Karpalot ovat jo poimittavissa

kurjenmarjan eli karpaleen muoto vaihtelee jännästi lähes pikkukarpalon mittaluokkaa olevista aina suurimpiin miltein kirsikan kokoisiin jötkäleisiin. Siinä välimuotoina voi tavata sukkulamaisen, pitkulaisen muotoisia sekä molemmista päistä hieman litystyneitä möllyköitä. Tarkoitus olis saada edes maistiaisia, edes pariin pussiin. Keväällä voi sitten jatkaa kun päivät ovat lämpimiä ja pitkään valoisia. Samoin kuin puolukkaa, on karpaloitakin epätasaisesti täälläkin. On puhuttu erikoisen hyvästä sadosta joten ans kattoo sitte, ainakin noilla parilla huippupaikalla ajattelin käväistä...
ja mikä ettei, myäs alkoholiin voisi uuttaa jonkun erän ja tehdä näin niistä likööriä.

Ensikertaa minäkin perehdyin karpalon poimintaan, kun puolukkaa ei tänne etelään paljoa tullut.
Mutta ilokseni huomasin kuinka paljon löytyi karpaloa. Parisankoa jo kerännyt. Muutenkin märillä soilla vietetty aika on hienoa luonnon tarkailua, Muutenhan tuolla ei tule paljoa käytyä.
tämä etelän karpalo on sitä suurempaa lajiketta ja sen kyllä huomaa. On melkein yhtä nopeata poimia kuin mustikkakin jos hyvän suon löytää.
Happamia tosin, mutta hyviä.

Karpaloita näyttää olevan netissäkin myynnissä yllinkyllin esim. torilla ja hinnat eivät päätä huimaa. Oikein ihmetellä täytyy, kuka viitsii kolmellakin eurolla litraa poimia ja puhdistaa. Hyvä sikäli, jos ei itse viitsi suossa rämpiä niin ei ainakaan ilman tarvitse olla.

Karpaloa on tullut noukittua kolme litraa tunnissa, eli kymmenen litran ämpäri täyttyy reilussa kolmessa tunnissa. Koneella ja Tampereen ympäristössä.