Kun Kokkolakin täyttää ensi vuona 400-vuotta, olisi syytä kutsua Venäjän Putinkin mukaan juhliin. Sen lisäksi Ruotsin kuningas Kaaarle Kustaas ekä tietysti Sauli Niinistö. Olisihan se mukava nähdä nämä kolme herraa valtaistuimella Sauli siinä keskellä, ja muistella sortovuosia. Voisi korvauksia myös vaatia valoittajavuosista.
Elettiin Krimin sodan vuosia, tarkalleen kesäkuun seitsemättä vuonna 1854. Kokkolan edustan taistelu jäi historiaan Halkokarin kahakkana, joka päättyi kokkolalaisten hyväksi. Suomalaisten ja Kokkolalaisten aktiivisuus Krimin sodassa on vaikuttanut maan historiaan enemmän kuin moni arvaakaan.Keisari tietysti tulkitsi asian niin, että suomalaiset haluavat puolustautua.
Krimin sodan myötä autonomia ”hyppäsi eteenpäin”, kun keisari vaati, että Suomessa uudistetaan muun muassa koulutusta ja Ruotsin aikaisia lakeja. 1863 keisari kutsui säätyvaltiovaltiopäivät kokoon, ensimmäisen kerran yli 50 vuoteen.
Siihen saakka Suomi oli ollut pitkään takapajula.–Tilanne oli hassu. Ruotsi oli lähtenyt menemään omia reittejään, mutta ruotsalainen tila, vuoden 1809 lainsäädäntö jäi valtaan. Olimme kuin pakastettu Ruotsi.
Suomen kieli joutui taistelemaan oikeutensa rahvaan kielen asemasta tasavertaiseksi eliittiruotsin rinnalle ja Suomen autonomian aika Venäjän yhteydessä tarjosi asialle loistavan mahdollisuuden. Venäjän jalo keisari, vapauttajatsaari Aleksanteri II, juuri se, jolla on patsas Suurkirkon edessä Senaatintorilla, antoi suomen kielelle tasavertaiset oikeudet ruotsin rinnalle 1863.Kun Aleksanteri liittoutui suomalaisten fennomaanien kanssa ja voi hyvin sanoa, että ilman tuota mahtavaa ja jaloa liittolaista minäkin näpyttelisin tämän tekstin ruotsiksi.
Tämän jälkeen Suomi alkoi vasta kehittymään. Tänne nousi kukoistavia kaupunkeja ja upeita rakennuksia. Koulutus, kirjallisuus , kulttuuri, kieliidenttitteetti ,isänmaallisuus , taide sekä tiede mm. nousi tämän myötä. Maahan virtasi ulkomaalaisia sijoittajia ja teollisuuskin alkoi kukoistamaan. Ruotsin vallan aikana esim. Pohjanmaa oli vain lohen, tervan ja turkisten ryöstöpaikka, jota vietiin paljon Ruotsin puolelle. Vaasan ja Kokkolan alue taisi olla välillä koko Suomen tervan viennin keskus.
Elettiin Krimin sodan vuosia, tarkalleen kesäkuun seitsemättä vuonna 1854. Kokkolan edustan taistelu jäi historiaan Halkokarin kahakkana, joka päättyi kokkolalaisten hyväksi. Suomalaisten ja Kokkolalaisten aktiivisuus Krimin sodassa on vaikuttanut maan historiaan enemmän kuin moni arvaakaan.Keisari tietysti tulkitsi asian niin, että suomalaiset haluavat puolustautua.
Krimin sodan myötä autonomia ”hyppäsi eteenpäin”, kun keisari vaati, että Suomessa uudistetaan muun muassa koulutusta ja Ruotsin aikaisia lakeja. 1863 keisari kutsui säätyvaltiovaltiopäivät kokoon, ensimmäisen kerran yli 50 vuoteen.
Siihen saakka Suomi oli ollut pitkään takapajula.–Tilanne oli hassu. Ruotsi oli lähtenyt menemään omia reittejään, mutta ruotsalainen tila, vuoden 1809 lainsäädäntö jäi valtaan. Olimme kuin pakastettu Ruotsi.
Suomen kieli joutui taistelemaan oikeutensa rahvaan kielen asemasta tasavertaiseksi eliittiruotsin rinnalle ja Suomen autonomian aika Venäjän yhteydessä tarjosi asialle loistavan mahdollisuuden. Venäjän jalo keisari, vapauttajatsaari Aleksanteri II, juuri se, jolla on patsas Suurkirkon edessä Senaatintorilla, antoi suomen kielelle tasavertaiset oikeudet ruotsin rinnalle 1863.Kun Aleksanteri liittoutui suomalaisten fennomaanien kanssa ja voi hyvin sanoa, että ilman tuota mahtavaa ja jaloa liittolaista minäkin näpyttelisin tämän tekstin ruotsiksi.
Tämän jälkeen Suomi alkoi vasta kehittymään. Tänne nousi kukoistavia kaupunkeja ja upeita rakennuksia. Koulutus, kirjallisuus , kulttuuri, kieliidenttitteetti ,isänmaallisuus , taide sekä tiede mm. nousi tämän myötä. Maahan virtasi ulkomaalaisia sijoittajia ja teollisuuskin alkoi kukoistamaan. Ruotsin vallan aikana esim. Pohjanmaa oli vain lohen, tervan ja turkisten ryöstöpaikka, jota vietiin paljon Ruotsin puolelle. Vaasan ja Kokkolan alue taisi olla välillä koko Suomen tervan viennin keskus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eiköhän se Putin tule sieltä kavereineen. Ehtineekö vielä ensi vuonna, jää nähtäväksi.