Suomiko hyvinvointivaltio?

Anonyymi kirjoitti:

Vastaus taitaa olla että on ja ei. Riippuu täysin mistä näkökulmasta asiaa katsoo. Ei ole yllättävää että hyvin toimeentulevat voivat hyvin, mutta kun mennään köyhempien kansalaisten mielipiteisiin niin ihmisiä kuunnellessa tuntuu asiat jopa jokseenkin toivottomilta. Esim. köyhät, vanhukset, eläkeläiset, pitkäaikaissairaat, eivät ole tyytyväisiä elämäänsä. Ihmisiä pompotellaan milloin minnekkin, luukulta toiselle, lääkäriltä toiselle jne. Sitten vielä ihmetellään yleisesti että esimerkiksi sairaanhoidon kustannukset nousevat jatkuvasti. Kun ihminen menee lääkäriin hakemaan apua johonkin vaivaansa, esim. kipuihin, niin lääkkeitä kyllä annetaan ja sanotaan että jos ei mene ohi tai jatkuu niin ota uudestaan yhteyttä. Monesta muustakin vaivasta sanotaan samoin, että tule uudestaan jos et pärjää. Ja useimmiten mennään uudestaan kun ei pärjätä. Jos laitetaan vaikka lähete alaselästä erikoislääkärille niin käynnillä paneudutaan vain siihen alaselkään vaikka ihminen valittaisi yläselkääkin. Siihen nähtävästi tarvitaan eri lähete. Tai jos menee varpaiden takia ja valittaa nilkkaa niin ei siihen oteta mitään kantaa. Tuntuu että ajatellaan ettei yhdellä ihmisellä voi olla kuin yksi vaiva. Ja jos on useampi vaiva samaan aikaan niin silloin pitäisi jo mennä puhumaan psykiatrille. Tunnen paljon eri ikäisiä köyhempiä ihmisiä ja kuulen paljon saman tyyppisiä juttuja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. On joskus tuntemattomatkin valitelleet. Pöyristyttävin kuulemani oli jo reilu vuosi sitten kun eräs yli 90-vuotias rouva kertoi että terveysasemalla oli lääkäri hänelle sanonut että ei vanhuksia kannata hoitaa. Myös kerran istuin yhden sairaalan kahviossa niin eräs myös ikäihminen alkoi puhua minulle pöydässä että pitäisiköhän hänen tehdä samoin kuin monet muut vanhukset, että ottaisi niitä lääkkeitä yliannoksen niin loppuisi tämä jatkuva juoksuttaminen paikasta toiseen. Todella hälyttävää että kuulee tällaisia puheita. Yhdellä kaverillani on ollut kipuja ja vikaa olkapäässä jo suunnilleen kahdeksan vuotta ja hän on yrittänyt apua saada. On lääkitty ja pyöritetty lääkäriltä toiselle. Myös työttömyyden takia on ollut vaikeaa koska ei voi kipeänä ottaa töitä vastaan. Joku KELA:n lääkäri on todennut työkyvyttömäksi ja toinen samanlainen perään työkykyiseksi. Kyllä tuossa tilanteessa saattaa alkaa jo mielenterveyskin horjua pikkuhiljaa. Vihdoin vuosien jälkeen sentään hänen kohdallaan ns. onni potkaisi ja pääsi hyvälle lääkärille. Oli lääkärikin kysynyt miksei ole aiemmin hoidettu, mitä siihen voi muuta vastata kuin ettei ole ketään kiinnostanut. Onneksi nyt sentään alkoi kiinnostaa, ja leikkaus on edessä. Muutenkin usein sanotaan vaivoista että kun ei ole mitään akuuttia. Tavallaan se on sairaalle ihmiselle akuuttia aivan jatkuvasti, hänhän joutuu elämään vaivansa kanssa. Mutta eihän muiden tarvitse välittää kun ei ole itse siinä tilanteessa, itse saa olla terveenä. Olihan siitäkin jokin uutinen että terveydenhoidossakin katsotaan että ketä kannattaa hoitaa ja ketä ei. ( Eli mikä säästää rahaa ja mihin menee rahaa, jos syvemmin mietitään. ) Sehän tarkoittaa suoranaisesti sitä että niitä ihmisiä jotka eivät enää suoranaisesti tuota tuloja yhteiskunnalle niin on turhaa hoitaa kuntoon. Ainakin siltä tuntuu ajan myötä vahvemmin ja vahvemmin kun ihmisten kanssa keskustelee. Kuitenkin rahaa kuluu entistä enemmän juuri sen takia kun sairaat ihmiset laitetaan juoksemaan eri paikoissa. Hyvin toimeentulevat ihmiset käyvät usein yksityisillä lääkäreillä, tietenkään sekään ei aina takaa hyvää hoitoa. Mutta kun ihmisellä on rahaa niin hän voi mennä sitten toiselle yksityiselle jos ei ole tyytyväinen ensimmäiseen. Jos sattuu että varakkaampi hyvin pärjäävä ihminen menee julkiselle puolelle niin hän kyllä kehuu maasta taivaisiin kuinka hyvin julkinenkin terveydenhuolto toimii. Tätäkö se tarkoittaa se hyvinvointi-termi että hyvätuloiset pärjäävät ja huonompiosaiset eivät. Nykyään ei ihmisillä tunnu muutenkaan menevän kovin hyvin, mielenterveysongelmat lisääntyvät hurjaa vauhtia, lastensuojelutapaukset lisääntyvät nopeaa tahtia. Pitäisi varmaan mennä asioissa sinne lähtöasetelmaan että mistä kaikki tällainen johtuu, onhan siihen joku syy. Koska yhteiskunta potkii niin myös perheissä voidaan huonommin, työllisyys on epävarmaa, ihmisiltä vaaditaan liikaa jaksamista ym. , lapsiperheissä ei jää lapsille aikaa. Kun lapset eivät saa kotona huomiota he käyttäytyvät kodin ulkopuolella huonosti joka saattaa johtaa huostaanottoon. Kun ihmisten elämäntilanteet ovat jatkuvasti epävarmoja niin lisäähän se mielenterveydellisiä ongelmia. Kaikenlainen pahoinvointi on aina seurausta jostain ja kun syihin ei ajoissa puututa niin saadaan kalliisti yrittää hoitaa seurauksia. Monissa asioissa aina mainitaan resurssipula, mutta mikä on johtanut sellaiseen pulaan, ei ennenkään kovin usein puhuttu resurssien puutteesta. Joku mättää ja varmasti on nero sellainen ihminen joka osaisi ratkaista tällaiset asiat.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä