Suorakulma

Mistä sitten tulee tuo 360 astetta? Miksi se ei ole esimerkiksi 400 astetta?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sitten tulee tuo 360 astetta? Miksi se ei ole esimerkiksi 400 astetta?

Kyllä ympyrä jaetaan hyvin usein käytännön sovelluksissa 400 osaan eli asteesen. Yksikkönä gooni. Erittäin nopea ja näppärä käyttää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gooni

Se mitä käytetään, riippuu ihan sovelluskesta.Esim. eri maiden tykistöillä on ollut ja on kait vieläkin käytössä omat tapansa. Sitä tapaa on käytetty, jolla laskut ovat sujuneet helpoimmin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ympyrä jaetaan hyvin usein käytännön sovelluksissa 400 osaan eli asteesen. Yksikkönä gooni. Erittäin nopea ja näppärä käyttää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gooni

Se mitä käytetään, riippuu ihan sovelluskesta.Esim. eri maiden tykistöillä on ollut ja on kait vieläkin käytössä omat tapansa. Sitä tapaa on käytetty, jolla laskut ovat sujuneet helpoimmin.

Hyvin usein ympyrä jaetaa 2π osaan, jolloin suora kulma on π/2.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ympyrä jaetaan hyvin usein käytännön sovelluksissa 400 osaan eli asteesen. Yksikkönä gooni. Erittäin nopea ja näppärä käyttää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gooni

Se mitä käytetään, riippuu ihan sovelluskesta.Esim. eri maiden tykistöillä on ollut ja on kait vieläkin käytössä omat tapansa. Sitä tapaa on käytetty, jolla laskut ovat sujuneet helpoimmin.

Eläkkeellä olevana maanmittarina totean, tuo 400-jakoinen ympyrä on moninverroin kätevämpi kuin 360-jakoinen, joka on ikiaikainen, mutta käytössä esim. navigoinnissa ilmassa ja vesillä?

Borgepeäskä kirjoitti:

Eläkkeellä olevana maanmittarina totean, tuo 400-jakoinen ympyrä on moninverroin kätevämpi kuin 360-jakoinen, joka on ikiaikainen, mutta käytössä esim. navigoinnissa ilmassa ja vesillä?

Minullapa on venäläinen T2 teodoliitti, jossa on 360 jako ja 60 minuuttia ja 60 sekuntia ja sitten sekunnin osat arvioidaan kymmenesosina, eli täydellinen desimaalijärjestelmä.
Valmistaja lupaa, että yhden havainnon keskivirhe on 0,2".

Anonyymi kirjoitti:

Minullapa on venäläinen T2 teodoliitti, jossa on 360 jako ja 60 minuuttia ja 60 sekuntia ja sitten sekunnin osat arvioidaan kymmenesosina, eli täydellinen desimaalijärjestelmä.
Valmistaja lupaa, että yhden havainnon keskivirhe on 0,2".

Yli 40v eri teodoliitteja käyttäneenä sanon seuraavaa: T2 on Sveitsiläisen Wildin sekuntiteodoliitti; huippulaite. Venäläinen näyttäisi olevan 2T; varmasti kopio jostakin, joten sopii epäillä tuota tarkkuutta ja laatua. Jos sanomaasi tarkkuuteen päästäisiin, se menee yli hyvästä. 0,2": kaari on kilometrin päässä vajaa milli; kaukoputken tarkkuus loppuu kesken; entäs mm. lämpöväreily?

Borgepeäskä kirjoitti:

Yli 40v eri teodoliitteja käyttäneenä sanon seuraavaa: T2 on Sveitsiläisen Wildin sekuntiteodoliitti; huippulaite. Venäläinen näyttäisi olevan 2T; varmasti kopio jostakin, joten sopii epäillä tuota tarkkuutta ja laatua. Jos sanomaasi tarkkuuteen päästäisiin, se menee yli hyvästä. 0,2": kaari on kilometrin päässä vajaa milli; kaukoputken tarkkuus loppuu kesken; entäs mm. lämpöväreily?

Ei tuo ole kopio mistään länsimaisesta laitteesta. Se on suurennettu painos vanhasta klassisesta zeissin mallisesta teodoliitista. Vaakakehällä on mittaa arviolta saman verran kuin on Wildin T2:n ulkomitta. Koko vehkeen ulkomitta on n. 150mm ja korkeus n. 250mm poislukien nupit ja tasausruuvit jms.
Jostain itäsaksalaisesta Instrumentenkunde der Vermessungstechnik-kirjasta TKK:n kirjastossa tuommoisesta luin joskus hyvin nuorena ja sitten sellainen ihan yllättäen ja pyytämättä tupsahti syliini kun eräs asiakas ei laskujaan pystynyt maksamaan. Hänellä oli yhteyksiä kaakon suuntaan, josta tuo laite varmaankin pulpahti esille.
T2 on kilvessä peltipömpelin päällä ja sarjanumerokin. Sama löytyy teodoliitin kyljestä.
En ole tuota koskaan käyttänyt muussa kuin omakotitalon perustuksia asennettaessa ja siinä todennut että hankala laite, mieluummin käytän venäläistä T4-teodoliittia.
En tiedä onko tuommoinen valmistajan ilmoittama 0,2" pelkkää optista onaniaa. Lukematarkkuus on kuitenkin parempi kuin jossain Wildin T2:ssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuo ole kopio mistään länsimaisesta laitteesta. Se on suurennettu painos vanhasta klassisesta zeissin mallisesta teodoliitista. Vaakakehällä on mittaa arviolta saman verran kuin on Wildin T2:n ulkomitta. Koko vehkeen ulkomitta on n. 150mm ja korkeus n. 250mm poislukien nupit ja tasausruuvit jms.
Jostain itäsaksalaisesta Instrumentenkunde der Vermessungstechnik-kirjasta TKK:n kirjastossa tuommoisesta luin joskus hyvin nuorena ja sitten sellainen ihan yllättäen ja pyytämättä tupsahti syliini kun eräs asiakas ei laskujaan pystynyt maksamaan. Hänellä oli yhteyksiä kaakon suuntaan, josta tuo laite varmaankin pulpahti esille.
T2 on kilvessä peltipömpelin päällä ja sarjanumerokin. Sama löytyy teodoliitin kyljestä.
En ole tuota koskaan käyttänyt muussa kuin omakotitalon perustuksia asennettaessa ja siinä todennut että hankala laite, mieluummin käytän venäläistä T4-teodoliittia.
En tiedä onko tuommoinen valmistajan ilmoittama 0,2" pelkkää optista onaniaa. Lukematarkkuus on kuitenkin parempi kuin jossain Wildin T2:ssa.

Tuossa kuva neukkuhärvelistä:
https://ibb.co/hm9g1c9

Jos oikein tarkkaan tiiraa, niin kilvestä saattaa lukea että T2.
Vertailun vuoksi on tuossa standardipömpeli, jolla on korkeutta 400 mm.
Joku Wildin T2 sopii takin taskuun jos sovittamaan lähdetään.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin usein ympyrä jaetaa 2π osaan, jolloin suora kulma on π/2.

Joo. π on oikea kulman mitta. Tällöin kaaren pituus on S = 2π r ja 2π on täyden kierroksen kulma. Muunnos asteiksi on sitten enemmän tai vähemmän "mielivaltainen".

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa kuva neukkuhärvelistä:
https://ibb.co/hm9g1c9

Jos oikein tarkkaan tiiraa, niin kilvestä saattaa lukea että T2.
Vertailun vuoksi on tuossa standardipömpeli, jolla on korkeutta 400 mm.
Joku Wildin T2 sopii takin taskuun jos sovittamaan lähdetään.

Totta: näkyy olevat T2, minulle oli tuttu vain Wildin T2. Väri on sama kuin Itä- Zeisseissa.
Sinulla on iso tasku takissasi. Huumoria tarvitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Joo. π on oikea kulman mitta. Tällöin kaaren pituus on S = 2π r ja 2π on täyden kierroksen kulma. Muunnos asteiksi on sitten enemmän tai vähemmän "mielivaltainen".

Tuolta löytyy pari selitystä https://en.wikipedia.org/wiki/Degree_(angle) asialle.

Anonyymi kirjoitti:

Joo. π on oikea kulman mitta. Tällöin kaaren pituus on S = 2π r ja 2π on täyden kierroksen kulma. Muunnos asteiksi on sitten enemmän tai vähemmän "mielivaltainen".

Ei taida olla π oikea kulman mitta.
https://www.youtube.com/watch?v=83ofi_L6eAo

τ on ainoa oikea ja hyväksyttävä mitta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa kuva neukkuhärvelistä:
https://ibb.co/hm9g1c9

Jos oikein tarkkaan tiiraa, niin kilvestä saattaa lukea että T2.
Vertailun vuoksi on tuossa standardipömpeli, jolla on korkeutta 400 mm.
Joku Wildin T2 sopii takin taskuun jos sovittamaan lähdetään.

Sen verran olen Wildin T2:ta käyttänyt/ kantanut että tiedän varmasti, että kellään ei ole edes anorakissa niin isoa taskua johon se mahtuisi tykinkuula kotelossaan.
Ps. Joka tapauksessa tuo 400-jakoinen eli gooni on 100-0 kätevämpi kuin astejärjestelmä.

Borgepeäskä kirjoitti:

Sen verran olen Wildin T2:ta käyttänyt/ kantanut että tiedän varmasti, että kellään ei ole edes anorakissa niin isoa taskua johon se mahtuisi tykinkuula kotelossaan.
Ps. Joka tapauksessa tuo 400-jakoinen eli gooni on 100-0 kätevämpi kuin astejärjestelmä.

Se, että et ole kellään nähnyt palttoontaskua johon Wildin T2 sopii, ei ole varsinaisesti todiste siitä, että sellaista ei voisi olla olemassa. Jos jätetään pömpeli pois niin saattaahan tuommoinen sopia jonkun taskuun kun pakkokeskistyslaite laitetaan toiseen taskuun ja lisäksi vaikkapa 2π radiaania ja yksi tau kolmanteen.

Anonyymi kirjoitti:

Se, että et ole kellään nähnyt palttoontaskua johon Wildin T2 sopii, ei ole varsinaisesti todiste siitä, että sellaista ei voisi olla olemassa. Jos jätetään pömpeli pois niin saattaahan tuommoinen sopia jonkun taskuun kun pakkokeskistyslaite laitetaan toiseen taskuun ja lisäksi vaikkapa 2π radiaania ja yksi tau kolmanteen.

Sellaisen taskun olemassaoloa pidän epätodennäköisenä johon sopisi T3, ja T4:n sovittaminen taskuun taitaa olla aika epätoivoinen yritys.

Voisiko "vuosiaurinkokellon", tai siis päiväkalenterin, kyhätä hyödyntämällä auringon "paistokorkeutta"? Ainakin pohjoisessa varjot ovat melko eri pituisia kesäisin ja talvisin.

Tai tuosta tulisi luultavasti puolivuosikello, koska päivän ja yön suhde on vakio pari kertaa vuodessa pl. seisauspäivät. AM ja PM kellossakin pitää tietää kummalla puolen vuorokautta ollaan. Kai se onnistuisi aurinkokalenterissakin.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko "vuosiaurinkokellon", tai siis päiväkalenterin, kyhätä hyödyntämällä auringon "paistokorkeutta"? Ainakin pohjoisessa varjot ovat melko eri pituisia kesäisin ja talvisin.

Tai tuosta tulisi luultavasti puolivuosikello, koska päivän ja yön suhde on vakio pari kertaa vuodessa pl. seisauspäivät. AM ja PM kellossakin pitää tietää kummalla puolen vuorokautta ollaan. Kai se onnistuisi aurinkokalenterissakin.

Tuommoisia sormuskelloja on kyllä käytetty. Niissä on renkaassa reikä josta aurinko paistaa renkaan sisälle piirrettyyn asteikkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko "vuosiaurinkokellon", tai siis päiväkalenterin, kyhätä hyödyntämällä auringon "paistokorkeutta"? Ainakin pohjoisessa varjot ovat melko eri pituisia kesäisin ja talvisin.

Tai tuosta tulisi luultavasti puolivuosikello, koska päivän ja yön suhde on vakio pari kertaa vuodessa pl. seisauspäivät. AM ja PM kellossakin pitää tietää kummalla puolen vuorokautta ollaan. Kai se onnistuisi aurinkokalenterissakin.

Saattaisi olla periaatteessa mielenkiintoinen projekti. Ikkunaan teipillä joku viisari tai paperiliuska, ja sitten piirtelemään merkkejä tauluun: mihin varjo osuu minäkin kellonaikana, ja eri vuodenaikoina. Jos paistaa aurinko. Tosin tähtitieteen alalta voi löytyä valmiita kaavoja, joita voi hyödyntää. Esim. taivaankappaleen nousu- ja laskuajan laskenta trigonometrialla... Kirja: Tähtitieteen perusteet.

http://www.astro.utu.fi/zubi/time/year.htm

Mikään noista vuoden mitoista ei kyllä tarkkaan ole 360 vrk.

Egyptiläisillä kyllä oli kalenterivuosi 360 vrk 5 vrk uuden vuoden hulluttelua.

Anonyymi kirjoitti:

http://www.astro.utu.fi/zubi/time/year.htm

Mikään noista vuoden mitoista ei kyllä tarkkaan ole 360 vrk.

Egyptiläisillä kyllä oli kalenterivuosi 360 vrk 5 vrk uuden vuoden hulluttelua.

"Mikään noista vuoden mitoista ei kyllä tarkkaan ole 360 vrk."

Oletko sinä ollut kysymässä muinaisilta babylonialaisilta, mihin lukuun he pyöristivät vuoden päivien määrän? Eikö 360 ole likiarvo?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalenteri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuukalenteri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Babylonialainen_kalenteri

Anonyymi kirjoitti:

http://www.astro.utu.fi/zubi/time/year.htm

Mikään noista vuoden mitoista ei kyllä tarkkaan ole 360 vrk.

Egyptiläisillä kyllä oli kalenterivuosi 360 vrk 5 vrk uuden vuoden hulluttelua.

Jossittelua, kun ei varmuutta minulla, millainen babylonialaisten kalenteri oli tarkalleen:

Jos kuukalenterissa oli vuorotellen 29 ja 30 päivän mittaisia kuukausia, sitten vuoden päivien määräksi tuli 354. Jos 19 vuoden välein lisättiin karkauskuukausi, eli 13. kuukausi, ja jos sen pituus oli 30 päivää, sitten saataisiin vuoden päivien määräksi keskimäärin 356 päivää noin. Pyöristettynä. Jos pyöristettäisiin vielä pyöreämmin, sitten voitaisiin saada lukemaksi noin 360.

Käytössä oli ... 60-kantainen lukujärjestelmä eli seksagesimaalijärjestelmä, tämän sivuston mukaan:

https://matematiikkalehtisolmu.fi/2000/mathist/html/muinmat/index.html