aborrti aika on varattu ensi torstaiksi..kotona 9kk tytär, jota rakastan ja joka kasvattaa mua päivä päivältä, isä on sama, mutta jo ensimmäisestä sanoi pesevänsä kätensä niin eipä tämä toinenkaan isää itselleen saisi.pelkkä ajatus siitä että pieni elämä kaavitaan sisältäni saa minut voimaan pahoin, mutta en enää kestäisi toista yksinäistä raskautta, minula ei ole voimia tähän toiseen, niin että hänellekin pystyisin antamaan arvoisensa elämän, nyt on tulevaisuuden suunnitelmia ja etsin uutta rakkautta ihmisestä joka minua arvostaa tästäkin teostani huolimatta...haluan tehdä oikein itseni kannalta..olla itsekäs, mutta samalla mietin olenko sittenkin pelkuri joka ei uskalla ottaa elämältä vastaan sen tarjoamia lahjoja..viikko aikaa...
tyhmyydestä sakotetaan
luna
5486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikkein parhaimman lahjan annat lapsellesi, kun annat hänen syntyä! Lapset eivät vaadi täydellistä äitiä, sellaista kun ei ole olemassakaan. Totta kai mietit nyt, että miten jaksat yksin lapsien kanssa! Eikä ne ekat pari vuotta herkkua ole, vaikka isäkin osallistuisi lapsen hoitoon. Mutta jos ajatteletkin vähän pitemmälle- 10 vuoden päähän, 20 vuoden päähän (aika todella kuluu uskomattoman äkkiä ; omat lapset oli vasta äärettömän-rasittavia-kaiken-äidistä-imeviä-jatkuvasti-perässä-katsottavia-täysin-vahdittavia-pikkuhirviöitä. Mutta nyt 10 vuoden kuluttua lapset juoksee omissa menoissaan ja äitiä ei tunnu tarvitsevan enää kukaan... Nyt on aikaa omille jutuille liiankin kanssa...)
Jos vähänkin epäröit, niin pysähdy todella miettimään, mitä olet tekemässä!!!
Lastasi tulet aina rakastamaan; ja parasta rakkautta on antaa lapsesi elää hänelle tarkoitettu elämänsä!!!
Onnea elämääsi! OLET LAPSESI PARAS ÄITI!
Haluan sanoa sinulle, että älä tee sitä.Jos sinulla nyt on tuollaisia ajatuksia, on aivan takuu varmaa, että kadut sitä myöhemmin.Myönnät jo että lapsi on lahja, ja olisi itsekästä keskeyttää raskaus noiden syiden takia.Olethan itse kuitenkin toiminut tietyllä tavalla vastuuntunnottomasti, jos et halua lasta miehesi kanssa. Yritä puhua lapsen isän kanssa tunteistasi, ennen kuin teet mitään peruuttamatonta.yritä saada hänet ymmärtämään, että hänen käytöksensä ajaa sinua noihina ajatuksiin, etkä haluaisi tehdä abortia.Ajattele syntymätöntä lastasi, minkä lahjan olet saanut ja nykyinen lapsesi ihanan tulevan pikkuveljen tai siskon..Toivon voimia sinulle ja toivottavasti aurinko taas paistaa pian sinunkin elämässäsi!
..jaksaa..minulla myös ensiviikolle aborttiaika..joskus on päädyttävä myös ikäviin ratkaisuihin,ikävä kyllä.Itsellänikin on poika,jonka kasvatin yksin enkä halua toista kertaa kokea sitä yksin.Voimia:) Missä sulle tehdään abortti?Minulla se aika on myös torstaina..
Sinulla on nyt raskas tilanne.En minä sinua neuvomaan pysty, mutta sanompahan vaan ettei se itsekkyyttä ole vaikka aborttiin päätyisit.
Voi olla että jaksaisit kaksi lasta noin pienellä ikäerolla,( se on raskasta isän tuellakin) tai sitten et jaksaisi.
Turhaa sinun on itseäsi syyttää, teit sitten mitä tahansa. Olet hormoonihumalassa, on varmaan yksin vaikea päättää, keskustele asiasta vaikka psykologin tai lääkärin kanssa pitkään ja hartaasti.
Älä syytä itseäsi siellä, jätät se mies. Näkee mitä menettää. Uskon että jaksat yksinkin, rankkaa tosiaan tulee olemaan, mutta jaksat. Älä tuollaista isää katso. Ole rohkea. Tämä on minun mielipiteeni.