A-Studio Nuorten mielenterv.palvelut tuuliajolla

Katsoin myös A-studion ja onhan tilanne aika huono. Siitä myös sai käsityksen että on nämä asiat ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Jatkuvasti puhutaan että tarttis tehdä jotain mutta kuitenkaan ei tehdä mitään. Mielenterveys ylipäänsä on edelleen vaiettu sairaus. Ilmeisesti se juontuu jollain tavalla häpeän tunteeseen. Aikoinaan sairaat ihmiset pidettiin kodeissaan piilossa ettei kukaan saa tietää että perheessä on joku psyykkisesti sairas. Ihmiset joilla ei ole lainkaan kokemusta joko omalla kohdallaan tai jollain läheisellä olevasta tai olleesta mielenterveysongelmasta eivät osaa ajatella minkälainen sairauskokonaisuus se on. Tosin on paljon potilaistakin kiinni kuinka näkyvän aiheesta pystyy saamaan koska monet edelleen häpeävät omaa sairauttaan. On ihan hyvä että nykyään yhä useammat avautuvat ongelmasta. Mitä enemmän tulee näkyvyyttä ja aiheesta puhutaan julkisesti sitä isommat eväät on alkaa tehdä asioille jotain. On aina ikävää monien asioiden kohdalla että herätään vähän jälkijunassa. Hankalampaa on hoitaa myöhäisessä vaiheessa, suurempi hyöty olisi jo aivan alussa kun alkaa jotain psyykkisiä ongelmia ilmetä. Rahaakin menee loppujen lopuksi yhteiskunnalta enemmän kun ongelmat päästetään liian pitkälle. Paljon olisi pelastettavissa kun herättäisiin ajoissa.

Missä psyykkinen ongelma sijaitsee ?
Onko se päässä kehossa, tunnejärjestelmässä kehossa, vai onko se ajatus solmussa ?


"poiuytrdfghj"

Poiu voi sitä ittekseen mietiskellä aikansa kuluksi että mistä löytynee. Saattaa vaikka löytyä ihan omasta ittestä jostain kohtaa.

Eikö se ole vaan hyvä, että psykiatriset "palvelut" ovat mahdollsimman kaukana ja heikosti saatavilla omalla asuinalueellaan.

ollut 20 vuotta palveluitten piirissä, ja voin sanoa että olen tämän skitsofrenia diagnoosin orja koko loppuelämäni ajan.

palveluissa on se paha juonne, kun nuuhin pääsee ekan kerran, no, sanotaan sitten kun kupsahtaa lopullisesti pääsee sitten palveluitten piiristä viimeinkin eroon.

täytyy vain ottaa irvokas asenne palveluihin ja vain rakastaa niitä täydestä sydämestä joka päivä, muuten nuppi ei yksinkertaisesti kestä näitä "palveluita".

Miksi kukaan ei puhu ennalta ehkäisystä? Miksi odotetaan että nuori alkaa oireilla ja voida pahoin? Miksi ei paneuduta sinne alkulähteelle; koteihin josta tämä kaikki kumpuaa?
Suomessa on valtava alkoholiongelma. On valtavasti vanhempia joilla vanhemmuus täysin hukassa. Lapset tuuliajolla ja epävakaissa kodeissa. Vanhemmuus täysin hukassa. Kukaan ei avaa silmiään sille asialle -miksi? Kun tiedetään että kaikkein herkin ikä lasella on kaksi-kolme ensimmäistä ikävuotta. Silloin perusturvallisuus luodaan, ja aivot ovat herkässä kehitysvaiheessa.
Joissain piireissä varhaiseen traumatisoitumiseen on jo alettu kiinnittää huomiota, ja muualla maailmassa tässä on edistytty jo pitemmälle.
Kyse on kai rahasta, mutta onko säästöä sekään että vahinkojen annetaan tapahtua, syntyy valtava joukko apua tarvitsevia lapsia ja nuoria jotka varttuessaan putoavat yhteiskunnan rattaista eivätkä koskaan kykene kouluttautumaan työelämästä puhumattakaan? Eikö tämä maksa vielä enemmän?
Miksi ei panosteta kotien ja vanhempien varhaiseen tukemiseen ja turvaamaan lapsille turvallinen terve kasvu? Tätä olen ihmetellyt jo varsin pitkään.

Perheiden tukeminen ei tuo sitä massia, juu, mutta enemmän menee massia kun sitten joudutaan kaikkia epäkohtia korjailla jälkeenpäin.