Vastuunkannon opettaminen nuorelle

Anonyymi

Minua vaivaa kun poikani on mennyt asumaan työssäkäyvän tyttöystävänsä siivelle eikä taida kovin hanakasti edes hakea itse elantoa. On opiskellut ja ollut työttömänä välillä kun ei koulun jälkeen ollut töitä nyt jollain kurssilla mutta ei koskaan palkkatyössä. Pojan tyttöystävä taas on joutunut nuoresta itsensä elättää ilman vanhempia ja onkin kova tekemään välillä ylitöitäkin. Nyt minua on pojan isänä alkanut kovasti hävettämään poikani käytös kun tuolla lailla kehtaa olla orvon tytön elätettävänä.
Vaimoani tämä ei vaivaa, mutta hän onkin epäempaattinen ihminen ollut aina eikä ymmärrä muutakuin puoltaa vain aina omaansa, ei oikeutta.
Kuinka voisin nätisti hakea poikani kotiin kasvamaan, laki ei anna siihen oikeutta kun jo täysikäinen. Ei kai tässä auta kuin rohkaistua ja puhua pojalle suoraan, meni sitten välit tai ei. Tätä häpeän määrää en kestä ainakaan

75 kommenttia

Vastaukset

  • Tao sille järkiä päähän ja tee siitä MIES. Ei ehkä vielä myöhäästä ku vaa otat kunnolla kissan pöydälle. Sekää ei haittaa vaikka välitki hetkeksi menis ku asia vaa saadaa kuntoo ja mies tienaamaan. Toki voihan sillä ollla joku psyykinen vaiva josta ei ole uskaltaut kertoa eikä sen vuoksi ole uskaltanut hakea töitäkään. Silloin kyllä tyttöystävälle pitäisi kertoa totuus.

    • Vitsa olisi pitänyt vääntää vuosia siten


  • En ymmärrä miksei tyttökaveri ole jo heittänyt poikaa pihalle, mutta luulen että hän olisi muuten liian yksin kun ei sukua. Tätä on jatkunut jo pian 4 vuotta, että tyttö maksaa "viulut", poikani vaan tyytyväisenä ajelee tyttöystävän autolla ja minua tekee isänä huonoa kun tietää vielä tytön taustan, hän jos kuka tässä tarvitsisi tukea ja turvaa eikä todellakaan poikani kaltaista loista! Tuntuu, että karma vielä antaa poikani maksaa tästä kovan hinnan jos ei miesty. Onko kenelläkään antaa mitään ohjetta miten saisin poikani kunnialliseksi?

  • En suosittelisi olemaan kovin huolissaan tilanteesta. Nuoret ovat niin erilaisia, toisilla tulee ajoissa ihan itsestään vastuu omasta elämästään, toiset ovat vähän kauemmin ns. eksyksissä ja hakevat paikkaansa elämässä. Kannattaa yrittää keskustella pojan kanssa asiasta. Aikuista kun ei voi enää pakottamalla saada toimimaan eikä se ole edes hyvä jos lähtee sille linjalle. Nuorelle voi tulla kapinamieli päälle jos alkaa liikaa ohjailla hänen elämäänsä ja se voi vaikuttaa huonolla tavalla. Anna ajan kulua omalla painollaan, ehkä poikakin huomaa että tarttis varmaan alkaa tehdä jotain. Nuoret ovat ihan oikeasti fiksuja, me aikuiset emme sitä vaan aina huomaa.

    • Ok, en vaan näe mitää fiksua poikani häikäilemättömässä käytöksessä. Aikaa on mielestäni kulunut jo liikaakin, Ymmärrän, että poika on aikuinen mutta se ei paljo auta tässä tapauksessa. Tässä voin nyt kyllä sanoa suoraan ettei poika ole tullut isäänsä. Olen ajatellut hoitaa asiaa nyt niin, että pyydän tyttöystävältä tilinumeron mihin voin maksaa silloin tällöin vuokran koska poikaanihan hän elättää. Saan ainakin itse rauhan, Onhan tämä nyt tietysti parempi vaihtoehto kun poika olisi huumeisiin tms. sekaantunut. Mieluummin elätän poikaa itse kun kovia kokeneella tytöllä.


    • Hiton hyvä pointti. Olen täysin samaa mieltä, että nuoret ovat fiksuja ja usein paljon fiksumpia kuin me aikuiset.


  • On likka saanu ees kunno appifaijjan.

  • Poikasi ilmeisesti on aikuinen, niin eipä sulla paljon vaihtoehtoja ole. Koita niellä ylpeytesi, ja anna poikasi elää omaa elämäänsä. Voit tietty mennä räyhäämään hänelle asiasta, mutta todennäköisesti tuo on sama, kuin kävisit kaatamassa bensaa avotuleen.

    • Aikuinen ja aikuinen...aikuinen on vasta sitten kun pystyy itse ruokansa ym. hankkimaan. Aikuisuus ei ala todellakaan kun nuori täyttää esim. 18v. Paljon muutakin kuuluu aikuisuuteen kun pelkkä ikä. Poika on nyt 24v.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Aikuinen ja aikuinen...aikuinen on vasta sitten kun pystyy itse ruokansa ym. hankkimaan. Aikuisuus ei ala todellakaan kun nuori täyttää esim. 18v. Paljon muutakin kuuluu aikuisuuteen kun pelkkä ikä. Poika on nyt 24v.

      Ihanat arvot sulla, kumpa aikoinaan omallakin "raadolla" olisi ollut isä joka ajattelee noin. Tulee niin elävästi mieleen oma nuoruuden kihlattu jolla oli sama onhelma ja jonka lopuksi jätin, onneksi. Kauan hän harhaili elämässään jättämiseni jälkeen, oli viinan kanssa läträämistä ja muuta, nyt kuulemmaa saanut jotain hanttihommia. Hänen molemmat vanhemmat oli tavallaan hylänneet hänet henkisesti eivätkä sekaantuneet mihinkään. Luulen, että omalla pojallasi on vielä toivoa kun edes toinen vanhempi on kunnon arvot omaava. Tsemppiä keskusteluihin pojan kanssa


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihanat arvot sulla, kumpa aikoinaan omallakin "raadolla" olisi ollut isä joka ajattelee noin. Tulee niin elävästi mieleen oma nuoruuden kihlattu jolla oli sama onhelma ja jonka lopuksi jätin, onneksi. Kauan hän harhaili elämässään jättämiseni jälkeen, oli viinan kanssa läträämistä ja muuta, nyt kuulemmaa saanut jotain hanttihommia. Hänen molemmat vanhemmat oli tavallaan hylänneet hänet henkisesti eivätkä sekaantuneet mihinkään. Luulen, että omalla pojallasi on vielä toivoa kun edes toinen vanhempi on kunnon arvot omaava. Tsemppiä keskusteluihin pojan kanssa

      Kiitos. Kyllä se minustakin on paremmin nuorensa "hylkäämistä" jos ei asioihin puutu jos näyttää pahasti menevän metsään. Tulee parempi olo kun on edes yrittänyt.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Aikuinen ja aikuinen...aikuinen on vasta sitten kun pystyy itse ruokansa ym. hankkimaan. Aikuisuus ei ala todellakaan kun nuori täyttää esim. 18v. Paljon muutakin kuuluu aikuisuuteen kun pelkkä ikä. Poika on nyt 24v.

      Ehkä on parempi, että annat asian olla, se räyhäämisesi tuskin muuttaisi asioita puoleen tai toiseen. Tuon ikäiselle asioiden olisi pitänyt valjeta jo aiemmin. Hän on todennäköisesti tiensä valinnut, ja sitä tuskin voi ainakaan helposti muuttaa. Jossain vaiheessa on vaan helpompi sulkea ne silmät, ja antaa toisen tehdä ne omat virheensä ja ehkä hän oppii niistä. Tai sitten ei...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ehkä on parempi, että annat asian olla, se räyhäämisesi tuskin muuttaisi asioita puoleen tai toiseen. Tuon ikäiselle asioiden olisi pitänyt valjeta jo aiemmin. Hän on todennäköisesti tiensä valinnut, ja sitä tuskin voi ainakaan helposti muuttaa. Jossain vaiheessa on vaan helpompi sulkea ne silmät, ja antaa toisen tehdä ne omat virheensä ja ehkä hän oppii niistä. Tai sitten ei...

      No, ainakin aion tyttöystävälle maksaa "elatustukea" tyhjäpäisestä pojastani ja kertoa, että tulee katkeroitumaan tätä menoa jos asiat ei muutu. Poika on kyllä ollut etevä aina koulussa ja tekee paljon kotihommia mutta se ei oikeuta kenenkään rahalliseen hyväksikäyttöön.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ehkä on parempi, että annat asian olla, se räyhäämisesi tuskin muuttaisi asioita puoleen tai toiseen. Tuon ikäiselle asioiden olisi pitänyt valjeta jo aiemmin. Hän on todennäköisesti tiensä valinnut, ja sitä tuskin voi ainakaan helposti muuttaa. Jossain vaiheessa on vaan helpompi sulkea ne silmät, ja antaa toisen tehdä ne omat virheensä ja ehkä hän oppii niistä. Tai sitten ei...

      Silmiä en todellakaan aio asialta sulkea koska rakastan kuitenkin poikaa .


    • Anonyymi kirjoitti:

      Silmiä en todellakaan aio asialta sulkea koska rakastan kuitenkin poikaa .

      Olisipa kaltaisiasi ihmisiä enemmän. Maailma olisi silloin hyvä. Oikein turvallinen olo tulisi jos kaikki vastuunsa kantaisi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Silmiä en todellakaan aio asialta sulkea koska rakastan kuitenkin poikaa .

      Kyllä valtio huolen pitää omistaan....tässä tapauksessa oma isä, hienoa!


    • Anonyymi kirjoitti:

      No, ainakin aion tyttöystävälle maksaa "elatustukea" tyhjäpäisestä pojastani ja kertoa, että tulee katkeroitumaan tätä menoa jos asiat ei muutu. Poika on kyllä ollut etevä aina koulussa ja tekee paljon kotihommia mutta se ei oikeuta kenenkään rahalliseen hyväksikäyttöön.

      Ookkos nyt ihan varma kayttääkö poikasi tyttöä hyväkseen vai ei. Hän saa ilmeisesti jonkinlaista päivärahaa jos on jollain työllistämiskurssilla. Varmaan maksaa osan ruuastaan ja ehkä vuokraakin tytölle. Mistä sinä sen tiedät että ilmaseen asuisi.
      Entäs jos maksaa luonnossa ?! Ihan sama millälailla makselee. Jos pariskunnalla menee hyvin niin mikäs siinä.
      Jos tässä joku tyhmä on niin se olet sinä tai sitten tyttö.
      Poikasi pelaa homman kotiin. Fiksu jätkä sanon minä. Tulee varmasti pärjäämään elämässään. Tälläistä tämä elämä nyt vain on.
      Sinua neuvoisin rakastamaan poikaasi sellaisena kuin hän on ja säilyttämään arvokkaat välit hänen kanssaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Aikuinen ja aikuinen...aikuinen on vasta sitten kun pystyy itse ruokansa ym. hankkimaan. Aikuisuus ei ala todellakaan kun nuori täyttää esim. 18v. Paljon muutakin kuuluu aikuisuuteen kun pelkkä ikä. Poika on nyt 24v.

      Minulla se meni 35v asti ja sitten olikin minun vetovastuu taloudesta, siihen asti oli nainen puikoissa joka kantoi miestä ja nyt mies kantaa naista ja 34v yhdessä tänään takana.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ookkos nyt ihan varma kayttääkö poikasi tyttöä hyväkseen vai ei. Hän saa ilmeisesti jonkinlaista päivärahaa jos on jollain työllistämiskurssilla. Varmaan maksaa osan ruuastaan ja ehkä vuokraakin tytölle. Mistä sinä sen tiedät että ilmaseen asuisi.
      Entäs jos maksaa luonnossa ?! Ihan sama millälailla makselee. Jos pariskunnalla menee hyvin niin mikäs siinä.
      Jos tässä joku tyhmä on niin se olet sinä tai sitten tyttö.
      Poikasi pelaa homman kotiin. Fiksu jätkä sanon minä. Tulee varmasti pärjäämään elämässään. Tälläistä tämä elämä nyt vain on.
      Sinua neuvoisin rakastamaan poikaasi sellaisena kuin hän on ja säilyttämään arvokkaat välit hänen kanssaan.

      Siellä näyttää huikkivan toinen luuseri


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ookkos nyt ihan varma kayttääkö poikasi tyttöä hyväkseen vai ei. Hän saa ilmeisesti jonkinlaista päivärahaa jos on jollain työllistämiskurssilla. Varmaan maksaa osan ruuastaan ja ehkä vuokraakin tytölle. Mistä sinä sen tiedät että ilmaseen asuisi.
      Entäs jos maksaa luonnossa ?! Ihan sama millälailla makselee. Jos pariskunnalla menee hyvin niin mikäs siinä.
      Jos tässä joku tyhmä on niin se olet sinä tai sitten tyttö.
      Poikasi pelaa homman kotiin. Fiksu jätkä sanon minä. Tulee varmasti pärjäämään elämässään. Tälläistä tämä elämä nyt vain on.
      Sinua neuvoisin rakastamaan poikaasi sellaisena kuin hän on ja säilyttämään arvokkaat välit hänen kanssaan.

      "poikasi pelaa homman kotiin"....kumpa omani ei törmäisi sinunlaisiin..ikinä


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ookkos nyt ihan varma kayttääkö poikasi tyttöä hyväkseen vai ei. Hän saa ilmeisesti jonkinlaista päivärahaa jos on jollain työllistämiskurssilla. Varmaan maksaa osan ruuastaan ja ehkä vuokraakin tytölle. Mistä sinä sen tiedät että ilmaseen asuisi.
      Entäs jos maksaa luonnossa ?! Ihan sama millälailla makselee. Jos pariskunnalla menee hyvin niin mikäs siinä.
      Jos tässä joku tyhmä on niin se olet sinä tai sitten tyttö.
      Poikasi pelaa homman kotiin. Fiksu jätkä sanon minä. Tulee varmasti pärjäämään elämässään. Tälläistä tämä elämä nyt vain on.
      Sinua neuvoisin rakastamaan poikaasi sellaisena kuin hän on ja säilyttämään arvokkaat välit hänen kanssaan.

      Kuten sanoin elämässäni olen aina oikeuden ...en omieni puolella. Ja tässä tapauksessa mielestäni tilanteen taustat tuntien poikani pitäisi tulla kotiin kunnes saa kunnon töitä ja vasta sitten kun on valmis itsestään vastuun kantamaan voi ajatella yhteen muuttoa. Käy niin surku kun tällä tytöllä ei ole ketään aikuista auttamassa ja poikakaverikin köyhä kun kirkonrotta. Nyt kun hän itse vihdoin seisoo jaloillaan niin poikani kaltainen vätys vetämässä häntä uudelleen alaspäin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ihanat arvot sulla, kumpa aikoinaan omallakin "raadolla" olisi ollut isä joka ajattelee noin. Tulee niin elävästi mieleen oma nuoruuden kihlattu jolla oli sama onhelma ja jonka lopuksi jätin, onneksi. Kauan hän harhaili elämässään jättämiseni jälkeen, oli viinan kanssa läträämistä ja muuta, nyt kuulemmaa saanut jotain hanttihommia. Hänen molemmat vanhemmat oli tavallaan hylänneet hänet henkisesti eivätkä sekaantuneet mihinkään. Luulen, että omalla pojallasi on vielä toivoa kun edes toinen vanhempi on kunnon arvot omaava. Tsemppiä keskusteluihin pojan kanssa

      Juuri näin.Onpa kumma , ettei tyttö puhu pojalle , että en ala ketään elättämään jos ei ole haluja töihin mennä ja patistaisi toisen edes työnhakuun.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ookkos nyt ihan varma kayttääkö poikasi tyttöä hyväkseen vai ei. Hän saa ilmeisesti jonkinlaista päivärahaa jos on jollain työllistämiskurssilla. Varmaan maksaa osan ruuastaan ja ehkä vuokraakin tytölle. Mistä sinä sen tiedät että ilmaseen asuisi.
      Entäs jos maksaa luonnossa ?! Ihan sama millälailla makselee. Jos pariskunnalla menee hyvin niin mikäs siinä.
      Jos tässä joku tyhmä on niin se olet sinä tai sitten tyttö.
      Poikasi pelaa homman kotiin. Fiksu jätkä sanon minä. Tulee varmasti pärjäämään elämässään. Tälläistä tämä elämä nyt vain on.
      Sinua neuvoisin rakastamaan poikaasi sellaisena kuin hän on ja säilyttämään arvokkaat välit hänen kanssaan.

      Et oikeesti voi olla totamieltä !


  • "nyt jollain kurssilla mutta ei koskaan palkkatyössä"

    Tämäkö se oli asian ydin? Että nyky-yhteiskunnassa ei osata työllistää työsuhteeseen palkansaajaksi, niin kuin ennen? Ihmisiä vaan kurssitetaan loputtomasti, ja odotellaan, tuleeko siitä perijä, lottovoittaja tai yrittäjä - jotta päästäisiin ryöstämään ja verottamaan hänet lisää? Mikä tässä oli se varsinainen ongelma? Työvoimapolitiikka? Se, että yrittäjät eivät osaa työllistää rehdisti? Sekö, ettei poika perustanut firmaa ja ryhtynyt tuottamaan rahaa muiden iloksi? Kuka repii keneltä; kenellä on saalistusmentaliteetti?

    • Pojan luonne on ongelma, joka on tullut epäempaattiseen äitiinsä. Jos suoraa vastausta halusit. Uskon, että tekevä työn löytää. Luonne vaan harraa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Pojan luonne on ongelma, joka on tullut epäempaattiseen äitiinsä. Jos suoraa vastausta halusit. Uskon, että tekevä työn löytää. Luonne vaan harraa.

      Pojan luonneko sitten aiheutti tämän:
      "nyt jollain kurssilla mutta ei koskaan palkkatyössä"

      Vai kumpi oli syy, kumpi seuraus?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Pojan luonne on ongelma, joka on tullut epäempaattiseen äitiinsä. Jos suoraa vastausta halusit. Uskon, että tekevä työn löytää. Luonne vaan harraa.

      Vai oliko peräti pojan isä sellainen kyräilijä, joka päätti, manasi, kirosi mielessään pojalle sellaisen kohtalon, että "ei koskaan palkkatyössä". Mihinkäs uskontoon ja minkäkaltaisiin rukouksiin sinä uskot?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vai oliko peräti pojan isä sellainen kyräilijä, joka päätti, manasi, kirosi mielessään pojalle sellaisen kohtalon, että "ei koskaan palkkatyössä". Mihinkäs uskontoon ja minkäkaltaisiin rukouksiin sinä uskot?

      Uskon vaan hyvään sydämeen, en juuri muuhun.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Pojan luonne on ongelma, joka on tullut epäempaattiseen äitiinsä. Jos suoraa vastausta halusit. Uskon, että tekevä työn löytää. Luonne vaan harraa.

      Näinhän sitä kuvittelisi, jos ei ole koskaan joutunut tilanteeseen kuin poikasi. Sinulla on varmasti työkokemusta jo ajalta ennen suurtyöttömyyttä, joten harhasi työn saamisen helppoudesta on ihan ymmärrettävää.


    • Noi kurssit on niin mukavia verrattuna työelämään, et jos niissä viettää pitkän aikaa ja sit se yhtäkkiä loppuu, niin se voi tehdä jotain hallaa mielenterveydelle. esim. jotkut on nirhannu ittensä.


  • Alkuun: olisipa useampi vanhempi yhtä realisti oman jälkikasvunsa virheistä! Turhan usein sen oman herrantertun huonoja puolia ei haluta millään nähdä ja vika on AINA kaikissa ja kaikessa muussa. Nostan isosti hattua aloittajalle!
    Mutta asiaan! Se on saamattomalle nuorelle yks hailee mitä muut sanoo - muutos lähtee ainoastaan omasta halusta käyntiin.

    Ite nuorempana elättelin pariinkin otteeseen poikaystäväkandeja. Pojille ei ollu koulut maistunu, eikä työtkään oikein innostanu. Jos jostain rahaa sai niin se meni herrojen omiin huveihin, eikä vahingossakaan yhteisiin arkimenoihin. Sitä kun oli itse NIINNN rakastunut ni sulki silmät ja korvat moiselta hyväksikäytöltä. Nyt kun pojat rupeaa ikääntymään, eikä pelkkä renttumainen charmi enää riitä neitosten iskemiseen, on kummasti ruvennut opiskelut ja työt kiinnostelemaan.

    Kun ei kukaan enää pelasta pojan takalistoa liristä, saattaa vihdoin lamppu syttyä päässä. Jos ei enää löydy pinkit lasit päässä haaveilevia tyttösiä maksajiksi, ei kavereita lainaamaan rahaa eikä porukoiltakaan apua heltiä - silloin se oma lusmuilu vasta realisoituu. Niin pitkään kun joku kuitenkin aina seivaa takaliston, ei tule tarvetta nostaa itseään niskasta.

    Oman tuttavapiirin lusmut tytöt ja pojat maksavat nyt kolmekymppisinä kovaa hintaa nuoruuden laiskotteluista. Oljenkorret on käytetty loppuun eikä pelkkä ulkonäkö ja katteettomat lirkuttelut riitä enää. Moni on onneksi herännyt ja aikuistunut vikkelästi. Osa näkee yhä vaan sen oman navan, ja pitää maailmaa epäoikeudenmukaisena vaikka itse on kuoppansa kaivanut. Ketään ei kuitenkaan voi väkisin pakottaa kypsymään ellei sitä omaa tahtoa löydy rahtustakaan. Siitä ei tule kuin muheva riita.

    Vierestä katsominen on rankkaa kun haluaisi tehdä jotain, mutta ei siinä oikein muukaan auta. Tsemppiä aloittajalle, ihana kun pidät tyttöystävän puolia!

    • Realisti on tässä tapauksessa harhainen. Jos paikkoja ei ole, niin ei sitä työtäkään saa. Poika on kurssilla ja toivottavasti saa sitä kautta töitä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Realisti on tässä tapauksessa harhainen. Jos paikkoja ei ole, niin ei sitä työtäkään saa. Poika on kurssilla ja toivottavasti saa sitä kautta töitä.

      Kouluja käynyt, ilmeisesti terveydeltään työkykyinen 24v joka ei ole KOSKAAN ollut palkkatöissä? Kyllä kuulostaa enempi siltä että ihan omasta halusta on kiinni työnsaanti. Jotain löytyy AINA.

      Jos ruoka ja katto pään päällä riittävästi kiinnostaa, rupeaa "huonotkin" työt maistumaan. Jatkuvasti "matalan koulutuksen aloille" haetaan tekijöitä - myyjiä, tarjoilijoita, siivoojia, puhelinmyyjiä, vartijoita... Mikäli niitä oman alan/ koulutustaan vastaavia töitä ei löydy eikä kuitenkaan suostu nielemään ylpeyttään ja tekemään muita töitä, on vika peilissä. <

      Ite kaksi ammattia opiskelleena, ja opiskeluaikoina myyjän ja tarjoilijan töitä tehneenä, ihmettelen joidenkin ihmisten nirsoutta töiden suhteen. Vaikkei väliaikainen työ olisikaan se unelmaduuni jossa ollaan eläkeikään asti, niin voi sitä nyt tovin tehdä. Antaa kummasti perspektiiviä kokeilla eri aloja.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kouluja käynyt, ilmeisesti terveydeltään työkykyinen 24v joka ei ole KOSKAAN ollut palkkatöissä? Kyllä kuulostaa enempi siltä että ihan omasta halusta on kiinni työnsaanti. Jotain löytyy AINA.

      Jos ruoka ja katto pään päällä riittävästi kiinnostaa, rupeaa "huonotkin" työt maistumaan. Jatkuvasti "matalan koulutuksen aloille" haetaan tekijöitä - myyjiä, tarjoilijoita, siivoojia, puhelinmyyjiä, vartijoita... Mikäli niitä oman alan/ koulutustaan vastaavia töitä ei löydy eikä kuitenkaan suostu nielemään ylpeyttään ja tekemään muita töitä, on vika peilissä. <

      Ite kaksi ammattia opiskelleena, ja opiskeluaikoina myyjän ja tarjoilijan töitä tehneenä, ihmettelen joidenkin ihmisten nirsoutta töiden suhteen. Vaikkei väliaikainen työ olisikaan se unelmaduuni jossa ollaan eläkeikään asti, niin voi sitä nyt tovin tehdä. Antaa kummasti perspektiiviä kokeilla eri aloja.

      Työllistyminen ei ole aina helppoa hyvällekään osaajalle nyky-Suomessa. Varastohommiakaan ei välttämättä saa, kokoonpanoon ei mikään käsistään taitamaton esim. pääse, eikä kauppaan välttämättä oteta finninaamaa tai miestä.


  • Neuvo poikaasi. Siitä riskistä huolimatta , että hän suuttuisi ja katkaisisi välit.

  • Tilannettasi tuntematta, nuoren miehen voi olla vaikea saada töitä Suomessa, erityisesti jos hän ei ole ulospäinsuuntautunut. Ahkerana miehenä työharjoittelussa ei monesti tule palkatuksi, vaan otetaan ne jotka on hyvää kaveria. Pojallesi pitäisi oppia enemmän amerikkalaista tekohymyä ja bileasennetta.

    • "Ahkerana miehenä työharjoittelussa ei monesti tule palkatuksi, vaan otetaan ne jotka on hyvää kaveria."

      Olen ollut huomaavinani, että monessa paikassa ovat ne pätemättömimmät tompelot sotkemassa asioita. Poliiseina ne, jotka vähiten sinne sopivat. Tuomareina ne, jotka viis veisaavat oikeasta lain käytöstä. Pappeina harhaoppiset perkeleet. Muiden neuvojina toivottomat tollot, jotka eivät todellakaan pysty näyttämään hyvää esimerkkiä. Minkä takia Suomi näyttää välillä kummalliselta Hörhölältä, surrealismilta?


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Ahkerana miehenä työharjoittelussa ei monesti tule palkatuksi, vaan otetaan ne jotka on hyvää kaveria."

      Olen ollut huomaavinani, että monessa paikassa ovat ne pätemättömimmät tompelot sotkemassa asioita. Poliiseina ne, jotka vähiten sinne sopivat. Tuomareina ne, jotka viis veisaavat oikeasta lain käytöstä. Pappeina harhaoppiset perkeleet. Muiden neuvojina toivottomat tollot, jotka eivät todellakaan pysty näyttämään hyvää esimerkkiä. Minkä takia Suomi näyttää välillä kummalliselta Hörhölältä, surrealismilta?

      Suomessahan on tällä hetkellä se tyyli että vain kauniit ja rikkaat ovat jotain. Ja sekin, että vain minulle kaikki, muista viis. Minä päätän mitkä arvot mulla on ja niitähän sitten löytyy joka lähtöön.

      Toisen ihmisen kunnioittaminen ja arvostaminen luo yhteistä hyvää - ei toisten haukkuminen ja vähättely. Ymmärrän keskustelun aloittajaa. On raskasta nähdä kuinka poika toimii - on kädetön asian suhteen. Kuitenkin ajattelen, että sinulla on vielä yksi vaihtoehto. Rukous. Se väylä on auki 24/7.


  • Salli sisäisen rouvasi kasvaa.

  • Oletko ajatellut ettei tyttöjen ja poikien roolit ole nykyisin niin selvät kuin ennen?
    Olisiko mahdollista että poikasi maksaa tytölle niinsanotusti luonnossa?

    • Se nyt tästä vielä puuttuisi, että lapsi tulisi. Sitä pelkäänkin, että tyttö joutuisi vielä enemmän pulaan.


  • "Kasvattamisella" ei ole enää mahdollisuutta vaikuttaa täysikäiseen lapseen. Hän on lapsi enää sukulaisuuden mielessä, muttei siinä mielessä, että vanhempien mielipiteet olisivat keskimäärin parempia.

    Tämän tietäen eduskunta on harkinnut täysikäisyysrajaksi 18 vuotta.

    • Miten itse toimisit tässä asiassa?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miten itse toimisit tässä asiassa?

      Jos olisin kerinnyt vastata, olisin kannattanut toimettomuutta.


  • Poikasi on täysi-ikäinen ja on itse vastuussa elämästään ja päätöksistään. Toki sinä voit puuttua ja neuvoa mutta kun tunnut pitävän itseäsi kovin empaattisena (verrattuna vaimoosi) mieti miltä sinusta tuntuisi, jos joku tulisi neuvomaan sinua miten elää. Koska ei varmastikaan sinun elämäntyylisi ja -asenteesi viehätä kaikkia.

    Minä taas olen vaimosi asennoitumisen kannalla eli lapsi elää omaa elämäänsä ja ainoa, mitä voi tehdä on rakastaa ja sietää. Toki voit keskustella, ja pitääkin lapsesi kanssa, mutta neuvominen aikuista miestä on asia erikseen.

    Kannattaisi miettiä, miksi et arvosta poikaasi tai hänen elämäänsä. Ja mikä tuossa kuvioissa sinua niin häiritsee ja hävettää, kuten kirjoitit?

    • Jaaha, elämäntyylejä on monia. Ei minua haittaa vaikka kuka omaani arvostelisi. Teen niinkuin itse oikeaksi katson. Parhaani teen tämänkin asian suhteen. Kiitos kaikille mielipiteistä. Eikä sitä siinä mielessä tarvi miettiäkkään koska karma antaa jokaiselle tekojensa ja tekemättä jättämisien mukaan. En vaan haluaisi omilleni huonoa karmaa ja siksi haluaisin opettaa. Hyvää syksyn jatkoa kaikille ja pitäkää huoli toisistanne.


  • Ymmärrän hyvin huolen ja pointtisi. Ja tuohan on karhunpalvelus hänelle: mitenpä pärjäisi sitten, jos joku päivä tämä tyttö ei enää elättäisikään. Lähtisin kuitenkin lähestymään poikaa asiassa positiivisen kautta: kannustamalla ja innostamalla työelämään/opintoihin tai auttamalla löytämään mielenkiinnon kohteita. Useinkaan muutosmotivaatio ei herää silloin, jos lähestytään tuomitsevasti tai ”käskien”. Voithan myös puhua suoraan tytön kanssa, miten hän itse kokee tilanteen. Ehkäpä voitte yhdessä tukea poikaa kiinnittymään työelämään tai opiskeluun. :)

    • Juuri näin, kannustuksen ja innostuksen kautta. Entäpä jos tekisitte jotain miesten juttuja yhdessä? Pääsisit jutun juureen, keskustelisitte hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan. On totta, että työn saanti ei ole helppoa. Hyvä, että hän käy edes kurssilla.
      Työkokeilu on monelle mahdollisuus löytää oma tuleva ura. Työkokeilupaikkoja on kohtuu helppo saada, koska työnantajalle kokeilija on maksuton. Korvaus on vaatimaton, mutta voi avata reitin ammattiin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Juuri näin, kannustuksen ja innostuksen kautta. Entäpä jos tekisitte jotain miesten juttuja yhdessä? Pääsisit jutun juureen, keskustelisitte hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan. On totta, että työn saanti ei ole helppoa. Hyvä, että hän käy edes kurssilla.
      Työkokeilu on monelle mahdollisuus löytää oma tuleva ura. Työkokeilupaikkoja on kohtuu helppo saada, koska työnantajalle kokeilija on maksuton. Korvaus on vaatimaton, mutta voi avata reitin ammattiin.

      Nuo työkkärin pilipalikurssit ovat aivan vihonviimeisiä "koulutuksia" jos ajatellaan töiden saamista. Niiden kautta et töitä saa, jos menet johonkin "harjoittelupaikkaan" sua pidetään siellä se muutama kuukausi, potkitaan pois ja otetaan uusi ilmainen työntekijä tilalle.


  • Se on tämä nykyajan kasvatus.
    Veltostelijoita pitäisi antaa kunnolla selkään silloin tällöin, jos ei vauhtia muuten löydy.

    • Tuon, kun menee tekemään, ja selkään saaja tekee rikosilmoituksen, niin äkkiä oletkin saanut tuomion pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä. Jos nämä vuoden miekka ja kivi menetelmät jätettäisiin sinne jonnekkin.


  • Itselläkin lusmuiluvaihe päällä, aiemmin olin kova käymään töissä ja päivät venyi välillä todella pitkiksi, parhaimpina vuosina ollut 34t vuositulot mutta nyt tänävuonna kun alle 4kk sisällä saa potkut kahdesta työpaikasta peräkkäin niin se laittoon miettimään ja nyt on 6kk työttömyyttä ja varmaan jatkuukin ainakin niin kauan kun säästöt ja ansiosidonnaiset on nautittu.

    Siis kumminkin reilusti alle 30v kyseessä niinkuin minäkin, tiedän monta jotka on aloittaneet työelämän vasta poikasi iässä tai vähän myöhemminkin mutta siinä on kyllä korkeakouluopinnot takana, silti alottajan tapauksesta en olisi yhtään huolissaan.

  • Kyllä tajuaa sen jälkeen kyn tyttöystävä jättää ja kukaan ei sitä leipää pöytään ole tuomassa

  • Aloittajan suurin ongelma poikansa tilanteessa taitaa olla oma itsetunto. Vaikuttaa siltä että haluaa isänä näyttää että poikansa on onnistunut. Liian vaikeaa myöntää että tällä hetkellä ei mene pojalla kovin hyvin. Siitä ei varmaan isukin saama arvostus mihinkään heilahda miten pojalla menee. Vai lieneekö kyseessä syyllisyyden tunteen voimakas olemassa olo että ei ole tehnyt isänä tarpeeksi. Jokainen tietty tuntee niinkuin tuntee. Mutta kyllä kannattaisi vähän viilennellä omia ajatuksiaan niin ei tunnu niin pahalta. Ei vaimokaan varmaan ole epäempaattinen, ehkä ymmärtää ettei aikuista poikaa voi vanhemmatkaan ikuisesti elättää. Vaimo osaa ottaa asian rennommin. En halua loukata, kerroin vain mitä ajatuksia itselle heräsi.

    • Vaimo ottaa asian rennommin? Eli ei välitä minkään vertaa kummastakaan ei omasta pojasta tai miniäehdokkaasta. Vuokran maksamalla silloin tällöin menee viesti myös pojalle perille ja häpeä on hänellä takuulla suuri. Ja puhua asiasta edes tuskin tarvitsee, tuon pitäisi toimia tehokkaana viestinä jo itsessään. Itse asiassa poika saa mahdollisuuden kerätä kunniansa rippeet kaikessa hiljaisuudessa


  • Näin tasaarvon kannalta monet naiset siipeilevät..

  • Koivuniemen herra se on kasvattanut monet jukuripäät.

  • Parasta kun ohimennen kyselet aina välillä miten on työhakemuksia laitellu.

  • Että osaat olla vanhanaikainen! Miksi pidät yllä stereotypiaa, että miehen pitää elättää naisensa? Mitä sitten haluaisit hänen tekevän? Menevän töihin jonnekin, jossa ollaan Facebookissa koko päivä? Työpaikat ovat nykyään lusmuilijoiden kohteita. Harjoittelijat tekevät kaikki hommat. Olen kokenut asian. Esimiehet ovat olevinaan isoja pamppuja koska osaavat ajaa autoa.

    Suomessa on vapaana työpaikkoja, joihin oteta työntekijöitä. Nissä on jo ulkomaalaiset paiskimassa 3 e / tunti. Miksi he palkkaisivat sellaisen jolle pitää maksaa palkan lisäksi eläkeedut ja joista menee Tyelit, vakuutukset sun muut? Virosta ja Venäjältä saa halpaa työvoimaa - käske häntä muuttamaan sinne, niin saa töitä Suomesta.

    Ja mitä sinä teet? Keskustelet täällä?

    Ei työ tekemällä lopu, vaari!

    • Aika kärjitstetysti kirjoitit. Raksapuolella onkin varmasti näitä lähes nollapalkalla olevia ulkomaalaisia töissä, tai pimeällä palkalla. Edelleenkin löytyy työpaikkoja, missä vaaditaan osaamista, ja siitä osaamisesta maksetaan. Itellä peruspalkka lähentelee 3000€:a ja tähän tulevat vuorolisät päälle. Eli ollaan aika kaukana 3€/h palkasta.


  • Suomi on turhapurojen maa eikä siitä paremmaksi muutu vaikka kuinka "röitä" paiskisi.
    Kokoomus teki sellaiset kikysopimukset sipilän johdolla ettei töissä kannata enää olla.
    Näe poikasi enemmänkin porvaripolitiikan uhrina kuin laiskurina.

    • Näin on ahneus ja politiikka yhdess tuhoaa suomen miten me pärjättiin ja kouluttauduttiin
      63 pennin tuntipalkala ei opintorajoja eikä lainoja työllä tienattu vuosien kouluputki.


  • Tässä on kyse eettisistä arvoista, joita ihmisillä pitäisi olla jos on tarpeeksi sivistynyt

  • Mitä tarkoitat "poikasi pelaa homman kotiin" oletko narsisti?

  • Sodassa ainakin pojista tuli miehiä. Tarvittais Venäjää apuun.

  • Aloittaja, on suorastaan ihana huomata, että maailmassa on vielä hyvyyttä olemassa. Uskon, että vaikka poikasi tyttöystävällä ei paljon muita puolenpitäjiä elämässä ole nii ainakin sinä, se voi vielä kenties johtaa johonkin todella arvokkaaseen. Itse olen myös vailla kenenkään aikuisen tukea ollut hyvin nuoresta ja jos olisi poikaystävän perhekin ollut etäinen ja huonot arvot omaava niin en tiedä missä olisin. Olin nuorena hyvin sulkeutunut rääpäle vailla kunnon sukulaisia, häpesin taustaani mutta poikaystävän perhe oli viisas ja ehkä kuitenkin näki minussa jotain kunnollista kun pikku hiljaa pystyin heille avautua ja hyvin minulla on mennytkin, naimisissa ollaan ja ihanat lapset saatu. Arvostan aloittajaa kuuhun ja takaisin.

  • Oma tyttäreni opiskelee. Kroonisesti sairaana ei kykene töitä tekemään opiskelujen ohella. Koulussa läsnä oleminen, läksyt ja arkiaskareet 300km päässä äidistä, 15vuotiaasta lähtien, on ollut tuolla kunnolla ääriraja. Toki autetaan, missä voidaan.
    Jos poikasi on kirjoilla tytön asunnossa, niin mahtaako hän saada tukia?
    Itse ohjeistaisin avoimeen keskusteluun pöydän äärellä. Jokainen saisi sanoa, mikä huolettaa ja tulisi kuulluksi, ilman tyrmäystä ja päälle puhumista. Tyttöä voi rohkaista, että nyt on hetki puhua, jos mikä mieltä painaa, että tässä yritetään yhdessä löytää keinoja ja auttaa.
    Että välität heistä molemmista ihan aidosti.
    Ja arvostat suuresti tytön yrittämistä ja pyrkimyksiä lähtökohdat huomioon ottaen. Se, kenellä on vaikeuksia ollut, osaa arvostaa sitä, kun toinen on ajatellut hänen tilaansa ja saa sitkeydestään kiitokset.
    Omaani verraten, tyttö voi olla kiitollinen kotiaskareiden hoitamisestakin ja poikaasi voi myös kehua, että on opetellut kotityöt.
    Valitettavaa on, että kaikki maksaa, esim opinnot, kirjat..
    Ilman rahaa ei selviä; asuminen, ruoka, terveydenhoito..
    Ihan näiden reaaliteettien keskusteleminen rauhallisesti yhdessä.
    Ihan loistavaa, kuinka välität tytönkin jaksamisesta!
    Kiitos tytön puolesta!

  • Minun aikanani armeija opetti että toisen saappaissa ei juosta jos kissa silität sitä saat silittää aina joka ei poteroansa kaiva niin ei se sitä tarvitse

  • Se että on rankoista, vastoinkäymisten sävyttämistä oloista selvinnyt työelämään on jo jotain ihanan ihmeellistä. Se kertoo kärsivällisyydestä, sinnikkyydestä ja siitä, että sellaisella on ollut edes ihan muutama hyvä ihminen elämässään. Sellainen ihminen on kultaakin kalliimpaa, hän on näyttäytynyt sinulle alussa sulkeutuneena, outona, pelokkaana ja miltä nyt orpo voi näyttää, mutta hänen sisällään on ollut jotain mikä on arvokkaampaa kun kenenkään pumpulissa kasvaneen tiedot ja taidot yhteensä. Yleensä huonon taustan omaava osaa arvostaa juuri hyvyyttä, läheisyyttä ja kaikkea sellaista mistä uusi elämä lähtee käyntiin, siihen tarvitaan myös työpaikka.

  • Näitä tapauksia tiedän omassa ikähaarukassani paljon 22-26v yleensä molemat osapuolet ovat helvetin tyhmiä tapauksia joille muut naureskelee seläntakana..

    • Tiedän tiedän, älä itse naureskele koska loppupeleissä he voivat voittaa jos selviävät hengissä. Nyt heille tottakai naureskellaan, mutta ajattele he ovat vielä hengissä kaikesta huolimatta. Helppohan on naureskella ihmisten jotka eivät totuutta tiedä. Totuuden valjetessa naurajien naamat kalpenee ja toivottavasti ymmärtävät hävetä ja pyytää anteeksi. Puolusta heitä mieluummin ja kenties saat itsellesi joskus palkinnon.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tiedän tiedän, älä itse naureskele koska loppupeleissä he voivat voittaa jos selviävät hengissä. Nyt heille tottakai naureskellaan, mutta ajattele he ovat vielä hengissä kaikesta huolimatta. Helppohan on naureskella ihmisten jotka eivät totuutta tiedä. Totuuden valjetessa naurajien naamat kalpenee ja toivottavasti ymmärtävät hävetä ja pyytää anteeksi. Puolusta heitä mieluummin ja kenties saat itsellesi joskus palkinnon.

      Tunnen myös tapauksen missä perheen nuorimmainen on päättänyt selviytyä. Apua hänellä ei sairaasta perheestään ole, oman käden kautta mennyt kaksi perheenjäsentä eikä taloudellista tukea ole ja ihmiset vain puhuvat pahaa heistä. Tämä suloinen tyttö kuitenkin on saanut töitä, toki on sulkeutunut mutta hänestä näkee, että hän raivaa tiensä voittoon. Hän on muuttanut toiselle paikkakunnalle ja luulen ettei halua kovin helpolla kertoa sukunimeään vielä pitkään aikaan. Hänestä ollaan vielä ylpeitä harva pystyy niistä lähtökohdista. Luulen, että jumalalla on aivan erityinen tarkoitus näille jotka tekevät mahdottomasta mahdollisen.


  • Määki tykkää kovaosaisista, he ovat just parhaita....eivät kiusaa eikä valita turhista

  • Kasvatus olisi pitänyt hoitaa jo ennen täysi-ikäisyyttä nyt jo liian myöhäistä

  • Ovat keskenään voineet sopia minkä vaan siili turha muiden puuttua

SEISKA.FI

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.