kw.

Kiitti.

Meniköhän nurinpäin?

saattoi mennä.....hv ilmoitettu teho on kw muutettuna suurempi.

mies kirjoitti:

saattoi mennä.....hv ilmoitettu teho on kw muutettuna suurempi.

1 kw on 1,36 hv

on on kirjoitti:

1 kw on 1,36 hv

Sen verran urputtaisin, että watin lyhenne on iso W ja etuliitteen kilo lyhenne on pieni k. Niistä saadaan yhdistämällä sellainen keitos kuin kW. Kaikki muut kirjainyhdistelmät (Kw, KW ja kw) ovat vääriä.

Hevosvoimallekin on sitten eri määritelmiä sen mukaan, minkä vekottimen tehosta puhutaan ja mistä maasta puhuja on kotoisin.

Sähkömoottoreiden hevosvoima on 746 W eli 0,746 kW.

Vesivoimaloiden hevosvoima on 746,043 W eli 0,746043 kW.

Britit käyttävät polttomoottoreiden yhteydessä hevosvoimaa (horsepower, hp), joka on SI-yksiköissä ilmaistuna 745,722 W eli 0,745722 kW.

Ja meille tuttu hevosvoima (se "ainoa oikea") on tunnetusti 75 kpm/s. Siitä saadaan muuntamalla 735,4987 W eli 0,7354987 kW (käyttämällä muunnoksessa maan vetovoiman kiihtyvyyden arvoa 9,80665 m/s²).

Urputtaja kirjoitti:

Sen verran urputtaisin, että watin lyhenne on iso W ja etuliitteen kilo lyhenne on pieni k. Niistä saadaan yhdistämällä sellainen keitos kuin kW. Kaikki muut kirjainyhdistelmät (Kw, KW ja kw) ovat vääriä.

Hevosvoimallekin on sitten eri määritelmiä sen mukaan, minkä vekottimen tehosta puhutaan ja mistä maasta puhuja on kotoisin.

Sähkömoottoreiden hevosvoima on 746 W eli 0,746 kW.

Vesivoimaloiden hevosvoima on 746,043 W eli 0,746043 kW.

Britit käyttävät polttomoottoreiden yhteydessä hevosvoimaa (horsepower, hp), joka on SI-yksiköissä ilmaistuna 745,722 W eli 0,745722 kW.

Ja meille tuttu hevosvoima (se "ainoa oikea") on tunnetusti 75 kpm/s. Siitä saadaan muuntamalla 735,4987 W eli 0,7354987 kW (käyttämällä muunnoksessa maan vetovoiman kiihtyvyyden arvoa 9,80665 m/s²).

Miksi eri laitteilla on hieman eri suuruinen teho, jos se muutetaan hevosista vateiksi?
Mainitset sähkömoottorin ja vesivoiman.

mies kirjoitti:

Miksi eri laitteilla on hieman eri suuruinen teho, jos se muutetaan hevosista vateiksi?
Mainitset sähkömoottorin ja vesivoiman.

monenrotuisia ja kokoisia.
Et kai kuvittele, että islanninponi kykenisi
vetämään KOFFin kaljakärryjä?
Pariisissa 4 C lämpötilassa säilytettävän
standardihevosen voiman määrittämisessäkin
tulee satunnaiskohina rajoittavaksi tekijäksi.

on niin kirjoitti:

monenrotuisia ja kokoisia.
Et kai kuvittele, että islanninponi kykenisi
vetämään KOFFin kaljakärryjä?
Pariisissa 4 C lämpötilassa säilytettävän
standardihevosen voiman määrittämisessäkin
tulee satunnaiskohina rajoittavaksi tekijäksi.

Tarkoittaako vastauksesi, että sinäkään et tiedä?

tyhmä vastaus kirjoitti:

Tarkoittaako vastauksesi, että sinäkään et tiedä?

Otan edellisen vastaajan puolesta riskin haukuista ja totean, että mittayksiköiden standardointi on todella nuorta eikä ole vielä lähelläkään valmista. Näillä näkymillä ei muuten koskaan päästäkään tilanteeseen jossa kaikissa maissa olisi samat mittayksiköt käytössä.

Sitten ovat vielä erikseen nämä saman nimiset mutta tosiasiallisesti erilaiset mittayksiköt. Esimerkiksi unssit ja naulat ovat eri maissa eri painoisia ja kaikki johtuu vain perinnöstä.

Mittausjärjestelmän muutos on iso asia aivan käytännön toimien osaltakin mutta esim. jollekin USA:lle aivan mahdoton henkinen ponnistus. Jos USA myöntyisi käyttämään SI-järjestelmää, tunnustaisi se euroopan olevan etevämpi tässä asiassa ja sehän olisi tappion myöntämisen merkki.
Tämä siitäkin huolimatta, että myös etelä- ja väli-Amerikan maat käyttävät SI:tä.

aos kirjoitti:

Otan edellisen vastaajan puolesta riskin haukuista ja totean, että mittayksiköiden standardointi on todella nuorta eikä ole vielä lähelläkään valmista. Näillä näkymillä ei muuten koskaan päästäkään tilanteeseen jossa kaikissa maissa olisi samat mittayksiköt käytössä.

Sitten ovat vielä erikseen nämä saman nimiset mutta tosiasiallisesti erilaiset mittayksiköt. Esimerkiksi unssit ja naulat ovat eri maissa eri painoisia ja kaikki johtuu vain perinnöstä.

Mittausjärjestelmän muutos on iso asia aivan käytännön toimien osaltakin mutta esim. jollekin USA:lle aivan mahdoton henkinen ponnistus. Jos USA myöntyisi käyttämään SI-järjestelmää, tunnustaisi se euroopan olevan etevämpi tässä asiassa ja sehän olisi tappion myöntämisen merkki.
Tämä siitäkin huolimatta, että myös etelä- ja väli-Amerikan maat käyttävät SI:tä.

Kyse ei ole ilmeisesti maakohtaisista erillaisuuksista.
Vesivoimassa ilmeisesti putoamiskiihtyvyys, virtausnopeus, korkeus ja vuorostaan sähkömoottorin vastaavien suureiden hienoinen erillaisuus tuottaa eron.

Ajattelin, että joku osaisi asian tarkemmin selvitellä, jottei menisi ihan arvailuiksi.

mies kirjoitti:

Kyse ei ole ilmeisesti maakohtaisista erillaisuuksista.
Vesivoimassa ilmeisesti putoamiskiihtyvyys, virtausnopeus, korkeus ja vuorostaan sähkömoottorin vastaavien suureiden hienoinen erillaisuus tuottaa eron.

Ajattelin, että joku osaisi asian tarkemmin selvitellä, jottei menisi ihan arvailuiksi.

...tätä soppaa entisestäänkin!

"Urputtaja" kirjoitti varhemmin tässä ketjussa:

>Hevosvoimallekin on sitten eri määritelmiä sen
>mukaan, minkä vekottimen tehosta puhutaan ja
>mistä maasta puhuja on kotoisin.
>
>Sähkömoottoreiden hevosvoima on 746 W eli 0,746 kW.
>Vesivoimaloiden hevosvoima on 746,043 W eli 0,746043 kW.

Että hämmennys olisis jopa vielä suurempi, niin vihjaisen vain että onhan niitä enemmänkin: bhp, ihp, drawbar pull...ja ranskalaisilla vielä ainakin ch ja CV.

Taidan poistua takavasemmalle indikoimaan...

mies kirjoitti:

Miksi eri laitteilla on hieman eri suuruinen teho, jos se muutetaan hevosista vateiksi?
Mainitset sähkömoottorin ja vesivoiman.

Yksi syy eroavuuksiin on se, että anglosaksinen maailma (britit ja jenkit) on perinteisesti käyttänyt omia pituus-, paino- jne. yksiköitään. Kun fysikaalisen tehon määrittelyssäkin nojaudutaan niihin, jouduttaisiin helposti hankaliin numeroarvoihin.

Vanha yleismaailmallinen hevosvoiman määritelmä on "75 kilopondimetriä sekunnissa". Yhden hevosvoiman teholla saadaan 75 kilogramman paino nousemaan maan vetovoimakentässä yhden metrin korkeuteen sekunnissa.

Maan vetovoima vain ei ole kaikkialla sama. Navoilla se on suurimmillaan, mutta heikkenee päiväntasaajalle mentäessä. Standardoinnin pohjaksi on sovittu jonkinmoinen keskiarvo, joka antaa kiihtyvyydeksi 9,80665 metriä sekunnin neliötä kohden. Tämä luku määrää voiman yksiköiden välisen suhteen: 1 kilopondi (1 kp) = 9,80665 newtonia (9,80665 N).

No, kun anglosaksit eivät ymmärrä kilogrammojen eivätkä metrien päälle, niin he ovat sopineet yhden hevosvoiman olevan heidän yksiköillään ilmaistuna

1 hp = 550 lbf × ft / s

Muutaman desimaalin tarkkuudella nuo yksiköt tarkoittavat seuraavaa:

1 lb (naula, pauna) = 0,4536 kg
1 lbf (naulavoima) = 9,80665 × 0,4536 = 4,4483 N
1 ft = 0,3048 m

Laskemalla saadaan 1 hp = 745,7124 W

Brittihevoset ovat siis historiallisista mittayksiköistä ja käytännön pyöristyksistä johtuen hieman väkevämpiä kuin meikäläiskaakit.

0,746 kW vs. 0,736 kW merkitsee runsaan prosentin eroa. Käytännössä tuolla on tuskin isoakaan merkitystä. Esim. saman polttomoottorisarjan yksilökohtaiset hajontaerot ovat helposti paljon suurempia.

Sähkömoottoreissa ja vesivoimaloissa käytössä olevien hevosvoimien historiasta en osaa oikein sanoa juuta en jaata. Tuollakaan ei liene meikäläisittäin merkitystä, kun noissa yhteyksissä ei ole ollut Suomessa tapana puhua hevosvoimista enää vuosikymmeniin.

Takametsien Mies kirjoitti:

...tätä soppaa entisestäänkin!

"Urputtaja" kirjoitti varhemmin tässä ketjussa:

>Hevosvoimallekin on sitten eri määritelmiä sen
>mukaan, minkä vekottimen tehosta puhutaan ja
>mistä maasta puhuja on kotoisin.
>
>Sähkömoottoreiden hevosvoima on 746 W eli 0,746 kW.
>Vesivoimaloiden hevosvoima on 746,043 W eli 0,746043 kW.

Että hämmennys olisis jopa vielä suurempi, niin vihjaisen vain että onhan niitä enemmänkin: bhp, ihp, drawbar pull...ja ranskalaisilla vielä ainakin ch ja CV.

Taidan poistua takavasemmalle indikoimaan...

on akseliheppoja, indikoituja heppoja (luultavasti
ihp) ja mustia heppoja.
No, kysymys hevosvoiman suuruudesta ei ole oikein
relevantti. Itse Watt käytti vain kahta merkitsevää
numeroa. Olisi aika hassua spekuloida sillä, mitä
hän olisi tulokseksi saanut, jos olisi viitsinyt
paneutua asiaan paremmin.