Kenen palstalaisen

Anonyymi

Kanssa haluaisit lemmenlomalle Malediiveille?

-pihallatipunen-

134

<50

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tipusen kanssa kai kaikki.

      Mutta ei monestikaan vaikuta paljonkaan toisen ulkonäkö sitten vaikka sellainen aluksi aiheuttaa kiinnostavuuden, tuossakin napanuora eli napakymppi -ohjelmassa eräs tuo pitkä tummahiuksinen ja hurjia hengenvaarallisia harrastuksia kuten trampoliini-puisto.

      Jos on hauskaa keskenään, niin mitäs sitten.

      • Anonyymi

        Oho näin seiskan uutisissa Ivanka Trumpin, olen kyllä kirjoittanut tuollekin joskus, siis tämä amerikan presidentin tytär :)


    • Anonyymi

      Menen Abriksen kanssa Goalle jouluksi.

      T. Kumpulainen

      • Anonyymi

        Eikö teidän pitäisi mennä Heppamattilaan? :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö teidän pitäisi mennä Heppamattilaan? :)

        Heppamattila on niin romanttinen paikka ❤️

        -pt-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Heppamattila on niin romanttinen paikka ❤️

        -pt-

        Heppis on niin last season. Ettei siellä ole romanttisia etes hevoset.☺️


    • Anonyymi

      Malediivit on aika surkea lomapaikka. Ei siellä ole mitään nähtävää kun kävin siellä jokunen vuosi sitten. Oikeesti menisin vaikka lappiin mielummin tai new yorkkiin

    • No se nyt on ihan selvää kenen, mutta mieluummin Islantiin tai Azoreille.

      • Anonyymi

        Lesbomatkalle Linerin kanssa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lesbomatkalle Linerin kanssa?

        No ei kai hänessäkään vikaa olisi :D


      • Ritari Harmaan kanssa? :)


      • Anonyymi
        misspönttöuuni kirjoitti:

        No ei kai hänessäkään vikaa olisi :D

        Kaskenpolttajan kanssa Missi haluaa kuumaa kesää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaskenpolttajan kanssa Missi haluaa kuumaa kesää.

        Valtakunta on pahasti Missin pauloissa.


      • "Yhden yön matka maksaa keskimäärin noin neljä tuhatta euroa matkustajaa kohden."

        - Sitä ollaan vissiin rahamiehiä? :D


      • Oih Toihan olisi kyllämahtava . Ihanat puvut päälle mitkä kuuluu ajan hengen, ehkä sinä päivänä törmäämme lapset kirmaa käyvällä ohi ja huutelen perässä muistakaa nyt kävelkää kun te tulette käsikynkkää sieltä edessä hymyillen . Leijuu ohi ihanan tuoksuinen parfyymi ja vain jäi muisto kokemuksesta siinä ne oli.


      • valtakunta kirjoitti:

        Oih Toihan olisi kyllämahtava . Ihanat puvut päälle mitkä kuuluu ajan hengen, ehkä sinä päivänä törmäämme lapset kirmaa käyvällä ohi ja huutelen perässä muistakaa nyt kävelkää kun te tulette käsikynkkää sieltä edessä hymyillen . Leijuu ohi ihanan tuoksuinen parfyymi ja vain jäi muisto kokemuksesta siinä ne oli.

        Juu, olis kyllä mukavaa, menneen ajan henkeä olis siinä matkanteossa. Näyttää olevan muitakin melko luxus-junia:

        https://www.youtube.com/watch?v=kMzYBqzPe7I

        Eipä sillä, kyllä sitä passais vaikka trans-siberianillakin mennä:

        https://www.youtube.com/watch?v=wsWYVhIFFCw

        Mikäpä tuollakaan olisi, höyryävää tsaikkaa lasista siemailla ja voikkareita napsia nälkään, luulenpa että olis ihan mukavaa taittaa matkaa.


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Juu, olis kyllä mukavaa, menneen ajan henkeä olis siinä matkanteossa. Näyttää olevan muitakin melko luxus-junia:

        https://www.youtube.com/watch?v=kMzYBqzPe7I

        Eipä sillä, kyllä sitä passais vaikka trans-siberianillakin mennä:

        https://www.youtube.com/watch?v=wsWYVhIFFCw

        Mikäpä tuollakaan olisi, höyryävää tsaikkaa lasista siemailla ja voikkareita napsia nälkään, luulenpa että olis ihan mukavaa taittaa matkaa.

        Ihastuin kylliksi tuohon ensimmäiseen.
        Nyt ei enää onnistu. Kauppoja ei tuu noista muista.


      • valtakunta kirjoitti:

        Ihastuin kylliksi tuohon ensimmäiseen.
        Nyt ei enää onnistu. Kauppoja ei tuu noista muista.

        Olkoon sitten se vaikka onhan tuo aika tyyris :)

        Nyt oikeastaan vasta huomasin tuon abrankin mainitseman "Saatavilla on matkoja joko yhdelle tai useammalle yölle. Yhden yön matka maksaa keskimäärin noin neljä tuhatta euroa matkustajaa kohden." No, laatu maksaa mutta eihän tuo sitten ihme jos ihmiset lentelee kun muutamalla satasella pääsee jo pitkälle. Sais olla toisinpäin tuo hintapolitiikka.


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Olkoon sitten se vaikka onhan tuo aika tyyris :)

        Nyt oikeastaan vasta huomasin tuon abrankin mainitseman "Saatavilla on matkoja joko yhdelle tai useammalle yölle. Yhden yön matka maksaa keskimäärin noin neljä tuhatta euroa matkustajaa kohden." No, laatu maksaa mutta eihän tuo sitten ihme jos ihmiset lentelee kun muutamalla satasella pääsee jo pitkälle. Sais olla toisinpäin tuo hintapolitiikka.

        Tottakai pitää sitä pitää kiinni siitä, mikä ei ole mahdollista.
        Eipähän ne unelmat lopu.


    • Miksi raahata yhtäkään palstalaista mukana, kun kännykkä mukana saa kaikki mukaansa. Avaa vaan palstan ja käy kiinni.😆

      • Juuri niin. Tekniikka mahdollistaa kaikkien mukana olon 😂
        Ja kun kyllästyy seuraan.....naps vaan ja ongelma ratkaistu...


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Juuri niin. Tekniikka mahdollistaa kaikkien mukana olon 😂
        Ja kun kyllästyy seuraan.....naps vaan ja ongelma ratkaistu...

        Se on kaikista kätevin muoto pitää ihmiset lähellä ja loitolla. :D


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Se on kaikista kätevin muoto pitää ihmiset lähellä ja loitolla. :D

        Niin on. Voi säännöstellä itse määrää. Olisipa sitä nappia mahdollisuus painaa kaikissa ihmissuhteissa.


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Niin on. Voi säännöstellä itse määrää. Olisipa sitä nappia mahdollisuus painaa kaikissa ihmissuhteissa.

        Kyllä melkein voikin! :D

        Melkein, perheenjäsenten kanssa ( puoliso ja lapset) ei oikein ilkeä sitä nappia usein painella. Mutta joskus heidänkin kanssaan painan nappia ja vetäydyn omiin oloihini sohvalle luurit päässä. Tai meen päikkäreille, kun meinaan kaatua seisaalta maahan väsymyksestä.

        Tottakai olen sanonut että saa tulla hätyyttelemään, jos tarvis on. Muissa ihmissuhteissa olenkin jo vuosia ottanut tietoisesti loitonnusta. Silläkin uhalla, että ne ihmiset poistuu kokonaan mun elämästäni. Kun ei jaksa niin ei jaksa. :)


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Kyllä melkein voikin! :D

        Melkein, perheenjäsenten kanssa ( puoliso ja lapset) ei oikein ilkeä sitä nappia usein painella. Mutta joskus heidänkin kanssaan painan nappia ja vetäydyn omiin oloihini sohvalle luurit päässä. Tai meen päikkäreille, kun meinaan kaatua seisaalta maahan väsymyksestä.

        Tottakai olen sanonut että saa tulla hätyyttelemään, jos tarvis on. Muissa ihmissuhteissa olenkin jo vuosia ottanut tietoisesti loitonnusta. Silläkin uhalla, että ne ihmiset poistuu kokonaan mun elämästäni. Kun ei jaksa niin ei jaksa. :)

        Ilmastohöpötys taas uutisissa ja mitähän vielä ohjelmissa: Jussi ja Pekka -nimisiä naisia Jussi-paidat päällään.

        Minä en usko että ihmisen toiminta paljonkaan vaikuttaa ilmaston muuttumiseen, aurinko sen aiheuttaa, kun maapallohan lähenee aurinkoa koko ajan kiertoradallaan, sekin lämmentää ilmastoa.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Kyllä melkein voikin! :D

        Melkein, perheenjäsenten kanssa ( puoliso ja lapset) ei oikein ilkeä sitä nappia usein painella. Mutta joskus heidänkin kanssaan painan nappia ja vetäydyn omiin oloihini sohvalle luurit päässä. Tai meen päikkäreille, kun meinaan kaatua seisaalta maahan väsymyksestä.

        Tottakai olen sanonut että saa tulla hätyyttelemään, jos tarvis on. Muissa ihmissuhteissa olenkin jo vuosia ottanut tietoisesti loitonnusta. Silläkin uhalla, että ne ihmiset poistuu kokonaan mun elämästäni. Kun ei jaksa niin ei jaksa. :)

        Kyllä minäkin aina välillä vetäydyn rotkoni rauhaan. Yksin asumisen hyviä puolia on se, että voi ihan vapaasti olla epäsosiaalinen täällä keskenään :)


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Kyllä minäkin aina välillä vetäydyn rotkoni rauhaan. Yksin asumisen hyviä puolia on se, että voi ihan vapaasti olla epäsosiaalinen täällä keskenään :)

        Tuo on ehdottomasti yksin asumisen vahvoja plussapuolia. Samoin on ne hetket, kun saa olla ihan yksinään kotona, muun perheen ollessa omissa touhuissaan.

        Se, että saa olla ihan yksinään ilman kenenkään huomiota ja huomioimista tuntuu iän myötä vain vahvistuvan. Sitä jotenkin kaipaamalla kaipaa yksinään olemista, etenkin arjen ollessa muuten yhtä hulabaloota. :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Tuo on ehdottomasti yksin asumisen vahvoja plussapuolia. Samoin on ne hetket, kun saa olla ihan yksinään kotona, muun perheen ollessa omissa touhuissaan.

        Se, että saa olla ihan yksinään ilman kenenkään huomiota ja huomioimista tuntuu iän myötä vain vahvistuvan. Sitä jotenkin kaipaamalla kaipaa yksinään olemista, etenkin arjen ollessa muuten yhtä hulabaloota. :)

        Se tarve siis, että saa olla yksinään. :)

        Tippui sana välistä pois.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Se tarve siis, että saa olla yksinään. :)

        Tippui sana välistä pois.

        Nooo jos nyt yksi sana tippuu haittaks' se :)

        Kyllä se näemmä niin on, että iän myötä se yksin olemisen tarve lisääntyy. Ja onneksi myös rohkeus jättää maailma pyörimään ja vetäytyä omaan rauhaan ilman pelkoa, että jotain kamalaa tapahtuu, jos ei ole "johtamassa" asioita :D

        Tässä juuri pohdin menenkö syömään tuonne ihmisten pariin, vai kömminkö peiton alle vielä tunniksi tai pariksi ennen kuin pitää mennä pariksi tunniksi olemaan sosiaalinen. Taitaa peiton alle kömpiminen voittaa vaikka nälkäkin olisi. Elämä on vaikeita valintoja täynnä :)


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Nooo jos nyt yksi sana tippuu haittaks' se :)

        Kyllä se näemmä niin on, että iän myötä se yksin olemisen tarve lisääntyy. Ja onneksi myös rohkeus jättää maailma pyörimään ja vetäytyä omaan rauhaan ilman pelkoa, että jotain kamalaa tapahtuu, jos ei ole "johtamassa" asioita :D

        Tässä juuri pohdin menenkö syömään tuonne ihmisten pariin, vai kömminkö peiton alle vielä tunniksi tai pariksi ennen kuin pitää mennä pariksi tunniksi olemaan sosiaalinen. Taitaa peiton alle kömpiminen voittaa vaikka nälkäkin olisi. Elämä on vaikeita valintoja täynnä :)

        Ehkä se ei haittaa. :)

        Moni sanoo samaa, että iän myötä alkaa kaipaamaan omaa rauhaa hulinan sijasta. Että ehkä se on osa vanhenemista sitten! :D

        Sitä on yksi ihminen vain yksi pieni rikka rokassa, ei kokokeitto. Mikään ei pysähdy maailmalla, vaikka katoaisin kartalta kokonaan. Kotona sen sijaan tuntuu olevan tärkeääkin tärkeämpi. Ja se riittää.

        Jahka lapset kasvaa aikuisiksi ja lähtevät kotoota, menee vielä kauan. Mutta sitten varmaan jo kaipaankin heitä takaisin tänne möykkäämään ja kyselemään äitiä avuksi. :)

        Ruuhkavuodet tuntuu olevan paitsi tärkeitä vuosia, myös aika vaativia. En tidä olisiko nuorena jaksanut paremmin kaiken mitä tämän ruuhkavuosien sisään pakkautuu. Vai onko kyseessä enemmänkin persoona, eikä vain ikäkään...

        Minäkin mietin, että jos menisin ulos syömään. Toisaalta en kanssa viittis pukeutua ja raahautua mihinkään, iltasella on kuitenkin harrastuksiin menoa. Ehkä jään itsekin kotiin ja pureskelen mitä kaapista löytyy. :)

        Niin on! :D


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Ehkä se ei haittaa. :)

        Moni sanoo samaa, että iän myötä alkaa kaipaamaan omaa rauhaa hulinan sijasta. Että ehkä se on osa vanhenemista sitten! :D

        Sitä on yksi ihminen vain yksi pieni rikka rokassa, ei kokokeitto. Mikään ei pysähdy maailmalla, vaikka katoaisin kartalta kokonaan. Kotona sen sijaan tuntuu olevan tärkeääkin tärkeämpi. Ja se riittää.

        Jahka lapset kasvaa aikuisiksi ja lähtevät kotoota, menee vielä kauan. Mutta sitten varmaan jo kaipaankin heitä takaisin tänne möykkäämään ja kyselemään äitiä avuksi. :)

        Ruuhkavuodet tuntuu olevan paitsi tärkeitä vuosia, myös aika vaativia. En tidä olisiko nuorena jaksanut paremmin kaiken mitä tämän ruuhkavuosien sisään pakkautuu. Vai onko kyseessä enemmänkin persoona, eikä vain ikäkään...

        Minäkin mietin, että jos menisin ulos syömään. Toisaalta en kanssa viittis pukeutua ja raahautua mihinkään, iltasella on kuitenkin harrastuksiin menoa. Ehkä jään itsekin kotiin ja pureskelen mitä kaapista löytyy. :)

        Niin on! :D

        Vaikka ne mukulat kotoa lähtevät, näyttää äiskälle olevan kovasti tarvetta siitä huolimatta :)

        Minun jääkaapistani ei löydy paljon mitään kun valokin sammui :D

        On minulla onneksi Lidlin perunamuussijauhetta ja tippa maitoa, siinä taitaa siis olla lounaani tänään. :D


    • Anonyymi

      Yhden anonyymin kanssa?

    • Anonyymi

      No voi hel........i sentään. Jos lomamatka olis jonkun palstalaisen varassa eikä muuta vaihtoehtoo olis seuraks niin jättäsin sellasen lomamatkan väliin. Näin on hanskat ja niissä näppylät.

      • Anonyymi

        Joo voi helluntailainen sentään siis abriksen kanssa haluaisit matkustaa Las Vegasiin :D


    • Anonyymi

      No kyllä helvetin huonosti on asiat jos ei lomallekaan pääse ilman ihmistä täältä paskasivuilta. Tarttiskoos tehrä jotain.

    • Anonyymi

      Jos pitäisi täältä valita joku, niin minulla on kaksi vaihtoehtoa. Valitsisin joko persoonallisen Funeaun tai Dissen. Dissen kuitenkin vain sillä ehdolla, että lupaisi jättää sandaalit ja tennissukat kotiin. Kun lähtee Malediiveille, ei voi lähteä häpeämään miehen tyyliä. Ehdoton kielto koskisi matkakumppanilla myös Hawaii-paitoja, vyölaukkua, maastokuvioisia shortseja, verkkopaitaa, Dressman-liikkeen vaatteita, Citymarketin omia vaatemerkkejä... Pidän kyllä edullisesta muodista mutta merkeissä on eroja paljon. Ilokseni voin todeta, että osa miehistä kyllä osaa pukeutua ja on pukeutumisensa suhteen hyvin tarkka. ;) ;D

      • Anonyymi

        Abriksen kanssa matkalle Teksasiin tai Nevadaan :D


      • No ihan varmalla safarivaatetus.... hellekypärä, khakin-väriset kauluspaita ja shortsit (jotka kainaloissa asti. Ja sandaalit ja polvisukat....kyykuviolla....

        Muuten en lähe! :oD


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        No ihan varmalla safarivaatetus.... hellekypärä, khakin-väriset kauluspaita ja shortsit (jotka kainaloissa asti. Ja sandaalit ja polvisukat....kyykuviolla....

        Muuten en lähe! :oD

        Hah, oikea siirtomaan herra:)

        Mr.Kaihomieli


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hah, oikea siirtomaan herra:)

        Mr.Kaihomieli

        Sitä jos lemmenlomalle lähtee, pitää mennä tyylillä! :oD


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Sitä jos lemmenlomalle lähtee, pitää mennä tyylillä! :oD

        Hyvä, oikeaa touhua.

        Mr.Kaihomieli


      • Disse kirjoitti:

        No ihan varmalla safarivaatetus.... hellekypärä, khakin-väriset kauluspaita ja shortsit (jotka kainaloissa asti. Ja sandaalit ja polvisukat....kyykuviolla....

        Muuten en lähe! :oD

        Älä tapa nauruuuuun!! Mielikuvissani vaatetin sut kuvailemallasi tavalla. 🙉💨


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Älä tapa nauruuuuun!! Mielikuvissani vaatetin sut kuvailemallasi tavalla. 🙉💨

        Gary Grandi! :oD

        Sitä pitää olla vimosen päälle, kun lähtee etelän hetelmiä naattimmaan! :oD



      • Disse kirjoitti:

        Gary Grandi! :oD

        Sitä pitää olla vimosen päälle, kun lähtee etelän hetelmiä naattimmaan! :oD

        Haha, pikemminkin kuin Antti Ketonen safari kamppeissa. 😃


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Haha, pikemminkin kuin Antti Ketonen safari kamppeissa. 😃

        Ketonen? Joku mussiikkimiekkone?

        Juu, mutta just tulin kotiin töistä vaan kaappaamaan vehkeet ja pojan mukaan... mennään säbäilee. Toissapäivänä kävin jo ja taas mennään. Sunnuntai jääkin yövuoron takia välistä. Mutta hyvin on 2 kertaa viikkoon saanut reikäpalloa jahdistettua! 😁👌


      • Disse kirjoitti:

        Ketonen? Joku mussiikkimiekkone?

        Juu, mutta just tulin kotiin töistä vaan kaappaamaan vehkeet ja pojan mukaan... mennään säbäilee. Toissapäivänä kävin jo ja taas mennään. Sunnuntai jääkin yövuoron takia välistä. Mutta hyvin on 2 kertaa viikkoon saanut reikäpalloa jahdistettua! 😁👌

        Juu, se se...

        https://img.ilcdn.fi/SA2dTPsuTD3Y9AYHPyidoj5F7Fw=/full-fit-in/612x/img-s3.ilcdn.fi/6889707129b9dd376de3eefe5f061869a6454f4e0fdcbddd2bcbacf1689e2413.jpg

        Hyvää säbää! 😊



      • Disse kirjoitti:

        No mullapa ei oo enää partaa. Ajelin sen roskikseen parkkiin. Nyt on vaan sänki. Ja sit siniset silmät. 😁☝️

        Nyt on kintut puhki... ja eiku suihkuun. 😅💨

        Mullapa onkin, yksi karva joka kasvaa luomeen poskessani. :)

        Se on vaalea, mutta noin senttimetrin mittainen. Siitä se alkaa, parroittuminen ja miehistyminen vanhemmiten.

        60-vuotiaana olen varmaan aika komea mies jo. :D

        Niin, sulla on tosiaan sinistäkin sinisemmät silmät, eikä ruskeat kuten Antilla. Mutta huomaatko itse mitään yhteneviä piirteitä kasvoissa? :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mullapa onkin, yksi karva joka kasvaa luomeen poskessani. :)

        Se on vaalea, mutta noin senttimetrin mittainen. Siitä se alkaa, parroittuminen ja miehistyminen vanhemmiten.

        60-vuotiaana olen varmaan aika komea mies jo. :D

        Niin, sulla on tosiaan sinistäkin sinisemmät silmät, eikä ruskeat kuten Antilla. Mutta huomaatko itse mitään yhteneviä piirteitä kasvoissa? :)

        Ehkä se parrakas DiCaprio oli aika hyvä myös. :D

        https://youtu.be/yo-IQEYcQuY

        Musaa perjantaille, Queenia. Mercurylla on/oli niin magee ääni. :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mullapa onkin, yksi karva joka kasvaa luomeen poskessani. :)

        Se on vaalea, mutta noin senttimetrin mittainen. Siitä se alkaa, parroittuminen ja miehistyminen vanhemmiten.

        60-vuotiaana olen varmaan aika komea mies jo. :D

        Niin, sulla on tosiaan sinistäkin sinisemmät silmät, eikä ruskeat kuten Antilla. Mutta huomaatko itse mitään yhteneviä piirteitä kasvoissa? :)

        Niin, sä oot aina sanonut, ettei parta pahoille kasva, niin nyt oot innoissas, kun sä meinaat muutamankin haivenen saada... Kyllä sä oot hyvä ilman partaakin. :oD

        Mä tässä mietin tuota ruokavaliojuttua... vois koittaa saada senkin tehtyä... Tupakkia oon jo ollut 10 päivää polttamatta ja se alkaa mennä jo omalla painollaan liikaa miettimättä, mutta meinasin vähähiilihydraattista ruokavaliota alkaa kokeilemaan. Sen kun sais sujumaan tässä ennen vuodenvaihdetta, niin sitten siitä kevääseenpäin ois kivasti fyysistä hommaa, että ois pirukseen jännä nähdä, että mitenkä ukko muovautuu oikeasti. :oD

        Säbään oon ihan tavallaan tyytyväinen, mutta siihenkin tarttis pudottaa pikkuisen painoa ja saada lisää jerkkua jalkoihin. Itse skippaisin ekat pelit vielä, mutta taitaa olla aika vähän pelaajia.... Eilenkin treeneissä oli kato kova. Tuli se 1,5 tuntia liikuttua koko aika, mutta aika väsynyttä läpsyttelyä oli.... Penikat vaivaa vaikka tekisin mitä... oon lämmitellyt, hieronut niitä ensin jne. Mutta aina ne vaan varsinkin tuolla torstain vuorolla päsähtää kipeiksi kesken pelien... :o/



      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mullapa onkin, yksi karva joka kasvaa luomeen poskessani. :)

        Se on vaalea, mutta noin senttimetrin mittainen. Siitä se alkaa, parroittuminen ja miehistyminen vanhemmiten.

        60-vuotiaana olen varmaan aika komea mies jo. :D

        Niin, sulla on tosiaan sinistäkin sinisemmät silmät, eikä ruskeat kuten Antilla. Mutta huomaatko itse mitään yhteneviä piirteitä kasvoissa? :)

        Ainiin... En mä noista ulkonäöistä oikein pääse siihen mitä sä näet.. :oP

        Mulla on niin omituinen tää ulkonäköihin liittyvä havainnointi. Mulle ulkonäöistä jää muistijälkiä... Tuostakin Anasta jää silmistä mieleen yks kaveri...ja se on niin eriluonteinen kuin mä, että ei osaa samaistua yhtään. :oD

        Mä muuten mietin tuohon ulkonäköön liittyen sitä demiseksuaalisuutta.... Minustahan toinen vaan kaunistuu, mitä enemmän häntä tunnen...Ennen olen kytkenyt sen siihen, että miten paljon pidän jostakusta, mutta nää kaikki on jännä nippu, mitä pitää tonkia pikkuisen lisää. .:o)


      • Disse kirjoitti:

        Niin, sä oot aina sanonut, ettei parta pahoille kasva, niin nyt oot innoissas, kun sä meinaat muutamankin haivenen saada... Kyllä sä oot hyvä ilman partaakin. :oD

        Mä tässä mietin tuota ruokavaliojuttua... vois koittaa saada senkin tehtyä... Tupakkia oon jo ollut 10 päivää polttamatta ja se alkaa mennä jo omalla painollaan liikaa miettimättä, mutta meinasin vähähiilihydraattista ruokavaliota alkaa kokeilemaan. Sen kun sais sujumaan tässä ennen vuodenvaihdetta, niin sitten siitä kevääseenpäin ois kivasti fyysistä hommaa, että ois pirukseen jännä nähdä, että mitenkä ukko muovautuu oikeasti. :oD

        Säbään oon ihan tavallaan tyytyväinen, mutta siihenkin tarttis pudottaa pikkuisen painoa ja saada lisää jerkkua jalkoihin. Itse skippaisin ekat pelit vielä, mutta taitaa olla aika vähän pelaajia.... Eilenkin treeneissä oli kato kova. Tuli se 1,5 tuntia liikuttua koko aika, mutta aika väsynyttä läpsyttelyä oli.... Penikat vaivaa vaikka tekisin mitä... oon lämmitellyt, hieronut niitä ensin jne. Mutta aina ne vaan varsinkin tuolla torstain vuorolla päsähtää kipeiksi kesken pelien... :o/

        Heh, kyllä se valitettavasti kasvaa pahoillekin. Se sanonta ei pidä paikkaansa. :(

        Mutta onhan se mukava sanonta niiden kohdalla, jotka eivät ole pahoja. Onneksi sellaisiakin ihmisiä on olemassa. :)

        Palstalla on monesti sanottu, että miehet naisistuu vanhemmiten ja naiset naisistuu vanhemmiten. Tulee ikään kuin yksi sukupuoleton olento, joka muistuttaa miestä tai naista. :D


        Mua ei sinällään haittaa yhtään miehistyminen ja karvojenkaan kasvaminen, mutta mitä mahtaa puolisoni asiasta tykätä, jos joku aamu herää karvanaaman vierestä?!! :O

        Kunhan ei ääni muutu möreäksi bassoksi. :P

        Onkohan tuo vähä hiilihydraattinen ruokavalio paras mahdollinen? Hiilareita kumminkin tarvii, että aika tarkkana saat olla ettet näivetä itteäs. Ehkä se ruokaympyrän noudattaminen ja säännöllinen ruokailu järkevin eväin lisäten liikuntaa asteittain kumminkin on mun mielestä se ideaali homma. Mutta tiedän, että minäkin tarvin ns. rajun dietin alkuun että se läski alkaa sulaa. Että niin sitkeesti on se rasva kupeissa kiinni, ettei mikään pelkkä ruokavalio mullakaan auta.

        Kroppa ikään kuin rakastaa mun rasvoja ja pitää niistä kiinni visusti. Joskus kun laihdutin vähän liian rajusti, syöminen oli tosi niukkaa ja liikunta raskasta, putosi 13 kiloa kyllä 5 viikossa...mutta alkuun oli niin helvetin paha olo, että meinasin oksentaa sisuskaluni ulos..

        Olo kyllä helpottui sitten, kun lisäsin ruokaa monipuolisemmin ja enemmän päivittäiseen ruokailuuni, mutta liikunnan määrä pysyi samana. Ja sitten se painokin pysyi, mutta että sain sen ensin alkuun putoamisessa jouduin aika rajuun diettiin ryhtymään, kun suositukset ei tuntuneet oikeesti muhun auttavan.

        Noin rajua en kyllä suosittele, meni mullakin aika överiksi olisi pienempikin varmana riittänyt. Ja ehkä se paha olo tuli siitäkin, etten ollut tottunut sellaiseen rääkkiin ja toki ravinnon niukkuuskin, kuonan poistuminen kropasta yms...

        Sen jälkeen oli kyllä muutaman vuoden taivaallisen hyvä olo. Kunnes repsahdin taas olemaan ja mässyttämään. :(

        Sun tarttee muistaa lämmitellä vaan ja ehkä sun ei pidä riehua liikaa?


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Heh, kyllä se valitettavasti kasvaa pahoillekin. Se sanonta ei pidä paikkaansa. :(

        Mutta onhan se mukava sanonta niiden kohdalla, jotka eivät ole pahoja. Onneksi sellaisiakin ihmisiä on olemassa. :)

        Palstalla on monesti sanottu, että miehet naisistuu vanhemmiten ja naiset naisistuu vanhemmiten. Tulee ikään kuin yksi sukupuoleton olento, joka muistuttaa miestä tai naista. :D


        Mua ei sinällään haittaa yhtään miehistyminen ja karvojenkaan kasvaminen, mutta mitä mahtaa puolisoni asiasta tykätä, jos joku aamu herää karvanaaman vierestä?!! :O

        Kunhan ei ääni muutu möreäksi bassoksi. :P

        Onkohan tuo vähä hiilihydraattinen ruokavalio paras mahdollinen? Hiilareita kumminkin tarvii, että aika tarkkana saat olla ettet näivetä itteäs. Ehkä se ruokaympyrän noudattaminen ja säännöllinen ruokailu järkevin eväin lisäten liikuntaa asteittain kumminkin on mun mielestä se ideaali homma. Mutta tiedän, että minäkin tarvin ns. rajun dietin alkuun että se läski alkaa sulaa. Että niin sitkeesti on se rasva kupeissa kiinni, ettei mikään pelkkä ruokavalio mullakaan auta.

        Kroppa ikään kuin rakastaa mun rasvoja ja pitää niistä kiinni visusti. Joskus kun laihdutin vähän liian rajusti, syöminen oli tosi niukkaa ja liikunta raskasta, putosi 13 kiloa kyllä 5 viikossa...mutta alkuun oli niin helvetin paha olo, että meinasin oksentaa sisuskaluni ulos..

        Olo kyllä helpottui sitten, kun lisäsin ruokaa monipuolisemmin ja enemmän päivittäiseen ruokailuuni, mutta liikunnan määrä pysyi samana. Ja sitten se painokin pysyi, mutta että sain sen ensin alkuun putoamisessa jouduin aika rajuun diettiin ryhtymään, kun suositukset ei tuntuneet oikeesti muhun auttavan.

        Noin rajua en kyllä suosittele, meni mullakin aika överiksi olisi pienempikin varmana riittänyt. Ja ehkä se paha olo tuli siitäkin, etten ollut tottunut sellaiseen rääkkiin ja toki ravinnon niukkuuskin, kuonan poistuminen kropasta yms...

        Sen jälkeen oli kyllä muutaman vuoden taivaallisen hyvä olo. Kunnes repsahdin taas olemaan ja mässyttämään. :(

        Sun tarttee muistaa lämmitellä vaan ja ehkä sun ei pidä riehua liikaa?

        Eiku ajatteluvirhe, naiset miehistyy ja miehet naisistuu... :D

        Sori tuosta...


      • Disse kirjoitti:

        Ainiin... En mä noista ulkonäöistä oikein pääse siihen mitä sä näet.. :oP

        Mulla on niin omituinen tää ulkonäköihin liittyvä havainnointi. Mulle ulkonäöistä jää muistijälkiä... Tuostakin Anasta jää silmistä mieleen yks kaveri...ja se on niin eriluonteinen kuin mä, että ei osaa samaistua yhtään. :oD

        Mä muuten mietin tuohon ulkonäköön liittyen sitä demiseksuaalisuutta.... Minustahan toinen vaan kaunistuu, mitä enemmän häntä tunnen...Ennen olen kytkenyt sen siihen, että miten paljon pidän jostakusta, mutta nää kaikki on jännä nippu, mitä pitää tonkia pikkuisen lisää. .:o)

        Ehkei sitä itse silleen näekkään. Jos laittas kasvokuvat päällekkäin sitten voisi hahmottua. Mä oon aika tarkka havaitsemaan pieniäkin piirteitä ihmiskasvoissa, jotka muistuttaa jotakuta toista...kasvojen mittasuhteita jne. Vaikka ne on lähinnä yksityiskohtia, mutta sellaisia että voisi sanoa tyyppien olevan samasta laatikosta. :)

        Sulla on korkeat poskipäät kuten Analla. Parran kanssa leuan seutu ja nenä poski akseli osuu silmämääräisesti yksiin. :D

        Kun taas Dicaprion pääkin on ihan eri mallinen kun sulla ja otsa, naama on lättänempi jne hällä.. :D

        Sulla on kasvoissa enemmän ulottuvuutta. Ehkei ole kiva kun analysoidaan. :)

        Sulla on kivat kasvot, nätti hymy. En näe sun kasvoissa sellasta ylimielisyyttä, kun Capriolla...mielumminkin enemmänkin lempeyttä kuten Ketosella. :)

        Niihän se onkin, minustakin. Mitä enempi toisesta tykkää ja pitää, sen kauniimpi ja komeampi hän silmissä on. :)

        Ja se ei ole pelkästään sitä näkyvää, vaan se hehkuu se kauneus ja komeus erilailla, kun kliinisen komeasta tai kauniista puhuttaessa. Kliinisestä mikänkä näkee hyvännäköiseksi, mutta se ei herätä mitään tunnetta eikä wau miten ihanalta sä näytät fiilistä. :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Heh, kyllä se valitettavasti kasvaa pahoillekin. Se sanonta ei pidä paikkaansa. :(

        Mutta onhan se mukava sanonta niiden kohdalla, jotka eivät ole pahoja. Onneksi sellaisiakin ihmisiä on olemassa. :)

        Palstalla on monesti sanottu, että miehet naisistuu vanhemmiten ja naiset naisistuu vanhemmiten. Tulee ikään kuin yksi sukupuoleton olento, joka muistuttaa miestä tai naista. :D


        Mua ei sinällään haittaa yhtään miehistyminen ja karvojenkaan kasvaminen, mutta mitä mahtaa puolisoni asiasta tykätä, jos joku aamu herää karvanaaman vierestä?!! :O

        Kunhan ei ääni muutu möreäksi bassoksi. :P

        Onkohan tuo vähä hiilihydraattinen ruokavalio paras mahdollinen? Hiilareita kumminkin tarvii, että aika tarkkana saat olla ettet näivetä itteäs. Ehkä se ruokaympyrän noudattaminen ja säännöllinen ruokailu järkevin eväin lisäten liikuntaa asteittain kumminkin on mun mielestä se ideaali homma. Mutta tiedän, että minäkin tarvin ns. rajun dietin alkuun että se läski alkaa sulaa. Että niin sitkeesti on se rasva kupeissa kiinni, ettei mikään pelkkä ruokavalio mullakaan auta.

        Kroppa ikään kuin rakastaa mun rasvoja ja pitää niistä kiinni visusti. Joskus kun laihdutin vähän liian rajusti, syöminen oli tosi niukkaa ja liikunta raskasta, putosi 13 kiloa kyllä 5 viikossa...mutta alkuun oli niin helvetin paha olo, että meinasin oksentaa sisuskaluni ulos..

        Olo kyllä helpottui sitten, kun lisäsin ruokaa monipuolisemmin ja enemmän päivittäiseen ruokailuuni, mutta liikunnan määrä pysyi samana. Ja sitten se painokin pysyi, mutta että sain sen ensin alkuun putoamisessa jouduin aika rajuun diettiin ryhtymään, kun suositukset ei tuntuneet oikeesti muhun auttavan.

        Noin rajua en kyllä suosittele, meni mullakin aika överiksi olisi pienempikin varmana riittänyt. Ja ehkä se paha olo tuli siitäkin, etten ollut tottunut sellaiseen rääkkiin ja toki ravinnon niukkuuskin, kuonan poistuminen kropasta yms...

        Sen jälkeen oli kyllä muutaman vuoden taivaallisen hyvä olo. Kunnes repsahdin taas olemaan ja mässyttämään. :(

        Sun tarttee muistaa lämmitellä vaan ja ehkä sun ei pidä riehua liikaa?

        No ei kai sitä niin kerralla tuosta vaan tupsahda miehen tai naisen näköiseksi? :oD

        No mä perustelin tuota vähähiilihydrauttista diettiä sillä, että mua turvottaa kaikki runsashiilarinen. Esimerkiksi pastaruuat jne. Ja siis energiaa tarviin kyllä oikeastaan enemmän mitä nyt tulee syötyä... Siks ei just aina jaksakaan. Mutta se vois tulla rasvoista. Kaikkea ei tarttekaan ottaa eläinrasvoista, vaan on niitä hyviä rasvoja muuallakin. Avokado esimerkiksi ja mitä kaikkea öljyjä sitä onkaan? Ja samalla se ketoosiin meno vois poltella omia ylimääräisiä varastoja.

        Jotenkin varsinkin vehnä tuntuu olevan mulle se turvottava viljatuote. Tosin osaa tavan ruisleipäkin pistää paisumaan...

        Nyt ois vaan muutenkin hyvä sauma totutella toisenlaiseen tapaan elää, kun on tää tupakinpolttolääkitys. Mä nimittäin oon huomannut, että tää vaikuttaa myös siihen, ettei oo tehnyt mieli vetäistä kalsarikänösiäkään. :oD Niistä kun ei saa mitään kiksiä. Ei oikein saa mistään enää kiksiä ja se varmaan johtuu tästä lääkkeestä. Tätä vissiin pitää vielä napsia reilu 2 kk, niin kävis niin kivasti kaikki yhteen. :o)

        Tuossa vähän jo katselin mitä mulle ehdotellaan syötäväks, niin enemmän ja useammin mun pitäis syödä. Ja sitten jos liikun, niin vielä enemmän. :oD Menee yheks syömiseks elämä. :oD Kunhan vaan saisi siitä sellaisen tavan elää. Se ei ole siis mikään hetkittäinen "kesäksi kuntoon"-projekti, vaan siis ihan uusi tapa taata oikea energiansaanti.

        Yks mikä tässä myös on takana on se, että mulla on varsinkin äitin puolelta sokeritautia...että sen vois skipata... :o/


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Ehkei sitä itse silleen näekkään. Jos laittas kasvokuvat päällekkäin sitten voisi hahmottua. Mä oon aika tarkka havaitsemaan pieniäkin piirteitä ihmiskasvoissa, jotka muistuttaa jotakuta toista...kasvojen mittasuhteita jne. Vaikka ne on lähinnä yksityiskohtia, mutta sellaisia että voisi sanoa tyyppien olevan samasta laatikosta. :)

        Sulla on korkeat poskipäät kuten Analla. Parran kanssa leuan seutu ja nenä poski akseli osuu silmämääräisesti yksiin. :D

        Kun taas Dicaprion pääkin on ihan eri mallinen kun sulla ja otsa, naama on lättänempi jne hällä.. :D

        Sulla on kasvoissa enemmän ulottuvuutta. Ehkei ole kiva kun analysoidaan. :)

        Sulla on kivat kasvot, nätti hymy. En näe sun kasvoissa sellasta ylimielisyyttä, kun Capriolla...mielumminkin enemmänkin lempeyttä kuten Ketosella. :)

        Niihän se onkin, minustakin. Mitä enempi toisesta tykkää ja pitää, sen kauniimpi ja komeampi hän silmissä on. :)

        Ja se ei ole pelkästään sitä näkyvää, vaan se hehkuu se kauneus ja komeus erilailla, kun kliinisen komeasta tai kauniista puhuttaessa. Kliinisestä mikänkä näkee hyvännäköiseksi, mutta se ei herätä mitään tunnetta eikä wau miten ihanalta sä näytät fiilistä. :)

        Tiesitkö, että naiset/miehet voivat ihastua johonkin mieheen/naiseen joka muistuttaa omaa miestä/naista? Esimerkiksi joku julkkis tms., voi muistuttaa omaa kumppania. On myös havaittu, että monet julkkikset jotka ovat vaihtaneet kumppania ovat ottaneet melkein entisensä näköisen uuden kumppanin. :)

        Eli kyllä ne mieltymykset istuu aika tiukassakin...huomaan mm. itsessäni sitä, että silmääni pistävät herkemmin komeina ne miehet ( julkkiksetkin) jotka muistuttavat joltain osin omaa kumppaniani. :)

        Joskus ennen ajattelin sen olevan huuhaata...mutta nykyisin uskon, että siinä on vinhasti perää. :)

        Katseleppas joskus taas, kun akotut että minkänäköisiä miehiä se naisesi pitää komeina. Löytyykö omia piirteitä heistä. :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Ehkei sitä itse silleen näekkään. Jos laittas kasvokuvat päällekkäin sitten voisi hahmottua. Mä oon aika tarkka havaitsemaan pieniäkin piirteitä ihmiskasvoissa, jotka muistuttaa jotakuta toista...kasvojen mittasuhteita jne. Vaikka ne on lähinnä yksityiskohtia, mutta sellaisia että voisi sanoa tyyppien olevan samasta laatikosta. :)

        Sulla on korkeat poskipäät kuten Analla. Parran kanssa leuan seutu ja nenä poski akseli osuu silmämääräisesti yksiin. :D

        Kun taas Dicaprion pääkin on ihan eri mallinen kun sulla ja otsa, naama on lättänempi jne hällä.. :D

        Sulla on kasvoissa enemmän ulottuvuutta. Ehkei ole kiva kun analysoidaan. :)

        Sulla on kivat kasvot, nätti hymy. En näe sun kasvoissa sellasta ylimielisyyttä, kun Capriolla...mielumminkin enemmänkin lempeyttä kuten Ketosella. :)

        Niihän se onkin, minustakin. Mitä enempi toisesta tykkää ja pitää, sen kauniimpi ja komeampi hän silmissä on. :)

        Ja se ei ole pelkästään sitä näkyvää, vaan se hehkuu se kauneus ja komeus erilailla, kun kliinisen komeasta tai kauniista puhuttaessa. Kliinisestä mikänkä näkee hyvännäköiseksi, mutta se ei herätä mitään tunnetta eikä wau miten ihanalta sä näytät fiilistä. :)

        No mua ei haittaa analysoinnit. :oD Mä kun en tajua ulkonäöstä sellaista mitä muut, niin menee vaan yli hilseen. :oD

        Mutta tuosta linjauksesta tulee mieleen se mun jännä juttu, että minusta naisella nenän, silmien ja otsan risteys on sellainen joka kiinnostaa. Siinä sellainen "itämainen" kulmikkuus ja särmä aiheuttaa pientä surinaa jossain. :oD

        No mä oon kuullut muiltakin, että mun silmät on lempeät ja syvälle katsovat...läsnäolevat? Hymyilen usein ja kuulemma se on aito. Ja moni onkin avautunut itsestään kuulemma mulle enemmän kuin ikinä kellekkään, ehkä juuri siksi? Ehkä se voi olla toisaalta pelottavaakin? :oD Pöö! :oD

        Ei minuakaan "kliinisen " kauniit kiinnosta. Jotain persoonallista pitää olla. Ehkä katse tai hymy. :o)


      • Disse kirjoitti:

        No ei kai sitä niin kerralla tuosta vaan tupsahda miehen tai naisen näköiseksi? :oD

        No mä perustelin tuota vähähiilihydrauttista diettiä sillä, että mua turvottaa kaikki runsashiilarinen. Esimerkiksi pastaruuat jne. Ja siis energiaa tarviin kyllä oikeastaan enemmän mitä nyt tulee syötyä... Siks ei just aina jaksakaan. Mutta se vois tulla rasvoista. Kaikkea ei tarttekaan ottaa eläinrasvoista, vaan on niitä hyviä rasvoja muuallakin. Avokado esimerkiksi ja mitä kaikkea öljyjä sitä onkaan? Ja samalla se ketoosiin meno vois poltella omia ylimääräisiä varastoja.

        Jotenkin varsinkin vehnä tuntuu olevan mulle se turvottava viljatuote. Tosin osaa tavan ruisleipäkin pistää paisumaan...

        Nyt ois vaan muutenkin hyvä sauma totutella toisenlaiseen tapaan elää, kun on tää tupakinpolttolääkitys. Mä nimittäin oon huomannut, että tää vaikuttaa myös siihen, ettei oo tehnyt mieli vetäistä kalsarikänösiäkään. :oD Niistä kun ei saa mitään kiksiä. Ei oikein saa mistään enää kiksiä ja se varmaan johtuu tästä lääkkeestä. Tätä vissiin pitää vielä napsia reilu 2 kk, niin kävis niin kivasti kaikki yhteen. :o)

        Tuossa vähän jo katselin mitä mulle ehdotellaan syötäväks, niin enemmän ja useammin mun pitäis syödä. Ja sitten jos liikun, niin vielä enemmän. :oD Menee yheks syömiseks elämä. :oD Kunhan vaan saisi siitä sellaisen tavan elää. Se ei ole siis mikään hetkittäinen "kesäksi kuntoon"-projekti, vaan siis ihan uusi tapa taata oikea energiansaanti.

        Yks mikä tässä myös on takana on se, että mulla on varsinkin äitin puolelta sokeritautia...että sen vois skipata... :o/

        Joo, mulla sama. Vehnäset, makarooni turvottaa helposti. Välttelenkin kaikkea vaaleasta leivästä makarooniin. Siksi en vedä pullaakaan, ei mun elimistö tartte sitä. Eikä tee mielikään mitään mistä tulee huono olo. :)

        Paitsi kahvia, siitäkin tulee usein huono olo mutta silti sitä helpolla tulee vaan juotua.

        Jätät vaan ne vehnäset ja jauhomakkarat yms. sellaset pois ruokavaliostasi. Se voi jo helpottaa. Eikä sokeriakaan ole tarves lisäillä mihinkään. Kokeilin itse gluteenitontakin IBS:n takia ja minusta se helpotti, mutta siedän kyllä gluteenia syödä. Jos maha meinaa olla huonona, niin jättää pois semmosia mitkä ärsyttää, Kokeilemalla se selviää.

        Joo, tuo on hyvä näkemys, että tekee siitä paremmasta syömisestä ja liikkumisesta elämäntavan. Ei mitään jojoilua. Vaikka kun elämä kolhii, helposti silloin jää se itsekuri pois ja repsahtaa vanhoille pahoille tavoille. Niistä saa muka jotain lohtua. :)

        Mutta kiva, että sulla on intoa nyt ja asennetta, sillä sä saat justiinsa muutosta aikaan jos millä! Hyödynnä se hetki, kun tuntuu tolle. Se on sysäys eteenpäin. :D

        Mä kävin ravitsemusterapeutilla kyselemässä neuvoja silloin, kun alkoi sokerien kanssa olla harmia. Ihan loogisia juttuja ja hänkin sanoi, että se välimeren ruokalautenen on nykyisin se mitä kannattasi noudattaa. Toki hekin puhuu usein tuotteiden puolesta joita heille on markkinoitu hyvinä. Itse en kyllä kaikkeen kevyeen ja ultra ohueen lähtis vaikka sitä tyrkytetäänkin.

        Kun ihmisellä on liian höttöinen ultra kevyt ja prosessoitu ruoka nokan edessä, sillä on jatkuvasti myös nälkä...kun syö kunnon paketin ihan ehtaa ruokaa, pysyy nälkä pois ja ei tarvi syödä kuin paniikissa nälkäänsä. :)

        Sitten ripottelee niitä välipaloja matkalle...ei se vaikeeta ole ku vaan vihkiytyy asiaansa. :)

        Se verensokeri justiinsa olis hyvä pitää tasaisena ja aisoissa. :)


      • Disse kirjoitti:

        No mua ei haittaa analysoinnit. :oD Mä kun en tajua ulkonäöstä sellaista mitä muut, niin menee vaan yli hilseen. :oD

        Mutta tuosta linjauksesta tulee mieleen se mun jännä juttu, että minusta naisella nenän, silmien ja otsan risteys on sellainen joka kiinnostaa. Siinä sellainen "itämainen" kulmikkuus ja särmä aiheuttaa pientä surinaa jossain. :oD

        No mä oon kuullut muiltakin, että mun silmät on lempeät ja syvälle katsovat...läsnäolevat? Hymyilen usein ja kuulemma se on aito. Ja moni onkin avautunut itsestään kuulemma mulle enemmän kuin ikinä kellekkään, ehkä juuri siksi? Ehkä se voi olla toisaalta pelottavaakin? :oD Pöö! :oD

        Ei minuakaan "kliinisen " kauniit kiinnosta. Jotain persoonallista pitää olla. Ehkä katse tai hymy. :o)

        No hyvä, ajattelin kesken hölpötykseni että jos koetkin ikäväksi sen mitä kirjoittelen. sano vaan rehellisesti, jos joskus kirjoitan jotakin sellaista mistä et tykkää, että alan höpöttää. Sinuun käyvää tai sinusta semmosta mitä ei tarvi jauhaa täällä. :)

        Mä olen välillä luvattoman avoin. :D

        Juu, kyllä sulla onkin lempeät silmä, hymy ja koko olemus. Kiinnitin siihin minälin heti huomiota, siksi kai uskalsin sinua lähestyäkin. Ja sun jutuista kuultaa ehta ittes läpi, ihan sama miten se kiemurtelee välillä, ja tuskailee ittensä kanssa, sieltä näkee kumminkin että olet oma ittesi. Ja aikeesi ei ole huijata ketään. :)


      • Disse kirjoitti:

        No mua ei haittaa analysoinnit. :oD Mä kun en tajua ulkonäöstä sellaista mitä muut, niin menee vaan yli hilseen. :oD

        Mutta tuosta linjauksesta tulee mieleen se mun jännä juttu, että minusta naisella nenän, silmien ja otsan risteys on sellainen joka kiinnostaa. Siinä sellainen "itämainen" kulmikkuus ja särmä aiheuttaa pientä surinaa jossain. :oD

        No mä oon kuullut muiltakin, että mun silmät on lempeät ja syvälle katsovat...läsnäolevat? Hymyilen usein ja kuulemma se on aito. Ja moni onkin avautunut itsestään kuulemma mulle enemmän kuin ikinä kellekkään, ehkä juuri siksi? Ehkä se voi olla toisaalta pelottavaakin? :oD Pöö! :oD

        Ei minuakaan "kliinisen " kauniit kiinnosta. Jotain persoonallista pitää olla. Ehkä katse tai hymy. :o)

        No hyvä, ajattelin kesken hölpötykseni että jos koetkin ikäväksi sen mitä kirjoittelen. sano vaan rehellisesti, jos joskus kirjoitan jotakin sellaista mistä et tykkää, että alan höpöttää. Sinuun käyvää tai sinusta semmosta mitä ei tarvi jauhaa täällä. :)

        Mä olen välillä luvattoman avoin. :D

        Juu, kyllä sulla onkin lempeät silmä, hymy ja koko olemus. Kiinnitin siihin minälin heti huomiota, siksi kai uskalsin sinua lähestyäkin. Ja sun jutuista kuultaa ehta ittes läpi, ihan sama miten se kiemurtelee välillä, ja tuskailee ittensä kanssa, sieltä näkee kumminkin että olet oma ittesi. Ja aikeesi ei ole huijata ketään. :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Joo, mulla sama. Vehnäset, makarooni turvottaa helposti. Välttelenkin kaikkea vaaleasta leivästä makarooniin. Siksi en vedä pullaakaan, ei mun elimistö tartte sitä. Eikä tee mielikään mitään mistä tulee huono olo. :)

        Paitsi kahvia, siitäkin tulee usein huono olo mutta silti sitä helpolla tulee vaan juotua.

        Jätät vaan ne vehnäset ja jauhomakkarat yms. sellaset pois ruokavaliostasi. Se voi jo helpottaa. Eikä sokeriakaan ole tarves lisäillä mihinkään. Kokeilin itse gluteenitontakin IBS:n takia ja minusta se helpotti, mutta siedän kyllä gluteenia syödä. Jos maha meinaa olla huonona, niin jättää pois semmosia mitkä ärsyttää, Kokeilemalla se selviää.

        Joo, tuo on hyvä näkemys, että tekee siitä paremmasta syömisestä ja liikkumisesta elämäntavan. Ei mitään jojoilua. Vaikka kun elämä kolhii, helposti silloin jää se itsekuri pois ja repsahtaa vanhoille pahoille tavoille. Niistä saa muka jotain lohtua. :)

        Mutta kiva, että sulla on intoa nyt ja asennetta, sillä sä saat justiinsa muutosta aikaan jos millä! Hyödynnä se hetki, kun tuntuu tolle. Se on sysäys eteenpäin. :D

        Mä kävin ravitsemusterapeutilla kyselemässä neuvoja silloin, kun alkoi sokerien kanssa olla harmia. Ihan loogisia juttuja ja hänkin sanoi, että se välimeren ruokalautenen on nykyisin se mitä kannattasi noudattaa. Toki hekin puhuu usein tuotteiden puolesta joita heille on markkinoitu hyvinä. Itse en kyllä kaikkeen kevyeen ja ultra ohueen lähtis vaikka sitä tyrkytetäänkin.

        Kun ihmisellä on liian höttöinen ultra kevyt ja prosessoitu ruoka nokan edessä, sillä on jatkuvasti myös nälkä...kun syö kunnon paketin ihan ehtaa ruokaa, pysyy nälkä pois ja ei tarvi syödä kuin paniikissa nälkäänsä. :)

        Sitten ripottelee niitä välipaloja matkalle...ei se vaikeeta ole ku vaan vihkiytyy asiaansa. :)

        Se verensokeri justiinsa olis hyvä pitää tasaisena ja aisoissa. :)

        No mä meinasinkin, että söisi just kunnolla ja usein, mutta sen järjestäminen on vähän hankalaa... Mutta etsin siihen kyllä konstit... :o)

        Huomaan, että monesti on väsy olo just sen takia, että on energiat vähissä. Voi oikeastaan aina miettiä miten on syönyt ja milloin.... Ja väsynyt olo taas vaikuttaa ihan psyykkeeseenkin. Se on vähän sellaista kädestä suuhun elämistä ja selviytymistä ollut... Kiirettä sinne ja tänne... Vaikka se ei ole ihan totta. Sama selitys oli tupakinpoltonkin kanssa... ei ole nyt sellainen sopiva aika....ei se sopiva aika tuu ikinä... Se muutos on aina epämukavaa, eikä siihen ole sopivaa aikaa... :oD

        No mä mietiskelin tuossa, että joku vuosi meni kaivellessa itsestä yhtäsun toista... nyt ois aika jo ruveta tekemään itselle kaikkea muutakin fiksua, kun kaivaa ajatustasolla fiksuja ajatuksia esiin. Koitin keksiä säbän tilalle muuta harrastusta ja unohtaa puuhommat, mutta ei mun tarvitse vielä... Teen niitä niin pitkään kun voin. Ja vielä voin. Ja teen niitä nyt sitten aina kun voin ja revin niistä sitä hyvää fiilistä. Lopetan tupakanpolton ja pistän tuon syömisen kuntoon... Noista saa jo buustia kivasti... Sitten jää vielä kiva bonus, mikä varmasti yllättää... :o)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        No hyvä, ajattelin kesken hölpötykseni että jos koetkin ikäväksi sen mitä kirjoittelen. sano vaan rehellisesti, jos joskus kirjoitan jotakin sellaista mistä et tykkää, että alan höpöttää. Sinuun käyvää tai sinusta semmosta mitä ei tarvi jauhaa täällä. :)

        Mä olen välillä luvattoman avoin. :D

        Juu, kyllä sulla onkin lempeät silmä, hymy ja koko olemus. Kiinnitin siihin minälin heti huomiota, siksi kai uskalsin sinua lähestyäkin. Ja sun jutuista kuultaa ehta ittes läpi, ihan sama miten se kiemurtelee välillä, ja tuskailee ittensä kanssa, sieltä näkee kumminkin että olet oma ittesi. Ja aikeesi ei ole huijata ketään. :)

        No eipä mua haittaa. :o)

        Ole vaan oma ihtes. :o)

        Joo, mä oon tuuminutkin, että mun identiteetti on ollut hukassa tai oikeastaan se ei ole saanut tilaa, on vain ollut ego, joka on muodostunut ulkoapäin. Nyt siitä ei ole jäljellä kuin rippeitä... Mutta kyllä ne yhä sätkii vastaan välillä. :oD Mutta vaikka päivän pari ois mieli maassa, ei se vanha ego saa jalansijaa enää... Mölytä saa rauhassa. :oD


      • Disse kirjoitti:

        No mä meinasinkin, että söisi just kunnolla ja usein, mutta sen järjestäminen on vähän hankalaa... Mutta etsin siihen kyllä konstit... :o)

        Huomaan, että monesti on väsy olo just sen takia, että on energiat vähissä. Voi oikeastaan aina miettiä miten on syönyt ja milloin.... Ja väsynyt olo taas vaikuttaa ihan psyykkeeseenkin. Se on vähän sellaista kädestä suuhun elämistä ja selviytymistä ollut... Kiirettä sinne ja tänne... Vaikka se ei ole ihan totta. Sama selitys oli tupakinpoltonkin kanssa... ei ole nyt sellainen sopiva aika....ei se sopiva aika tuu ikinä... Se muutos on aina epämukavaa, eikä siihen ole sopivaa aikaa... :oD

        No mä mietiskelin tuossa, että joku vuosi meni kaivellessa itsestä yhtäsun toista... nyt ois aika jo ruveta tekemään itselle kaikkea muutakin fiksua, kun kaivaa ajatustasolla fiksuja ajatuksia esiin. Koitin keksiä säbän tilalle muuta harrastusta ja unohtaa puuhommat, mutta ei mun tarvitse vielä... Teen niitä niin pitkään kun voin. Ja vielä voin. Ja teen niitä nyt sitten aina kun voin ja revin niistä sitä hyvää fiilistä. Lopetan tupakanpolton ja pistän tuon syömisen kuntoon... Noista saa jo buustia kivasti... Sitten jää vielä kiva bonus, mikä varmasti yllättää... :o)

        Ihminen on siitä hassu otus, että se kyllä keksii helposti kaikenlaisia selityksiä, miksi ei jotakin ole saanut tehtyä tai aikaiseksi. Oon ottanut nyt itsekin sen linjan, että sanon suoraan, en ole saanut aikaiseksi koska en ole motivoitunut. Mua ei huvita, en jaksa. :)

        Koska se on totuus.

        Suunnitelmia voi muuttaa ihan koska, vaan kesken matkankin jos on tarvetta. Sekin kannattaa aina muistaa, jos alkaa tuntua että nyt menee reki suuntaan joka ei tunnu oikeelle suunnalle. :)

        Se on justiinsa sitä oman elämän hallintaa se.


      • Disse kirjoitti:

        No eipä mua haittaa. :o)

        Ole vaan oma ihtes. :o)

        Joo, mä oon tuuminutkin, että mun identiteetti on ollut hukassa tai oikeastaan se ei ole saanut tilaa, on vain ollut ego, joka on muodostunut ulkoapäin. Nyt siitä ei ole jäljellä kuin rippeitä... Mutta kyllä ne yhä sätkii vastaan välillä. :oD Mutta vaikka päivän pari ois mieli maassa, ei se vanha ego saa jalansijaa enää... Mölytä saa rauhassa. :oD

        Kiva. :)

        En mä muutakaan osaa, enkä jaksa olla. :D

        Se on niin monen asian summa mistä meidän ihmisten olotila muuttuu ja miten liikutaan ja jumitutaan johonkin. On kumminkin hyvä, että edes joskus pysähtyy miettimään miksi ylipäänsä toimii kuten toimii ja onko silleen onnellinen vai ei. :)


      • Disse kirjoitti:

        No eipä mua haittaa. :o)

        Ole vaan oma ihtes. :o)

        Joo, mä oon tuuminutkin, että mun identiteetti on ollut hukassa tai oikeastaan se ei ole saanut tilaa, on vain ollut ego, joka on muodostunut ulkoapäin. Nyt siitä ei ole jäljellä kuin rippeitä... Mutta kyllä ne yhä sätkii vastaan välillä. :oD Mutta vaikka päivän pari ois mieli maassa, ei se vanha ego saa jalansijaa enää... Mölytä saa rauhassa. :oD

        Kiva. :)

        En mä muutakaan osaa, enkä jaksa olla. :D

        Se on niin monen asian summa mistä meidän ihmisten olotila muuttuu ja miten liikutaan ja jumitutaan johonkin. On kumminkin hyvä, että edes joskus pysähtyy miettimään miksi ylipäänsä toimii kuten toimii ja onko silleen onnellinen vai ei. :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Ihminen on siitä hassu otus, että se kyllä keksii helposti kaikenlaisia selityksiä, miksi ei jotakin ole saanut tehtyä tai aikaiseksi. Oon ottanut nyt itsekin sen linjan, että sanon suoraan, en ole saanut aikaiseksi koska en ole motivoitunut. Mua ei huvita, en jaksa. :)

        Koska se on totuus.

        Suunnitelmia voi muuttaa ihan koska, vaan kesken matkankin jos on tarvetta. Sekin kannattaa aina muistaa, jos alkaa tuntua että nyt menee reki suuntaan joka ei tunnu oikeelle suunnalle. :)

        Se on justiinsa sitä oman elämän hallintaa se.

        No muistan, kun muksutkin aina sanoi, että isi sun pitäis lopettaa tupakinpoltto. Mutta ei se ole oikea motivaatio minulle, että lopettaisin vaikka lasteni mieliksi... Mun pitää haluta sitä itse, tai sitten menee ketuiksi kun Jessen pääsiäinen... Sanoin vaan, että kyllä se joskus loppuu.

        Ja oli minullakin aika, kun mua ei huvittanut mikään. Oli aika kun kiukkusin kaikesta...viime talvena vaikka kun kinttu oli soosina. Olin taatusti mulkku muille silloin ja en oma itseni. Mutta sellaista se joskus on. Helkatti, ei sitä ihminen ole kone.... Joskus on masentunut, joskus täynnä virtaa, joskus siltä väliltä. :o)

        Mutta enää en suostu vaan kulkemaan jonnekin väärään suuntaan jos siltä itsestä tuntuu. Se suunta ei välttämättä heti näy, vaan joutuu kipuilemaan ja tunnustelemaan, että onks tää oikein vai tuntuuko vaan oudolle... Ei sitä voi tietää ennenkuin kokeilee. :o)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Kiva. :)

        En mä muutakaan osaa, enkä jaksa olla. :D

        Se on niin monen asian summa mistä meidän ihmisten olotila muuttuu ja miten liikutaan ja jumitutaan johonkin. On kumminkin hyvä, että edes joskus pysähtyy miettimään miksi ylipäänsä toimii kuten toimii ja onko silleen onnellinen vai ei. :)

        Joo, sä oot just noin ihan paras... :o)

        No vaikkapa jos miettii näitä mun nykyisiä muutosaikeita... tupakanpolton lopetus, syömistottumukset, säbä, puuhommat.... kaikki... Niin ne on nyt mun itseni miettimiä mulle itselle minun vuokseni. Aina niin ei ole ollut ja niistä on tullut jopa minulle vähän kuin kirosanoja.... Tupakanpolton lopetusta olen yrittänyt muitten vuoksi... painonhallintaa olen tehnyt muitten vuoksi... Säbääkin pelasin vain joukkueelle, puita tein, koska halusin näyttää mihin pystyn... Tätä listaa vois jatkaa vaikka mihin...toisaalta voisin listata jo asioita, mitä olen muokannut siten että olen ne tehnyt siten miten minä haluan ne itselleni. :o)


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        No muistan, kun muksutkin aina sanoi, että isi sun pitäis lopettaa tupakinpoltto. Mutta ei se ole oikea motivaatio minulle, että lopettaisin vaikka lasteni mieliksi... Mun pitää haluta sitä itse, tai sitten menee ketuiksi kun Jessen pääsiäinen... Sanoin vaan, että kyllä se joskus loppuu.

        Ja oli minullakin aika, kun mua ei huvittanut mikään. Oli aika kun kiukkusin kaikesta...viime talvena vaikka kun kinttu oli soosina. Olin taatusti mulkku muille silloin ja en oma itseni. Mutta sellaista se joskus on. Helkatti, ei sitä ihminen ole kone.... Joskus on masentunut, joskus täynnä virtaa, joskus siltä väliltä. :o)

        Mutta enää en suostu vaan kulkemaan jonnekin väärään suuntaan jos siltä itsestä tuntuu. Se suunta ei välttämättä heti näy, vaan joutuu kipuilemaan ja tunnustelemaan, että onks tää oikein vai tuntuuko vaan oudolle... Ei sitä voi tietää ennenkuin kokeilee. :o)

        Itestähän se muutoksen tarve täytyykin lähteä, eihän se muuten kestä eikä kanna. :)

        Jos muitten mieliksi elää ja muuttelee, kärvistelee sitten kun ei oikeasti edes haluaisi.
        Vaikka sitä takuulla tietää, että ne muksut ihan hyvää haluaa ja ihan fiksu ehdotuskin. Eihän se tupakka kenenkään terveyttä mitenkään edistä eikä mitään hyvää lisää muutenkaan elämään.

        Se on vaan totuttu tapa, johon on addiktoitunut.

        No oikeestaan sillon justiinsa on oma ittensä, kun väsyy ja kiukkuaa. Vaikka se tuntuukin abrsudille, mutta sillon se oikee minä nousee sieltä kaiken rakennetun ja ylläpidetyn takaa ja sanoo perkele, en jaksa enää!!! :)

        Oon nyt tässä funtsinut sairaslomalla itseenikin, kun mulla on tota samaa mössö urhoollisen vikaa, että velvoitan itseni kaikenmaailman suorituksiin. Ja raippaan vielä kiitokseksi, kun en jaksakkaan...että vikahan ei tarvi olla sen suurempi, mitä päähän mahtuu. Mutta se on sitäkin ilkeempi vika, kun se kuluttaa sut loppuun.

        Nytkin oon miljoona krtaa murehtinut sairaslomani aikana, mitenkähän ne työkaverit siellä jaksaa ja pärjää ja onhan ne varmaan käärmeissään, kun olen niin kauan pois...esimieskin jne. Stressaa, vaikka en saisi koska mun tilanne ei parane siitä mitenkään, päinvastoin. Olen siinä jahtaan omaa häntääni kierteessä.

        Sillä saa vaikka ittensä tapettua, sairaaksi pysyvästi.

        Sulla ja mulla olis paljon opittavaa ihmisiltä, jotka piut paut hermoilee, jos joku homma ei tuu tehtyä tai menee vituiks. :D

        Sitteppä menee... :D

        Abris


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Joo, sä oot just noin ihan paras... :o)

        No vaikkapa jos miettii näitä mun nykyisiä muutosaikeita... tupakanpolton lopetus, syömistottumukset, säbä, puuhommat.... kaikki... Niin ne on nyt mun itseni miettimiä mulle itselle minun vuokseni. Aina niin ei ole ollut ja niistä on tullut jopa minulle vähän kuin kirosanoja.... Tupakanpolton lopetusta olen yrittänyt muitten vuoksi... painonhallintaa olen tehnyt muitten vuoksi... Säbääkin pelasin vain joukkueelle, puita tein, koska halusin näyttää mihin pystyn... Tätä listaa vois jatkaa vaikka mihin...toisaalta voisin listata jo asioita, mitä olen muokannut siten että olen ne tehnyt siten miten minä haluan ne itselleni. :o)

        Hyvä. Mutta pidä nyt mielessäsi, että ittesi vuoksi myös hölläät, jos ei hermo tai hetki kestä. Loppupelissä, mitä varten me täällä eletään? Stressiä ja hermoilua vartenko? Pitää olla hyvä ja täydellinen, pitää onnistua siinä ja tässä, pitää olla aina joku uus tavoite ja saavuttaa se, pitää muutella sitä tätä ja tota...

        Kunhan se tuntuu oikeesti tarpeelliselle, sillon sillä on pohjaa.

        Minut ainakin saa hermoksi oravanpyörä ja maailman pakko kaikki, johon olen lumpsahtanut tunnollisuuttani mutta oikeasti mä en tahdo mitään niistä asioista, mihin mä olen itseni orjuuttanut. Noin niin kun haluamalla halua, vaalin niitä koska niissä on jokin näennäinen arvo.


        Tai jos haluankin, haluaisin toteuttaa niitä erilailla kun mitä nyt toteutan. Koska en osaa erilailla. :)

        Mutta justiinsa itelle eletään, vaikka se kuulostaakin äkkinäisesti sanottuna itsekkäälle. Elämä nimenomaan on itsekästä. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itestähän se muutoksen tarve täytyykin lähteä, eihän se muuten kestä eikä kanna. :)

        Jos muitten mieliksi elää ja muuttelee, kärvistelee sitten kun ei oikeasti edes haluaisi.
        Vaikka sitä takuulla tietää, että ne muksut ihan hyvää haluaa ja ihan fiksu ehdotuskin. Eihän se tupakka kenenkään terveyttä mitenkään edistä eikä mitään hyvää lisää muutenkaan elämään.

        Se on vaan totuttu tapa, johon on addiktoitunut.

        No oikeestaan sillon justiinsa on oma ittensä, kun väsyy ja kiukkuaa. Vaikka se tuntuukin abrsudille, mutta sillon se oikee minä nousee sieltä kaiken rakennetun ja ylläpidetyn takaa ja sanoo perkele, en jaksa enää!!! :)

        Oon nyt tässä funtsinut sairaslomalla itseenikin, kun mulla on tota samaa mössö urhoollisen vikaa, että velvoitan itseni kaikenmaailman suorituksiin. Ja raippaan vielä kiitokseksi, kun en jaksakkaan...että vikahan ei tarvi olla sen suurempi, mitä päähän mahtuu. Mutta se on sitäkin ilkeempi vika, kun se kuluttaa sut loppuun.

        Nytkin oon miljoona krtaa murehtinut sairaslomani aikana, mitenkähän ne työkaverit siellä jaksaa ja pärjää ja onhan ne varmaan käärmeissään, kun olen niin kauan pois...esimieskin jne. Stressaa, vaikka en saisi koska mun tilanne ei parane siitä mitenkään, päinvastoin. Olen siinä jahtaan omaa häntääni kierteessä.

        Sillä saa vaikka ittensä tapettua, sairaaksi pysyvästi.

        Sulla ja mulla olis paljon opittavaa ihmisiltä, jotka piut paut hermoilee, jos joku homma ei tuu tehtyä tai menee vituiks. :D

        Sitteppä menee... :D

        Abris

        No siis en mä missään vaiheessa ole ollutkaan sitä mieltä, että tupakanpoltosta olisi mitään hyötyä ja että se olisi fiksua... Kyllä sen olen halunnut lopettaakin, mutta se motivaatio on tultava itsestä itselle, ei itsestä toisille pätkääkään, tai fiduiks menee...sieltä alkaa se väsynyt oma oikea itsensä valittaa, että ei muuten ollut mun idea... :oD, mutta jos se on mun idea, niin sitten purraan vaan hammasta. :oD

        No mehän herkästi sanotaan toisille, että nyt huilaa kunnolla kun oot kipeä/sairas, mutta sitten ei suoda sitä itselle... Mutta siellä onkin ripaus sitä egoa mikä kolisee... Mikä meillä kolisee näin, toisilla kolisee vaikka ulkonäköön tqai muuhun... Eli joku toinen vois sanoa, että voi kun osaisi olla noin rentoja oman ulkonäkönsä suhteen kuin Disse ja Abris. :oD

        Se sama rentous vaan olis siirrettävä tuohon itseltä vaativuuteen vaikka työhön nähden... :o) Tosin mä oon senkin aika kantapään kautta oppinut tässä nykyisessä hommassa. Oon ihan sama tyyppi, vaikka en tee kaikkea täällä. Teen sen mikä pitää ja pystyn. Olin elämäni pisimmän ajan saikulla. 2 kk ja oisin voinut olla enemmänkin....mutta köpöttelin marraskuun ja 17 päivä asti joulukuuta katkenneella eturistisiteellä töihin. :oD Tosin mulla se on mahdollista. :o)

        Nyttenkin otan syyslomaa, vaikka tuntuu alkuun siltä, etten mä sitä tartte... Mutta mietinkin, että mulla on lomia aika paljon ja niitä pitää saada pitää pois, mähän oon ne ansainnut. :o) Ei loma rahana ole sama. Loma on aikaa itselle, maksettuna se on korvaus siitä. :oD


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä. Mutta pidä nyt mielessäsi, että ittesi vuoksi myös hölläät, jos ei hermo tai hetki kestä. Loppupelissä, mitä varten me täällä eletään? Stressiä ja hermoilua vartenko? Pitää olla hyvä ja täydellinen, pitää onnistua siinä ja tässä, pitää olla aina joku uus tavoite ja saavuttaa se, pitää muutella sitä tätä ja tota...

        Kunhan se tuntuu oikeesti tarpeelliselle, sillon sillä on pohjaa.

        Minut ainakin saa hermoksi oravanpyörä ja maailman pakko kaikki, johon olen lumpsahtanut tunnollisuuttani mutta oikeasti mä en tahdo mitään niistä asioista, mihin mä olen itseni orjuuttanut. Noin niin kun haluamalla halua, vaalin niitä koska niissä on jokin näennäinen arvo.


        Tai jos haluankin, haluaisin toteuttaa niitä erilailla kun mitä nyt toteutan. Koska en osaa erilailla. :)

        Mutta justiinsa itelle eletään, vaikka se kuulostaakin äkkinäisesti sanottuna itsekkäälle. Elämä nimenomaan on itsekästä. :)

        No mä oon joskus rakentanut mökkiä verenmaku suussa ja tehnyt samalla töitä, vahtinut muksuja, käynyt kaupassa ja kuunnellut päälle vielä marinat, etten tee mitään. Nyt voin ihmetellä miksi, mutta koska silloin halusin tehdä niin.... Tunsin sen olevan oikein. Varmasti purin hammasta ja tippa linssissä vaan painoin. Mutta jos olisin silloin miettinyt, että miksi, niin se olis loppunut siihen paikkaan.
        Nyt jos kysyn itseltäni vaikka miksi hampaat irvessä popsin pään sekoittavia lääkkeitä ja välillä puren hammasta kun mieli tekisi polttaa, on vastaus se, että kun haluan itselleni sen, etten polta. Tai sitten joskus ostaisin kaupasta valmiin lihiksen ennemmin, kun alkaisin vääntää pihviä, vihanneksia ja sipppuumaan avokaadoa... toisaalta...

        Jos jollekulle tulee annettua anteeksi helposti, on se joka rikkoo minua kohtaan, niin miksi se ei ole se itse joka lipsuu jostain... ??? Nostetaanhan me se oma lapsikin pyörän selkään uudelleen ja valetaan uskoa, että vielä sä sotket kohti aurinlaskua sillä munamankelillas. :o) Saman jutun voi sallia itselleenkin. :o)

        Oravanpyöräänkin me varmaan ängetään itse itsellemme. Kyllä mä huomaan ihmisiä ympärillä jotka osaa joitain juttuja ottaa niin rennosti, mitä itse taas ei... eli mahdollista on elää zillasti kaikki. :o)

        Jossain oli, että epäitsekkyyden vastakohta ei ole itsekkyys... :o) tais olla joku kirjoittanut täällä... Enpä epäilis, että itse Nrt olisi käynyt sen rustaamassa. :oD


      • Disse kirjoitti:

        No siis en mä missään vaiheessa ole ollutkaan sitä mieltä, että tupakanpoltosta olisi mitään hyötyä ja että se olisi fiksua... Kyllä sen olen halunnut lopettaakin, mutta se motivaatio on tultava itsestä itselle, ei itsestä toisille pätkääkään, tai fiduiks menee...sieltä alkaa se väsynyt oma oikea itsensä valittaa, että ei muuten ollut mun idea... :oD, mutta jos se on mun idea, niin sitten purraan vaan hammasta. :oD

        No mehän herkästi sanotaan toisille, että nyt huilaa kunnolla kun oot kipeä/sairas, mutta sitten ei suoda sitä itselle... Mutta siellä onkin ripaus sitä egoa mikä kolisee... Mikä meillä kolisee näin, toisilla kolisee vaikka ulkonäköön tqai muuhun... Eli joku toinen vois sanoa, että voi kun osaisi olla noin rentoja oman ulkonäkönsä suhteen kuin Disse ja Abris. :oD

        Se sama rentous vaan olis siirrettävä tuohon itseltä vaativuuteen vaikka työhön nähden... :o) Tosin mä oon senkin aika kantapään kautta oppinut tässä nykyisessä hommassa. Oon ihan sama tyyppi, vaikka en tee kaikkea täällä. Teen sen mikä pitää ja pystyn. Olin elämäni pisimmän ajan saikulla. 2 kk ja oisin voinut olla enemmänkin....mutta köpöttelin marraskuun ja 17 päivä asti joulukuuta katkenneella eturistisiteellä töihin. :oD Tosin mulla se on mahdollista. :o)

        Nyttenkin otan syyslomaa, vaikka tuntuu alkuun siltä, etten mä sitä tartte... Mutta mietinkin, että mulla on lomia aika paljon ja niitä pitää saada pitää pois, mähän oon ne ansainnut. :o) Ei loma rahana ole sama. Loma on aikaa itselle, maksettuna se on korvaus siitä. :oD

        Juu, tupakka justiinsa on paha kun se addiktoikin. Vaikka ajatuksen tasolla haluaa eroon, se kummittelee helposti vaikka ruokikksella tai kahvitauon jälkeen. Nyt maistus tupakka kahvin päälle. Tiiän, vaikka poltin vain lyhyen aikaa, mutta se tupakka tuli yöuniinkin ja sen mau oli mukamas hyvä siinä unessa.

        Joku hinku siihin muka oli, vaikka järjellä ajateltuna sitä piti ihan paskana koko käärylettä. :)

        Pääsin kyllä eroon, mutta vain kun otin asenteen että mitä ne suuhuni halua, en sitä sinne myöskään laita.

        Ja sitten se rupes helpottaa, kun vaihtoi tupakalle meno rutiinin kahvin jälkeen muuhun. Pidin pidemmän kahvitauon ja puhuin paskaa sen tupakan ajan muitten kanssa. :)

        Niihän seon, toiselle on helppoa sanoa kaikkea hyvää ja kaunista ihan tarkoittaenkin. ja ymmärtää, että niin sen pitäs olla omallakin kohdalla, mutta sitä on niin fakkiutunut tapojensa orja helposti, ettei kumminkaan suokaan itselle sitä kaikkea hyvää minkä muille. Vaikka siis oikeasti kärsii omasta hölmöydestään.

        Nyt oon kyllä ollut vaan, välillä meinaa hermostuttaa kun joku asia lojuu ja mun tekis mieli mennä ja tehdä se pois alta. Mutta sitten saatan tehdä jonkun asian pois ja seuraavaan en enää ryhdykkään. Jätän noi likkojen sukat latialle lojumaan ja ne saa ite kantaa ne kotiuduttuaan pyykkiin.

        En ole siivousrobotti. :)

        Muutkin saa ottaa vastuuta huushollin asioista, ei ne mulle pelkästään kuulu.

        Mulla on toi työ yksimörkö siksi, kun olen muutenkin verrokkeja heikompi pitkäkestoisen rasituksen suhteen. Ja olen aina kokenut joutuvani todistelemaan, että kyllä mä pystyn, jotta saan ylipäänsä töitä. ja toisaalta mä vihaan sitä, että mun tarvii tosistella mitään, tai edes selitellä että mä olen sairas ja heikompi kestämään jotakin rasitusta kun nk. terveet ihmiset.

        Vituttaa raskaasti joskus, mutta toisaalta olen halunnut pitää ylepyteni ja olla yhtä sisukas jollen sisukkaampikin. :)

        On nöyryyttävää olla heikompi, vaikka sille ei mahda mitään jos yksinkertaisesti vaan on...ei kestä kroppa samaa niin ei kestä. Pitäs kyetä hyväksymään oma vajavaisuutensa.


        Ja se että on kausiluontoista, kun menee paremmin sen kanssa ja taas kohta huonommin.

        Ehkä siksi on mukavaa olla omissa oloissaankin, kun mun ei tarvi todistella kelleen mitään...olen hyvä itelleni ja kelpaan tämmösenä, mutta muualla koen etten riitä jos en kykene samaan mihin muutkin. :)

        Tulee sanomista, jos väsyy ja hidastuu sen takia työssä..sitten vetää vaan vaikka oikeesti on ihan loppu.

        2kk ei ole edes pitkä saikku, mutta tuntui vamaan ikuisuudelle sulla? :)

        Sä oot tosiaan lomasi ansainnut, ja sun lapset on varmasti mielissään kun lomaa voi viettää sun kanssa. Ei raha korvaa lomaa, eikä yhteistä aikaa...Raha on välttämätön paha..ei mikään ilon aihe. :)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Juu, tupakka justiinsa on paha kun se addiktoikin. Vaikka ajatuksen tasolla haluaa eroon, se kummittelee helposti vaikka ruokikksella tai kahvitauon jälkeen. Nyt maistus tupakka kahvin päälle. Tiiän, vaikka poltin vain lyhyen aikaa, mutta se tupakka tuli yöuniinkin ja sen mau oli mukamas hyvä siinä unessa.

        Joku hinku siihin muka oli, vaikka järjellä ajateltuna sitä piti ihan paskana koko käärylettä. :)

        Pääsin kyllä eroon, mutta vain kun otin asenteen että mitä ne suuhuni halua, en sitä sinne myöskään laita.

        Ja sitten se rupes helpottaa, kun vaihtoi tupakalle meno rutiinin kahvin jälkeen muuhun. Pidin pidemmän kahvitauon ja puhuin paskaa sen tupakan ajan muitten kanssa. :)

        Niihän seon, toiselle on helppoa sanoa kaikkea hyvää ja kaunista ihan tarkoittaenkin. ja ymmärtää, että niin sen pitäs olla omallakin kohdalla, mutta sitä on niin fakkiutunut tapojensa orja helposti, ettei kumminkaan suokaan itselle sitä kaikkea hyvää minkä muille. Vaikka siis oikeasti kärsii omasta hölmöydestään.

        Nyt oon kyllä ollut vaan, välillä meinaa hermostuttaa kun joku asia lojuu ja mun tekis mieli mennä ja tehdä se pois alta. Mutta sitten saatan tehdä jonkun asian pois ja seuraavaan en enää ryhdykkään. Jätän noi likkojen sukat latialle lojumaan ja ne saa ite kantaa ne kotiuduttuaan pyykkiin.

        En ole siivousrobotti. :)

        Muutkin saa ottaa vastuuta huushollin asioista, ei ne mulle pelkästään kuulu.

        Mulla on toi työ yksimörkö siksi, kun olen muutenkin verrokkeja heikompi pitkäkestoisen rasituksen suhteen. Ja olen aina kokenut joutuvani todistelemaan, että kyllä mä pystyn, jotta saan ylipäänsä töitä. ja toisaalta mä vihaan sitä, että mun tarvii tosistella mitään, tai edes selitellä että mä olen sairas ja heikompi kestämään jotakin rasitusta kun nk. terveet ihmiset.

        Vituttaa raskaasti joskus, mutta toisaalta olen halunnut pitää ylepyteni ja olla yhtä sisukas jollen sisukkaampikin. :)

        On nöyryyttävää olla heikompi, vaikka sille ei mahda mitään jos yksinkertaisesti vaan on...ei kestä kroppa samaa niin ei kestä. Pitäs kyetä hyväksymään oma vajavaisuutensa.


        Ja se että on kausiluontoista, kun menee paremmin sen kanssa ja taas kohta huonommin.

        Ehkä siksi on mukavaa olla omissa oloissaankin, kun mun ei tarvi todistella kelleen mitään...olen hyvä itelleni ja kelpaan tämmösenä, mutta muualla koen etten riitä jos en kykene samaan mihin muutkin. :)

        Tulee sanomista, jos väsyy ja hidastuu sen takia työssä..sitten vetää vaan vaikka oikeesti on ihan loppu.

        2kk ei ole edes pitkä saikku, mutta tuntui vamaan ikuisuudelle sulla? :)

        Sä oot tosiaan lomasi ansainnut, ja sun lapset on varmasti mielissään kun lomaa voi viettää sun kanssa. Ei raha korvaa lomaa, eikä yhteistä aikaa...Raha on välttämätön paha..ei mikään ilon aihe. :)

        No mä oon huomannut, että monille se on ihan eritavoin addiktoiva tökötti. Jotkut polttaa aina kun on joku juttu, miksi polttaa.... Vituttaa, mietityttää, toinen polttaa, kahvi, ruoka, tasatunti....Toinen taas polttaa, kun se on tapa. Ehkä joku polttaa, joska on jumissa siihen nikotiiniin? Mutta jokainen luo siihen tupakkaan ihan oman suhteen...Siitä suhteesta pitää päästä irti, ei varsinaisesti tupakasta....

        No tuohon tupakkaan vielä se, että antoihan se jotain sellaista mitä ei muualta saanut... Se oli jotain vain minulle.... :oI Sitä ei ehkä polttamaton tajua, mutta niin se vaan on. Se on jotain itselle, vaikka onkin pa.kaa... Sillähän me tupataan monta muutakin huonoa tapaa ja tottumusta puolustaa. Se on sentään jotain minulle. Vaikka alkoholikin.... Se antaa jollekin esimerkiksi enemmän kuin se kumppani vierellä... Siinä on toinen vierellä oikeasti helisemässä...

        Jotenkin mä näen vaan kaikki ongelmat oman pään sisäisenä. Fyysiset asiatkin vaikuttaa tietysti, mutta niille kun ei mitään aina voi, silloin on tärkeintä miten niihin suhtautuu. Mä joudun itsekin nyt tässä toteamaan monesti itselleni sen, että en ole jumpannut jalkaa tarpeeksi ahkerasti, että se on luikumpi kuin toinen ja muutenkin olen elämäni surkeimmassa kunnossa, kun olen ollut harrastamatta urheilua puoli vuotta, sekä maannut muutenkin sohvan nurkassa miettimässä itseäni ja elämää. Fakta, mille en voi mitään ja jossittelu ei sitä muuta. Enkä edelleenkään ole sellainen ihminen, joka lähtisi salille vaikka varmaan pitäisi... Koska se on juurikin sitä pitää-touhua... Mä perhana teen mitä haluan. :oD Ja ehkä mut joskus sieltä saliltakin löytää, mutta ei nyt.... Nyt teen muuta. :oD

        No oikeastaan saikulla pahinta oli se 3 viikkoa kepeillä, tosin jo kahden viikon jälkeen ajoin autoa ja kävin ajaa lumia traktorillakin...tökkäsin kepit hankeen ja sit mentiin. :oD
        Ja mä oisin ollut muutenkin lomilla silloin, mut nyt ne säästyi. :oD

        Joo, no mä arvostan omaa aikaa pois täältä töistä enemmän kuin ikinä. :o) Mietin jo, että miten Kaisa liitää enskesänä.... Ostin muuten siihen uudet valot ja vilkut. Tuplalamppu eteen, kirkkaat vilkut ja takalyhty.... ja vilkut sellaiset sekvenssijutskat....mitkä joissain olympiamosseissakin on....se valo liukuu siinä juvelasti. :oD Blingbling!


      • Disse kirjoitti:

        No mä oon huomannut, että monille se on ihan eritavoin addiktoiva tökötti. Jotkut polttaa aina kun on joku juttu, miksi polttaa.... Vituttaa, mietityttää, toinen polttaa, kahvi, ruoka, tasatunti....Toinen taas polttaa, kun se on tapa. Ehkä joku polttaa, joska on jumissa siihen nikotiiniin? Mutta jokainen luo siihen tupakkaan ihan oman suhteen...Siitä suhteesta pitää päästä irti, ei varsinaisesti tupakasta....

        No tuohon tupakkaan vielä se, että antoihan se jotain sellaista mitä ei muualta saanut... Se oli jotain vain minulle.... :oI Sitä ei ehkä polttamaton tajua, mutta niin se vaan on. Se on jotain itselle, vaikka onkin pa.kaa... Sillähän me tupataan monta muutakin huonoa tapaa ja tottumusta puolustaa. Se on sentään jotain minulle. Vaikka alkoholikin.... Se antaa jollekin esimerkiksi enemmän kuin se kumppani vierellä... Siinä on toinen vierellä oikeasti helisemässä...

        Jotenkin mä näen vaan kaikki ongelmat oman pään sisäisenä. Fyysiset asiatkin vaikuttaa tietysti, mutta niille kun ei mitään aina voi, silloin on tärkeintä miten niihin suhtautuu. Mä joudun itsekin nyt tässä toteamaan monesti itselleni sen, että en ole jumpannut jalkaa tarpeeksi ahkerasti, että se on luikumpi kuin toinen ja muutenkin olen elämäni surkeimmassa kunnossa, kun olen ollut harrastamatta urheilua puoli vuotta, sekä maannut muutenkin sohvan nurkassa miettimässä itseäni ja elämää. Fakta, mille en voi mitään ja jossittelu ei sitä muuta. Enkä edelleenkään ole sellainen ihminen, joka lähtisi salille vaikka varmaan pitäisi... Koska se on juurikin sitä pitää-touhua... Mä perhana teen mitä haluan. :oD Ja ehkä mut joskus sieltä saliltakin löytää, mutta ei nyt.... Nyt teen muuta. :oD

        No oikeastaan saikulla pahinta oli se 3 viikkoa kepeillä, tosin jo kahden viikon jälkeen ajoin autoa ja kävin ajaa lumia traktorillakin...tökkäsin kepit hankeen ja sit mentiin. :oD
        Ja mä oisin ollut muutenkin lomilla silloin, mut nyt ne säästyi. :oD

        Joo, no mä arvostan omaa aikaa pois täältä töistä enemmän kuin ikinä. :o) Mietin jo, että miten Kaisa liitää enskesänä.... Ostin muuten siihen uudet valot ja vilkut. Tuplalamppu eteen, kirkkaat vilkut ja takalyhty.... ja vilkut sellaiset sekvenssijutskat....mitkä joissain olympiamosseissakin on....se valo liukuu siinä juvelasti. :oD Blingbling!

        Ymmärrän mitä kirjoitat. Mulle musiikki on sellainen oma juttu, jos joku sanoo kuulokkeet pois!!! Mua kyrpii, rehellisesti. Mä haluan ja mä tarvitsen mun annokseni. :D

        Olen koukussa mielimusiikkiini. Ja mua ei itseä haitata ollenkaan olla koukussa siihin, päinvastoin. :D

        Se on mulle, mun juttuni ihan kuin sekin että tanssin kun tanssituttaa. Tulkoos joku sanomaan lopeta toi heiluminen, en varmana lopeta. Lopetan kun se ei enää itelle tunnu hyvälle.

        Tai pidän musiikittoman päivän, kun itestä ei tunnu kivalle tai tarpeelliselle kuunnella mitään musiikkia. Olen mielummin hiljaa, korvat ei kuuntele mitään mölyä, melua.

        Joo, hyvä silti että on rehellinen itelleen. Eikä koita selitellä, sekin että joskus ei nyt voi olla selittelyä. Oikeesti ei tuu ikinä lähdettyä salille, koska se ei ole se oma juttu. :P

        Sulla oli se kepittely hidaste ja jarru, et saanut mennä kuten normaalisti? Siinä sen näkee miten sairaudet ja vammat voi hidastaa ja haitata elämää, siksi muakin joskus vituttaa mun elämässä se että olen pennusta saakka ollut sairastelija. Elämänlaatu on ollut sitä mitä kullonkin on sattunut olemaan, eikä sitä mitä olisin janonnut sen olevan. Olen joutunut tyytymään elämässäni paljon, enemmän kun olisin halunnut tyytyä.

        Jokseenkin terve pää reistailevassa kropassa syntymästä saakka, on eräänlainen elämän vittuilu sekin. :D

        On niitä pahemmassakin kunnossa olevia ihmisiä ja se tiputtaakin mut monesti todellisuuteen, pystyn kumminkin toimimaan edes jotakuinkin normaalisti vaikka on päiviä, kun olen kirjaimellisesti invalidisoitunut ja en pysty mihinkään. Avuton reppana, joka rimpuilee eteenpäin vain sisullaan.

        Koska olen päättänyt, että periksi en anna. Ei kuulu mun valikoimaan. :)


        Katkeroituminen on pahinta mitä voi tapahtua, koska se halvaannuttaa lopullisesti.


        Ahhhaaaa, alat tuunaamaan Kawasakia. :)

        Et sentäs erikoispakoputkistoa hommannut? ;)


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Ymmärrän mitä kirjoitat. Mulle musiikki on sellainen oma juttu, jos joku sanoo kuulokkeet pois!!! Mua kyrpii, rehellisesti. Mä haluan ja mä tarvitsen mun annokseni. :D

        Olen koukussa mielimusiikkiini. Ja mua ei itseä haitata ollenkaan olla koukussa siihin, päinvastoin. :D

        Se on mulle, mun juttuni ihan kuin sekin että tanssin kun tanssituttaa. Tulkoos joku sanomaan lopeta toi heiluminen, en varmana lopeta. Lopetan kun se ei enää itelle tunnu hyvälle.

        Tai pidän musiikittoman päivän, kun itestä ei tunnu kivalle tai tarpeelliselle kuunnella mitään musiikkia. Olen mielummin hiljaa, korvat ei kuuntele mitään mölyä, melua.

        Joo, hyvä silti että on rehellinen itelleen. Eikä koita selitellä, sekin että joskus ei nyt voi olla selittelyä. Oikeesti ei tuu ikinä lähdettyä salille, koska se ei ole se oma juttu. :P

        Sulla oli se kepittely hidaste ja jarru, et saanut mennä kuten normaalisti? Siinä sen näkee miten sairaudet ja vammat voi hidastaa ja haitata elämää, siksi muakin joskus vituttaa mun elämässä se että olen pennusta saakka ollut sairastelija. Elämänlaatu on ollut sitä mitä kullonkin on sattunut olemaan, eikä sitä mitä olisin janonnut sen olevan. Olen joutunut tyytymään elämässäni paljon, enemmän kun olisin halunnut tyytyä.

        Jokseenkin terve pää reistailevassa kropassa syntymästä saakka, on eräänlainen elämän vittuilu sekin. :D

        On niitä pahemmassakin kunnossa olevia ihmisiä ja se tiputtaakin mut monesti todellisuuteen, pystyn kumminkin toimimaan edes jotakuinkin normaalisti vaikka on päiviä, kun olen kirjaimellisesti invalidisoitunut ja en pysty mihinkään. Avuton reppana, joka rimpuilee eteenpäin vain sisullaan.

        Koska olen päättänyt, että periksi en anna. Ei kuulu mun valikoimaan. :)


        Katkeroituminen on pahinta mitä voi tapahtua, koska se halvaannuttaa lopullisesti.


        Ahhhaaaa, alat tuunaamaan Kawasakia. :)

        Et sentäs erikoispakoputkistoa hommannut? ;)

        No musiikki on ehkä pahaista parhaimmasta päästä, jos paheeksi edes voi luetella, saatikka jalalla koreaksi laittaminen... Etelä- vai pohjoiskorea? :oD

        No hidaste se oli ja sitten oli karsea olla muitten varassa....muut kävi kaupassa, kanto ruuat pöytään ja pesivätkin alussa.... kyllä siihen on niin vaikea itse kaikki asiat hoitavan ihmisen taipua... Oikeastaan muitten ois pitänytkin olla hössöttämättä.... mutsille kerran ärähdinkin, että en todellakaan muuta olohuoneeseen asumaan, ettei tartte makkarista porrasaskelmaa nousta...tai hommaa mitään kaiteita p.skahuussiin ja korokepaloja pyttyyn, että sit p.skon vaikka housuun, että oppiipahan... :oD
        Se alkuun tuntuukin muista varmaan kiukulta ja kiukuttelulta, mutta mä antaisin periksi, jos en noituis ja reuhtois aikani... sit kun v.tuttaa, niin sit v.tuttaa oikeesti. :oD Saatan murjottaa ja olla epätyypilliseen tapaani jopa hiljainen ja vetäytyvä, mutta se kuuluu prosessiin....kaikki mikä vie eteenpäin. :o)

        Mulla oli naisystävänä epilepsiaan sairastunut nainen ja sille oli niin kova pala se diagnoosi. Sillä oli selkeästi mielenterveys siinä koetuksella, kun koko maailma oli romahtanut sen myötä. Piti itseään niin vajavaisena....mutta en mä sellaisena häntä nähnyt. Mutta ei se vaikuttanut.... itsestä se on kiinni...ei siihen muut voi vaikuttaa... aivan huikea ihminen, mutta niin se mieli vaan vei häntä synkkyyksiin... :o(

        Mutta sä oot kaukana siitä. Et anna periksi edes sitä, että löydät rauhan tuohon sinuna olemiseen niin fyysisesti kuin henkisesti ja se on heeeelkatin hyvä! :o)

        No mä nyt ostin noi ensin... pitää sit vielä ostella öljyt ja ketjua jne... Mutta en mä ehkä putkiin muutoksia tee....tosin sinne pakosarjaan teetätän tutulla sellaiset "putkenpuolikkaat", millä laipalla sit puristetaan putket pyttyihin. Niistä oli kaks pudonnut ja jouduin rälläköimään 2 puoliks, joten nyt joka pytyltä on 3/4 osainen tuki. :oD Ja sit uudet pultit ja lukitteella kiinni. Muuten aika perushuoltoo ja putsausta...letkut uusin jne. :oD Pakko edes ropeltaa sitä talvella. :oD


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        No musiikki on ehkä pahaista parhaimmasta päästä, jos paheeksi edes voi luetella, saatikka jalalla koreaksi laittaminen... Etelä- vai pohjoiskorea? :oD

        No hidaste se oli ja sitten oli karsea olla muitten varassa....muut kävi kaupassa, kanto ruuat pöytään ja pesivätkin alussa.... kyllä siihen on niin vaikea itse kaikki asiat hoitavan ihmisen taipua... Oikeastaan muitten ois pitänytkin olla hössöttämättä.... mutsille kerran ärähdinkin, että en todellakaan muuta olohuoneeseen asumaan, ettei tartte makkarista porrasaskelmaa nousta...tai hommaa mitään kaiteita p.skahuussiin ja korokepaloja pyttyyn, että sit p.skon vaikka housuun, että oppiipahan... :oD
        Se alkuun tuntuukin muista varmaan kiukulta ja kiukuttelulta, mutta mä antaisin periksi, jos en noituis ja reuhtois aikani... sit kun v.tuttaa, niin sit v.tuttaa oikeesti. :oD Saatan murjottaa ja olla epätyypilliseen tapaani jopa hiljainen ja vetäytyvä, mutta se kuuluu prosessiin....kaikki mikä vie eteenpäin. :o)

        Mulla oli naisystävänä epilepsiaan sairastunut nainen ja sille oli niin kova pala se diagnoosi. Sillä oli selkeästi mielenterveys siinä koetuksella, kun koko maailma oli romahtanut sen myötä. Piti itseään niin vajavaisena....mutta en mä sellaisena häntä nähnyt. Mutta ei se vaikuttanut.... itsestä se on kiinni...ei siihen muut voi vaikuttaa... aivan huikea ihminen, mutta niin se mieli vaan vei häntä synkkyyksiin... :o(

        Mutta sä oot kaukana siitä. Et anna periksi edes sitä, että löydät rauhan tuohon sinuna olemiseen niin fyysisesti kuin henkisesti ja se on heeeelkatin hyvä! :o)

        No mä nyt ostin noi ensin... pitää sit vielä ostella öljyt ja ketjua jne... Mutta en mä ehkä putkiin muutoksia tee....tosin sinne pakosarjaan teetätän tutulla sellaiset "putkenpuolikkaat", millä laipalla sit puristetaan putket pyttyihin. Niistä oli kaks pudonnut ja jouduin rälläköimään 2 puoliks, joten nyt joka pytyltä on 3/4 osainen tuki. :oD Ja sit uudet pultit ja lukitteella kiinni. Muuten aika perushuoltoo ja putsausta...letkut uusin jne. :oD Pakko edes ropeltaa sitä talvella. :oD

        Luin mielenkiinnolla tätä teidän välistä keskustelua (toim huom en tarkoita moottoripyöriä), ja suosittelen todella lämpimästi (D:lle jo toista kertaa) Antti Pietiäisen kirjaa Tunne, antitunne, perimä. Siitä teillä kahdella on selvästi esillä Syyllisyys (esim. huono omatunto kun pitää kiinni omista tarpeistaan, syyllistyminen, syyllistäminen, marttyyrius). Ideaalitilanne olisi jos tuota teemaa voisi käydä läpi sellaisen terapeutin kanssa, joka on perehtynyt Antti Pietiäisen teorioihin, mutta kirjastakin saa kyllä paljon irti.

        -flowersreally-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luin mielenkiinnolla tätä teidän välistä keskustelua (toim huom en tarkoita moottoripyöriä), ja suosittelen todella lämpimästi (D:lle jo toista kertaa) Antti Pietiäisen kirjaa Tunne, antitunne, perimä. Siitä teillä kahdella on selvästi esillä Syyllisyys (esim. huono omatunto kun pitää kiinni omista tarpeistaan, syyllistyminen, syyllistäminen, marttyyrius). Ideaalitilanne olisi jos tuota teemaa voisi käydä läpi sellaisen terapeutin kanssa, joka on perehtynyt Antti Pietiäisen teorioihin, mutta kirjastakin saa kyllä paljon irti.

        -flowersreally-

        Eli kun tuon opuksen luen, osaan? :oD


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Eli kun tuon opuksen luen, osaan? :oD

        Älä ny viiti taas vitsailla kun olen ihan vakavissani.

        -flowers-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Älä ny viiti taas vitsailla kun olen ihan vakavissani.

        -flowers-

        Ehkä liiankin? :oD


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Ehkä liiankin? :oD

        Joo, sä vitsailet liikaa.

        -flowers-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo, sä vitsailet liikaa.

        -flowers-

        Jäykkis! ;oD


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        No ihan varmalla safarivaatetus.... hellekypärä, khakin-väriset kauluspaita ja shortsit (jotka kainaloissa asti. Ja sandaalit ja polvisukat....kyykuviolla....

        Muuten en lähe! :oD

        "Ei huonooohhh!" ;) ;D


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Ei huonooohhh!" ;) ;D

        Hahaa...tiesin, että uppois kuin kuuma veitsi voihin! :oD


      • Disse kirjoitti:

        No musiikki on ehkä pahaista parhaimmasta päästä, jos paheeksi edes voi luetella, saatikka jalalla koreaksi laittaminen... Etelä- vai pohjoiskorea? :oD

        No hidaste se oli ja sitten oli karsea olla muitten varassa....muut kävi kaupassa, kanto ruuat pöytään ja pesivätkin alussa.... kyllä siihen on niin vaikea itse kaikki asiat hoitavan ihmisen taipua... Oikeastaan muitten ois pitänytkin olla hössöttämättä.... mutsille kerran ärähdinkin, että en todellakaan muuta olohuoneeseen asumaan, ettei tartte makkarista porrasaskelmaa nousta...tai hommaa mitään kaiteita p.skahuussiin ja korokepaloja pyttyyn, että sit p.skon vaikka housuun, että oppiipahan... :oD
        Se alkuun tuntuukin muista varmaan kiukulta ja kiukuttelulta, mutta mä antaisin periksi, jos en noituis ja reuhtois aikani... sit kun v.tuttaa, niin sit v.tuttaa oikeesti. :oD Saatan murjottaa ja olla epätyypilliseen tapaani jopa hiljainen ja vetäytyvä, mutta se kuuluu prosessiin....kaikki mikä vie eteenpäin. :o)

        Mulla oli naisystävänä epilepsiaan sairastunut nainen ja sille oli niin kova pala se diagnoosi. Sillä oli selkeästi mielenterveys siinä koetuksella, kun koko maailma oli romahtanut sen myötä. Piti itseään niin vajavaisena....mutta en mä sellaisena häntä nähnyt. Mutta ei se vaikuttanut.... itsestä se on kiinni...ei siihen muut voi vaikuttaa... aivan huikea ihminen, mutta niin se mieli vaan vei häntä synkkyyksiin... :o(

        Mutta sä oot kaukana siitä. Et anna periksi edes sitä, että löydät rauhan tuohon sinuna olemiseen niin fyysisesti kuin henkisesti ja se on heeeelkatin hyvä! :o)

        No mä nyt ostin noi ensin... pitää sit vielä ostella öljyt ja ketjua jne... Mutta en mä ehkä putkiin muutoksia tee....tosin sinne pakosarjaan teetätän tutulla sellaiset "putkenpuolikkaat", millä laipalla sit puristetaan putket pyttyihin. Niistä oli kaks pudonnut ja jouduin rälläköimään 2 puoliks, joten nyt joka pytyltä on 3/4 osainen tuki. :oD Ja sit uudet pultit ja lukitteella kiinni. Muuten aika perushuoltoo ja putsausta...letkut uusin jne. :oD Pakko edes ropeltaa sitä talvella. :oD

        Se, että kiukuttaa oma toivottomuus mo esti on myös se liikkeelle laittava voima. Oon huomannut kans, että kun alkaa korpee rupee tapahtuu. 😃

        Ai suakin jurppii paapominen ja hössöttäminen, mulla sama homma. En vaan osaa sietää, vaikka hyvää tarkottavatkin että aletaan liiaksi pyörimään mun ympärillä. Ja toisaalta helposti jopa liioitellaan sitä kurjuutta. Siis onhan se vaikeeta olla tyyliin pää vaikka kivusta halkeemaisillaan ja oksentaa sappinesteetkin sen 20 kertaa naama jo verenpurkaumilla paineesta. Mutta mitään ei hysteerinen hössötys auta, suututtaa vaan.

        Siks en huoli esim. omia vanhempiani sairaalaan tms. muaviemään ja mukaan, ellei ole ihan pakko. Kun he ei ymmärrä tilannetta ja mistä on kyse, niin aiheuttavat vaan enemmän hämminkiä vaahtoomalla hermostuneena ees taas. Mun mies on paras mahdollinen ihminen auttamaan mua, sen hermo pitää, järki ja loogisuus toimii hädän hetkelläkin ja osaa selvittää asiat ja ymmärtää mitä lääkärit tms. hoitohenkilö kertoo.

        Saa mulle turvallisen olon sillä raihallisuudellaan ja järkevyydellään. Vaikka osaakin olla samalla myötätuntoinen ja huolehtii, muttei hössötä. 😃 👍

        Se voi katsos olla sekin, kun ihminen sairastuu aikuisiällä tai vasta kauemmin terveenä oltuaan, ettei osaa sopeutua siihin sairauden tuomaan epävarmuuteen ja minäkuva voi muuttua.

        Mulla on evkä se "etu", että olen ollut lapsesta saakka sairastelija ja sairastanut hankalia kipuja, jotka lamaannuttaa aika ajoin. Ja moninaisia vaivoja. Niin oon jo lapsena ikään kuin kasvanut sen asian kanssa, että mulla on heikommat terveyskortit.

        Mutta ei mun tarvi niiden vuoksi kaikesta muustakin luopua. Nautin kaikesta muusta, mistä voin silloin kun se on mahdomlista. Oppii nauttii niistä tilaisuuksista, kun on hyvä olla tai muut asiat ees hyvin.

        Mä jo aattelin, että alat viilaa ja tuunaa. Kohta teet bomberipyörän ja villinä nelikymppisenä vielä rupeet tekee temppuja. 😛


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luin mielenkiinnolla tätä teidän välistä keskustelua (toim huom en tarkoita moottoripyöriä), ja suosittelen todella lämpimästi (D:lle jo toista kertaa) Antti Pietiäisen kirjaa Tunne, antitunne, perimä. Siitä teillä kahdella on selvästi esillä Syyllisyys (esim. huono omatunto kun pitää kiinni omista tarpeistaan, syyllistyminen, syyllistäminen, marttyyrius). Ideaalitilanne olisi jos tuota teemaa voisi käydä läpi sellaisen terapeutin kanssa, joka on perehtynyt Antti Pietiäisen teorioihin, mutta kirjastakin saa kyllä paljon irti.

        -flowersreally-

        No mulla ainakin on syyllisyys hyvin herkästi ruoskana lyömässä itteeni. Lääkärin kanssa puhuinkin siitä ja se sanoi, että sellasesta olis hyvä päästä eroon joko omin avuin tai apua hakien.

        Se on ikävä juttu kantaa taakkaa asioista, joille ei mahda mitään ja mistä ei tarttis kantaa taakkaa.

        Mulla on aika häiriintyneitä asiakokonaisuuksia lapsuudesta lähtien, millä on osansa miksi olen kuten olen ja tunnen kuten tunnen. Ja ne vanhat asiat tulee vastaan aina välillä.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Se, että kiukuttaa oma toivottomuus mo esti on myös se liikkeelle laittava voima. Oon huomannut kans, että kun alkaa korpee rupee tapahtuu. 😃

        Ai suakin jurppii paapominen ja hössöttäminen, mulla sama homma. En vaan osaa sietää, vaikka hyvää tarkottavatkin että aletaan liiaksi pyörimään mun ympärillä. Ja toisaalta helposti jopa liioitellaan sitä kurjuutta. Siis onhan se vaikeeta olla tyyliin pää vaikka kivusta halkeemaisillaan ja oksentaa sappinesteetkin sen 20 kertaa naama jo verenpurkaumilla paineesta. Mutta mitään ei hysteerinen hössötys auta, suututtaa vaan.

        Siks en huoli esim. omia vanhempiani sairaalaan tms. muaviemään ja mukaan, ellei ole ihan pakko. Kun he ei ymmärrä tilannetta ja mistä on kyse, niin aiheuttavat vaan enemmän hämminkiä vaahtoomalla hermostuneena ees taas. Mun mies on paras mahdollinen ihminen auttamaan mua, sen hermo pitää, järki ja loogisuus toimii hädän hetkelläkin ja osaa selvittää asiat ja ymmärtää mitä lääkärit tms. hoitohenkilö kertoo.

        Saa mulle turvallisen olon sillä raihallisuudellaan ja järkevyydellään. Vaikka osaakin olla samalla myötätuntoinen ja huolehtii, muttei hössötä. 😃 👍

        Se voi katsos olla sekin, kun ihminen sairastuu aikuisiällä tai vasta kauemmin terveenä oltuaan, ettei osaa sopeutua siihin sairauden tuomaan epävarmuuteen ja minäkuva voi muuttua.

        Mulla on evkä se "etu", että olen ollut lapsesta saakka sairastelija ja sairastanut hankalia kipuja, jotka lamaannuttaa aika ajoin. Ja moninaisia vaivoja. Niin oon jo lapsena ikään kuin kasvanut sen asian kanssa, että mulla on heikommat terveyskortit.

        Mutta ei mun tarvi niiden vuoksi kaikesta muustakin luopua. Nautin kaikesta muusta, mistä voin silloin kun se on mahdomlista. Oppii nauttii niistä tilaisuuksista, kun on hyvä olla tai muut asiat ees hyvin.

        Mä jo aattelin, että alat viilaa ja tuunaa. Kohta teet bomberipyörän ja villinä nelikymppisenä vielä rupeet tekee temppuja. 😛

        Abrakadabra: "Mulla on evkä se "etu", että olen ollut lapsesta saakka sairastelija ja sairastanut hankalia kipuja, jotka lamaannuttaa aika ajoin. Ja moninaisia vaivoja. Niin oon jo lapsena ikään kuin kasvanut sen asian kanssa, että mulla on heikommat terveyskortit."

        Latinankielisestä sanonnasta per aspera ad astra, ”vaikeuksien kautta tähtiin”, tulee jotenkin sinun taipaleesi mieleen. Ehkä vaikeutesi terveyden kanssa on tehnyt sinusta tämän palstan tähden ja pidetyn henkilön?

        Nyt siis terveydessäsi menee heikosti vai ymmärsinkö oikein? Mutta siitä huolimatta Sinun kanssasi ihmiset olisivat menossa ulkomaille näin teoreettisesti?


      • Abrakadabra kirjoitti:

        No mulla ainakin on syyllisyys hyvin herkästi ruoskana lyömässä itteeni. Lääkärin kanssa puhuinkin siitä ja se sanoi, että sellasesta olis hyvä päästä eroon joko omin avuin tai apua hakien.

        Se on ikävä juttu kantaa taakkaa asioista, joille ei mahda mitään ja mistä ei tarttis kantaa taakkaa.

        Mulla on aika häiriintyneitä asiakokonaisuuksia lapsuudesta lähtien, millä on osansa miksi olen kuten olen ja tunnen kuten tunnen. Ja ne vanhat asiat tulee vastaan aina välillä.

        Olen aika varma, että kun on pitänyt ikään kuin taistella olemassa olostaan ja kelpaamisesta puolinaisena, siinä on kehittänyt itselleen vaarallisen sisun. Sikäli vaarallisen, että voi aiheuttaa itselleen pahaa uhrautumalla, yrittämällä enemmän kun ees jaksaisi, burn outtiin asti.

        Mulle se on normaalia niin kauan, kunnes alan oirehtia. Joistain palaudun nopeesti ennalleen ja kaikki hyvin, joistain jutuista vetäydyn enemmän vaan ulkopuoliseksi ja koen sen paremmaksi vaihtoehdoksi.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Se, että kiukuttaa oma toivottomuus mo esti on myös se liikkeelle laittava voima. Oon huomannut kans, että kun alkaa korpee rupee tapahtuu. 😃

        Ai suakin jurppii paapominen ja hössöttäminen, mulla sama homma. En vaan osaa sietää, vaikka hyvää tarkottavatkin että aletaan liiaksi pyörimään mun ympärillä. Ja toisaalta helposti jopa liioitellaan sitä kurjuutta. Siis onhan se vaikeeta olla tyyliin pää vaikka kivusta halkeemaisillaan ja oksentaa sappinesteetkin sen 20 kertaa naama jo verenpurkaumilla paineesta. Mutta mitään ei hysteerinen hössötys auta, suututtaa vaan.

        Siks en huoli esim. omia vanhempiani sairaalaan tms. muaviemään ja mukaan, ellei ole ihan pakko. Kun he ei ymmärrä tilannetta ja mistä on kyse, niin aiheuttavat vaan enemmän hämminkiä vaahtoomalla hermostuneena ees taas. Mun mies on paras mahdollinen ihminen auttamaan mua, sen hermo pitää, järki ja loogisuus toimii hädän hetkelläkin ja osaa selvittää asiat ja ymmärtää mitä lääkärit tms. hoitohenkilö kertoo.

        Saa mulle turvallisen olon sillä raihallisuudellaan ja järkevyydellään. Vaikka osaakin olla samalla myötätuntoinen ja huolehtii, muttei hössötä. 😃 👍

        Se voi katsos olla sekin, kun ihminen sairastuu aikuisiällä tai vasta kauemmin terveenä oltuaan, ettei osaa sopeutua siihin sairauden tuomaan epävarmuuteen ja minäkuva voi muuttua.

        Mulla on evkä se "etu", että olen ollut lapsesta saakka sairastelija ja sairastanut hankalia kipuja, jotka lamaannuttaa aika ajoin. Ja moninaisia vaivoja. Niin oon jo lapsena ikään kuin kasvanut sen asian kanssa, että mulla on heikommat terveyskortit.

        Mutta ei mun tarvi niiden vuoksi kaikesta muustakin luopua. Nautin kaikesta muusta, mistä voin silloin kun se on mahdomlista. Oppii nauttii niistä tilaisuuksista, kun on hyvä olla tai muut asiat ees hyvin.

        Mä jo aattelin, että alat viilaa ja tuunaa. Kohta teet bomberipyörän ja villinä nelikymppisenä vielä rupeet tekee temppuja. 😛

        Juu. Samanmoinen. Kyllä voi auttaa, jos pyydän, mutta en vaan tykkää hössöttelystä. 😤

        Voihan se olla, että on helpompi kaikki taitaa, jos lapsens oppii, mutta on se niin ihmisestäkin kiinni. 😊


      • P.Dinosaurus kirjoitti:

        Abrakadabra: "Mulla on evkä se "etu", että olen ollut lapsesta saakka sairastelija ja sairastanut hankalia kipuja, jotka lamaannuttaa aika ajoin. Ja moninaisia vaivoja. Niin oon jo lapsena ikään kuin kasvanut sen asian kanssa, että mulla on heikommat terveyskortit."

        Latinankielisestä sanonnasta per aspera ad astra, ”vaikeuksien kautta tähtiin”, tulee jotenkin sinun taipaleesi mieleen. Ehkä vaikeutesi terveyden kanssa on tehnyt sinusta tämän palstan tähden ja pidetyn henkilön?

        Nyt siis terveydessäsi menee heikosti vai ymmärsinkö oikein? Mutta siitä huolimatta Sinun kanssasi ihmiset olisivat menossa ulkomaille näin teoreettisesti?

        Kirjoitusvirhe siellä näky taas. En koe olevani mitenkään tähti tms. mutta tietyllä tapaa kaikkeen tottuu ja joutuu tottumaan, kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Sitä vois riehua ja kiukuta miten epistä, kun en saanut nuoruutta missä olis voinut olla terve ja toteuttaa haaveitaan jne. Tai sitten voi olla onnellinen, että sai sentään hyviäkin asioita ja päiviä huonojen joukossa ja elää edelleen. 😃

        En tiedä osaisinko arvostaa tiettyjä juttuja, jos olisin päässyt ns. helpommalla?

        Verenpaineet temppuilee ja on hengästymistä yms. uupumusta. Sydän tutkitaan echolla... En usko, että mitään ihmettä löytyy. Ellei sitten sepelvaltimotauti. Se on ihan mahdollinen... Oireitakin löytyy.

        Veri on paksua, kun terve. Ei meinannu näyteputkeen kunnolla valua.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Kirjoitusvirhe siellä näky taas. En koe olevani mitenkään tähti tms. mutta tietyllä tapaa kaikkeen tottuu ja joutuu tottumaan, kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Sitä vois riehua ja kiukuta miten epistä, kun en saanut nuoruutta missä olis voinut olla terve ja toteuttaa haaveitaan jne. Tai sitten voi olla onnellinen, että sai sentään hyviäkin asioita ja päiviä huonojen joukossa ja elää edelleen. 😃

        En tiedä osaisinko arvostaa tiettyjä juttuja, jos olisin päässyt ns. helpommalla?

        Verenpaineet temppuilee ja on hengästymistä yms. uupumusta. Sydän tutkitaan echolla... En usko, että mitään ihmettä löytyy. Ellei sitten sepelvaltimotauti. Se on ihan mahdollinen... Oireitakin löytyy.

        Veri on paksua, kun terve. Ei meinannu näyteputkeen kunnolla valua.

        Terva yritin kirjoittaa.. 😜


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Kirjoitusvirhe siellä näky taas. En koe olevani mitenkään tähti tms. mutta tietyllä tapaa kaikkeen tottuu ja joutuu tottumaan, kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Sitä vois riehua ja kiukuta miten epistä, kun en saanut nuoruutta missä olis voinut olla terve ja toteuttaa haaveitaan jne. Tai sitten voi olla onnellinen, että sai sentään hyviäkin asioita ja päiviä huonojen joukossa ja elää edelleen. 😃

        En tiedä osaisinko arvostaa tiettyjä juttuja, jos olisin päässyt ns. helpommalla?

        Verenpaineet temppuilee ja on hengästymistä yms. uupumusta. Sydän tutkitaan echolla... En usko, että mitään ihmettä löytyy. Ellei sitten sepelvaltimotauti. Se on ihan mahdollinen... Oireitakin löytyy.

        Veri on paksua, kun terve. Ei meinannu näyteputkeen kunnolla valua.

        Minusta sinä olet aika ajoin palstan tähti eli aurinko, jonka ympärillä pörräävät kirjoittavat planeetat häikäystyen kivoista kirjoituksistasi. Hyvää perjantai-iltaa, sillä kohta ystävä tulee käymään luonani ja pysyn siksi loppuillan poissa täältä. Hyvää iltaa ja yötä!


      • P.Dinosaurus kirjoitti:

        Minusta sinä olet aika ajoin palstan tähti eli aurinko, jonka ympärillä pörräävät kirjoittavat planeetat häikäystyen kivoista kirjoituksistasi. Hyvää perjantai-iltaa, sillä kohta ystävä tulee käymään luonani ja pysyn siksi loppuillan poissa täältä. Hyvää iltaa ja yötä!

        Oho, en ole osannut ajatella olevani tähti kellekkään. En osaa oikein edes sanoa nyt mitään tähän. Tuntuu hämmentävältä jotenkin.

        Mä nään täällä muita tähtiä, mutten miellä itseeni tähdeksi.

        Hyvää iltaa ja yötä, kiitos hämmentävästä mutta kauniista tähti näkemyksestä. 😊


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Juu. Samanmoinen. Kyllä voi auttaa, jos pyydän, mutta en vaan tykkää hössöttelystä. 😤

        Voihan se olla, että on helpompi kaikki taitaa, jos lapsens oppii, mutta on se niin ihmisestäkin kiinni. 😊

        Heh, minä kans oon sanonut että pyydän sitten jos ja kun apua tarvin. Siihin saakka lepo vaan.

        Aika tylyä? 🙄

        No mä uskon, että vaikeudet elämässä pennusta saakka kyllä vähän jalostaakin siinä määrin, että kun ei oo helppoon tottunut ei helppoa odotakaan. Aina tulee lunta tupaan jostakin ja jotenkin siitä taas koitetaan selvitä. Ei siitä mee koko maailma sekasin eikä minä. Se on jo niin tavallista, ettei ole helppoa kun hetkittäin.

        Abris


      • Anonyymi kirjoitti:

        Heh, minä kans oon sanonut että pyydän sitten jos ja kun apua tarvin. Siihin saakka lepo vaan.

        Aika tylyä? 🙄

        No mä uskon, että vaikeudet elämässä pennusta saakka kyllä vähän jalostaakin siinä määrin, että kun ei oo helppoon tottunut ei helppoa odotakaan. Aina tulee lunta tupaan jostakin ja jotenkin siitä taas koitetaan selvitä. Ei siitä mee koko maailma sekasin eikä minä. Se on jo niin tavallista, ettei ole helppoa kun hetkittäin.

        Abris

        Mutta sitten kun on helppoa, siitä osaa nauttia.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mutta sitten kun on helppoa, siitä osaa nauttia.

        KIrjotan tähän kun tää kirjoituspätkä meni kännykällä lukemattomaks...

        Perkeleen Alleri! 😤


      • Disse kirjoitti:

        KIrjotan tähän kun tää kirjoituspätkä meni kännykällä lukemattomaks...

        Perkeleen Alleri! 😤

        Takkuaa?? 🤪

        Mä joudun laittaa tekstin jo niin pieneks, että näkyy koko ketju... Ikänäkö tekee temput, ei nää lukea... 🧐


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Takkuaa?? 🤪

        Mä joudun laittaa tekstin jo niin pieneks, että näkyy koko ketju... Ikänäkö tekee temput, ei nää lukea... 🧐

        No mulla ei sovi taas näyttöön! Kyllä näistä uudistuksista kun ei selviä mitenkään... kursori on puhelimessa monta riviä slempana ja jos yrittää painaa lähetä nappia suoraan, niin sinne mäni kirjoitus...

        Vitun Allerin perseropellihatut! 😤🖕🖕🖕


      • Disse kirjoitti:

        No mulla ei sovi taas näyttöön! Kyllä näistä uudistuksista kun ei selviä mitenkään... kursori on puhelimessa monta riviä slempana ja jos yrittää painaa lähetä nappia suoraan, niin sinne mäni kirjoitus...

        Vitun Allerin perseropellihatut! 😤🖕🖕🖕

        Mikä puhelin sulla on?

        Mikä selain?


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mikä puhelin sulla on?

        Mikä selain?

        Iphone ja crome...


      • Disse kirjoitti:

        Iphone ja crome...

        Mullakin on chrome, onko sulla jotenkin pienempi se näyttö sitten kun tässä xperiassa.. Tässä on vähän isompi näyttö, kun vanhassa Honor 8 litessä.


        Mittoja en muista.. Mutta tällä näkyy hyvin kaikki, pienenä vaan.


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Mullakin on chrome, onko sulla jotenkin pienempi se näyttö sitten kun tässä xperiassa.. Tässä on vähän isompi näyttö, kun vanhassa Honor 8 litessä.


        Mittoja en muista.. Mutta tällä näkyy hyvin kaikki, pienenä vaan.

        Siis nyt on esimerkiksi tää aloitus, että menee miten sattuu...


      • Disse kirjoitti:

        Siis nyt on esimerkiksi tää aloitus, että menee miten sattuu...

        Höh..

        Mulla on näkymä tällanen..

        https://aijaa.com/FUKrxn


    • Anonyymi

      Miksi lähteä jonnekkin. Voi katsella netistä kuvia eikä maksa mitään ja rahat säästyy.

    • Anonyymi

      Menisin sellaisen palstan naisen kanssa joka sanoisi heti ettei halua seksiä ja haluaa nukkua omassa vuoteessa.

      AsianVierestä

      • Anonyymi

        ...eli varmaan kaikki palstan naiset käy:)

        AsianVierestä


      • Jaa, no koska lähdetään? 😁


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Jaa, no koska lähdetään? 😁

        Kirjoitan nyt Syysmasennuksen keskellä nimimerkillä Mr.Kaihomieli. Kiva härnätä tuota Wuwuuww...naista:)
        Voitaisiin lähteä vaikka heti, saisit matkakumppaniksesi kokeneen ja luotettavan miehen joka kantaisi sinut sänkyyn olotilastasi riippumatta...tarkoitan siis että pääsisit nukkumaan omassa vuoteessa yksin ihan jokainen yö(sormet ristissä selän takana), heh heh.
        Oikeasti, mukava olisi matkustella ilman mitään ylimääräisiä juttuja.

        Mr.Kaihomieli


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitan nyt Syysmasennuksen keskellä nimimerkillä Mr.Kaihomieli. Kiva härnätä tuota Wuwuuww...naista:)
        Voitaisiin lähteä vaikka heti, saisit matkakumppaniksesi kokeneen ja luotettavan miehen joka kantaisi sinut sänkyyn olotilastasi riippumatta...tarkoitan siis että pääsisit nukkumaan omassa vuoteessa yksin ihan jokainen yö(sormet ristissä selän takana), heh heh.
        Oikeasti, mukava olisi matkustella ilman mitään ylimääräisiä juttuja.

        Mr.Kaihomieli

        Oot kyllä melkoinen velmu, sut pitäis köyttää oman huonees kalusteisiin kiinni yöksi. Kaiken varalta (sormet ristissä selän takana)... 😜

        Oveen mu alukkoja liuta, murtotapit, sarananapit, lautaa xmalliin ja vielä t malliinkin... Pulteilla kiinni. 😃
        Oikeasti, niin olisi. 😊


      • Abrakadabra kirjoitti:

        Oot kyllä melkoinen velmu, sut pitäis köyttää oman huonees kalusteisiin kiinni yöksi. Kaiken varalta (sormet ristissä selän takana)... 😜

        Oveen mu alukkoja liuta, murtotapit, sarananapit, lautaa xmalliin ja vielä t malliinkin... Pulteilla kiinni. 😃
        Oikeasti, niin olisi. 😊

        Munalukko sensuuri iski!!! 🔒


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Munalukko sensuuri iski!!! 🔒

        No, oikeasti tässä mielentilassa en koske toisiin naisiin. Voin jutella ja tanssia, ehkä muutama suudelma mutta siihen se jää. Minussa on se suurin Munalukko ihan itsessäni, odotan...olen tehnyt sitä jo kaksi vuotta ja odotan yhä...itseäni ja häntä.

        Mr.Kaihomieli


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, oikeasti tässä mielentilassa en koske toisiin naisiin. Voin jutella ja tanssia, ehkä muutama suudelma mutta siihen se jää. Minussa on se suurin Munalukko ihan itsessäni, odotan...olen tehnyt sitä jo kaksi vuotta ja odotan yhä...itseäni ja häntä.

        Mr.Kaihomieli

        Sinä olisit kyllä hyvä vaihtoehto koska me molemmat tuskin haluaisimme seksiä!
        Elämä on.

        Mr.Kaihomieli


      • Anonyymi kirjoitti:

        No, oikeasti tässä mielentilassa en koske toisiin naisiin. Voin jutella ja tanssia, ehkä muutama suudelma mutta siihen se jää. Minussa on se suurin Munalukko ihan itsessäni, odotan...olen tehnyt sitä jo kaksi vuotta ja odotan yhä...itseäni ja häntä.

        Mr.Kaihomieli

        Hieno homma, sitten vois jopa uskaltaa. 😛

        https://media.giphy.com/media/td5eq6qlu1UL6/giphy.gif


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Hieno homma, sitten vois jopa uskaltaa. 😛

        https://media.giphy.com/media/td5eq6qlu1UL6/giphy.gif

        Juu, mutta tunnut olevan niin kiva etten voi sanoa kyllä tai ei. Tunneihmisten ongelmana on hetkessä eläminen, se on paha ja hyvä asia.

        Mr.Kaihomieli


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, mutta tunnut olevan niin kiva etten voi sanoa kyllä tai ei. Tunneihmisten ongelmana on hetkessä eläminen, se on paha ja hyvä asia.

        Mr.Kaihomieli

        Jos ei pysty oleman "kaveri" sitten toisen kanssa niin tarvitaan väliin "neuvottelija".

        Kesällä kun olin mökillä oli aika hauska neuvottelija-tyttö joka teki niinkin että aiheutti aika mukavia yöuniakin :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei pysty oleman "kaveri" sitten toisen kanssa niin tarvitaan väliin "neuvottelija".

        Kesällä kun olin mökillä oli aika hauska neuvottelija-tyttö joka teki niinkin että aiheutti aika mukavia yöuniakin :D

        Kaunein asia mikä voi tapahtua elämässä on puhdas intohimo korkeilla kierroksilla. Tunteet ovat niin korkealla ettei muu elämä tai koko maailma tunnu missään, ne lakkaavat olemasta.
        Shit...siitä on jo aikaa...

        Mr.Kaihomieli


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaunein asia mikä voi tapahtua elämässä on puhdas intohimo korkeilla kierroksilla. Tunteet ovat niin korkealla ettei muu elämä tai koko maailma tunnu missään, ne lakkaavat olemasta.
        Shit...siitä on jo aikaa...

        Mr.Kaihomieli

        Olisi tuollainenkin sanonta kuten D. Trumpilla on "henkilökohtainen neuvottelija" :D


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, mutta tunnut olevan niin kiva etten voi sanoa kyllä tai ei. Tunneihmisten ongelmana on hetkessä eläminen, se on paha ja hyvä asia.

        Mr.Kaihomieli

        Onneksi mä olen 50/60 järki ihminen. 😃

        Hyvät yöt. 💤🛌💤


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Onneksi mä olen 50/60 järki ihminen. 😃

        Hyvät yöt. 💤🛌💤

        Kenkä jää jäljelle kun Porsche-auto tuhotaan tässä ohjelmassa Atomic Blonde.


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Onneksi mä olen 50/60 järki ihminen. 😃

        Hyvät yöt. 💤🛌💤

        ...Aha...no, siellä se jo nukkuu. Toivottavasti nukkuu hyvin.

        MrKaihomieli


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kenkä jää jäljelle kun Porsche-auto tuhotaan tässä ohjelmassa Atomic Blonde.

        Katselin hetken jotain blondia joka hakkasi korkokengällä miestä autossa...sitten oli pakko ruveta nukkumaan.

        https://youtu.be/6NXnxTNIWkc

        4 non blondes... :D haha..


      • Anonyymi kirjoitti:

        ...Aha...no, siellä se jo nukkuu. Toivottavasti nukkuu hyvin.

        MrKaihomieli

        Kohtalaisesti nukuin, heräsin välillä niskakipuun ja päänsärkyyn. Mutta aikalailla aamuun kumminkin tuli torkuttua. :)


      • Anonyymi

        Ihan samoin olisin voinut kirjoittaa, mutta minulle riittäisi Lapin matka. En pidä kuumasta auringonpaisteesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinä olisit kyllä hyvä vaihtoehto koska me molemmat tuskin haluaisimme seksiä!
        Elämä on.

        Mr.Kaihomieli

        Juu, minä en ainakaan. 😃


    • Laitan teille musiikkia, vaikka itsekin löydätte biisinne. :)

      https://youtu.be/hFDcoX7s6rE

      Nyt asennetta pojat ja tytöt kehiin, sillä se lähtee. :D

    • Laitan teille musiikkia, vaikka itsekin löydätte biisinne. :)

      https://youtu.be/hFDcoX7s6rE

      Nyt asennetta pojat ja tytöt kehiin, sillä se lähtee. :D

    • Anonyymi

      Kuulun harvalukuisiin lemmenloman Malediiveillä viettäneisiin. Menisin sinne lemmenlomalle uudelleen oikein mielelläni :^)

      • Mikä oli Malediiveillä mukavinta, parasta paitsi rakastettusi tietysti. Mutta itse Malediiveillä? 😃


      • Anonyymi
        Abrakadabra kirjoitti:

        Mikä oli Malediiveillä mukavinta, parasta paitsi rakastettusi tietysti. Mutta itse Malediiveillä? 😃

        No, kun tykkää pulikoida kirkasvetisessä trooppisessa valtameressä, niin varmaan sitten se.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No, kun tykkää pulikoida kirkasvetisessä trooppisessa valtameressä, niin varmaan sitten se.

        Kuulostaa ainakin mulle hyvältä. Onhan se maisemakin jo upea näky. 😃


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ostan jonkun leffan ja katson yksinäni. Matkailu ja suhteet eivät ole minua varten.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      295
      6902
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      56
      2128
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1571
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      25
      1371
    5. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      71
      1117
    6. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      105
      1073
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      329
      979
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      803
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      45
      786
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      777
    Aihe