Miettikää sitä päivää, kun KAIKKI kirjoitukset on kirjoitettu... AAH, silloin alkaa ainakin minulla suuri juhla! Tuota päivää odotellessa toivotan kaikille todella hyvää jatkoa ja voimia viimeisiin urakoihin. Sen päivän voimilla (jolloin tiedätte kaiken olevan ohi) jaksakaamme vielä vähän aikaa pinnistellä!
Onnea huomiseen englannin koitokseen ja kaikkiin muihinkin tietenkin!!
Muistakaa, että kiroitusten jälkeen alkaa vapaus! :)
Onnea huomiseen englannin koitokseen ja kaikkiin muihinkin tietenkin!!
Muistakaa, että kiroitusten jälkeen alkaa vapaus! :)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mulla oli suurin helpotus eilen, kun reaali oli ohi. Ja sitä iltaa olen odottanut puoli vuotta. Ja oli ihanaa!! Kauhean tyhjä olo kuitenkin.... Ja nyt on vähän tylsistyttävää mennä kieliin, ei oikein nappais. Olen siis ihan ok kielissä, joten tiedän ettei niissä ole sellaista paniikkia.
Oli kyllä aivan ihana tunne, kun eilen pois realista pääsin! Mutta sen lupauksen silloin kauan kauan aikaa sitten(abirsteilyn jälkeen) tein etten juhli ennen kuin kaikki on ohi.... ja nyt kun pahin on takana niin.... suuta jo kuivaa :)
Oi oi, mä vaan odotan sitä päivää kun pääsen matikan kirjoituksista pois ja saan vaan rentoutua ja avata "ensimmäisen" ja ehkä myös toisenkin... ;)
Kyllä lukio on parasta aikaa, silloin on iisiä.
Nuoruuden päättyminen ei ole juhlan arvoinen!
Kirjoitusten jälkeen ei ala vapaus, vaan silloin vapaus loppuu, ja alkaa loppuelämän kestävä arki!
Odota vain kun lukiot ja muut opiskelut on ohi ja tosi elämä (arki) alkaa, painat duunia läkähdyksiin asti ja vapaa-aikana ei jaksa / ehdi tekemään mitään hauskaa. Lasten hoito ja lainoista selviäminen vie kaiken energian ja kasvot vanhenevat silmissä. Kyllä sitä muistelee kaihoisasti lukio aikaa....silloin kun elämä vielä oli VAPAUTTA ja huolia vailla.
Lukion JÄLKEEN se elämä vasta alkaa kun pääsee elään opiskelijaelämää, muuttamaan omaan kämppään ja opiskelemaan sellaista alaa mikä itseä oikeasti kiinnostaa!!
no niin juuri. kuule kolmekymppinen, itse olet tainnut lapsesi hankkia. ilman sellaisia ehdin kyllä elämään nuoruuttani ainakin kymmenen vuotta vielä.
toisaalta tuollainen katkeruus tulevaisuudessa juuri kaikkein eniten pelottaakin..
Puhut asiaa!! Olen kanssasi samaa mieltä! Lukion jälkeen kaikki "teni-vuodet" on jo kaukana takana ja saa alkaa suunnitelmaan omaa elämäänsä oikein kunnolla! Ihanaa!
Suurin osa teistäkin putoaa alempaan keskiluokkaan, kymmenen vuoden kuluttua olette talousvaikeuksissa kamppailevia yksinhuoltajia tms. Suurimalla osalla elämä ei mene putkeen.
Ihana mies paljastuu väkivalataiseksi ja turvakoti kutsuu tms. Älkää olko naiveja, yleensä jos elämä jotain tekee, niin se potkii päähän ja lujaa.
Ootte te jumalauta lapsellisia!
Mitä? Ottaako päähän kun ei tullutkaan hankittua kunnon opiskelupaikkaa ja työpaikkaa? Vai menikö ala-asteelta asti niin surkeasti ettei enää onnistunut?
Mitähän meistäkin tulis jos kaikki ajattelis tuolla tavalla. Ainaki meillä on vielä elämä edessä ja haaveet ja unelmat tallella. Taidat olla kateellinen.
Ootte te jumalauta pessimistisiä ja säälittäviä!
Hyvähän se on että unelmia riittää. Haaveet ei vaan aina toteudu.
Jos on asunut omassa kämpässä jo lukion alusta? Ei tää kuule niin kivaa oo.
Ei ehkä aina toteudu, mutta ei se tarkoita sitä etteikö niistä saisi puhua tai intoilla.
mutta sen voi tehdä sättimättä muita kirjoittajia.
Tässä tapauksessa seuraankin annettua esimerkkiä. Sätin, jos toinen sättii. Puhun asiallisesti, jos toinenkin puhuu. Multa saa juuri sen kohtelun kuin miten toinen kohtelee mua.
Keskiviikkona klo15.00 räjähtää.Se on siinä sitten.Mutta täytyy kuitenkin muistaa hyvät rentoutumisohjeet:
-Koulusta poistuttua on suunnattava lähimpään ravintolaan/kapakkaan/baariin ja juotava 1-3 tuoppia siltä seisomalta.
-Seuraavaksi kaupasta ostamaan 12kpl olutpulloja ja sitten kotia kohti. Matkalla voi juoda niin monta kun ehtii.
-Kun kello lähestyy 22.00 on aika lähteä viihteelle eli takaisin sinne baariin, josta klo 24.00 yökerhoon
-seuraava päivä muuten sama paitsi juominen alitettava klo 12.00 ja oluen määrä tuplaantuu
Tätä päivää on odotettu! Tästä alkaa uusi, oma elämä =). Olkoon vaikka vähän vaikeampikin, oma elämä se on silti.
Tsemppiä kaikille!
Kirjotusten jälkee se lukemine vasta alkaaki: pääsykokeet on vielä edessä! Esim TKK:lle tai lääkiksee ei voi päästä sisää papereilla.
Mulla ainakin alkaa pääsykokeisiin pänttääminen, enkä usko olevani ainoa....
Vitunko väliä millään?
!!!@???!!!#¤"/////!!!!!!!
mutku mäen haluu jättää mun kouluu ja kaikkii kivoi kavereita. koulu oli varmaa ainoo, mikä meitä yhisti, ja nyt pelkään porukan hajoovan. enkä mä tiiä, mitä haluun lukion jälkeen, enkä myöskään haluu mennä töihin tms. mä en haluu, et kirjotukset on ohi.
mutta onhan se helpotus ettei tarvii pakertaa enää koulus, ei vois kirjotuksetkaan vähempää enää kiinnostaa! mut jatkokoulutus on viel ihan auki ja töistä mä en tykkää et toisaalt lukio ja laiskottelu sais jatkua :) kaveritkin lähtee kaikki muualle ja pienellä paikkakunnalla kun asun (ei kovin montaa koulua ole) niin joittenkin kanssa on tullut oltua 12 vuotta samal luokal!!! hullua lähtee ettiin sit samanlaisia ystävyyssuhteita
1.4. ranskan kokeen jälkeen juhlimisella ei kyllä ole rajaa!!! silloin juhlitaan kuin hullut :D