajatellut koko asiaa, kun en ole mikään kyläilyihminen. "Mahdollisen kohta tulevan lesken!" Hehheh! Parikymmentävuotta sittenkö?
Kavereita tulee milloin mitenkin! Tuskin tiesin edes mistään vaimosta parikymmentävuotta sitten. Ei ole ollut koskaan mitenkään puheenaihe. Ovat eläneet omaa elämäänsä, eikä minua nyt niin hirveesti toisten perhe-elämät kiinnosta.
Nyt on vaimo kuollut ja kaveruutemme jatkuu kuten ennenkin, ilman mitään sen ihmeempää!
Voi taivahan talikynttilät noita sun juttujasi!
Kertomuksesi ovat ristiriitaisia ja monta kertaa olet puhunut itsesi pussiin, joten kukaan ei usko ufo-juttujasi.
Jatka omassa päässäsi tarinointiasi, mutta älä tuo sitä palstalle.
On meitä moneksi. Näin täytyy todeta.
Tässä on kaikki, mitä höpinöihisi vastaan.
kylmätotuus
Mutta kaveruutemme jatkuu, kun kaupungilla tänään sattumalta kohtasimme ja kahville menimme.
Käykö kateeksi!
Onko näin että nyt taitaa tässä sopassa olla useampi keittäjä ja siitä sekavuuden tunne tarinoissa. ;).
Kun itse on kokenut sen että ulkopuolinen tulee rikkomaan pitkän suhteen ei kyllä ymmmärrystä riitä ``ystäville`.
Onhan se moraalitonta ulkopuoliselta mutta ennen kaikkea myös siltä joka päästää ulkopuolisen väliin. Mun suhteeseen saa tulla väliin jos pääsee mutta ainoa mitä toivon on rehellisyys. Saa lähteä litomaan jos haluaa mikään pakkosuhde meillä ei ole mutta selän takana kähmintää ja tällaisia "pikku ystävättäriä" joita pitää salailla, en siedä.
Oli ainakin eilen kahvilla käydessämme rennompi, kun ei tarvinnut puhelinta seurata aina uusien ohjeiden varalta
Kuolevan vai kuolleen ohjeita?
Aika kornia koko juttu. :/
Mikä siinä nyt niin "kornia" on? Mies hoiti tehtävänsä "myötä ja vastamäessä". Vaimo kuoli. Mies suree ja järjestää asiat ja hautajaiset ja jatkaa jäljellä olevaa elämäänsä. Me käymme yhdessä kahvilla harvakseltaan ihan niinkuin ennenkin. "Kornia!"
Joo. Noin kirjoittaa rakastunut nainen. Korniahan se;).
Olet niin sulautunut miehen elämään ettet ymmärrä miltä tuo kuullostaa, sori että sanon aika suoraan ja ajattelen vielä suoremmin mitä kirjoitan.
"Sulautunut miehen elämään!" Elän ihan omaa elämääni omine juttuineni, menoineni, ihmisineni. Tämän miehen kanssa kävimme ja käymme kahvilla. Se, että olen "kaukorakastunut" häneen ei ole muuttanut mitään, eikä muuta mitään. Elämme molemmat omaa elämäämme. Olemme kavereita, kuten ihmiset ovat kavereita.
Haaveet ovat haaveita ja ehkä vielä parempia, kuin toteutuneet haaveet!
Jos aloittajan kirjoitus on alkuunkaan totta, mitä suuresti epäilen, niin muutama juttu:
- suhtautumisesi muistuttaa teini-ihastusta
- 20 vuotta?, oletko vanhapiika
- jos olet 'kaukorakastunut', ihme kunmtuore leski ei ole sitä huomannut
- hänkö on hiiri, jota imartelee ihailusi
- sopivasti sokea, joka ei oikeastaan piittaa tunteistasi
- miksi olet roikkunut 20 löyhässä narussa
- stalkkaatko eli suunnistatko sinne, missä 'törmäät' häneen vai onko hän jo sinun käskytettävissä eli laitoit jo tekstarin, kahvikutsun.
- oletko jo totuttanut 'seurakunnan', että teidät nähdään yhdessä
- kukaan ei ole ollut noin riemuissaan toisen aviovaimon/-miehen kuolemasta kuin sinä
-entä, kun hän karistaa sinut eli esittelee sinulle muutaman kuukauden kuluttua uuden tyttöystävänsä sinulle, kun olet niin 'reilu ja platoninen' ystävä.
Beng
Voi noita aloittajan päiväunia.
Erikoinen käsitys sinulla kaveruudesta.
Minkälainen on kaveruus, joka ei ole "erikoinen"? Ihan samallalailla käymme naispuolisten kavereiden kanssa kahvilla ja lenkilläkin.
No mutta minä ainakaan en tuollaisiin kavereihin ole rakastunut ja puhu heidän mahdollisista puolisoistaan tai heidän elämäsätään rumasti. Jos et älyä niin siinä on se tekijä joka tekee kaveruudesta erilaisen ja erikoisen.
Jos se rakastunut onkin vain tämä toinen osapuoli. Toinen pitää vain kaverina eikä ole sen kummemmin kiinnostunut.
Akkakaveritko eivät miehistään rumasti puhu? Ai jaa! Eikä minulla ole mitään syytä rumasti puhua, kun en hänen kanssaan missään tekemisissä ollut ja nyt on kuollutkin. Joskus vaan säälitti papparainen, joka niin totaalisen tossun alla oli ja käskytettävänä kaikin puolin. Toivottavasti nyt saa oman elämänsä takaisin!
Akkakaverit eivät luultavasti ole uimassa liiveihin ;). Minusta olet täällä jo antanut poisnukkuneesta jo vähän kyseenlalisen kuvam. Ja tämän kuvan on tämä etärakkautsei sinulle luonut vai?
Ja parempi tossun alla kuin taivasalla, jospa piti sitä parempana vaihtoehtona kuin että kahviteluseuralaisensa alkaa kysellä suomi24:n palstoilla että kannattaako alkaa "yrittää" itselleen. Voi mies raukkaa.
En "ui liiveihin"! Minulle riittää ihan samanlainen kaveruus, kun tähänkin asti.
Eiköhän sitä parissakymmenessä vuodessa opi näkemään ihmisistä, ei sitä kertoa tarvitse.
Jos olet aloittaja, etkös aloituksessasi kirjoittanut rakkaudesta?
...ei kertoa tarvitse...ja täällä edelleen kertoilet.
Olenko jo pudonnut kärryiltä?
Onko täällä montakin naista kytiksellä?
Mielenkiinnolla seuraan juonen loppuhuipennusta.
Beng
Samaa mietin kun aloituksesta puhutaan rakkaudesta. 😁
Totta! Rakastan, mutta mielummin etänä ja pidän suhteen kaverillisena. On vapaampaa niin!
Eräs tuntemani pariskunta...vaimo kuoli ja välittömästi mies ajoi ystävän* luokse josta tytär pahastui ja se mursi hänet.
Heillä ei ole lapsia ja minun lapseni elävät omia elämiään!
Taitaa tämä tapaus olla semmottinen että mies on säälistä kaveerannut tämän mukanaroikkujan kanssa, ehkä vaimo on jopa kehoittanut miestään pitämään tälle raukkaparalle kahvi- ja lenkkiseuraa. Eli hyvinkin yksipuolinen "rakkaus suhde".
No nyt on palstalaiset vastanneet kysymykseesi 'yritänkö häntä itselleni nyt kun vapautui?' tai jotenkin niinhän se ehkä meni.
Äkkiä sitten käänsit kelkkasi ja aloitkin puhumaan että 'kavereita vaan ollaan niinkuin tähänkin asti'.
Eikö tälle surkuhupaiselle ketjulle jo suotaisi päätös? Tehkööt miten tekevät. Yllättävän paljon näkyi ohjeita ja kommentteja tulevan. Eli ns. hyvä aloitus joka herätti kosolti mielenkiintoa, melkein kaikkien kielenkannat lauloivat. Paitsi minun. Piste.
Saako kysyä, onko tämä mies vieraillut sinun kodissasi?
Harvoin. Viimeviikolla kävi sohvalla parituntia nukkumassa, kun oli sairaalassa valvonut ja taas oli sairaalaan menossa valvomaan.
Jos rakastuille 20v sitten ja olette roikkuneet toisissanne, miten sitten roikuttekin, jos tuli on sammunut niin erittäin todennäköistä että eteen hyppää mustahevonen hirnahtaen.
Arvasin provoksi eräästä välimerkistä, ei huutomnerkkiä käytetä kun kerrotaan jonkun kuolleen.
Mitä merkkiä sitten käytät kuolleesta, että tiedät, ettei ole "provo"? Miksi joku kirjottaisi "provon" etärakkautensa vaimon kuolemasta ja omasta mahdollisuudestaan, jonka jo aloituksessa itsekin torppaa; ehkä en kuitenkaan?
Kuolema on sellainen asia että sen äärellä ollaan hiljaa, ei sitä huutomerkein säestetä.
Miksi "hiljaa"? Sehän on vain luonnollinen pääte elämälle! Niin monia kuolemia monenlaisissa paikoissa ja monella tavalla nähneenä, ei nyt ole mikään ihmeellinen tapahtuma.
Eikä kukaan ala kirjoittelemaan salasuhteestaan ja rakkaudestaan tuohon tapaan kun ja jos hideste tekee kuolemaa. Minua on turha vedättää, olen ollut moderoimassa niin monta vuotta netissä ja nähnyt kaikkea maan ja taivaan väliltä.
No, niinpä "hideste" näkyy! Eikä ole ollut kyse mistään "salasuhteestaan ja rakkaudestaan", kun nekään eivät nyt niin ihmeellisiä asioita ole.
Ei elämään kannata nyt niin vakavan ryppyotsaisesti suhtautua!
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn. Mitä aloittajalle nyt kuuluu ja onko tapahtunut mitään uutta?
Kiitos kysymästä; kahvilla käymme edelleenkin ja syksyn värittämässä puistossa penkillä istumassa ja keskustelemassa kulloisenkin fiiliksen mukaan. Vähän useammin näemme nykyisin.
Elämä vie! Minkäs teet!