En tiedä kauan voin pitää tämän meidän jutun vain itselläni. Monesta syystä tarve purkautua, yksi syy on rehellisyys muita kohtaan, toinen taas se etten ajattele enää muuta kuin sinua. Käytän kaiken energiani haaveiluun, vaikka se on typerää ja tarpeetonta. Ajattelin että menisi tämä ohi ajan kanssa, muttei taida mennä, taidan olla rakastunut. Valitettavasti.
Pakahduttavaa
Anonyymi
17<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vihje? Vai tietääkä kohde?
Vihje ei ole.
Vinkki: kerro ensin hänelle ennenkuin muille
Nim. Kokemuksen ääni
Onko täällä viistoista vuotiaita teinejä palsta täynnä? Lisäks sanosin, että en usko että jotkut ihmiset on niin tyhmiä, että pelleilee vahingoittavilla asioilla ja tuo yleinen toteamus tänne.
Oletko Ap mies vai nainen?
Jotenkin kuulostaa tutulta, omakohtaisen kokemuksen kautta. Ei rakkautta pysty vain unohtamaan ja ohittamaan. Ei sitä pysty määräämään ja hallitsemaan. Se ei katso elämäntilanteita tai sovinnaisuutta.
Kun sen tunnustaa itselleen ja ymmärtää, ettei rakkaus oli tunteena koskaan väärin tai paha, on helpompi tulla tunteen kanssa toimeen. Joskus rakkauden takia joutuu tekemään asioita, jotka eivät ole oikein, se ei silti tee itse rakkaudesta pahaa.
Kauniisti sanottu, näinhän se on.
Mitä aiot seuraavaksi?
Meidän jutun? Ei sellaista edes ole. En aio jättää puolisoani.
J
Kuka puolisonsa jättäisi palstapeikon vuoksi.
Ketä ikävöit?
Älä sitten liehittele
Onko teillä ollut mitään yhteistä vielä?
Ei vielä. Pelkkää keskustelua.
Kyllä se tulee sieltä. :)
Tunnen ja ajattelen aivan samoin. Toinen ei vain ole osoittanut mitään merkkiä että hänellä olisi mitään tuntemuksia.
Mikäs tilanne sinulla, onko tunne molemminpuolinen?
Selvää rakkautta. Miksi valitsit muun tien? Oliko virhe?