Testamenttiin ehto lastenlasten perinnön viivästyttämisestä?

Oikeuskirjallisuus on näennäisesti ohjaava, se/ne ei ole lainkäyttöoppaita, kuten ei moni muukaan täällä raakuttu asia.

Ensiksi, testamentti joka ohittaa rintaperillisen oikeuden perintöön (lakiosa) on siltä osin pätemätön, muttei ole lain mukaan moiteperuste ja jotka on lueteltu perintökaaressa.

Toiseksi, testamentilla voidaan valvoa täysin sitä milloin joku voi saada perinnön haltuunsa, se on perinnönjättäjän tahtotila, ei oikeustila.

Oikeuskäytäntö on, että vainajan viimeistä tahdonilmaisua noudatetaan ja niin tehdään myös täysi-ikäisten ollessa kyse (henkilökohtainen kokemus), vainaja määräsi omaisuutensa omistuksen muulle, mutta hallintaoikeuden eri taholle ja kun hallintaoikeus loppuu, niin omaisuus siirtyy vasta sitten omistukselliseen hallintaan.

Kyse oli siis täysi-ikäiset perijät, eli kyseessä oli määräajallinen määräys ja ajatella, yli 18 vuotiaille henkilöille, osa taisi olla jopa 50, eli täysin pätevä tahdon ilmaisu on tuo alaikäisille jätettävä omaisuuserä jonka saavat haltuunsa vasta 25 vuotta täytettyään, eli määräajallisesti kukin saa omaisuuden hallintaansa eri aikoina

Eli mitä sinä nyt pupelsit noinkin pitkästi, esittäen muka joitain kirjallisuuksiakin, voi hellanlettas sentään näitä 'tietäjiä'...

Anonyymi kirjoitti:

Oikeuskirjallisuus on näennäisesti ohjaava, se/ne ei ole lainkäyttöoppaita, kuten ei moni muukaan täällä raakuttu asia.

Ensiksi, testamentti joka ohittaa rintaperillisen oikeuden perintöön (lakiosa) on siltä osin pätemätön, muttei ole lain mukaan moiteperuste ja jotka on lueteltu perintökaaressa.

Toiseksi, testamentilla voidaan valvoa täysin sitä milloin joku voi saada perinnön haltuunsa, se on perinnönjättäjän tahtotila, ei oikeustila.

Oikeuskäytäntö on, että vainajan viimeistä tahdonilmaisua noudatetaan ja niin tehdään myös täysi-ikäisten ollessa kyse (henkilökohtainen kokemus), vainaja määräsi omaisuutensa omistuksen muulle, mutta hallintaoikeuden eri taholle ja kun hallintaoikeus loppuu, niin omaisuus siirtyy vasta sitten omistukselliseen hallintaan.

Kyse oli siis täysi-ikäiset perijät, eli kyseessä oli määräajallinen määräys ja ajatella, yli 18 vuotiaille henkilöille, osa taisi olla jopa 50, eli täysin pätevä tahdon ilmaisu on tuo alaikäisille jätettävä omaisuuserä jonka saavat haltuunsa vasta 25 vuotta täytettyään, eli määräajallisesti kukin saa omaisuuden hallintaansa eri aikoina

Eli mitä sinä nyt pupelsit noinkin pitkästi, esittäen muka joitain kirjallisuuksiakin, voi hellanlettas sentään näitä 'tietäjiä'...

Lue lisää

Oletko sinä Nix Nax?

Höpötystä!

1. Kun testaattorin lapsi elää, lapsenlapsella ei ole lakiosaoikeutta.

2. Testaattori voi pätevästi määrätä, että lapsenlapsi saa perinnön omistukseensa, mutta hallintaansa vasta 25-vuotiaana ja että omaisuutta siihen asti lapsen lukuun hallitsee lapsen vanhempi.

Palstan kestohupimaakari Lowetorder lienee asialla, keneltäkään muulta moisia hassutuksia tuskin voi odottaa.

"Erkki Salonoja kuoli vuonna 1987 ja Jussi Salonoja sai isosetänsä hänelle testamenttaaman perinnön haltuunsa vuonna 2001 täytettyään 25 vuotta, Ennen kuin Jussi Salonoja täytti 25 vuotta, Erja-yhtymässä valtaa käytti hänen isänsä Pekka Salonoja. Jussi oli kuitenkin mukana yhtiön toiminnassa ja istui muun muassa Blues Hockey Oy:n hallituksessa." Kertooko tämä jotain, vaikka kyseessä ei olekaan lapsenlapsi? Loweoderi: älä puutu tähän

Kyllä edunvalvoja voidaan määrätä aikuisellekkin. Ikä on sivuseikka.

"Kiinteän omaisuuden osalta maakaari rajoittaa testamentin muotoa, sillä purkavat ja lykkäävät ehdot voivat olla voimassa vain viisi vuotta."

Tämä on väärää tietoa, koska maakaari rajoittaa lykkääviä ja purkavia ehtoja vain kiinteistön KAUPASSA. Testamentissa voidaan antaa pätevästi tällainen ehto.

Anonyymi kirjoitti:

"Kiinteän omaisuuden osalta maakaari rajoittaa testamentin muotoa, sillä purkavat ja lykkäävät ehdot voivat olla voimassa vain viisi vuotta."

Tämä on väärää tietoa, koska maakaari rajoittaa lykkääviä ja purkavia ehtoja vain kiinteistön KAUPASSA. Testamentissa voidaan antaa pätevästi tällainen ehto.

Lue lisää

Lienet ihan oikeassa, ja itse tulkitsin asian toisin. Testamenttiin perustuvan saannon lainhuudatusaikahan alkaa nyt siitä, kun testamentti saa lainvoiman taikka siitä, kun perinnönjako tai ositus saa lainvoiman.

Ilmeisesti rekisteriin olisi nyt vain tehtävä vallintarajoituksia.

Tulkitsin aluksi (ilmeisen virheellisesti) että testamentin sekä kiinteistön kauppojen molempien ollessa määrämuotoisia oikeustoimia, maakaari nyt määräisi lykkäävän ehdon ylärajaksi myös tässä tapauksessa kiinteän omaisuuden osalta viisi vuotta.

Näen kuitenkin niin, että saattaa hyvinkin olla kaikkien osapuolten etujen vastaista, että maan käyttöä rajoitettaisiin epätarkoituksenmukaisesti ja että testamentin ehdon mukaisesti lykkäävä ehto olisi voimassa vaikkapa viisymmentä tai sata vuotta. Liekö tällaisessa tapauksessa MK12:5 mukaisella vallintarajoituksella ylärajaa, vai silloin tulisi testattorin tahdon vastaisesti hakea poikkeuslupaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Kiinteän omaisuuden osalta maakaari rajoittaa testamentin muotoa, sillä purkavat ja lykkäävät ehdot voivat olla voimassa vain viisi vuotta."

Tämä on väärää tietoa, koska maakaari rajoittaa lykkääviä ja purkavia ehtoja vain kiinteistön KAUPASSA. Testamentissa voidaan antaa pätevästi tällainen ehto.

Lue lisää

Myös ositus-ja perinnönjakosopimuksiin sekä testamenttiin voidaan ottaa lykkääviä tai purkavia ehtoja. Tällainen saantoon jätettävä lepäämään MK 12:2:1k:n nojalla. Näihin tilanteisiin eivät sovellu MK 2:2 ja 12:2.2. Tämä tarkoittaa ensinnäkin, että ehdon voimas-saololle ei ole laissa säädetty maksimiaikaa. Myöskään ei ole säädetty mitään kannemääräaikaa, jonka kuluessa ehtoon olisi vedottava. Tästä seuraa, ettei näissä tapauksissa lepäämään jättämistä voida tehdä uhalla, että lainhuutomyönnetään hakijalle viran puolesta, mikäli tiettyyn ajankohtaan mennessä ehtoon ei ole vedottu. Lepäämään jättämistä koskevassa päätöksessä hakijaa kehotetaan toimittamaan määräajassa selvitys siitä, että saanto on käynyt lopulliseksi tai pyytämään hakemuksen jättämistä edelleen lepäämään uhalla, että hakemus jätetään muuten tutkimatta. (-Maanmittauslaitos)

Anonyymi kirjoitti:

Myös ositus-ja perinnönjakosopimuksiin sekä testamenttiin voidaan ottaa lykkääviä tai purkavia ehtoja. Tällainen saantoon jätettävä lepäämään MK 12:2:1k:n nojalla. Näihin tilanteisiin eivät sovellu MK 2:2 ja 12:2.2. Tämä tarkoittaa ensinnäkin, että ehdon voimas-saololle ei ole laissa säädetty maksimiaikaa. Myöskään ei ole säädetty mitään kannemääräaikaa, jonka kuluessa ehtoon olisi vedottava. Tästä seuraa, ettei näissä tapauksissa lepäämään jättämistä voida tehdä uhalla, että lainhuutomyönnetään hakijalle viran puolesta, mikäli tiettyyn ajankohtaan mennessä ehtoon ei ole vedottu. Lepäämään jättämistä koskevassa päätöksessä hakijaa kehotetaan toimittamaan määräajassa selvitys siitä, että saanto on käynyt lopulliseksi tai pyytämään hakemuksen jättämistä edelleen lepäämään uhalla, että hakemus jätetään muuten tutkimatta. (-Maanmittauslaitos)

Lue lisää

Ap:n tilanne ei sisälly mainitsemaasi maakaaren säännökseen. Ap:n tapauksessa LAPSENLAPSI SAA (RAJOITETUN) OMISTUSOIKEUDEN. Lainhuutoa ei jätetä lepäämään, vaan lainhuuto annetaan lapsenlapselle heti siten, että hallintaoikeus on toisella taholla, kunnes lapsenlapsi täyttää 25 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Ap:n tilanne ei sisälly mainitsemaasi maakaaren säännökseen. Ap:n tapauksessa LAPSENLAPSI SAA (RAJOITETUN) OMISTUSOIKEUDEN. Lainhuutoa ei jätetä lepäämään, vaan lainhuuto annetaan lapsenlapselle heti siten, että hallintaoikeus on toisella taholla, kunnes lapsenlapsi täyttää 25 vuotta.

Lue lisää

Näitä asioitahan tässä on jonkin verran pyöritelty eri henkilöiden kanssa eilisestä saakka... Meillä ei taida edes olla tiedossa, liittyykö perintöön kiinteää omaisuutta.

Ap. kuitenkin kertoi itse näin: "...(vielä alaikäiset) lapset saavat perinnön haltuunsa vasta täytettyään 25 vuotta. Siihen asti lasten huoltajalla/edunvalvojalla olisi perintöön vain hallintaoikeus."

Ap. on siis (joko ilmeisen virheellisesti, tehottomasti tai ainakin epäselvästi) kuvitellut, että lapsenlapselle annetaan sekä omistus- että hallintaoikeus vasta vuosien kuluttua. Näin tulkitsin avausta. Tällä hetkellähän tilanne on kuitenkin siten, että omistusoikeus siirtyisi heti ja hallintaoikeus vasta myöhemmin. Jos omistusoikeus siirtyy heti, ei liene mitään estettä, etteikö lainhuutoa tehtäisi heti.

On myös tällä hetkellä jo selvää, että toissijainen (alaikäinen) perillinen ei saa alaikäisyysvähennystä, sillä sen saa vain ensisijainen rintaperillinen.

Noinhan se on. Saman sanoin hieman pelkistetymmin. Iät ajat on ollut täysin selvää, että testaattori voi pätevästi määrätä, että testamentinsaajan omistusoikeudella saamaan omaisuuteen hallintaoikeus siirtyy testaattorin määräämänäajankohtana ja että hallintaoikeus siihen asti on saajan lakimääräisellä TAI MUULLA nimetyllä henkilöllä.

Tällainen muu henkilö tuli aikanaan laatimissani testamenteissa kysymykseen usein avioeron jälkeen, kun testaattori ei luottanut siihen, että hänen lapsensa toinen vanhempi olisi sopiva hallitsemaan lapselle testamentattua omaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se on. Saman sanoin hieman pelkistetymmin. Iät ajat on ollut täysin selvää, että testaattori voi pätevästi määrätä, että testamentinsaajan omistusoikeudella saamaan omaisuuteen hallintaoikeus siirtyy testaattorin määräämänäajankohtana ja että hallintaoikeus siihen asti on saajan lakimääräisellä TAI MUULLA nimetyllä henkilöllä.

Tällainen muu henkilö tuli aikanaan laatimissani testamenteissa kysymykseen usein avioeron jälkeen, kun testaattori ei luottanut siihen, että hänen lapsensa toinen vanhempi olisi sopiva hallitsemaan lapselle testamentattua omaisuutta.

Lue lisää

Tämä voidaan määrätä testamentissa ettei aviopuolisolla ole minkäänlaista iiketta omaisuuteen,

Tässä taas yksi palstan innokkaista mutu-tietäjistä. Tämä yksinkertaisuus ei ymmärrä sitä, että nyt po. tapauksessa vanhemman hallintaoikeus EI perustu holhoustoimilakiin eikä lakiin lapsen huollosta, vaan testamenttimääräykseen! Sanottu määräys on pätevä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä taas yksi palstan innokkaista mutu-tietäjistä. Tämä yksinkertaisuus ei ymmärrä sitä, että nyt po. tapauksessa vanhemman hallintaoikeus EI perustu holhoustoimilakiin eikä lakiin lapsen huollosta, vaan testamenttimääräykseen! Sanottu määräys on pätevä.

Lue lisää

Oletko Nix Nax?

"Sun kirjoituksista tuli ilmi se että vanhempi hallitsee kaikkea lapsen omaisuutta 25 ikävuoteen asti.Ole tarkkana mitä kirjoitat porkkana."

Mitä höpötystä!!! Testamentista jatestamentin ehdosta tässä on kysymys, ei "kaikesta lapsen omaisuudesta". Voi yksinkertaisuutta!!! Että voi luetun ymmärtäminen olla joillekin vaikeaa!

Jos lapsen etu on juurikin se, että hän saa perinnön omistukseensa vasta muutaman vuoden 'kypsyttyään' täysi-ikäistymisen jälkeen. Elossa oleva vanhempi ja isovanhempi haluavat, ettei lapsi tuhlaa perintöään ja samalla tuhoa omaa elämäänsä 'hunsvottivaihetta' eläessään ja siksi haluavat tehdä tällaisen ehdon testamenttiin. Lapset perivät suoraan isovanhempansa, koska kyseinen isovanhempien lapsi on kuollut.

"Toisaalta tuossa tulee kyseeseen myös eturistiriita kun lapsen elossa oleva vanhempi on myös pesän osakas ,silloin tarvitaan edunvalvojan sijainen ja hän todennäköisesti tulisi vaatimaan lakiosuutta lapselle."

Ymmärrys ohoi! Olen jo aiemmin todennut, että lapsenlapsella, kun hänen vanhempansa (perittävän lapsi) elää, EI OLE LAKIOSAOIKEUTTA (oikeus on lapsella). Tokihan vaatia saa, mutta tässä tapauksessa vaatimus ei johda mihinkään.

Asiallinen huomautus.

Testamenttaan omaisuuteni seuraavasti:

Kuolemani jälkeen elossa olevat lapsenlapseni saavat määräosan omaisuudestani omistukseensa tasan jaettuna. Kyseisen määräosan omistusoikeus siirtyy heti kuolemani jälkeen, mutta omaisuuden hallintaoikeus on lapsenlapseni vanhemmilla tai heidän kuoltuaan tarkoitusta varten määrättävällä edunvalvojalla, kunnes testamentin edunsaajat täyttävät kukin kaksikymmentäviisi (25) vuotta. Kaksikymmentäviisi vuotta täytettyään kullakin on perimäänsä omaisuuteen sekä täysi hallinta- että omistusoikeus.

Tämä testamentti ei loukkaa rintaperillisteni elossa ollessaan jo saamiaan lakiosuuksia.

Kopio loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

Testamenttaan omaisuuteni seuraavasti:

Kuolemani jälkeen elossa olevat lapsenlapseni saavat määräosan omaisuudestani omistukseensa tasan jaettuna. Kyseisen määräosan omistusoikeus siirtyy heti kuolemani jälkeen, mutta omaisuuden hallintaoikeus on lapsenlapseni vanhemmilla tai heidän kuoltuaan tarkoitusta varten määrättävällä edunvalvojalla, kunnes testamentin edunsaajat täyttävät kukin kaksikymmentäviisi (25) vuotta. Kaksikymmentäviisi vuotta täytettyään kullakin on perimäänsä omaisuuteen sekä täysi hallinta- että omistusoikeus.

Tämä testamentti ei loukkaa rintaperillisteni elossa ollessaan jo saamiaan lakiosuuksia.

Kopio loppuu.

Lue lisää

Jos lapsenlapset ovat isovanhempiensa rintaperillisiä (lasten vanhempi on kuollut) ja heillä on tällainen ehto testamentissaan, niin lasten edunvalvojan tulisi vaatia lapsille lakiosuutta, ymmärsinkö oikein? Jääkö siinä tapauksessa puolet perinnöstä testamentin tahdon mukaisesti lastenlasten edunvalvojan tai huoltajan hallintaan, kunnes omistusoikeus siirtyy lastenlapsille 25 vuotiaana? Toinen puolisko pitäisi laittaa lasten nimiin (perintönä on kiinteistö, ei käteisvarallisuutta)? Saavatko lapset alaikäisyysvähennyksen kuitenkin koko perinnöstä?

Anonyymi kirjoitti:

Jos lapsenlapset ovat isovanhempiensa rintaperillisiä (lasten vanhempi on kuollut) ja heillä on tällainen ehto testamentissaan, niin lasten edunvalvojan tulisi vaatia lapsille lakiosuutta, ymmärsinkö oikein? Jääkö siinä tapauksessa puolet perinnöstä testamentin tahdon mukaisesti lastenlasten edunvalvojan tai huoltajan hallintaan, kunnes omistusoikeus siirtyy lastenlapsille 25 vuotiaana? Toinen puolisko pitäisi laittaa lasten nimiin (perintönä on kiinteistö, ei käteisvarallisuutta)? Saavatko lapset alaikäisyysvähennyksen kuitenkin koko perinnöstä?

Lue lisää

Lapsenlapsi ei ole koskaan isovanhempiensa rintaperillisiä, vaan sijaantulijoita eli he tavallaan vain perivät vanhempansa rintaperillisinä ja heille tulevan perinnön heidän vanhemmiltaan.

Siirtyykö lakiosaoikeus sitten, on käsittelemätön asia oikeusasteissa, mutta Kangas&Aarnio kirjassaan ovat ilmaisseet, että lakiosaoikeus pitäisi ymmärtää laajempana oikeutena kuin se nykyään ymmärretään eli että sijaantulijoillakin olisi oikeus lakiosaan.

Alaikäisyys vähennys koskee ainoastaan rintaperillisiä.

Teitä edellinen kopioi aika tarkkaan kirjoittamani, muuttaen vain vähän, millä oikeudellisesti ei ole merkitystä, koska vanhemmat eivät ole vanhempia nykyään, vaan lakiteknisesti alaikäisten edunvalvojia ja jolleivat ole elossa, niin ulkopuolinen/set edunvalvojat, eli sanamuotoni "elossa olevat edunvalvojat"-sanamuoto on nyky sillisalaattilainsäädännön mukainen.

Teille siis on jo annettu täysin pätevä sanamuoto:
"06.10.2019 18:15

Hyvin yksinkertaisesti näin: "testamenttaan omaisuuteni seuraavasti: lapsenlapset jotka ovat elossa kuolemani jälkeen saavat määräosan omaisuudestani omistukseensa tasan jaettuna ja joka siirtyy heidän omistukseensa heti kuolemani jälkeen, omaisuuden hallintaoikeus säilyy heidän elossa olevilla edunvalvojilla, kunnes testamentin edunsaajat täyttävät kukanenkin kaksikymmentäviisi vuotta (25), tämän jälkeen heillä on täysi hallinta- ja omistusoikeus.

Tämä testamentti ei loukkaa rintaperillisteni elossa ollessaan jo saamiaan lakiosuuksia".

Erittäin yksinkertaista laatia pätevä testamentti".

Täällä ei kannata uskoa ihan kaikkiin sekoilijoihon, koska heidän tarkoituksensa on sekoittaa vain aloittajan yksinkertainen asia monimutkaiseksi, jotta avuksi muka tarvittaisiin lakimiesarmeija ja näin varmistetaan leipä, eli sekoittajilla, maakaari, sopimuslaki, ynm. asiaan sekoittaminen hämmentää aloittajaa, eli oma lehmä ojassa, aasinajajaliitto on yhteinen tekijä tässä rahastusmafiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsenlapsi ei ole koskaan isovanhempiensa rintaperillisiä, vaan sijaantulijoita eli he tavallaan vain perivät vanhempansa rintaperillisinä ja heille tulevan perinnön heidän vanhemmiltaan.

Siirtyykö lakiosaoikeus sitten, on käsittelemätön asia oikeusasteissa, mutta Kangas&Aarnio kirjassaan ovat ilmaisseet, että lakiosaoikeus pitäisi ymmärtää laajempana oikeutena kuin se nykyään ymmärretään eli että sijaantulijoillakin olisi oikeus lakiosaan.

Alaikäisyys vähennys koskee ainoastaan rintaperillisiä.

Teitä edellinen kopioi aika tarkkaan kirjoittamani, muuttaen vain vähän, millä oikeudellisesti ei ole merkitystä, koska vanhemmat eivät ole vanhempia nykyään, vaan lakiteknisesti alaikäisten edunvalvojia ja jolleivat ole elossa, niin ulkopuolinen/set edunvalvojat, eli sanamuotoni "elossa olevat edunvalvojat"-sanamuoto on nyky sillisalaattilainsäädännön mukainen.

Teille siis on jo annettu täysin pätevä sanamuoto:
"06.10.2019 18:15

Hyvin yksinkertaisesti näin: "testamenttaan omaisuuteni seuraavasti: lapsenlapset jotka ovat elossa kuolemani jälkeen saavat määräosan omaisuudestani omistukseensa tasan jaettuna ja joka siirtyy heidän omistukseensa heti kuolemani jälkeen, omaisuuden hallintaoikeus säilyy heidän elossa olevilla edunvalvojilla, kunnes testamentin edunsaajat täyttävät kukanenkin kaksikymmentäviisi vuotta (25), tämän jälkeen heillä on täysi hallinta- ja omistusoikeus.

Tämä testamentti ei loukkaa rintaperillisteni elossa ollessaan jo saamiaan lakiosuuksia".

Erittäin yksinkertaista laatia pätevä testamentti".

Täällä ei kannata uskoa ihan kaikkiin sekoilijoihon, koska heidän tarkoituksensa on sekoittaa vain aloittajan yksinkertainen asia monimutkaiseksi, jotta avuksi muka tarvittaisiin lakimiesarmeija ja näin varmistetaan leipä, eli sekoittajilla, maakaari, sopimuslaki, ynm. asiaan sekoittaminen hämmentää aloittajaa, eli oma lehmä ojassa, aasinajajaliitto on yhteinen tekijä tässä rahastusmafiassa.

Lue lisää

"Lapsenlapsi ei ole koskaan isovanhempiensa rintaperillisiä, vaan sijaantulijoita eli he tavallaan vain perivät vanhempansa rintaperillisinä ja heille tulevan perinnön heidän vanhemmiltaan."

Rintaperillinen on perittävän vainajan jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, eli lapsi, lapsenlapsi jne.

Mitäköhän se lawetorder taas sekoilee..?

Anonyymi kirjoitti:

"Lapsenlapsi ei ole koskaan isovanhempiensa rintaperillisiä, vaan sijaantulijoita eli he tavallaan vain perivät vanhempansa rintaperillisinä ja heille tulevan perinnön heidän vanhemmiltaan."

Rintaperillinen on perittävän vainajan jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, eli lapsi, lapsenlapsi jne.

Mitäköhän se lawetorder taas sekoilee..?

Lue lisää

Mietittäisiinkä yhdessä pää savuten, kumpi se täällä sekoilee ja esitä sanallisesti täällä, lainaamastani kohdasta ja nuolilla eritelty kohta mitä sillä kohdalla tarkoitetaan ja ketä, kyseinen kohta löytyy perintökaaresta, tiedoksi sellaisille joille laki ei ole tuttua.

Tässä lainattu: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. ---->>Milloin lapsi [RINTAPERILLINEN] on kuollut<<<>>>> tulevat lapsen [RINTAPERILLISEN] jälkeläiset<<<<<<--->>>>>hänen sijaansa<<<<<<<<<<<--------- ja joka haara saa yhtä suuren osan".

ELI SELITE, EI MUUTU RINTAPERILLISEKSI, VAAN TULEE RINTAPERILLISEN SIJALLE PERIMÄÄN.

Voi pyhä yksinkertaisuus mitä täälläkin joutuu noinkin kaikkitietäville ja viisaiksi itsensä opiskelleille tuomaan suomeksi esille.

Anonyymi kirjoitti:

Mietittäisiinkä yhdessä pää savuten, kumpi se täällä sekoilee ja esitä sanallisesti täällä, lainaamastani kohdasta ja nuolilla eritelty kohta mitä sillä kohdalla tarkoitetaan ja ketä, kyseinen kohta löytyy perintökaaresta, tiedoksi sellaisille joille laki ei ole tuttua.

Tässä lainattu: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. ---->>Milloin lapsi [RINTAPERILLINEN] on kuollut<<<>>>> tulevat lapsen [RINTAPERILLISEN] jälkeläiset<<<<<<--->>>>>hänen sijaansa<<<<<<<<<<<--------- ja joka haara saa yhtä suuren osan".

ELI SELITE, EI MUUTU RINTAPERILLISEKSI, VAAN TULEE RINTAPERILLISEN SIJALLE PERIMÄÄN.

Voi pyhä yksinkertaisuus mitä täälläkin joutuu noinkin kaikkitietäville ja viisaiksi itsensä opiskelleille tuomaan suomeksi esille.

Lue lisää

Voi pyhä yksinkertaisuus,on tunnetusti 3 parenteelia,kerroppas nyt mihinkä parenteeliin lapsenlapset kuuluvat.

Vinkkinä sulle että ensimmäinen parenteeli koskee ainoastaan rintaperillisiä.
Toiseksi nimenomaan tuossa perintökaaren pykälässä lapsenlapset kuuluvat rintaperillisiin.
Kyllä pitää olla tyhmä kun väittää ettei lapsenlapset olisi rintaperillisiä.

Kuten minilex asian toteaa hyvin.."Rintaperillisten perimysryhmää koskee rajaton sijaantulo-oikeus." Sijaantulo tarkoittaa nimenomaan käytännössä sitä että sijaantulija on myöskin rintaperillinen.
Eihän sijaantuloa olisi jos perillinen EI olisi rintaperillinen.
Tai vastaavasti perintö siirtyisi parenteeliin kaksi jos sijaantulija EI ole rintaperillinen.

Sulla tuo luetun ymmärtäminen tuottaa nyt huomattavia vaikeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Mietittäisiinkä yhdessä pää savuten, kumpi se täällä sekoilee ja esitä sanallisesti täällä, lainaamastani kohdasta ja nuolilla eritelty kohta mitä sillä kohdalla tarkoitetaan ja ketä, kyseinen kohta löytyy perintökaaresta, tiedoksi sellaisille joille laki ei ole tuttua.

Tässä lainattu: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. ---->>Milloin lapsi [RINTAPERILLINEN] on kuollut<<<>>>> tulevat lapsen [RINTAPERILLISEN] jälkeläiset<<<<<<--->>>>>hänen sijaansa<<<<<<<<<<<--------- ja joka haara saa yhtä suuren osan".

ELI SELITE, EI MUUTU RINTAPERILLISEKSI, VAAN TULEE RINTAPERILLISEN SIJALLE PERIMÄÄN.

Voi pyhä yksinkertaisuus mitä täälläkin joutuu noinkin kaikkitietäville ja viisaiksi itsensä opiskelleille tuomaan suomeksi esille.

Lue lisää

"Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset. Kukin rintaperillisistä saa perinnöstä yhtä suuren osan. Mikäli rintaperillisiä ei ole elossa, heidän sijaansa tulevat sijaantuloperiaatteen mukaan heidän jälkeläisensä. Tällöin jokaiselle sukuhaaralle tulee yhtä suuri osa perinnöstä, eli jos perittävällä oli kaksi rintaperillistä joista toinen on kuollut, ja kuolleella on kaksi lasta, saa elossa oleva rintaperillinen puolet perinnöstä ja kuolleen rintaperillisen lapset kumpikin yhden neljäsosan perinnöstä. Rintaperillisten perimysryhmää koskee rajaton sijaantulo-oikeus."

Jos kuolleen rintaperillisen lapset eivät olisi rintaperillisiä niin silloin he eivät perisi mitään eikä sijaantuloa olisi ollenkaan,näin ollen kun kukin meistä tietää faktat että kyllähän se lapsi perii niin tokihan silloin hän on myöskin rintaperillinen.

Rintaperillinen on lain mukaan lähin perillinen,ylläolevasta tapauksesta johtuen kuolleen rintaperillisen lapset ovat LÄHIMPIÄ perillisiä yhdessä elossa oleva rintaperillisen kanssa.Näin ollen lapsenlapset ovat rintaperillisiä.

Googleta "rintaperillinen" Huomaat sen faktan että rintaperillisiä ovat lapset,lapsenlapset,lapsenlapsenlapset jne..

Anonyymi kirjoitti:

"Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset. Kukin rintaperillisistä saa perinnöstä yhtä suuren osan. Mikäli rintaperillisiä ei ole elossa, heidän sijaansa tulevat sijaantuloperiaatteen mukaan heidän jälkeläisensä. Tällöin jokaiselle sukuhaaralle tulee yhtä suuri osa perinnöstä, eli jos perittävällä oli kaksi rintaperillistä joista toinen on kuollut, ja kuolleella on kaksi lasta, saa elossa oleva rintaperillinen puolet perinnöstä ja kuolleen rintaperillisen lapset kumpikin yhden neljäsosan perinnöstä. Rintaperillisten perimysryhmää koskee rajaton sijaantulo-oikeus."

Jos kuolleen rintaperillisen lapset eivät olisi rintaperillisiä niin silloin he eivät perisi mitään eikä sijaantuloa olisi ollenkaan,näin ollen kun kukin meistä tietää faktat että kyllähän se lapsi perii niin tokihan silloin hän on myöskin rintaperillinen.

Rintaperillinen on lain mukaan lähin perillinen,ylläolevasta tapauksesta johtuen kuolleen rintaperillisen lapset ovat LÄHIMPIÄ perillisiä yhdessä elossa oleva rintaperillisen kanssa.Näin ollen lapsenlapset ovat rintaperillisiä.

Googleta "rintaperillinen" Huomaat sen faktan että rintaperillisiä ovat lapset,lapsenlapset,lapsenlapsenlapset jne..

Lue lisää

Lukeeko laissa kuinka??

Lukeeko siinä, että "lapsen lapset ovat rintaperillisiä isovanhemmilleen oman rintaperillisen tilalle"?

Jos lukisi noin, niin tällöin typerä tinkaamisesi pitäisi paikkansa, mutta kun ei lue, vaan lukee että, "jos lapsi on kuollut, tulee hänen JÄLKELÄISET hänen sijaan" PERINNÖN SAAJIKSI, ELI NIIN KAUAN KUIN LAKI SALLII ELI SERKUT EI ENÄÄN PERI, MUTTA LAKI EI MAINITSE KENEN SERKUT jälkeläisen jälkeläisten jälkeläisten serkutko, kuolleen serkutko?

Eli kuten huomaat, rintaperilliskohdassa ei puhuta lapsenlapsista, vaan jälkeläisistä, eli he eivät ole siis rintaperillisiä kuin ainoastaan omille vanhemmilleen, koska rintaperillisyys käsite muuttuu jälkipolveksi.

Vain ja ainoastaan täysidiootit ei käsitä sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Mietittäisiinkä yhdessä pää savuten, kumpi se täällä sekoilee ja esitä sanallisesti täällä, lainaamastani kohdasta ja nuolilla eritelty kohta mitä sillä kohdalla tarkoitetaan ja ketä, kyseinen kohta löytyy perintökaaresta, tiedoksi sellaisille joille laki ei ole tuttua.

Tässä lainattu: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. ---->>Milloin lapsi [RINTAPERILLINEN] on kuollut<<<>>>> tulevat lapsen [RINTAPERILLISEN] jälkeläiset<<<<<<--->>>>>hänen sijaansa<<<<<<<<<<<--------- ja joka haara saa yhtä suuren osan".

ELI SELITE, EI MUUTU RINTAPERILLISEKSI, VAAN TULEE RINTAPERILLISEN SIJALLE PERIMÄÄN.

Voi pyhä yksinkertaisuus mitä täälläkin joutuu noinkin kaikkitietäville ja viisaiksi itsensä opiskelleille tuomaan suomeksi esille.

Lue lisää

Otetaan vielä toinen esimerkki että lapsenlapset ovat rintaperillisiä.

Nimittäin lakiosa ja sen vaatiminen,siihen on oikeus vain ja ainoastaan rintaperillisillä.

Esimerkki.
Pekka kuolee,Pekalla 2 lasta,toinen elää ja toinen on kuollut,kuolleella on 2 lasta.
Pekka jättänyt testamentin että elossa oleva rintaperillinen saa kaiken.
Pekan lapsenlapsilla on näen nyt lain mukaan oikeus vaatia lakiosaa,tämäkin osoittaa selkeästi suomen kielellä sen että lapsenlapset ovat rintaperillisiä.
Jos eivät olisi niin heillä ei olisi oikeutta vaatia lakiosaa.

Meneekö jakeluun vai pitääkö sun pyytää äitiäsi suomentamaan tämän asian?

Anonyymi kirjoitti:

Lukeeko laissa kuinka??

Lukeeko siinä, että "lapsen lapset ovat rintaperillisiä isovanhemmilleen oman rintaperillisen tilalle"?

Jos lukisi noin, niin tällöin typerä tinkaamisesi pitäisi paikkansa, mutta kun ei lue, vaan lukee että, "jos lapsi on kuollut, tulee hänen JÄLKELÄISET hänen sijaan" PERINNÖN SAAJIKSI, ELI NIIN KAUAN KUIN LAKI SALLII ELI SERKUT EI ENÄÄN PERI, MUTTA LAKI EI MAINITSE KENEN SERKUT jälkeläisen jälkeläisten jälkeläisten serkutko, kuolleen serkutko?

Eli kuten huomaat, rintaperilliskohdassa ei puhuta lapsenlapsista, vaan jälkeläisistä, eli he eivät ole siis rintaperillisiä kuin ainoastaan omille vanhemmilleen, koska rintaperillisyys käsite muuttuu jälkipolveksi.

Vain ja ainoastaan täysidiootit ei käsitä sitä.

Lue lisää

"Vain ja ainoastaan täysidiootit ei käsitä sitä."

Hyvin sanottu,pätee täydellisesti sinuun.

Lue esimerkki lakiosan vaatimisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan vielä toinen esimerkki että lapsenlapset ovat rintaperillisiä.

Nimittäin lakiosa ja sen vaatiminen,siihen on oikeus vain ja ainoastaan rintaperillisillä.

Esimerkki.
Pekka kuolee,Pekalla 2 lasta,toinen elää ja toinen on kuollut,kuolleella on 2 lasta.
Pekka jättänyt testamentin että elossa oleva rintaperillinen saa kaiken.
Pekan lapsenlapsilla on näen nyt lain mukaan oikeus vaatia lakiosaa,tämäkin osoittaa selkeästi suomen kielellä sen että lapsenlapset ovat rintaperillisiä.
Jos eivät olisi niin heillä ei olisi oikeutta vaatia lakiosaa.

Meneekö jakeluun vai pitääkö sun pyytää äitiäsi suomentamaan tämän asian?

Lue lisää

"Nimittäin lakiosa ja sen vaatiminen,siihen on oikeus vain ja ainoastaan rintaperillisillä."

Korjaus,myös ottolapsilla ja heidän jälkeläisillä on oikeus lakiosaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset. Kukin rintaperillisistä saa perinnöstä yhtä suuren osan. Mikäli rintaperillisiä ei ole elossa, heidän sijaansa tulevat sijaantuloperiaatteen mukaan heidän jälkeläisensä. Tällöin jokaiselle sukuhaaralle tulee yhtä suuri osa perinnöstä, eli jos perittävällä oli kaksi rintaperillistä joista toinen on kuollut, ja kuolleella on kaksi lasta, saa elossa oleva rintaperillinen puolet perinnöstä ja kuolleen rintaperillisen lapset kumpikin yhden neljäsosan perinnöstä. Rintaperillisten perimysryhmää koskee rajaton sijaantulo-oikeus."

Jos kuolleen rintaperillisen lapset eivät olisi rintaperillisiä niin silloin he eivät perisi mitään eikä sijaantuloa olisi ollenkaan,näin ollen kun kukin meistä tietää faktat että kyllähän se lapsi perii niin tokihan silloin hän on myöskin rintaperillinen.

Rintaperillinen on lain mukaan lähin perillinen,ylläolevasta tapauksesta johtuen kuolleen rintaperillisen lapset ovat LÄHIMPIÄ perillisiä yhdessä elossa oleva rintaperillisen kanssa.Näin ollen lapsenlapset ovat rintaperillisiä.

Googleta "rintaperillinen" Huomaat sen faktan että rintaperillisiä ovat lapset,lapsenlapset,lapsenlapsenlapset jne..

Lue lisää

Melkoisia selityksiä, etenkin kun on koko ajan ymmärretty perintökaari väärin.

Lapseton henkilö jolla elossa veli, sisko kuollut, niin onko tuo veli nyt sitten rintaperillinen ja siskon lapset myös tuolle lapsettomalle rintaperillisiä?

Mietitäänpä sanaa rintaperillinen, niin jo sanan alkuosa kertoo millaisesta asiasta on kyse, eli "hänen rinnoillaan alkuvoiman saaneena hänestä kasvoi salskea nuorukainen" eli rinta sanana jo tarkoittaa imetystä eli imettäneen lapsi on lähin perijä, alkuunpanijahan tietenkin on miespuolinen eli isä eli rintaperillinen on yhteinen lapsi ja johan lakitekstikin sanoo sijaantulija, eli jonkun tilalle tullut/tuleva eli kun lähin perillinen on kuollut, hänen tilalleen tulee seuraavaksi lähin, niin missä ihmeen välissä hän muuttuu rintaperilliseksi?

Jos näin olisi, niin tällöinhän myös sijaantulijalla pitää olla lakioikeus, vaan kun ei ole ja tästä syystähän Kangas&Aarnio esittääkin mietelmänä lakiosaoikeus pitäisi ymmärtää laajemmin.

No miksi ei sitten ymmärretä, no siksi koska laki määrää lakiosaoikeuden olevan koskeva ainoastaan rintaperillisellä ja näin on käytännössäkin, lakiosaoikeutta ei ole muilla perijöillä kuin rintaperillisillä, eli lakiosaoikeus ei siirry, joten rintaperillisyys oikeuskaan ei myöskään siirry, vaan oikeus saada perintöä syntyy sijaantulo-oikeuden myötä.

Noin yksinkertaista asiakaan te ette ymmärrä, mutta Lawetorder ymmärtää.

Eli perintökaarta luetaan täysin väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Melkoisia selityksiä, etenkin kun on koko ajan ymmärretty perintökaari väärin.

Lapseton henkilö jolla elossa veli, sisko kuollut, niin onko tuo veli nyt sitten rintaperillinen ja siskon lapset myös tuolle lapsettomalle rintaperillisiä?

Mietitäänpä sanaa rintaperillinen, niin jo sanan alkuosa kertoo millaisesta asiasta on kyse, eli "hänen rinnoillaan alkuvoiman saaneena hänestä kasvoi salskea nuorukainen" eli rinta sanana jo tarkoittaa imetystä eli imettäneen lapsi on lähin perijä, alkuunpanijahan tietenkin on miespuolinen eli isä eli rintaperillinen on yhteinen lapsi ja johan lakitekstikin sanoo sijaantulija, eli jonkun tilalle tullut/tuleva eli kun lähin perillinen on kuollut, hänen tilalleen tulee seuraavaksi lähin, niin missä ihmeen välissä hän muuttuu rintaperilliseksi?

Jos näin olisi, niin tällöinhän myös sijaantulijalla pitää olla lakioikeus, vaan kun ei ole ja tästä syystähän Kangas&Aarnio esittääkin mietelmänä lakiosaoikeus pitäisi ymmärtää laajemmin.

No miksi ei sitten ymmärretä, no siksi koska laki määrää lakiosaoikeuden olevan koskeva ainoastaan rintaperillisellä ja näin on käytännössäkin, lakiosaoikeutta ei ole muilla perijöillä kuin rintaperillisillä, eli lakiosaoikeus ei siirry, joten rintaperillisyys oikeuskaan ei myöskään siirry, vaan oikeus saada perintöä syntyy sijaantulo-oikeuden myötä.

Noin yksinkertaista asiakaan te ette ymmärrä, mutta Lawetorder ymmärtää.

Eli perintökaarta luetaan täysin väärin.

Lue lisää

Lawetorder on taasen enemmän pihalla kuin lumiukko,ei sitten mitään järjen häivää viimeisimmässä postauksessa.

"Lapseton henkilö jolla elossa veli, sisko kuollut, niin onko tuo veli nyt sitten rintaperillinen ja siskon lapset myös tuolle lapsettomalle rintaperillisiä?"

Veli ei ole rintaperillinen ja siskon lapset eivät ole rintaperillisiä tälle lapsettomalle henkilölle.

Etkö sä nyt ymmärrä,vain kuolleen henkilön lapset/lapsenlapset jne ovat rintaperillisiä.
Ei veljet,siskot,kummin kaimat jne jne.

Edelleen sun suurin ongelma on näissä lakiasioissa se että sä et ymmärrä lukemaasi.

Pekan esimerkki tapaus osoittaa jo sen että olet väärässä kuin käki.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder on taasen enemmän pihalla kuin lumiukko,ei sitten mitään järjen häivää viimeisimmässä postauksessa.

"Lapseton henkilö jolla elossa veli, sisko kuollut, niin onko tuo veli nyt sitten rintaperillinen ja siskon lapset myös tuolle lapsettomalle rintaperillisiä?"

Veli ei ole rintaperillinen ja siskon lapset eivät ole rintaperillisiä tälle lapsettomalle henkilölle.

Etkö sä nyt ymmärrä,vain kuolleen henkilön lapset/lapsenlapset jne ovat rintaperillisiä.
Ei veljet,siskot,kummin kaimat jne jne.

Edelleen sun suurin ongelma on näissä lakiasioissa se että sä et ymmärrä lukemaasi.

Pekan esimerkki tapaus osoittaa jo sen että olet väärässä kuin käki.

Lue lisää

Muutama kommentointi sitten esitit, että lähimmät perijät on aina rintaperillisiä, niin nyt ei olekkaan?

Lapsettomana kuolleen perillisiä on omat vanhemmat, mutta jos heitä ei ole, niin silloin hänen sisaret on eli ovat siis rintaperillisiä.

Vanhemmat perii lapsensa koska hän on heidän rintaperillisensä ja perintökaaressa se mainitaan näin, elossa oleva perii kuolleen: " 1 §

Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä". Eli rintaperillinen.

Nyt kun yutkitaan lakia pieteetillä, niin huomataan perustuslaissa maininta eri arvoisesta asemasta ja jota eriarvoisuutta ei voida ei hyväksyttävästä syystä tehdä, mutta hyväksyttävästä syystä voidaan taikka henkilöön liittyvästä syystä ei voida tehdä ja nyt kun ei lapsettoman sisar voi olla rintaperillinen, niin miksi he ovat eri arvoisessa asemassa nähden lapsia saaneiden perimyksessä ja lakiosaoikeudessa ja lain mukaan lakipsa oikeus on ainoastaan rintaperillisillä, tai oikeammin koska perintökaarta luetaan osio kerrallaan, (joku jo aikaa sitten ilmaisi niin), nii lakiosaoikeus on vain ja ainoastaan adobtiolapsella ja hänen jälkeläisillään, lakiosaoikeutta ei muilla ole ja myöhemmät maininnat lakiosasta dosältyy vain sen laskemiseksi, koko perintökaaressa ei ole mainintaa että lakiosaoikeus olisi rintaperillisellä, siis jos perintökaarta luetaan vain osio kerrallaan.

Lisäksi perintökaaressa on määräys, ettei muut voi periä kuin sukulaiset, " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".

Eli ainoastaan edesmenneen sukulaisilla on oikeus perintöön eli ei muilla, siis jos luetaan kokonaisuutena, mutta jos luetaan osioina, niin tällöin perintökaari on ristiriidassa itsensä kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Muutama kommentointi sitten esitit, että lähimmät perijät on aina rintaperillisiä, niin nyt ei olekkaan?

Lapsettomana kuolleen perillisiä on omat vanhemmat, mutta jos heitä ei ole, niin silloin hänen sisaret on eli ovat siis rintaperillisiä.

Vanhemmat perii lapsensa koska hän on heidän rintaperillisensä ja perintökaaressa se mainitaan näin, elossa oleva perii kuolleen: " 1 §

Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä". Eli rintaperillinen.

Nyt kun yutkitaan lakia pieteetillä, niin huomataan perustuslaissa maininta eri arvoisesta asemasta ja jota eriarvoisuutta ei voida ei hyväksyttävästä syystä tehdä, mutta hyväksyttävästä syystä voidaan taikka henkilöön liittyvästä syystä ei voida tehdä ja nyt kun ei lapsettoman sisar voi olla rintaperillinen, niin miksi he ovat eri arvoisessa asemassa nähden lapsia saaneiden perimyksessä ja lakiosaoikeudessa ja lain mukaan lakipsa oikeus on ainoastaan rintaperillisillä, tai oikeammin koska perintökaarta luetaan osio kerrallaan, (joku jo aikaa sitten ilmaisi niin), nii lakiosaoikeus on vain ja ainoastaan adobtiolapsella ja hänen jälkeläisillään, lakiosaoikeutta ei muilla ole ja myöhemmät maininnat lakiosasta dosältyy vain sen laskemiseksi, koko perintökaaressa ei ole mainintaa että lakiosaoikeus olisi rintaperillisellä, siis jos perintökaarta luetaan vain osio kerrallaan.

Lisäksi perintökaaressa on määräys, ettei muut voi periä kuin sukulaiset, " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".

Eli ainoastaan edesmenneen sukulaisilla on oikeus perintöön eli ei muilla, siis jos luetaan kokonaisuutena, mutta jos luetaan osioina, niin tällöin perintökaari on ristiriidassa itsensä kanssa.

Lue lisää

Ei oo taas tolkkua sun teksteissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei oo taas tolkkua sun teksteissä.

On kyllä, et vain ymmärrä.

Esim. Jos lain kohdassa kielletään muilta perintöoikeus kuin edellä mainitussa luvussa olevilta sukulaisilta, niin ei sitä perintöoikeutta voi antaa enään muualla, tällöin syntyy ristiriitaa, huomaa kuinka se viides pykälä on kirjoitettu, jos se olisi kirjoitettu eri tavalla, olisi asia toisin, en vaan enään kerro kuinka se pitäisi olla kirjoitettu..

Samoin perintökaaressa on muitakin kohtia, esim adoptiolapselle annetaan oikeus vain ja ainoastaan lakiosuuteen.

Lakejahan on ollut laatimassa niin ylen 'viisaat' aasinajajat kansanedustajina.

Anonyymi kirjoitti:

On kyllä, et vain ymmärrä.

Esim. Jos lain kohdassa kielletään muilta perintöoikeus kuin edellä mainitussa luvussa olevilta sukulaisilta, niin ei sitä perintöoikeutta voi antaa enään muualla, tällöin syntyy ristiriitaa, huomaa kuinka se viides pykälä on kirjoitettu, jos se olisi kirjoitettu eri tavalla, olisi asia toisin, en vaan enään kerro kuinka se pitäisi olla kirjoitettu..

Samoin perintökaaressa on muitakin kohtia, esim adoptiolapselle annetaan oikeus vain ja ainoastaan lakiosuuteen.

Lakejahan on ollut laatimassa niin ylen 'viisaat' aasinajajat kansanedustajina.

Lue lisää

Perintökaari on poikkeuksellinen laki ja oli sitä jo säädettäessä. Se perustuu lähes suoraan vastaavaan Ruotsissa säädettyyn Ärvdabalken nimiseen lakiin. Korkein oikeus antoi laista lausunnon sitä koskevasta esityksestä eduskunnalle, jossa totesi kriittisesti lain olevan liian yleispiirteisesti säädetty ja osin ristiriitainen itsensä kanssa. Erityisesti 'rintaperillisen' käsitettäkään ei ole laissa määritelty, mitä korkein oikeus piti turhia tulkinnanvaraisia tilanteita aiheuttavana.

Nämä tässä keskustelussa tulleet ongelmat olivat siis jo tiedossa lakia säädettäessä, mutta perintöoikeutta koskevaa lakitekstiä ei haluttu säätää monimutkaiseksi ja liian laajaksi kokonaisuudeksi. Sen vuoksi Suomessakin haluttiin säätää suhteellisen lyhyt ja helppolukuinen säädös perintölaiksi, jotta tavallinenkin kaduntallaaj voisi siitä helppotajiusesti ymmärtää, mitä laki sisältää. Tulkintaongelmat jätettiin tietoisesti oikeuskäytännön varaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset. Kukin rintaperillisistä saa perinnöstä yhtä suuren osan. Mikäli rintaperillisiä ei ole elossa, heidän sijaansa tulevat sijaantuloperiaatteen mukaan heidän jälkeläisensä. Tällöin jokaiselle sukuhaaralle tulee yhtä suuri osa perinnöstä, eli jos perittävällä oli kaksi rintaperillistä joista toinen on kuollut, ja kuolleella on kaksi lasta, saa elossa oleva rintaperillinen puolet perinnöstä ja kuolleen rintaperillisen lapset kumpikin yhden neljäsosan perinnöstä. Rintaperillisten perimysryhmää koskee rajaton sijaantulo-oikeus."

Jos kuolleen rintaperillisen lapset eivät olisi rintaperillisiä niin silloin he eivät perisi mitään eikä sijaantuloa olisi ollenkaan,näin ollen kun kukin meistä tietää faktat että kyllähän se lapsi perii niin tokihan silloin hän on myöskin rintaperillinen.

Rintaperillinen on lain mukaan lähin perillinen,ylläolevasta tapauksesta johtuen kuolleen rintaperillisen lapset ovat LÄHIMPIÄ perillisiä yhdessä elossa oleva rintaperillisen kanssa.Näin ollen lapsenlapset ovat rintaperillisiä.

Googleta "rintaperillinen" Huomaat sen faktan että rintaperillisiä ovat lapset,lapsenlapset,lapsenlapsenlapset jne..

Lue lisää

Lowetorder, jäämistöoikeudesta mitään tietämätön hupiniekka, jälleen parhaansa mukaan sotkee käsitteitä, kun ei tiedä edes perusasiaa, kuka on rintaperillinen.

Rintaperillisiä ovat perittävän KAIKKI JÄLKELÄISET, siis lapset, lapsenlapset jne.

Vastaavasti selkäperillisiä ovat perittävän vanhemmat, isovanhemmat jne.

Sivuperillisiä ovat perittävän vanhempen lapset, perittävän isovanhempien lapset jne.

PERILLISASEMASSA perittävään ovat kuitenkin vain lähimmät mainituista eli rintaperillisten kohdalla perittävän lapset, jos elävät. Kuolleiden osalta kuvioon tulee sijaisperimys sen sääntöjen mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari on poikkeuksellinen laki ja oli sitä jo säädettäessä. Se perustuu lähes suoraan vastaavaan Ruotsissa säädettyyn Ärvdabalken nimiseen lakiin. Korkein oikeus antoi laista lausunnon sitä koskevasta esityksestä eduskunnalle, jossa totesi kriittisesti lain olevan liian yleispiirteisesti säädetty ja osin ristiriitainen itsensä kanssa. Erityisesti 'rintaperillisen' käsitettäkään ei ole laissa määritelty, mitä korkein oikeus piti turhia tulkinnanvaraisia tilanteita aiheuttavana.

Nämä tässä keskustelussa tulleet ongelmat olivat siis jo tiedossa lakia säädettäessä, mutta perintöoikeutta koskevaa lakitekstiä ei haluttu säätää monimutkaiseksi ja liian laajaksi kokonaisuudeksi. Sen vuoksi Suomessakin haluttiin säätää suhteellisen lyhyt ja helppolukuinen säädös perintölaiksi, jotta tavallinenkin kaduntallaaj voisi siitä helppotajiusesti ymmärtää, mitä laki sisältää. Tulkintaongelmat jätettiin tietoisesti oikeuskäytännön varaan.

Lue lisää

Näin minäkin olen huomannut, mutta tienaahan sillä aasinajajat.

Perintökaaressa on erittäin monia ongelmakohtia, esim. Juurikin se, ettei adoptiolapsella ole oikrutta perintöön, ainoastaan lakioikeus, koska perimisoikeus suljetaan muilta pois kuin ainoastaan sukulaisilta ei.

Lisäksi jos katsotaan, niin ei ole mitään lakioikeutta rintaperillisillä, ei ple mainintaa heidän oikeudestaan saada lakiosuus.

Sitten lapsettoman perii hänen lähisukulaisensa, mutta jos lapseton onkin naimisissa, niin eivätpä perikkään, eli tavallaan kumotaan lähisukulaisten perimisoikeus ja kun leski kuolee, niin periikin lesken sukulaiset puolet, avioehdot ei päde, avio-oikeus ei päde ja aika järjen vastaista, että leskelle jää koko omaisuus, hänhän ei peri ollenkaan, vaan saa koko omaisuuden ja tehköön mitä haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin minäkin olen huomannut, mutta tienaahan sillä aasinajajat.

Perintökaaressa on erittäin monia ongelmakohtia, esim. Juurikin se, ettei adoptiolapsella ole oikrutta perintöön, ainoastaan lakioikeus, koska perimisoikeus suljetaan muilta pois kuin ainoastaan sukulaisilta ei.

Lisäksi jos katsotaan, niin ei ole mitään lakioikeutta rintaperillisillä, ei ple mainintaa heidän oikeudestaan saada lakiosuus.

Sitten lapsettoman perii hänen lähisukulaisensa, mutta jos lapseton onkin naimisissa, niin eivätpä perikkään, eli tavallaan kumotaan lähisukulaisten perimisoikeus ja kun leski kuolee, niin periikin lesken sukulaiset puolet, avioehdot ei päde, avio-oikeus ei päde ja aika järjen vastaista, että leskelle jää koko omaisuus, hänhän ei peri ollenkaan, vaan saa koko omaisuuden ja tehköön mitä haluaa.

Lue lisää

Jep, mutta koska perintöökaari on vuodelta 1965, sen tulkinta on suurelta osin jo vakiintunutta, joten sikäli tätä ongelmaa ei ole enää olemassa. Lain tulkitisijan pitää vain perehtyä siihen, mitä oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on asiasta sanottu.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, mutta koska perintöökaari on vuodelta 1965, sen tulkinta on suurelta osin jo vakiintunutta, joten sikäli tätä ongelmaa ei ole enää olemassa. Lain tulkitisijan pitää vain perehtyä siihen, mitä oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on asiasta sanottu.

Lue lisää

Ei lakia tulkita, vaan asiaa lakiin nähden, johan sen määrää perustuslain 2§ 3mom.

Se on ihan se ja sama miltä vuodelta on alkuperäiset säännökset, joita enään perintökaaressa on muutama, niin lakia muutettaessa lainlaatijoiden pitää huomioida muutama seikka, ensinnäkin lain kieliopillinen oikeellisuus, jota opetettu jo kiertokoulussa tai lukkarin opissa, toiseksi se, että säännökset eivät ole ristiriidassa, kolmanneksi se, että laki on täsmällisen kattava.

Ei voida vetäytyä sen taakse, että lainsäädökset olisivat mahdollisimman lyhyitä, tai ettei ne olisi vaikeaselkoisia.

Lait, jos edes haluttaisiinkin, kyllä kykenevät huomioimaan hyvinkin moninaiset asiat, mutta taas tulee eteen se, ettei juridiikkapelleillä olisi hauskaa tai että yksi osa-alue olisi heille tuottamatonta peltoa rahallisesti.

Tulkintaa ei voi olla, joten se ei ole vakiintunutta, oikeuskäytännön tulee perustua lakiin ja vain lakin, ei oikeuskirjallisuus ole laki, se on yksittäisten ihmisten mielipide ja tulkinnallinen mietintä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin minäkin olen huomannut, mutta tienaahan sillä aasinajajat.

Perintökaaressa on erittäin monia ongelmakohtia, esim. Juurikin se, ettei adoptiolapsella ole oikrutta perintöön, ainoastaan lakioikeus, koska perimisoikeus suljetaan muilta pois kuin ainoastaan sukulaisilta ei.

Lisäksi jos katsotaan, niin ei ole mitään lakioikeutta rintaperillisillä, ei ple mainintaa heidän oikeudestaan saada lakiosuus.

Sitten lapsettoman perii hänen lähisukulaisensa, mutta jos lapseton onkin naimisissa, niin eivätpä perikkään, eli tavallaan kumotaan lähisukulaisten perimisoikeus ja kun leski kuolee, niin periikin lesken sukulaiset puolet, avioehdot ei päde, avio-oikeus ei päde ja aika järjen vastaista, että leskelle jää koko omaisuus, hänhän ei peri ollenkaan, vaan saa koko omaisuuden ja tehköön mitä haluaa.

Lue lisää

"Perintökaaressa on erittäin monia ongelmakohtia, esim. Juurikin se, ettei adoptiolapsella ole oikrutta perintöön, ainoastaan lakioikeus, koska perimisoikeus suljetaan muilta pois kuin ainoastaan sukulaisilta ei.

Lisäksi jos katsotaan, niin ei ole mitään lakioikeutta rintaperillisillä, ei ple mainintaa heidän oikeudestaan saada lakiosuus."

Lawetorder on täysin pihalla taas kun käki,kun henkilö adoptoidaan saa hän rintaperillisen aseman,näin ollen hänellä on oikeus periä adoptiovanhemmat,samoin hänellä on oikeus vaatia lakiosuutta.Perintökaaren mukaan rintaperilliset ovat perimysasemassa numero 1.

Ja perintökaaressa on maininta että rintaperillisillä on lakiosaoikeus.

"Adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeus perintöön sekä oikeus periä adoptiolapsi tai tämän jälkeläinen riippuu muun muassa siitä, minä aikana adoptio on vahvistettu.

Heikko ja vahva adoptio
Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa. On kuitenkin otettava huomioon erityistilanteet, joita tässä artikkelissa käsitellään.

Adoptiolain uudistus
Uudistettu adoptiolaki vuodelta 2012 on tuonut merkittäviä muutoksia adoptiolapsen perintöoikeuteen. Uudistetun adoptiolain 100 §:n nojalla, mikäli ottolapsisuhde oli vahvistettu aikaisemmin kuin 1.1.1980 ja perittävä kuolee 1.7.2012 tai myöhemmin, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan adoptiolain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön
2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.

Adoptiolain uudistusten myötä heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta uudistetun adoptiolain ansiosta adoptiolapsi perii ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Sen sijaan biologiset vanhemmat sukulaisineen eivät enää peri adoptioon antamaansa lasta, kun perittävä (tässä tapauksessa adoptiolapsi) menehtyy 1.7.2012 tai myöhemmin.

Toisaalta esimerkiksi kuolleen adoptiolapsen rintaperillisillä on oikeus periä adoptiovanhemman sukulaiset, jos perittävä on kuollut 1.7.2012 tai sen jälkeen. Näin ollen paitsi adoptiolapsen, myös adoptiolapsen omien rintaperillisten jäämistöoikeudellista asemaa on parannettu uuden adoptiolain myötä koskien adoptioita, joihin tuomioistuin on antanut suostumuksensa ennen 1.1.1980."

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Anonyymi kirjoitti:

"Perintökaaressa on erittäin monia ongelmakohtia, esim. Juurikin se, ettei adoptiolapsella ole oikrutta perintöön, ainoastaan lakioikeus, koska perimisoikeus suljetaan muilta pois kuin ainoastaan sukulaisilta ei.

Lisäksi jos katsotaan, niin ei ole mitään lakioikeutta rintaperillisillä, ei ple mainintaa heidän oikeudestaan saada lakiosuus."

Lawetorder on täysin pihalla taas kun käki,kun henkilö adoptoidaan saa hän rintaperillisen aseman,näin ollen hänellä on oikeus periä adoptiovanhemmat,samoin hänellä on oikeus vaatia lakiosuutta.Perintökaaren mukaan rintaperilliset ovat perimysasemassa numero 1.

Ja perintökaaressa on maininta että rintaperillisillä on lakiosaoikeus.

"Adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeus perintöön sekä oikeus periä adoptiolapsi tai tämän jälkeläinen riippuu muun muassa siitä, minä aikana adoptio on vahvistettu.

Heikko ja vahva adoptio
Mikäli lapseksiottaminen on tapahtunut ennen 1.1.1980, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä (ns. heikko adoptio). Jos tuomioistuin on antanut suostumuksen adoptioon 1.1.1980 tai sen jälkeen, ovat adoptiolapset rintaperillisen asemassa adoptiovanhemman jälkeen perintöä jaettaessa. Myös ottolapset, joiden adoptiolapsisuhteeseen on määrätty sovellettavaksi lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä (ns. vahva adoptio), ovat rintaperillisen asemassa. On kuitenkin otettava huomioon erityistilanteet, joita tässä artikkelissa käsitellään.

Adoptiolain uudistus
Uudistettu adoptiolaki vuodelta 2012 on tuonut merkittäviä muutoksia adoptiolapsen perintöoikeuteen. Uudistetun adoptiolain 100 §:n nojalla, mikäli ottolapsisuhde oli vahvistettu aikaisemmin kuin 1.1.1980 ja perittävä kuolee 1.7.2012 tai myöhemmin, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan adoptiolain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön
2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.

Adoptiolain uudistusten myötä heikon adoption järjestelmään kuuluneet adoptiolapset ovat perintöoikeudellisesti vastaavassa asemassa kuin biologiset lapset suhteessa ottovanhempiinsa ja näiden sukulaisiin. Toisaalta uudistetun adoptiolain ansiosta adoptiolapsi perii ns. ”kahdesta suunnasta” ollen oikeutettu perintöön sekä suhteessa biologisiin vanhempiinsa sukulaisineen että adoptiovanhempiinsa sukulaisineen. Sen sijaan biologiset vanhemmat sukulaisineen eivät enää peri adoptioon antamaansa lasta, kun perittävä (tässä tapauksessa adoptiolapsi) menehtyy 1.7.2012 tai myöhemmin.

Toisaalta esimerkiksi kuolleen adoptiolapsen rintaperillisillä on oikeus periä adoptiovanhemman sukulaiset, jos perittävä on kuollut 1.7.2012 tai sen jälkeen. Näin ollen paitsi adoptiolapsen, myös adoptiolapsen omien rintaperillisten jäämistöoikeudellista asemaa on parannettu uuden adoptiolain myötä koskien adoptioita, joihin tuomioistuin on antanut suostumuksensa ennen 1.1.1980."

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Lue lisää

Tukeutuisit edes kerrankin lakiin, minkään lakitoimiston mietelmät ja mainokset ei ole laki.
Erittäin yksinkertaista.

Anonyymi kirjoitti:

Tukeutuisit edes kerrankin lakiin, minkään lakitoimiston mietelmät ja mainokset ei ole laki.
Erittäin yksinkertaista.

Voi pyhä yksinkertaisuus....


3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Tuossa sulle lakipykälää joka selvällä suomenkielellä kertoo sen että adoptoitu lapsi saa rintaperillisen oikeudet.

Anonyymi kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus....


3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Tuossa sulle lakipykälää joka selvällä suomenkielellä kertoo sen että adoptoitu lapsi saa rintaperillisen oikeudet.

Lue lisää

Ei todellakaan saa, etkö yhtään ymmärrä lukemaasi, kerro millä kohtaa danotaan selkeästi, että pidettävä rintaperillisenä?

Ei missään.

Lisäksi laissa selkeästi sanotaan, että ainoastaan lapsena, jollei muuta tarkemmin säädetä tai adoption LUONTEESTA muuta johdu eli ei missään kohdassa sanota rintaperillisyys oikeuksista ja lisäksi perintökaaressa säädetään, että adoptiolapsella on lakiosuusoikeus, lisäksi samassa laissa säädetään, ettei muut voi periä kuin edellä luvussa mainitut SUKULAISET, adoptiolapsi nyt kun vaan ei ole sukuakaan edes, hän tulee ainoastaan lapseksi, ei mitään muuta.

Mikään kohta perintökaaressa ei oikeuta perintöön.

Tätä se teettää kun juridiikkapellet hieroo olemattomia älynystyröitään ja luulevat osaavansakin jotain.

Huvittaa tuo sillisalaatinteko kun sekoittavat ihan selkeitä asioita jotta tienaisivat...

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan saa, etkö yhtään ymmärrä lukemaasi, kerro millä kohtaa danotaan selkeästi, että pidettävä rintaperillisenä?

Ei missään.

Lisäksi laissa selkeästi sanotaan, että ainoastaan lapsena, jollei muuta tarkemmin säädetä tai adoption LUONTEESTA muuta johdu eli ei missään kohdassa sanota rintaperillisyys oikeuksista ja lisäksi perintökaaressa säädetään, että adoptiolapsella on lakiosuusoikeus, lisäksi samassa laissa säädetään, ettei muut voi periä kuin edellä luvussa mainitut SUKULAISET, adoptiolapsi nyt kun vaan ei ole sukuakaan edes, hän tulee ainoastaan lapseksi, ei mitään muuta.

Mikään kohta perintökaaressa ei oikeuta perintöön.

Tätä se teettää kun juridiikkapellet hieroo olemattomia älynystyröitään ja luulevat osaavansakin jotain.

Huvittaa tuo sillisalaatinteko kun sekoittavat ihan selkeitä asioita jotta tienaisivat...

Lue lisää

Ai niin, lisäksi perintökaaressa jo alussa selkeästi sanotaan "SIITETTY lapsi joka syntyy elävänä", eli yksinkertaistettuna tarkoittaa rintaperillistä ja koska laissa puhutaan siitetystä lapsesta, niin tarkoitetaan samalla sitä, ettei kukaan muu voi olla rintaperillisenä kuin oma lapsi.

Mitenkäs se marssijärjestys menikään niissä kovasti esitetyissä roomanoikeuden ajoista tulleissa 'pärenteeleis' kun niitä tunnutaan täällä huudeltavan?? (Heh heh).

Eli ensimmäinen parenteeli on rintaperilliset ja lapsen omat vanhemmat, tpinen parenteeli on sijaantulijat ja kolmas parenteeli on heidän sijaan tulijat, eli perimisoikeus on siis kolmanteenpolveen asti.

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan saa, etkö yhtään ymmärrä lukemaasi, kerro millä kohtaa danotaan selkeästi, että pidettävä rintaperillisenä?

Ei missään.

Lisäksi laissa selkeästi sanotaan, että ainoastaan lapsena, jollei muuta tarkemmin säädetä tai adoption LUONTEESTA muuta johdu eli ei missään kohdassa sanota rintaperillisyys oikeuksista ja lisäksi perintökaaressa säädetään, että adoptiolapsella on lakiosuusoikeus, lisäksi samassa laissa säädetään, ettei muut voi periä kuin edellä luvussa mainitut SUKULAISET, adoptiolapsi nyt kun vaan ei ole sukuakaan edes, hän tulee ainoastaan lapseksi, ei mitään muuta.

Mikään kohta perintökaaressa ei oikeuta perintöön.

Tätä se teettää kun juridiikkapellet hieroo olemattomia älynystyröitään ja luulevat osaavansakin jotain.

Huvittaa tuo sillisalaatinteko kun sekoittavat ihan selkeitä asioita jotta tienaisivat...

Lue lisää

LAwetorder,lapsi ja rintaperillinen tarkoittaa samaa asiaa.
Adoptiolapsi on myös juridisesti adoption jälkeen sukulainen,tämähän on päivänselvää koska adoptiolapsi on sen henkilön lapsi joka adoptoi sen.

"Mikään kohta perintökaaressa ei oikeuta perintöön."

Lapsi on rintaperillinen,näin ollen perintökaari antaa oikeuden periä.
adoptiolapsi saa samat oikeudet kuin biologinen lapsi adoption hetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan saa, etkö yhtään ymmärrä lukemaasi, kerro millä kohtaa danotaan selkeästi, että pidettävä rintaperillisenä?

Ei missään.

Lisäksi laissa selkeästi sanotaan, että ainoastaan lapsena, jollei muuta tarkemmin säädetä tai adoption LUONTEESTA muuta johdu eli ei missään kohdassa sanota rintaperillisyys oikeuksista ja lisäksi perintökaaressa säädetään, että adoptiolapsella on lakiosuusoikeus, lisäksi samassa laissa säädetään, ettei muut voi periä kuin edellä luvussa mainitut SUKULAISET, adoptiolapsi nyt kun vaan ei ole sukuakaan edes, hän tulee ainoastaan lapseksi, ei mitään muuta.

Mikään kohta perintökaaressa ei oikeuta perintöön.

Tätä se teettää kun juridiikkapellet hieroo olemattomia älynystyröitään ja luulevat osaavansakin jotain.

Huvittaa tuo sillisalaatinteko kun sekoittavat ihan selkeitä asioita jotta tienaisivat...

Lue lisää

Oikeusministeriön lausuntoja 84/2010
Sivu 19.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76279/84_2010_adoptiolain_uudistaminen.pdf?sequence=1

Adoption vahvistamisen seurauksena lapsen huolto ja edunvalvonta sekä vastuu lapsen
elatuksesta siirtyvät adoptiovanhemmille. Myös perintöoikeuden osalta adoptiolapsi
siirtyy adoptiovanhempiensa sukuun. Adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta
rintaperilliseen, mikäli adoptio on tapahtunut 1.1.1980 tai sen jälkeen. Jos adoptio on
vahvistettu ennen edellä mainittua ajankohtaa, adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta rintaperilliseen, jos adoptio on adoptiovanhempien hakemuksesta lain 56 §:n
nojalla siirretty lapseksiottamisesta annetun lain alaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeusministeriön lausuntoja 84/2010
Sivu 19.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76279/84_2010_adoptiolain_uudistaminen.pdf?sequence=1

Adoption vahvistamisen seurauksena lapsen huolto ja edunvalvonta sekä vastuu lapsen
elatuksesta siirtyvät adoptiovanhemmille. Myös perintöoikeuden osalta adoptiolapsi
siirtyy adoptiovanhempiensa sukuun. Adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta
rintaperilliseen, mikäli adoptio on tapahtunut 1.1.1980 tai sen jälkeen. Jos adoptio on
vahvistettu ennen edellä mainittua ajankohtaa, adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta rintaperilliseen, jos adoptio on adoptiovanhempien hakemuksesta lain 56 §:n
nojalla siirretty lapseksiottamisesta annetun lain alaisuuteen.

Lue lisää

Yhä edelleen, perustuslain 2§ 3 mom. Määrää jotain, oikeusministeriön kuvitelmat ei ole laki.

Mitä laissa ei ole, ei ole olemassakaan.

Lait ja jonkun lain saa tehtyä tarkaksi ja yksiselitteiseksi jos niin halutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yhä edelleen, perustuslain 2§ 3 mom. Määrää jotain, oikeusministeriön kuvitelmat ei ole laki.

Mitä laissa ei ole, ei ole olemassakaan.

Lait ja jonkun lain saa tehtyä tarkaksi ja yksiselitteiseksi jos niin halutaan.

Lue lisää

"Määrää jotain, oikeusministeriön kuvitelmat ei ole laki."

Ei se ole kuvitelmaa vaan puhdasta faktaa joka perustuu lakiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Määrää jotain, oikeusministeriön kuvitelmat ei ole laki."

Ei se ole kuvitelmaa vaan puhdasta faktaa joka perustuu lakiin.

Osaatko verrata lakipykälää tuohon oikeusministeriön tekstiin, hae yhtäläisyydet, jos löydät yli viisi samaa kohtaa kuin on laissa, niin silloin se perustuu lakiin, jollet, ei perustu lakiin.

Kerro montako valtionpetosta vuodesta 1994 lähtien tehnyttä henkilöä tiedät??

Ps. faktaa löytyy kyllä.

Anonyymi kirjoitti:

Yhä edelleen, perustuslain 2§ 3 mom. Määrää jotain, oikeusministeriön kuvitelmat ei ole laki.

Mitä laissa ei ole, ei ole olemassakaan.

Lait ja jonkun lain saa tehtyä tarkaksi ja yksiselitteiseksi jos niin halutaan.

Lue lisää

https://www.edilex.fi/he/20110047

LAwetti,lueppas tämä hallituksen esitys.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko verrata lakipykälää tuohon oikeusministeriön tekstiin, hae yhtäläisyydet, jos löydät yli viisi samaa kohtaa kuin on laissa, niin silloin se perustuu lakiin, jollet, ei perustu lakiin.

Kerro montako valtionpetosta vuodesta 1994 lähtien tehnyttä henkilöä tiedät??

Ps. faktaa löytyy kyllä.

Lue lisää

"Kerro montako valtionpetosta vuodesta 1994 lähtien tehnyttä henkilöä tiedät??

Ps. faktaa löytyy kyllä."

Montako on tuomittu?

Montako löydät?
Et yhtään,joten mitään petosta ei ole tapahtunut.

"jos löydät yli viisi samaa kohtaa kuin on laissa, niin silloin se perustuu lakiin, jollet, ei perustu lakiin."

Tämä on sinun mielipiteesi millä ei ole mitään merkitystä asioiden kanssa,ei se fakta siitä mihinkään muutu vaikka kuinka yrität.
Kaikki kohdat mitä oli oikeusministeriön lausunnossa perustuu lakiin,sä vaan et ymmärrä lukemaasi,tämä on tullut selväksi jo useamman kerran.

Samaa tekstiä löytyy hallituksen esityksestä,tiedät varmasti että lainsäädäntöneuvos yhdessä lakimiesten kanssa tarkastaa pilkulleen tekstin ennenkuin se tulee ulos,jos virheitä olisi tekstissä niin ne olisi korjattu jo aikaa sitten,mutta kun ei ole virheitä.

Tiedätkö mikä juridinen painoarvo on hallituksen esityksellä?
Miten luotettava se on?

Jos löydät jotain virheitä kyseisestä tekstistä niin kerro toki virheet ja perustelut päälle että miksi asia on virheellinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Määrää jotain, oikeusministeriön kuvitelmat ei ole laki."

Ei se ole kuvitelmaa vaan puhdasta faktaa joka perustuu lakiin.

Esitä perintökaaresta kohdat joissa sanotaan lapsi, esitä kyseinen asia yhteydessään, esitä sitten perintökaaresta kohta adoptoitu asiayhteydessään, esitä perintökaaren 1lku 5§ sanamuodossaan oikein.

Hallituksien/hallituksen esitys ei ole, eikä koskaan tule olemaan VALMIS LAKI, LAIKSI/LAEIKSI muuttuu vasta kun eduskunta on sen hyväksynyt ja presidentti allekirjoittanut.

Halituksen/hallituksien esitys on ainoastaan ehdotelma joka elää ja muuttuu.

Ettehän te edes ymmärrä noita asioita, niin on aika hedelmätöntä keskustella asioita ymmärtämättömien kanssa.

Teidän on ihan turha esittää sellaisia konkurrensseja joilla ei ole samaa pistettä ja se piste pn laki ja kuinka se laki on sanamuotoineen.

Voi hyvää päivää, vai että virheet korjataan????

Ahaa, eli vasta sitten on rikos tehtynä kun on tuomittu, jos teillä tuo ajattelutapa on, niin en yhtään ihmettele miksi päättäjät ovat noinki järkeä vailla.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä perintökaaresta kohdat joissa sanotaan lapsi, esitä kyseinen asia yhteydessään, esitä sitten perintökaaresta kohta adoptoitu asiayhteydessään, esitä perintökaaren 1lku 5§ sanamuodossaan oikein.

Hallituksien/hallituksen esitys ei ole, eikä koskaan tule olemaan VALMIS LAKI, LAIKSI/LAEIKSI muuttuu vasta kun eduskunta on sen hyväksynyt ja presidentti allekirjoittanut.

Halituksen/hallituksien esitys on ainoastaan ehdotelma joka elää ja muuttuu.

Ettehän te edes ymmärrä noita asioita, niin on aika hedelmätöntä keskustella asioita ymmärtämättömien kanssa.

Teidän on ihan turha esittää sellaisia konkurrensseja joilla ei ole samaa pistettä ja se piste pn laki ja kuinka se laki on sanamuotoineen.

Voi hyvää päivää, vai että virheet korjataan????

Ahaa, eli vasta sitten on rikos tehtynä kun on tuomittu, jos teillä tuo ajattelutapa on, niin en yhtään ihmettele miksi päättäjät ovat noinki järkeä vailla.

Lue lisää

Mitäs se Lawetorder taas höpöttää,ihan menee taas reisille.

Hallituksen esityksessä on lain nykytila,se tarkoittaa sitä että hallitus kertoo että mikä on nykyinen lainsäädäntö ja käytäntö..Se ei elä eikä muutu miksikään vaan se on puhdasta faktaa.Montako virhettä löysit siitä kohdasta?

"Myös perintöoikeuden osalta adoptiolapsi siirtyy adoptiovanhempiensa sukuun. Adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta rintaperilliseen, mikäli adoptio on tapahtunut 1.1.1980 tai sen jälkeen. Jos adoptio on vahvistettu ennen edellä mainittua ajankohtaa, adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta rintaperilliseen, jos adoptio on adoptiovanhempien hakemuksesta lain 56 §:n nojalla siirretty lapseksiottamisesta annetun lain alaisuuteen."

Väitätkö että tuo sananparsi on virheellinen?

JudgeDredd kirjoitti:

Mitäs se Lawetorder taas höpöttää,ihan menee taas reisille.

Hallituksen esityksessä on lain nykytila,se tarkoittaa sitä että hallitus kertoo että mikä on nykyinen lainsäädäntö ja käytäntö..Se ei elä eikä muutu miksikään vaan se on puhdasta faktaa.Montako virhettä löysit siitä kohdasta?

"Myös perintöoikeuden osalta adoptiolapsi siirtyy adoptiovanhempiensa sukuun. Adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta rintaperilliseen, mikäli adoptio on tapahtunut 1.1.1980 tai sen jälkeen. Jos adoptio on vahvistettu ennen edellä mainittua ajankohtaa, adoptiolapsi rinnastetaan perintöoikeuden osalta rintaperilliseen, jos adoptio on adoptiovanhempien hakemuksesta lain 56 §:n nojalla siirretty lapseksiottamisesta annetun lain alaisuuteen."

Väitätkö että tuo sananparsi on virheellinen?

Lue lisää

Sinäpä sen sanoitkin, 'sananparsi'.

Jos ja kun et kerran tajua yhtään mitään mitä sinulle esitetään, vaan inkkaat ja inkkaat koko ajan vääriä luilojasi on turha jatkaa.

Juu, kyllä hallituksen esotys sisältää nykylainsäädöksen siilain kuin se laissa onkin, sitten se sisältää muutosEHDOTUKSEN, HALLITUKSEN SELITYKSEN, MIKSI PITÄISI MUUTTAA, ELI yhä edelleen hallituksen esitys ei ole laki, se on sitten vasta kun se on eduskunnan täysistunnossa hyväksytty ja esitetty presidentin allekirjoitettavaksi ja presidentti myös hyväksyny.

Löydät lainsäädäntöä perustuslaista, tutkaseppa se josko sitten tajuaisit..

Anonyymi kirjoitti:

LAwetorder,lapsi ja rintaperillinen tarkoittaa samaa asiaa.
Adoptiolapsi on myös juridisesti adoption jälkeen sukulainen,tämähän on päivänselvää koska adoptiolapsi on sen henkilön lapsi joka adoptoi sen.

"Mikään kohta perintökaaressa ei oikeuta perintöön."

Lapsi on rintaperillinen,näin ollen perintökaari antaa oikeuden periä.
adoptiolapsi saa samat oikeudet kuin biologinen lapsi adoption hetkellä.

Lue lisää

Lukaseppas nyt älykääpiö uudelleen kohta, siitetty lapsi joka elää, jne jne, eli siinä on jo määritelmä rintaperillisestä, eli jatkumoa vain elävä voi periä kuolleen sanayhdistelmiin, lisäksi samaisen lain 5§ määrittelee keillä on oikeusperiä ja ne on ainoastaan sukulaiset, eli ne joilla virtaa samaa dna:ta sisältävää verta suonissaan, millaistahan dna-perimää adoptiolapsen veri sisälsikään??

Esitä laista, huom, siis LAEISTA KOHTA JOSSA SELKEÄSTI ILMAISTAAN, ETTÄ ADOPTIOLAPSI KUULUU SUKUUN.

Niin, tiedän ettei löydy.

Jos laki ei määrittele kuuluvan sukuun, niin silloin se ei kuulu, erittäin yksinkertaista.

Anonyymi kirjoitti:

Lukaseppas nyt älykääpiö uudelleen kohta, siitetty lapsi joka elää, jne jne, eli siinä on jo määritelmä rintaperillisestä, eli jatkumoa vain elävä voi periä kuolleen sanayhdistelmiin, lisäksi samaisen lain 5§ määrittelee keillä on oikeusperiä ja ne on ainoastaan sukulaiset, eli ne joilla virtaa samaa dna:ta sisältävää verta suonissaan, millaistahan dna-perimää adoptiolapsen veri sisälsikään??

Esitä laista, huom, siis LAEISTA KOHTA JOSSA SELKEÄSTI ILMAISTAAN, ETTÄ ADOPTIOLAPSI KUULUU SUKUUN.

Niin, tiedän ettei löydy.

Jos laki ei määrittele kuuluvan sukuun, niin silloin se ei kuulu, erittäin yksinkertaista.

Lue lisää

Adoptiolaki 18 § "Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu."

Tuosta voit lukea, miten vanhemmuus siirtyy, eli lapsi vaihtaa "sukua".

Lisäksi on huomattava, että perintökaaren 4 luku on kumottu. Siinä oli aiemmin säännökset ottolapsen perimyksestä.

Anonyymi kirjoitti:

Lukaseppas nyt älykääpiö uudelleen kohta, siitetty lapsi joka elää, jne jne, eli siinä on jo määritelmä rintaperillisestä, eli jatkumoa vain elävä voi periä kuolleen sanayhdistelmiin, lisäksi samaisen lain 5§ määrittelee keillä on oikeusperiä ja ne on ainoastaan sukulaiset, eli ne joilla virtaa samaa dna:ta sisältävää verta suonissaan, millaistahan dna-perimää adoptiolapsen veri sisälsikään??

Esitä laista, huom, siis LAEISTA KOHTA JOSSA SELKEÄSTI ILMAISTAAN, ETTÄ ADOPTIOLAPSI KUULUU SUKUUN.

Niin, tiedän ettei löydy.

Jos laki ei määrittele kuuluvan sukuun, niin silloin se ei kuulu, erittäin yksinkertaista.

Lue lisää

"Esitä laista, huom, siis LAEISTA KOHTA JOSSA SELKEÄSTI ILMAISTAAN, ETTÄ ADOPTIOLAPSI KUULUU SUKUUN.

Niin, tiedän ettei löydy."

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Siinähän se selkeästi lukee.
Se on taas eri asia että ymmärrätkö sä lukemaasi,todennäköisesti et.

Tuo lakipykälä antaa adoptiolapselle rintaperillisen oikeudet.

"lain 5§ määrittelee keillä on oikeusperiä ja ne on ainoastaan sukulaiset, eli ne joilla virtaa samaa dna:ta sisältävää verta suonissaan, millaistahan dna-perimää adoptiolapsen veri sisälsikään??"

Se on aivan yhdentekevää että kenen verta suonissa pukkaa olemaan,kun sinusta tulee adoptiovanhempien lapsi niin silloin sinä kuulut adoptiovanhempien sukuun ja sinulla on oikeus periä niinkuin sukulaiset perivät.
Tokihan sinä olet adoptiovanhempien sukua kun kerran olet heidän lapsi,yksinkertaista eikös juu?Tosin sulle saattaa tuottaa huomattavia vaikeuksia ymmärtää totuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Adoptiolaki 18 § "Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu."

Tuosta voit lukea, miten vanhemmuus siirtyy, eli lapsi vaihtaa "sukua".

Lisäksi on huomattava, että perintökaaren 4 luku on kumottu. Siinä oli aiemmin säännökset ottolapsen perimyksestä.

Lue lisää

Höpö höpö, siinä ainoastaan muutetaan vanhemmuus, eli ei ole enään synnyttäneen LAPSI, vaan uusien ns. Vanhempien lapsi jota koskee huoltamisvelvollisuus.

Huomaa nyt se miten se on kirjoitettu, onko uuden ns. äidinn veli hänen enonsa, ei ole, onko ns. isän sisko hänen tätinsä, ei ole, koska hän ei ole sukua eli ainoastaan huoltajuus siirtyy.

En olis voinut paremmin kirjoittaa, eli ottolapsen perimyysoikeus on siis kumottu, joten hänellä on vain perintökaaren mukaan lakioikeus.

JudgeDredd kirjoitti:

"Esitä laista, huom, siis LAEISTA KOHTA JOSSA SELKEÄSTI ILMAISTAAN, ETTÄ ADOPTIOLAPSI KUULUU SUKUUN.

Niin, tiedän ettei löydy."

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Siinähän se selkeästi lukee.
Se on taas eri asia että ymmärrätkö sä lukemaasi,todennäköisesti et.

Tuo lakipykälä antaa adoptiolapselle rintaperillisen oikeudet.

"lain 5§ määrittelee keillä on oikeusperiä ja ne on ainoastaan sukulaiset, eli ne joilla virtaa samaa dna:ta sisältävää verta suonissaan, millaistahan dna-perimää adoptiolapsen veri sisälsikään??"

Se on aivan yhdentekevää että kenen verta suonissa pukkaa olemaan,kun sinusta tulee adoptiovanhempien lapsi niin silloin sinä kuulut adoptiovanhempien sukuun ja sinulla on oikeus periä niinkuin sukulaiset perivät.
Tokihan sinä olet adoptiovanhempien sukua kun kerran olet heidän lapsi,yksinkertaista eikös juu?Tosin sulle saattaa tuottaa huomattavia vaikeuksia ymmärtää totuutta.

Lue lisää

Kysytään yksinkertaisesti kun näemmä yksinkertaiset aivot eivät käsitä monimutkaista asiaa.

Oletetaan, että talonmies on pannut äitisi paksuksi ennen syntymääsi, eli se olet siis sinä, niin onko äitisi kanssa naimisissa oleva mies isäsi vaiko ei ole?

Onko talonmies isäsi eli sinut alulle pannut vaiko ei ole?

Kenelle olet tällöin sukua, talonmiehelle vaiko äitisi miehelle?

Minusta tuntuu, että olet oikeastikkin talonmiehen lapsi, etkä menestyneen pörssimeklarin.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, siinä ainoastaan muutetaan vanhemmuus, eli ei ole enään synnyttäneen LAPSI, vaan uusien ns. Vanhempien lapsi jota koskee huoltamisvelvollisuus.

Huomaa nyt se miten se on kirjoitettu, onko uuden ns. äidinn veli hänen enonsa, ei ole, onko ns. isän sisko hänen tätinsä, ei ole, koska hän ei ole sukua eli ainoastaan huoltajuus siirtyy.

En olis voinut paremmin kirjoittaa, eli ottolapsen perimyysoikeus on siis kumottu, joten hänellä on vain perintökaaren mukaan lakioikeus.

Lue lisää

"Höpö höpö, siinä ainoastaan muutetaan vanhemmuus, eli ei ole enään synnyttäneen LAPSI, vaan uusien ns. Vanhempien lapsi jota koskee huoltamisvelvollisuus."

No kerroppas sitten Lawetorder että mitä oikeusvaikutuksia lapselta viedään adoption hetkellä pois ja mitä oikeusvaikutuksia se tuo lapselle...

Voin auttaa hieman,lapsi menettää oikeuden periä vanhempansa(eli ne jotka antavat lapsen adoptioon)sensijaan lapsi saa oikeuden periä adoptiovanhempansa.

Jos sun logiikalla mennään niin kenet tahansa voisi tehdä perinnöttömäksi antamalla lapsen adoptioon.Näinhän asianlaita EI ole.
Miksikö..no ensinnäkin siksi että perinnöttömäksi lain mukaan voidaan tehdä vain testamentilla tai suoraan lain mukaan(mikäli olet tappanut perittävän ja hän on sukua sulle,perimysoikeus katoaa automaattisesti,mikäli tuomio tulee)ja sehän ei tunnetusti liity mitenkään adoptioon.

Sä nyt et vaan ymmärrä sitä että mitä oikeusvaikutuksia sillä on että lapsen vanhemmuus muuttuu..

Järkikin sen jo sanoo että jos vanhemmuus muuttuu niin silloin sä olet niiden lapsi etkä mikään esine jolla ei ole mitään oikeuksia.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74693/STMjulk_2013_21_Adoptioneuvonta_v2.pdf

Sivu 16.

Adoption vahvistamisen seurauksena perustetaan adoptiolapsen ja adoptionhakijoiden ja heidän sukulaistensa kesken samanlainen oikeudellinen suhde kuin lapsella on ollut ennen vahvistamista hänen biologisiin vanhempiinsa ja heidän sukulaisiinsa.

Adoptiolaki 18§ tarkoittaa juurikin tuota mitä yllä lukee.

JudgeDredd kirjoitti:

"Höpö höpö, siinä ainoastaan muutetaan vanhemmuus, eli ei ole enään synnyttäneen LAPSI, vaan uusien ns. Vanhempien lapsi jota koskee huoltamisvelvollisuus."

No kerroppas sitten Lawetorder että mitä oikeusvaikutuksia lapselta viedään adoption hetkellä pois ja mitä oikeusvaikutuksia se tuo lapselle...

Voin auttaa hieman,lapsi menettää oikeuden periä vanhempansa(eli ne jotka antavat lapsen adoptioon)sensijaan lapsi saa oikeuden periä adoptiovanhempansa.

Jos sun logiikalla mennään niin kenet tahansa voisi tehdä perinnöttömäksi antamalla lapsen adoptioon.Näinhän asianlaita EI ole.
Miksikö..no ensinnäkin siksi että perinnöttömäksi lain mukaan voidaan tehdä vain testamentilla tai suoraan lain mukaan(mikäli olet tappanut perittävän ja hän on sukua sulle,perimysoikeus katoaa automaattisesti,mikäli tuomio tulee)ja sehän ei tunnetusti liity mitenkään adoptioon.

Sä nyt et vaan ymmärrä sitä että mitä oikeusvaikutuksia sillä on että lapsen vanhemmuus muuttuu..

Järkikin sen jo sanoo että jos vanhemmuus muuttuu niin silloin sä olet niiden lapsi etkä mikään esine jolla ei ole mitään oikeuksia.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74693/STMjulk_2013_21_Adoptioneuvonta_v2.pdf

Sivu 16.

Adoption vahvistamisen seurauksena perustetaan adoptiolapsen ja adoptionhakijoiden ja heidän sukulaistensa kesken samanlainen oikeudellinen suhde kuin lapsella on ollut ennen vahvistamista hänen biologisiin vanhempiinsa ja heidän sukulaisiinsa.

Adoptiolaki 18§ tarkoittaa juurikin tuota mitä yllä lukee.

Lue lisää

Uskoisit nyt rudgelöpslöps, se mitä on laissa, se määrää.

Jos laissa lukee että, adoptiolapsella on oikeus adoptiovanhempiensa perimiseen, perintökaaressa nyt vaan kun ei lue ja jos aikaisemmin on ollut, nii eikös se perimisoikeus ollut kumottu, kun noin on ja perintökaaressa on ainoastaan, että on oikeus lakiosaan, eli vain ja ainoastaan lakiosaan.

Muistuttaisin noinkin pätevää aasinohjastajaa perustuslain 2§ ja sen kolmannesta momentista, eli tarkoittaa sitä että, mitä ei laissa ole, sitä ei ole olemassakaan.

Esim. rikoslaista ei löydy rikosnimikkeellä vihapuhe, niin siitä ei voida rangaista, vaan se käännetään olemaan kunnianloukkaus, eli tehdään aivan väärin, eli lakia sovitellaan rikokseen jota ei ole olemassa ja se on jo lain väärin käyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Uskoisit nyt rudgelöpslöps, se mitä on laissa, se määrää.

Jos laissa lukee että, adoptiolapsella on oikeus adoptiovanhempiensa perimiseen, perintökaaressa nyt vaan kun ei lue ja jos aikaisemmin on ollut, nii eikös se perimisoikeus ollut kumottu, kun noin on ja perintökaaressa on ainoastaan, että on oikeus lakiosaan, eli vain ja ainoastaan lakiosaan.

Muistuttaisin noinkin pätevää aasinohjastajaa perustuslain 2§ ja sen kolmannesta momentista, eli tarkoittaa sitä että, mitä ei laissa ole, sitä ei ole olemassakaan.

Esim. rikoslaista ei löydy rikosnimikkeellä vihapuhe, niin siitä ei voida rangaista, vaan se käännetään olemaan kunnianloukkaus, eli tehdään aivan väärin, eli lakia sovitellaan rikokseen jota ei ole olemassa ja se on jo lain väärin käyttöä.

Lue lisää

"Uskoisit nyt rudgelöpslöps, se mitä on laissa, se määrää."

Aivan niin,perintökaari määrää että rintaperillisellä on oikeus periä,adoptiolapsi rinnastetaan lain mukaan rintaperilliseen joten hänellä on oikeus periä.
Tämä jos mikään on juurikin sitä laintulkintaa mitä oikeuslaitokset tekevät päivittäin.
Toiseksi vanhassa laissa oli myös pykälä jossa adoptiolapsi perii adoptiovanhempansa.
Näin ollen sitä ei ole kumottu vaan sanamuotoja on hieman muokattu uuteen uskoon.

Se mitä laissa lukee ei tyhjentävästi selitä sitä että mitä oikeusvaikutuksia kyseisellä lailla on.Tätä kohtaa sinä nimenomaan et ymmärrä.

Perintökaari esimerkiksi kertoo sen että ottolapseen ja hänen jälkeläisiin sovelletaan samaa lakia kuin rintaperilliseen..Mainitaan vaikka seikkana se että ottolapsi saa ennakkoperintöä,tämäkin jo kertoo sen että ottolapsella on oikeus periä samalla tavalla kuin rintaperillinen perii.

Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen."

Jos ottolapsella ei olisi oikeutta periä niin silloin edes ennakkoperintö EI olisi ennakkoperintöä kun perinnönjättäjä kuolee.Se olisi lahja myös kuoleman jälkeen.
Kyseisen perintökaaren pykälän oikeusvaikutus on se että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.

JudgeDredd kirjoitti:

"Uskoisit nyt rudgelöpslöps, se mitä on laissa, se määrää."

Aivan niin,perintökaari määrää että rintaperillisellä on oikeus periä,adoptiolapsi rinnastetaan lain mukaan rintaperilliseen joten hänellä on oikeus periä.
Tämä jos mikään on juurikin sitä laintulkintaa mitä oikeuslaitokset tekevät päivittäin.
Toiseksi vanhassa laissa oli myös pykälä jossa adoptiolapsi perii adoptiovanhempansa.
Näin ollen sitä ei ole kumottu vaan sanamuotoja on hieman muokattu uuteen uskoon.

Se mitä laissa lukee ei tyhjentävästi selitä sitä että mitä oikeusvaikutuksia kyseisellä lailla on.Tätä kohtaa sinä nimenomaan et ymmärrä.

Perintökaari esimerkiksi kertoo sen että ottolapseen ja hänen jälkeläisiin sovelletaan samaa lakia kuin rintaperilliseen..Mainitaan vaikka seikkana se että ottolapsi saa ennakkoperintöä,tämäkin jo kertoo sen että ottolapsella on oikeus periä samalla tavalla kuin rintaperillinen perii.

Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen."

Jos ottolapsella ei olisi oikeutta periä niin silloin edes ennakkoperintö EI olisi ennakkoperintöä kun perinnönjättäjä kuolee.Se olisi lahja myös kuoleman jälkeen.
Kyseisen perintökaaren pykälän oikeusvaikutus on se että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.

Lue lisää

ESITÄ SE LAINKOHTA SELKEÄSTI MISSÄ ADOPTOITU RINNASTETAAN TAIKKA ANNETAAN PERIMISOIKEUS.

Älä länkytä täällä sanoja edestakaisin, vaan esitä adoptiolaista, holhoustoimilaista ja perintökaaresta selkeä sanamuoto, että adoptoitu omaa/rinnastetaan, taikka perii ottovanhempansa.

Tässä kuitenkin pari kohtaa perintökaaresta: 1 luku

Oikeudesta saada perintö

1 §

Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.

2 §

Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää.

3 §

Ulkomaalaisella on Suomessa yhtäläinen oikeus perinnön saamiseen kuin Suomen kansalaisella.

Sellaisen valtion kansalaisen kohdalta, jossa Suomen kansalaisella ei ole perintöoikeutta tai jossa hän on perinnön saajana huonommassa asemassa kuin kotimaan kansalainen, voidaan asetuksella säätää vastaava rajoitus.

2 luku

Sukulaisten perintöoikeudesta

1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. (Sisar- taivelipuolihan syntyy kun isä tai äiti menee uusiin naimisiin taikka isä tunnustaa lapsekseen avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa)

3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa ( HÄNEN LAPSENSA, ELI RINTAPERILLINEN, OTTOLAPSIHAN EI OLE RINTAPERILLINEN, KTS. oikeus pitää oma sukunimensä)sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)


4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710. (Uuups, ottolapsen perimisoikeus onkin kumottu)

5 §

---->Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.<------

4 luku (19.1.1979/32)

(19.1.1979/32)

4 luku, 1–5 §, on kumottu L:lla lapseksiottamisesta 19.1.1979/32. (Hups, onkin tämäkin kumottu perintökaaressa)

7 luku

Lakiosasta

1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella (HUOMAATHAN, rintaperillinen on erillään ottolapsesta, eli molemmat mainitaan erikseen, eli ottolasta ei rinnasteta rintaperilliseksi) ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

Laki lapseksiottamisesta: Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset

12 §

Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, jollei erikseen muuta säädetä tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu. (Laitoin sen lainkohdan kokonaisuudessaan, kun olit varmaan tuon tärkeän pätkän unohtanut laittaa omasta sepustuksestasi pois).

Koetahan lukea ymmärtäen, virolaiset kun niin tykkäävät sarjishahmosta judgedred.

Anonyymi kirjoitti:

ESITÄ SE LAINKOHTA SELKEÄSTI MISSÄ ADOPTOITU RINNASTETAAN TAIKKA ANNETAAN PERIMISOIKEUS.

Älä länkytä täällä sanoja edestakaisin, vaan esitä adoptiolaista, holhoustoimilaista ja perintökaaresta selkeä sanamuoto, että adoptoitu omaa/rinnastetaan, taikka perii ottovanhempansa.

Tässä kuitenkin pari kohtaa perintökaaresta: 1 luku

Oikeudesta saada perintö

1 §

Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.

2 §

Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää.

3 §

Ulkomaalaisella on Suomessa yhtäläinen oikeus perinnön saamiseen kuin Suomen kansalaisella.

Sellaisen valtion kansalaisen kohdalta, jossa Suomen kansalaisella ei ole perintöoikeutta tai jossa hän on perinnön saajana huonommassa asemassa kuin kotimaan kansalainen, voidaan asetuksella säätää vastaava rajoitus.

2 luku

Sukulaisten perintöoikeudesta

1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. (Sisar- taivelipuolihan syntyy kun isä tai äiti menee uusiin naimisiin taikka isä tunnustaa lapsekseen avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa)

3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa ( HÄNEN LAPSENSA, ELI RINTAPERILLINEN, OTTOLAPSIHAN EI OLE RINTAPERILLINEN, KTS. oikeus pitää oma sukunimensä)sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)


4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710. (Uuups, ottolapsen perimisoikeus onkin kumottu)

5 §

---->Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.<------

4 luku (19.1.1979/32)

(19.1.1979/32)

4 luku, 1–5 §, on kumottu L:lla lapseksiottamisesta 19.1.1979/32. (Hups, onkin tämäkin kumottu perintökaaressa)

7 luku

Lakiosasta

1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella (HUOMAATHAN, rintaperillinen on erillään ottolapsesta, eli molemmat mainitaan erikseen, eli ottolasta ei rinnasteta rintaperilliseksi) ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

Laki lapseksiottamisesta: Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset

12 §

Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, jollei erikseen muuta säädetä tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu. (Laitoin sen lainkohdan kokonaisuudessaan, kun olit varmaan tuon tärkeän pätkän unohtanut laittaa omasta sepustuksestasi pois).

Koetahan lukea ymmärtäen, virolaiset kun niin tykkäävät sarjishahmosta judgedred.

Lue lisää

Tämäkin asia ratkeaa hyvin helposti niin että apinakin sen tajuaa.

7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

------->Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.<----------

Kun kerran ottolapsella on oikeus lakiosaan niin tuon pykälän 2 momentin mukaan se lasketaan lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
Tämä jo itsessään kertoo sen faktan että ottolapsella on samat oikeudet periä kuin rintaperillisellä.

Jos perimisoikeutta EI olisi niin lakiosaa ei pystyttäisi määrittelemään edes,ymmärrätkö?

Kyseinen 2 momentti(Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta)
Kertoo matti meikäläiselle sen että ottolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,aivan samalla tavalla se kertoo että rintaperillisellä on lakimääräinen perimisoikeus.

Toiseksi lakiosaa vaaditaan vain ja ainoastaan silloin kun sinut on ohitettu testamentilla,jos ottolasta ei ole ohitettu testamentilla niin hän saa saman määrän perintöä mitä rintaperillinen saisi.

JudgeDredd kirjoitti:

"Uskoisit nyt rudgelöpslöps, se mitä on laissa, se määrää."

Aivan niin,perintökaari määrää että rintaperillisellä on oikeus periä,adoptiolapsi rinnastetaan lain mukaan rintaperilliseen joten hänellä on oikeus periä.
Tämä jos mikään on juurikin sitä laintulkintaa mitä oikeuslaitokset tekevät päivittäin.
Toiseksi vanhassa laissa oli myös pykälä jossa adoptiolapsi perii adoptiovanhempansa.
Näin ollen sitä ei ole kumottu vaan sanamuotoja on hieman muokattu uuteen uskoon.

Se mitä laissa lukee ei tyhjentävästi selitä sitä että mitä oikeusvaikutuksia kyseisellä lailla on.Tätä kohtaa sinä nimenomaan et ymmärrä.

Perintökaari esimerkiksi kertoo sen että ottolapseen ja hänen jälkeläisiin sovelletaan samaa lakia kuin rintaperilliseen..Mainitaan vaikka seikkana se että ottolapsi saa ennakkoperintöä,tämäkin jo kertoo sen että ottolapsella on oikeus periä samalla tavalla kuin rintaperillinen perii.

Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen."

Jos ottolapsella ei olisi oikeutta periä niin silloin edes ennakkoperintö EI olisi ennakkoperintöä kun perinnönjättäjä kuolee.Se olisi lahja myös kuoleman jälkeen.
Kyseisen perintökaaren pykälän oikeusvaikutus on se että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.

Lue lisää

Sinähän se tässä et ymmärrä,

Ensinnäkään et ymmärrä mikä on ennakkoperintö.

Nimikkeestään huolimatta se ei ole ennakkoa perinnöstä, vaan lahja joka lopullisessa perinnönjaossa luokitellaan osaksi perintöä jollei ole toisin määrätty, kun taas voidaan myöskin luokitella ei ennakkoperinnöksi jollei ole toisin määrätty, riippuen siitä kenelle lahja on annettu, lue huolella lain kohta ennakkoperinnöstä.

Se 10§ ainoastaan merkitsee sitä, että mahdollinen lahjanantajan, siis ei kuollut henkilö, antama lahjan määrä voidaan vähentää adoptilapsen laskennallisesta lakiosuuden määrästä pois, samoin kuin rintaperillisen saama lahjan arvo voidaan vähentää hänen saamastaan lakiosuudesta/perintöosuudesta.

Lopuksi esitä se lakipykälä jossa sanotaan että adoptiolapsi rinnastetaan samoin oikeuksin kuin rintaperillinen.

Anonyymi kirjoitti:

Sinähän se tässä et ymmärrä,

Ensinnäkään et ymmärrä mikä on ennakkoperintö.

Nimikkeestään huolimatta se ei ole ennakkoa perinnöstä, vaan lahja joka lopullisessa perinnönjaossa luokitellaan osaksi perintöä jollei ole toisin määrätty, kun taas voidaan myöskin luokitella ei ennakkoperinnöksi jollei ole toisin määrätty, riippuen siitä kenelle lahja on annettu, lue huolella lain kohta ennakkoperinnöstä.

Se 10§ ainoastaan merkitsee sitä, että mahdollinen lahjanantajan, siis ei kuollut henkilö, antama lahjan määrä voidaan vähentää adoptilapsen laskennallisesta lakiosuuden määrästä pois, samoin kuin rintaperillisen saama lahjan arvo voidaan vähentää hänen saamastaan lakiosuudesta/perintöosuudesta.

Lopuksi esitä se lakipykälä jossa sanotaan että adoptiolapsi rinnastetaan samoin oikeuksin kuin rintaperillinen.

Lue lisää

"Lopuksi esitä se lakipykälä jossa sanotaan että adoptiolapsi rinnastetaan samoin oikeuksin kuin rintaperillinen."

7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

------->Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.<----------

Eikö nyt pojulle mene kaaliin se fakta että lakiosaa ei voida määrittää mitenkään jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta,kyseinen 2 mom selkeästi kertoo suomen kielellä sen että ottolapsella on lakimääräinen perimisoikeus.

Jos perimisoikeutta ei olisi niin lakiosuus olisi aina tasan nolla euroa ottolapselle.

Anonyymi kirjoitti:

Sinähän se tässä et ymmärrä,

Ensinnäkään et ymmärrä mikä on ennakkoperintö.

Nimikkeestään huolimatta se ei ole ennakkoa perinnöstä, vaan lahja joka lopullisessa perinnönjaossa luokitellaan osaksi perintöä jollei ole toisin määrätty, kun taas voidaan myöskin luokitella ei ennakkoperinnöksi jollei ole toisin määrätty, riippuen siitä kenelle lahja on annettu, lue huolella lain kohta ennakkoperinnöstä.

Se 10§ ainoastaan merkitsee sitä, että mahdollinen lahjanantajan, siis ei kuollut henkilö, antama lahjan määrä voidaan vähentää adoptilapsen laskennallisesta lakiosuuden määrästä pois, samoin kuin rintaperillisen saama lahjan arvo voidaan vähentää hänen saamastaan lakiosuudesta/perintöosuudesta.

Lopuksi esitä se lakipykälä jossa sanotaan että adoptiolapsi rinnastetaan samoin oikeuksin kuin rintaperillinen.

Lue lisää

Toiseksi jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta niin miten sä vähennät ennakkoperinnön hänen saamastaan perinnöstä kun sun logiikan mukaan perintö on tasan nolla euroa.
Ei ennakkoperintöä voida vähentää perilliseltä jos hän ei kerran peri mitään kun perittävä kuolee.Tämäkin jo osoittaa sen että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen niinkuin se laki itsessään jo sanoo.(Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen.")

Anonyymi kirjoitti:

Sinähän se tässä et ymmärrä,

Ensinnäkään et ymmärrä mikä on ennakkoperintö.

Nimikkeestään huolimatta se ei ole ennakkoa perinnöstä, vaan lahja joka lopullisessa perinnönjaossa luokitellaan osaksi perintöä jollei ole toisin määrätty, kun taas voidaan myöskin luokitella ei ennakkoperinnöksi jollei ole toisin määrätty, riippuen siitä kenelle lahja on annettu, lue huolella lain kohta ennakkoperinnöstä.

Se 10§ ainoastaan merkitsee sitä, että mahdollinen lahjanantajan, siis ei kuollut henkilö, antama lahjan määrä voidaan vähentää adoptilapsen laskennallisesta lakiosuuden määrästä pois, samoin kuin rintaperillisen saama lahjan arvo voidaan vähentää hänen saamastaan lakiosuudesta/perintöosuudesta.

Lopuksi esitä se lakipykälä jossa sanotaan että adoptiolapsi rinnastetaan samoin oikeuksin kuin rintaperillinen.

Lue lisää

Lawetorderille luettavaa.

Tässä lakifirman blogi.

Laki, joka määrää, miten ja kenelle vainajan omaisuus siirtyy, on nimeltään Perintökaari.
Perintökaaren pääsäännön mukaan periytyy vainajan omaisuus siten, että mikäli edellisen ryhmän perillisiä ei ole tulevat seuraavan ryhmän henkilöt perillisen asemaan. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään seuraavasti:

---->Ensisijaisia perillisiä ovat Rintaperilliset eli lapset, ottolapset ja heidän jälkeläisensä,<-------

Toissijaisia perillisiä ovat vanhemmat ja mikäli vanhemmat ovat kuolleet heidän jälkeläisensä eli vainajan siskot ja veljet tai näiden jälkeläiset,

Viimesijaisia Perintökaaren mukaisia perillisiä ovat vainajan isovanhemmat ja mikäli isovanhemmat ovat kuolleet, heidän lapsensa eli vainajan sedät ja tädit.

Setien ja tätien lapset eli perittävän serkut eivät ole hänen lakimääräisiä perillisiään.

Asianajotoimisto Juridicus Oy
https://www.juridicus.fi/palvelut/perintooikeus/

Anonyymi kirjoitti:

Tämäkin asia ratkeaa hyvin helposti niin että apinakin sen tajuaa.

7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

------->Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.<----------

Kun kerran ottolapsella on oikeus lakiosaan niin tuon pykälän 2 momentin mukaan se lasketaan lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
Tämä jo itsessään kertoo sen faktan että ottolapsella on samat oikeudet periä kuin rintaperillisellä.

Jos perimisoikeutta EI olisi niin lakiosaa ei pystyttäisi määrittelemään edes,ymmärrätkö?

Kyseinen 2 momentti(Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta)
Kertoo matti meikäläiselle sen että ottolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,aivan samalla tavalla se kertoo että rintaperillisellä on lakimääräinen perimisoikeus.

Toiseksi lakiosaa vaaditaan vain ja ainoastaan silloin kun sinut on ohitettu testamentilla,jos ottolasta ei ole ohitettu testamentilla niin hän saa saman määrän perintöä mitä rintaperillinen saisi.

Lue lisää

Öh öh, siis ensimmäisessä momentissa mainitulle PERILLISELLE lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta, jne. etc., niin kertoisitko tuon LAKIMÄÄRÄISEN PERIMYSJÄRJESTYKSEN, niin millä kohtaa siinä on adoptiolapsi/ottolapsi, vai onko siinä näin : "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

------>Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset<-----.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön". Tuossa taitaa olla perimysjärjestys, niin kerroppa apinan kaltainen, että missä siinä mainitaan adoptiolapsi ja nyt kun vielä vilaset sitä 5§ jossa on aika selkeästi ettei kukaan muu voi periä kuin sukulaiset, niin kerro mitä sukua on adoptiolapsi vanhemmilleen?

Jos nyt vielä vetoat siihen rinnastukseen lapsi, niin sillä tarkoitetaan ainoastaan ja vain huoltovelvollisuutta eli se siirtyy toisille vanhemmille, kuin se lukeekin laissa lapseksiottamisesta.

Huomaathan samaisessa laissa mainitaan, että, jos menee naimisiin ottolapsensa kanssa, niin adoptio päättyy siihen.

Niin kerro nyt montako sisar, eli lähisukulaisuus avioliittoa tai isä lapsi, äiti lapsi avioliittoa tiedät??

Siihen taisi se sukulaisuuskin tippua..

Olette te ihme veikkoja selittään mustan valkoiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Toiseksi jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta niin miten sä vähennät ennakkoperinnön hänen saamastaan perinnöstä kun sun logiikan mukaan perintö on tasan nolla euroa.
Ei ennakkoperintöä voida vähentää perilliseltä jos hän ei kerran peri mitään kun perittävä kuolee.Tämäkin jo osoittaa sen että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen niinkuin se laki itsessään jo sanoo.(Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen.")

Lue lisää

Voi voi, tuleeko lakiosuus kuin manulle illallinen,?

Ei tule.

No tuleeko perintö perimisjärjestyksen mukaiselle kuin manulle illallinen?

Tulee jollei sitä ole jollain tavalla estetty.

Se että mainitaan lakiosuus ainakin kuuluvan ottolapselle SITÄ VAADITTAESSA, NIIN SEN MÄÄRITTELEMISEKSI lasketaan omaisuus ja josta vähennetään lahjaksi annettu EI TAVANOMAINEN LAHJA ja jaetaan lakimääreisten perijöiden lukumäärän mukaan ja jolloinka saadaan mahdollinen lakiosaan oikeutettu määrä adoptiolapselle.

Esittäkää nyt plees suoraa manittu adoptiolapsen oikeus perintöön, ei mitään tulkintoja/päätelmiä, kun kerran tulee lapseksi, niin totta kai silloin on oikeus perintöönkin-tyylisiä, vaan ohan suoraan laissa sanottu oikeus.

Varmaan liian vaikea ymmärtää mitä tässä haetaan, pipetillä annettuilla äly ei riitä..

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorderille luettavaa.

Tässä lakifirman blogi.

Laki, joka määrää, miten ja kenelle vainajan omaisuus siirtyy, on nimeltään Perintökaari.
Perintökaaren pääsäännön mukaan periytyy vainajan omaisuus siten, että mikäli edellisen ryhmän perillisiä ei ole tulevat seuraavan ryhmän henkilöt perillisen asemaan. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään seuraavasti:

---->Ensisijaisia perillisiä ovat Rintaperilliset eli lapset, ottolapset ja heidän jälkeläisensä,<-------

Toissijaisia perillisiä ovat vanhemmat ja mikäli vanhemmat ovat kuolleet heidän jälkeläisensä eli vainajan siskot ja veljet tai näiden jälkeläiset,

Viimesijaisia Perintökaaren mukaisia perillisiä ovat vainajan isovanhemmat ja mikäli isovanhemmat ovat kuolleet, heidän lapsensa eli vainajan sedät ja tädit.

Setien ja tätien lapset eli perittävän serkut eivät ole hänen lakimääräisiä perillisiään.

Asianajotoimisto Juridicus Oy
https://www.juridicus.fi/palvelut/perintooikeus/

Lue lisää

Duoda duoda, onkos jokin blogi ihan aikuisten oikeesti laki nykyään, wuuuhuuu, on se, vai onkokasn sittenkään?

Kuules nyt hännällinen, kuinka saat väännettyä jostain blogitekstistä lakitekstiä?

Muistuttaisin perustuslain 2§ ja sen 3 momentista.

Anonyymi kirjoitti:

Voi voi, tuleeko lakiosuus kuin manulle illallinen,?

Ei tule.

No tuleeko perintö perimisjärjestyksen mukaiselle kuin manulle illallinen?

Tulee jollei sitä ole jollain tavalla estetty.

Se että mainitaan lakiosuus ainakin kuuluvan ottolapselle SITÄ VAADITTAESSA, NIIN SEN MÄÄRITTELEMISEKSI lasketaan omaisuus ja josta vähennetään lahjaksi annettu EI TAVANOMAINEN LAHJA ja jaetaan lakimääreisten perijöiden lukumäärän mukaan ja jolloinka saadaan mahdollinen lakiosaan oikeutettu määrä adoptiolapselle.

Esittäkää nyt plees suoraa manittu adoptiolapsen oikeus perintöön, ei mitään tulkintoja/päätelmiä, kun kerran tulee lapseksi, niin totta kai silloin on oikeus perintöönkin-tyylisiä, vaan ohan suoraan laissa sanottu oikeus.

Varmaan liian vaikea ymmärtää mitä tässä haetaan, pipetillä annettuilla äly ei riitä..

Lue lisää

"Se että mainitaan lakiosuus ainakin kuuluvan ottolapselle SITÄ VAADITTAESSA, NIIN SEN MÄÄRITTELEMISEKSI lasketaan omaisuus ja josta vähennetään lahjaksi annettu EI TAVANOMAINEN LAHJA ja jaetaan lakimääreisten perijöiden lukumäärän mukaan ja jolloinka saadaan mahdollinen lakiosaan oikeutettu määrä adoptiolapselle."


Kun sinun mukaan ottolapsella ei ole perintöoikeutta niin mistä se omaisuus lasketaan jotta saadaan lakiosuuden arvo määritettyä?

Edelleen jos sinun ajatukset olisivat totta niin ottolapsen lakiosuus olisi aina tasan puhdas nolla euroa.

"Esittäkää nyt plees suoraa manittu adoptiolapsen oikeus perintöön, ei mitään tulkintoja/päätelmiä, kun kerran tulee lapseksi, niin totta kai silloin on oikeus perintöönkin-tyylisiä, vaan ohan suoraan laissa sanottu oikeus."

Pyydetyt lainkohdat on jo esitetty useampaan kertaan,onko sulla silmissä vikaa vai etkö vain ymmärrä lukemaasi?Selkeät lainpykälät on jo esitetty,pyydä nyt ihmeessä vanhemiltasi apua niiden tulkitsemisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Öh öh, siis ensimmäisessä momentissa mainitulle PERILLISELLE lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta, jne. etc., niin kertoisitko tuon LAKIMÄÄRÄISEN PERIMYSJÄRJESTYKSEN, niin millä kohtaa siinä on adoptiolapsi/ottolapsi, vai onko siinä näin : "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

------>Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset<-----.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön". Tuossa taitaa olla perimysjärjestys, niin kerroppa apinan kaltainen, että missä siinä mainitaan adoptiolapsi ja nyt kun vielä vilaset sitä 5§ jossa on aika selkeästi ettei kukaan muu voi periä kuin sukulaiset, niin kerro mitä sukua on adoptiolapsi vanhemmilleen?

Jos nyt vielä vetoat siihen rinnastukseen lapsi, niin sillä tarkoitetaan ainoastaan ja vain huoltovelvollisuutta eli se siirtyy toisille vanhemmille, kuin se lukeekin laissa lapseksiottamisesta.

Huomaathan samaisessa laissa mainitaan, että, jos menee naimisiin ottolapsensa kanssa, niin adoptio päättyy siihen.

Niin kerro nyt montako sisar, eli lähisukulaisuus avioliittoa tai isä lapsi, äiti lapsi avioliittoa tiedät??

Siihen taisi se sukulaisuuskin tippua..

Olette te ihme veikkoja selittään mustan valkoiseksi.

Lue lisää

"Niin kerro nyt montako sisar, eli lähisukulaisuus avioliittoa tai isä lapsi, äiti lapsi avioliittoa tiedät??"

En yhtäkään mutta adoptiolapsen/isän/äidin välisiä avioliittoja on monta.Tosin sillä erotuksella että kyseessä ei ole lähisukulaisuusavioliitto kun adoptio purkautuu,näin ollen kyseessä ei ole lapsi/äiti/isä avioliitto. Lähisukulaisuusavioliitto olisi kyseessä jos adoptiota ei olisi purettu ollenkaan.

" niin kerro mitä sukua on adoptiolapsi vanhemmilleen?"

adoptiolapsella on samat oikeudet kuin biologisella lapsella joten hän yksinkertaisesti on adoptiovanhempien lapsi.

Mikäli ottolapsisuhde on perustettu 1.1.1980 tai myöhemmin, niin silloin noudatetaan vahvan adoption periaatetta (adoptio plena). Tällöin ottolapsi on perintöoikeudellisesti ottovanhempaan nähden täysin oman lapsen asemassa.
Lähtökohdaksi otettiin lapsen intresseistä lähtevä adoptio. Vahvan adoption
mukaista ottolapsisuhteen perustamista voidaankin verrata lapsen syntymään
ottosuvussaan ja kuolemaan biologisessa suvussa.

(Aarnio & Kangas 2009,106.)

Kyllä isot herrat tietävät että miten nämä asiat ovat,pieni herra Lawetorder taasen ei.

Anonyymi kirjoitti:

Öh öh, siis ensimmäisessä momentissa mainitulle PERILLISELLE lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta, jne. etc., niin kertoisitko tuon LAKIMÄÄRÄISEN PERIMYSJÄRJESTYKSEN, niin millä kohtaa siinä on adoptiolapsi/ottolapsi, vai onko siinä näin : "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

------>Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset<-----.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön". Tuossa taitaa olla perimysjärjestys, niin kerroppa apinan kaltainen, että missä siinä mainitaan adoptiolapsi ja nyt kun vielä vilaset sitä 5§ jossa on aika selkeästi ettei kukaan muu voi periä kuin sukulaiset, niin kerro mitä sukua on adoptiolapsi vanhemmilleen?

Jos nyt vielä vetoat siihen rinnastukseen lapsi, niin sillä tarkoitetaan ainoastaan ja vain huoltovelvollisuutta eli se siirtyy toisille vanhemmille, kuin se lukeekin laissa lapseksiottamisesta.

Huomaathan samaisessa laissa mainitaan, että, jos menee naimisiin ottolapsensa kanssa, niin adoptio päättyy siihen.

Niin kerro nyt montako sisar, eli lähisukulaisuus avioliittoa tai isä lapsi, äiti lapsi avioliittoa tiedät??

Siihen taisi se sukulaisuuskin tippua..

Olette te ihme veikkoja selittään mustan valkoiseksi.

Lue lisää

"Jos nyt vielä vetoat siihen rinnastukseen lapsi, niin sillä tarkoitetaan ainoastaan ja vain huoltovelvollisuutta eli se siirtyy toisille vanhemmille, kuin se lukeekin laissa lapseksiottamisesta."

Laki lapseksiottamisesta (19.1.1979/32), voimassa 1.1.1980- 30.4.1985.
Laki lapseksiottamisesta (8.2.1985/153), voimassa 1.5.1985–30.6.2012.

Mitäköhän se lawetorder taas höpöttää omiaan..

Lawetorder,millaisessa arvossa sinä pidät maanmittauslaitoksen kirjaamismenettelyn käsikirjaa?
Luuletko että siinä käsikirjassa olisi asiantuntevaa tekstiä suhteessa perintöasioihin?
Eli toisinsanoen onko kyseinen kirja luotettava lähde jos aletaan tutkimaan perintöasioita?

Vai onko se sun mielestä ihan shaiba kirja millä ei ole mitään painoarvoa?
Toisinsanoen noudattavatko maanmittauslaitoksen virkamiehet sitä käsikirjaa suunnilleen pilkulleen vai ei?Etenkin perintöasioissa,lainhuuto jne jne jne..

Anonyymi kirjoitti:

"Niin kerro nyt montako sisar, eli lähisukulaisuus avioliittoa tai isä lapsi, äiti lapsi avioliittoa tiedät??"

En yhtäkään mutta adoptiolapsen/isän/äidin välisiä avioliittoja on monta.Tosin sillä erotuksella että kyseessä ei ole lähisukulaisuusavioliitto kun adoptio purkautuu,näin ollen kyseessä ei ole lapsi/äiti/isä avioliitto. Lähisukulaisuusavioliitto olisi kyseessä jos adoptiota ei olisi purettu ollenkaan.

" niin kerro mitä sukua on adoptiolapsi vanhemmilleen?"

adoptiolapsella on samat oikeudet kuin biologisella lapsella joten hän yksinkertaisesti on adoptiovanhempien lapsi.

Mikäli ottolapsisuhde on perustettu 1.1.1980 tai myöhemmin, niin silloin noudatetaan vahvan adoption periaatetta (adoptio plena). Tällöin ottolapsi on perintöoikeudellisesti ottovanhempaan nähden täysin oman lapsen asemassa.
Lähtökohdaksi otettiin lapsen intresseistä lähtevä adoptio. Vahvan adoption
mukaista ottolapsisuhteen perustamista voidaankin verrata lapsen syntymään
ottosuvussaan ja kuolemaan biologisessa suvussa.

(Aarnio & Kangas 2009,106.)

Kyllä isot herrat tietävät että miten nämä asiat ovat,pieni herra Lawetorder taasen ei.

Lue lisää

No jos on, niin minullahan on oikeus mennä lähisukulaisen kanssa naimisiin?

Eikö niin?

Tässä muuten koko osa laista lapseksi ottamisesta: "2 luku
Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset
12 §

Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, ------->>>>jollei erikseen muuta säädetä<<<----- (perintökaaressahan on toisin säädetty??) tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu.

Jos puoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta yksin ottanut ottolapseksi toisen puolison lapsen, on lasta kuitenkin pidettävä puolisoiden yhteisenä lapsena.
13 §

----->>Ottolapsi saa ottovanhemman sukunimen, jollei tuomioistuin salli lapsen pitää omaa nimeään tai käyttää molempia nimiä yhdessä. Avioliitossa oleva henkilö, joka otetaan ottolapseksi, säilyttää kuitenkin entisen sukunimensä<<---- (tässä toinen oikeudellinen vaikutus, eli ainoastaan saa uusien ns. vanhempiensa sukunimen [jotta posti osuu oikealle henkilölle] ja ajatelkaa, saa käyttää omaa entistä sukunimeään eli kuuluu kahteen sukuun, voi kauhee paikka 🤣🤣)
14 §

Kun ottolapsisuhde on vahvistettu, vapautuvat lapsen aikaisemmat vanhemmat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta.

---->Jos lapsen aikaisempi vanhempi<<---- ennen lapseksiottamista on sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sitoutunut tai tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan elatusapua lapselle, ----->>vapautuu hän lapseksiottamisen jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta.<<--- (tuossa yksi oikeudellinen vaikutus) Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, vapautuu vanhempi suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen lapseksiottamista.
15 §

Lapseksiottamisen oikeudelliset vaikutukset lakkaavat, jos ottovanhempi ja ottolapsi menevät keskenään avioliittoon. Ottolapsisuhteen lakkaaminen ei perusta oikeudellista suhdetta ottolapsen ja hänen aikaisempien vanhempiensa ja näiden sukulaisten välille.

Luvan myöntämisestä 1 momentissa tarkoitettuun avioliittoon säädetään avioliittolaissa".

Yhä edelleen, oikeuskirjallisuus ei ole laki, vaan yksittäisten henkilöiden mielipiteitä, aivan kuin teillä on ainoastaan mielipiteitä, ei mitään faktaa.

Ilmeisesti se lukutaito joillain katoaa, kun lukemansa ymmärtäminen katoaa ensin.

Yhä edelleen ilmaisen perustuslain 2§ sen kolmas momentti, ymmärrättekö te edes sitäkään?

Anonyymi kirjoitti:

No jos on, niin minullahan on oikeus mennä lähisukulaisen kanssa naimisiin?

Eikö niin?

Tässä muuten koko osa laista lapseksi ottamisesta: "2 luku
Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset
12 §

Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, ------->>>>jollei erikseen muuta säädetä<<<----- (perintökaaressahan on toisin säädetty??) tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu.

Jos puoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta yksin ottanut ottolapseksi toisen puolison lapsen, on lasta kuitenkin pidettävä puolisoiden yhteisenä lapsena.
13 §

----->>Ottolapsi saa ottovanhemman sukunimen, jollei tuomioistuin salli lapsen pitää omaa nimeään tai käyttää molempia nimiä yhdessä. Avioliitossa oleva henkilö, joka otetaan ottolapseksi, säilyttää kuitenkin entisen sukunimensä<<---- (tässä toinen oikeudellinen vaikutus, eli ainoastaan saa uusien ns. vanhempiensa sukunimen [jotta posti osuu oikealle henkilölle] ja ajatelkaa, saa käyttää omaa entistä sukunimeään eli kuuluu kahteen sukuun, voi kauhee paikka 🤣🤣)
14 §

Kun ottolapsisuhde on vahvistettu, vapautuvat lapsen aikaisemmat vanhemmat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta.

---->Jos lapsen aikaisempi vanhempi<<---- ennen lapseksiottamista on sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sitoutunut tai tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan elatusapua lapselle, ----->>vapautuu hän lapseksiottamisen jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta.<<--- (tuossa yksi oikeudellinen vaikutus) Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, vapautuu vanhempi suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen lapseksiottamista.
15 §

Lapseksiottamisen oikeudelliset vaikutukset lakkaavat, jos ottovanhempi ja ottolapsi menevät keskenään avioliittoon. Ottolapsisuhteen lakkaaminen ei perusta oikeudellista suhdetta ottolapsen ja hänen aikaisempien vanhempiensa ja näiden sukulaisten välille.

Luvan myöntämisestä 1 momentissa tarkoitettuun avioliittoon säädetään avioliittolaissa".

Yhä edelleen, oikeuskirjallisuus ei ole laki, vaan yksittäisten henkilöiden mielipiteitä, aivan kuin teillä on ainoastaan mielipiteitä, ei mitään faktaa.

Ilmeisesti se lukutaito joillain katoaa, kun lukemansa ymmärtäminen katoaa ensin.

Yhä edelleen ilmaisen perustuslain 2§ sen kolmas momentti, ymmärrättekö te edes sitäkään?

Lue lisää

Taas tyypillistä jargonia pukkaa Lawetorderin suusta.

"No jos on, niin minullahan on oikeus mennä lähisukulaisen kanssa naimisiin?"

Kyllä,serkkujen kanssa voit mennä ja adoptiolapsen kanssa voit mennä,jälkimmäisessä tapauksessa adoptointi puretaan joten käytännössä et ole mitään sukua hänelle.

Serkkujen osalta olet sukua ja mikään ei estä sua naimasta sitä ihanaa serkkua.

Lawetorder,millaisessa arvossa sinä pidät maanmittauslaitoksen kirjaamismenettelyn käsikirjaa?Onko se luotettava lähde jos puhutaan perintöasioista?

"Yhä edelleen, oikeuskirjallisuus ei ole laki, vaan yksittäisten henkilöiden mielipiteitä, aivan kuin teillä on ainoastaan mielipiteitä, ei mitään faktaa."

Yhä edelleen oikeuskirjallisuus perustuu suuremmilta osin oikeuskäytäntöön ja etenkin KKO/KHO:N ennakkopäätöksiin.
Ne yksittäisten ihmisten mielipiteet perustuvat lakiin ja oikeuskäytäntöön.

Anonyymi kirjoitti:

"Se että mainitaan lakiosuus ainakin kuuluvan ottolapselle SITÄ VAADITTAESSA, NIIN SEN MÄÄRITTELEMISEKSI lasketaan omaisuus ja josta vähennetään lahjaksi annettu EI TAVANOMAINEN LAHJA ja jaetaan lakimääreisten perijöiden lukumäärän mukaan ja jolloinka saadaan mahdollinen lakiosaan oikeutettu määrä adoptiolapselle."


Kun sinun mukaan ottolapsella ei ole perintöoikeutta niin mistä se omaisuus lasketaan jotta saadaan lakiosuuden arvo määritettyä?

Edelleen jos sinun ajatukset olisivat totta niin ottolapsen lakiosuus olisi aina tasan puhdas nolla euroa.

"Esittäkää nyt plees suoraa manittu adoptiolapsen oikeus perintöön, ei mitään tulkintoja/päätelmiä, kun kerran tulee lapseksi, niin totta kai silloin on oikeus perintöönkin-tyylisiä, vaan ohan suoraan laissa sanottu oikeus."

Pyydetyt lainkohdat on jo esitetty useampaan kertaan,onko sulla silmissä vikaa vai etkö vain ymmärrä lukemaasi?Selkeät lainpykälät on jo esitetty,pyydä nyt ihmeessä vanhemiltasi apua niiden tulkitsemisessa.

Lue lisää

Missä kohtaa??

Olen ainoastaan lukenut yhden pykälän jossa oli lapseksiottamisen oikeudelliset vaikutukset, sitten loppu onkin ollut teidän lain tulkintaanne.

Oikeasti, aikuisten oikeesti en ole yhtäkään suoraa lakipykälää teidän antamannanne, että lukee: "adoptiolapsella on samat oikeudet kuin olisi rintaperillisellä".

Tällaista en ole lukenut, ainoastaan teidän tulkintaanne ja sehän ei ole laki, vai onko muka??

Anonyymi kirjoitti:

No jos on, niin minullahan on oikeus mennä lähisukulaisen kanssa naimisiin?

Eikö niin?

Tässä muuten koko osa laista lapseksi ottamisesta: "2 luku
Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset
12 §

Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, ------->>>>jollei erikseen muuta säädetä<<<----- (perintökaaressahan on toisin säädetty??) tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu.

Jos puoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta yksin ottanut ottolapseksi toisen puolison lapsen, on lasta kuitenkin pidettävä puolisoiden yhteisenä lapsena.
13 §

----->>Ottolapsi saa ottovanhemman sukunimen, jollei tuomioistuin salli lapsen pitää omaa nimeään tai käyttää molempia nimiä yhdessä. Avioliitossa oleva henkilö, joka otetaan ottolapseksi, säilyttää kuitenkin entisen sukunimensä<<---- (tässä toinen oikeudellinen vaikutus, eli ainoastaan saa uusien ns. vanhempiensa sukunimen [jotta posti osuu oikealle henkilölle] ja ajatelkaa, saa käyttää omaa entistä sukunimeään eli kuuluu kahteen sukuun, voi kauhee paikka 🤣🤣)
14 §

Kun ottolapsisuhde on vahvistettu, vapautuvat lapsen aikaisemmat vanhemmat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta.

---->Jos lapsen aikaisempi vanhempi<<---- ennen lapseksiottamista on sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sitoutunut tai tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan elatusapua lapselle, ----->>vapautuu hän lapseksiottamisen jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta.<<--- (tuossa yksi oikeudellinen vaikutus) Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, vapautuu vanhempi suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen lapseksiottamista.
15 §

Lapseksiottamisen oikeudelliset vaikutukset lakkaavat, jos ottovanhempi ja ottolapsi menevät keskenään avioliittoon. Ottolapsisuhteen lakkaaminen ei perusta oikeudellista suhdetta ottolapsen ja hänen aikaisempien vanhempiensa ja näiden sukulaisten välille.

Luvan myöntämisestä 1 momentissa tarkoitettuun avioliittoon säädetään avioliittolaissa".

Yhä edelleen, oikeuskirjallisuus ei ole laki, vaan yksittäisten henkilöiden mielipiteitä, aivan kuin teillä on ainoastaan mielipiteitä, ei mitään faktaa.

Ilmeisesti se lukutaito joillain katoaa, kun lukemansa ymmärtäminen katoaa ensin.

Yhä edelleen ilmaisen perustuslain 2§ sen kolmas momentti, ymmärrättekö te edes sitäkään?

Lue lisää

Ja miksi ihmeessä siteeraat lakia lapseksi ottamisesta kun kyseinen laki ei ole voimassa.?
Laki lapseksiottamisesta (19.1.1979/32), voimassa 1.1.1980- 30.4.1985.
Laki lapseksiottamisesta (8.2.1985/153), voimassa 1.5.1985–30.6.2012.

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohtaa??

Olen ainoastaan lukenut yhden pykälän jossa oli lapseksiottamisen oikeudelliset vaikutukset, sitten loppu onkin ollut teidän lain tulkintaanne.

Oikeasti, aikuisten oikeesti en ole yhtäkään suoraa lakipykälää teidän antamannanne, että lukee: "adoptiolapsella on samat oikeudet kuin olisi rintaperillisellä".

Tällaista en ole lukenut, ainoastaan teidän tulkintaanne ja sehän ei ole laki, vai onko muka??

Lue lisää

"Missä kohtaa??"

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Nyt hyvä Lawetorder,kerro mitä oikeuksia kyseisellä lapsella on,lähdetään nyt siitä että hän voi virallisesti kutsua vanhempiaan isäksi ja äidiksi.Samoin isä ja äippä voi kutsua adoptiolasta omaksi rakkaaksi lapsekseen.

Nyt kysytään että onko lapsella oikeus periä isänsä ja äitinsä vai ei?
Virallisestihan he ovat isä ja äiti lapselleen.Tämäkin jo selventää sitä päivänselvää asiaa että onko adoptiolapsella oikeus periä vanhempansa..Ja onhan sillä oikeus periä.

Anonyymi kirjoitti:

"Lopuksi esitä se lakipykälä jossa sanotaan että adoptiolapsi rinnastetaan samoin oikeuksin kuin rintaperillinen."

7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

------->Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.<----------

Eikö nyt pojulle mene kaaliin se fakta että lakiosaa ei voida määrittää mitenkään jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta,kyseinen 2 mom selkeästi kertoo suomen kielellä sen että ottolapsella on lakimääräinen perimisoikeus.

Jos perimisoikeutta ei olisi niin lakiosuus olisi aina tasan nolla euroa ottolapselle.

Lue lisää

Onko sinulla kielioppirakenne/lauserakenne edes ollenkaan hallussa, jos on, kerro mitkä kaikki muuttujat muuttaa lauseen päälauseen sivulauseeksi eli ensin on päälause ja sen jälkeen sivulause.

Nehän on tunnetusti pilkku, puolipilkku, että sanat, sekä, että, kun, jos, niin, kuin, jne.

Eli tarkoittaa sitä, että päälause määrittelee ensimmäisen momentin ja sivulause on momentiltaan toinen samalla tarkoittaa sitä, että kaksi eri asiaa esitetään samassa lausekkeessa ja olevan kuitenkin erillisiä, mutta noilla ei ole merkitystä, koska laista ei löydy kohtaa joka antaa samat oikeudet kuin on rintaperillisellä.

Olenhan jo sanonut monet monituiset kerrat, ymmärtäkää lukemanne..

Näin yösydännä jo vähän tuo muisti alkaa kaipaan unten maille..

Anonyymi kirjoitti:

Toiseksi jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta niin miten sä vähennät ennakkoperinnön hänen saamastaan perinnöstä kun sun logiikan mukaan perintö on tasan nolla euroa.
Ei ennakkoperintöä voida vähentää perilliseltä jos hän ei kerran peri mitään kun perittävä kuolee.Tämäkin jo osoittaa sen että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen niinkuin se laki itsessään jo sanoo.(Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen.")

Lue lisää

Niin, aivan ja tuohan 6lku käsittelee vain ja ainoastaan ennakkoperinnöksi luettavissa olevaa lahjaa, ei siis perintöä eli siis lakiosalaskennassa sovelletaan adotiolapseen myös hänen saamiaan lahjoja vähentävinä tekijöinä lakiosuudesta.

Huomaathan sanat: "on --->>vastaavasti sovellettava<<--- ottolapseen tai hänen jälkeläiseen" eli adoptiolapsen rintaperilliseen, eli tilanteessa jossa adoptiolapsi onkin kuollut ennemmin kuin lahjanantaja, niin tällöin jälkeläiselle tulevasta lakiosasta vähennetään lahjanarvo.

Aika helppo juttu tuollainen, tuokaan ei määrittele perimisoikeutta.

Te kuitenkin tulkitsette ja muodostatte mielipiteen jotta on oikeus johonkin, vaikkei olekkaan, mutta jokainenhan saa tulkita määräyksen vastaisesti jos haluaa, mutta tulkinta yhä edelleen ei ole laki.

Anonyymi kirjoitti:

Toiseksi jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta niin miten sä vähennät ennakkoperinnön hänen saamastaan perinnöstä kun sun logiikan mukaan perintö on tasan nolla euroa.
Ei ennakkoperintöä voida vähentää perilliseltä jos hän ei kerran peri mitään kun perittävä kuolee.Tämäkin jo osoittaa sen että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen niinkuin se laki itsessään jo sanoo.(Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen.")

Lue lisää

Niin tuon lakiosaoikeuden olen jo selittänyt ja laskentakaavan muuallakin jo, lakiosahan on ihan eri kuin perintö.

Anonyymi kirjoitti:

"Lopuksi esitä se lakipykälä jossa sanotaan että adoptiolapsi rinnastetaan samoin oikeuksin kuin rintaperillinen."

7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

------->Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.<----------

Eikö nyt pojulle mene kaaliin se fakta että lakiosaa ei voida määrittää mitenkään jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta,kyseinen 2 mom selkeästi kertoo suomen kielellä sen että ottolapsella on lakimääräinen perimisoikeus.

Jos perimisoikeutta ei olisi niin lakiosuus olisi aina tasan nolla euroa ottolapselle.

Lue lisää

Eikö hännällinen ymmärrä, että itsehän juuri laitoit kuinka se lasketaan ottolapselle, eli lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan, jne jne, eli omaisuuden arvo jaettuna niillä kaikilla joilla olisi oikeus perintöön ja ovat elossa.

Erittäin yksinkertaista, etkä edes tuota ymmärrä vaan kiekuu kuin lukkarin kukko typeränä.

Anonyymi kirjoitti:

Toiseksi jos ottolapsella ei olisi perimisoikeutta niin miten sä vähennät ennakkoperinnön hänen saamastaan perinnöstä kun sun logiikan mukaan perintö on tasan nolla euroa.
Ei ennakkoperintöä voida vähentää perilliseltä jos hän ei kerran peri mitään kun perittävä kuolee.Tämäkin jo osoittaa sen että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen niinkuin se laki itsessään jo sanoo.(Perintökaari 6 luku 10§ "Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen.")

Lue lisää

Eikö idiootti edes ymmärrä sitä, että se pienentää lakiosuutta, totta kai kaikki lahjanarvot lasketaan vähentävinä, tällöinhän se on oikean suuruinen lakiosa, vai meinaatko että mitään ei vähennetä?

Tsiisus sentään, kaikkia se maailma elättää..

Anonyymi kirjoitti:

"Jos nyt vielä vetoat siihen rinnastukseen lapsi, niin sillä tarkoitetaan ainoastaan ja vain huoltovelvollisuutta eli se siirtyy toisille vanhemmille, kuin se lukeekin laissa lapseksiottamisesta."

Laki lapseksiottamisesta (19.1.1979/32), voimassa 1.1.1980- 30.4.1985.
Laki lapseksiottamisesta (8.2.1985/153), voimassa 1.5.1985–30.6.2012.

Mitäköhän se lawetorder taas höpöttää omiaan..

Lawetorder,millaisessa arvossa sinä pidät maanmittauslaitoksen kirjaamismenettelyn käsikirjaa?
Luuletko että siinä käsikirjassa olisi asiantuntevaa tekstiä suhteessa perintöasioihin?
Eli toisinsanoen onko kyseinen kirja luotettava lähde jos aletaan tutkimaan perintöasioita?

Vai onko se sun mielestä ihan shaiba kirja millä ei ole mitään painoarvoa?
Toisinsanoen noudattavatko maanmittauslaitoksen virkamiehet sitä käsikirjaa suunnilleen pilkulleen vai ei?Etenkin perintöasioissa,lainhuuto jne jne jne..

Lue lisää

Olikos se jotenkin niin, että tappelussa häviöllä oleva yrittää kepulikonsteja harhauttamiseen, versus elokuvissa nakkaa hiekkaa/tomua silmiin ja täten koettaa päästä niskan päälle.

Tässä klassillinen tyyli kirjallisuudessakin käytetty, eli tuodaan asiaan sellaisia elementtejä ja vertauksia jotka ei asiaan liity ja jos jonkin aasinsillan (hassua, ihan tulee mieleen aasinajaja) kautta liittyy, niin on kaukainen liittymäkohta.

Esittäkää te faktaa ja perustelkaa missä ja millä tavoin menee pieleen.

Yhtäkään kertaa ette ole perustelleet, esittäneet faktaa, ainoastaan sama posken lätinä vain jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Esittäkää te faktaa ja perustelkaa missä ja millä tavoin menee pieleen.

Yhtäkään kertaa ette ole perustelleet, esittäneet faktaa, ainoastaan sama posken lätinä vain jatkuu.

Lue lisää

Voitko ystävällisesti rekisteröityä, ole hyvä. Moni välttyisi harmeilta, kun aina tietäisi, että juuri sinun tekstisi voi jättää lukematta. Kirjoituksissasi kun ei ole oikeastaan koskaan, tai vain aniharvoin, mitään tolkkua.

Anonyymi kirjoitti:

Voitko ystävällisesti rekisteröityä, ole hyvä. Moni välttyisi harmeilta, kun aina tietäisi, että juuri sinun tekstisi voi jättää lukematta. Kirjoituksissasi kun ei ole oikeastaan koskaan, tai vain aniharvoin, mitään tolkkua.

Lue lisää

Taisi tuossakin olla jo teikäläisille liikaa tolkkua kun ei niitä faktoja ja perusteluja saada tuleen??

Ei sinun ole mikään pakko täällä olla kieukumassa ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttäsi.

Mutta eihän trollia ole pakko ruokkia. Joten ihemettelen tätä ruikutusta koskien mainittuja tai muitakaan trolleja. Trollit kuihtuu, jollei niille vastaa. Ettekö tienneet?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eihän trollia ole pakko ruokkia. Joten ihemettelen tätä ruikutusta koskien mainittuja tai muitakaan trolleja. Trollit kuihtuu, jollei niille vastaa. Ettekö tienneet?

Lue lisää

Mistä tunnistat tuollaisen? Lawjaorder saattaa kirjoittaa aluksi normaalista jonka jälkeen valehtelu alkaa. Se on pilannut foorumin uskottavuuden, jos sellaista joskus on ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tunnistat tuollaisen? Lawjaorder saattaa kirjoittaa aluksi normaalista jonka jälkeen valehtelu alkaa. Se on pilannut foorumin uskottavuuden, jos sellaista joskus on ollut.

Lue lisää

Vai valehtelu??

Ne on eri henkilöt jotka valehtelee täällä.

Esitä tänne sanatarkasti perustuslain 2§ ja sen 3 mom.

Sieltä saat osviittaa siihen mitä on lainkäyttö julkisessa vallassa, senkö teet ja esität omat tai keksityt perusteet miksi ei olisi niin, niin voit kutsua minua sen jälkeen valehtelijaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Vai valehtelu??

Ne on eri henkilöt jotka valehtelee täällä.

Esitä tänne sanatarkasti perustuslain 2§ ja sen 3 mom.

Sieltä saat osviittaa siihen mitä on lainkäyttö julkisessa vallassa, senkö teet ja esität omat tai keksityt perusteet miksi ei olisi niin, niin voit kutsua minua sen jälkeen valehtelijaksi.

Lue lisää

Lowetorder hokee PL 2.3 §:ää, vaikka kyse ei olisi julkisesta toiminnasta. Ihan hyvä tietysti siltä kannalta, että se helpottaa hänen tunnistamistaan.

Täällä on jo viikkoja sitten päädytty yhteistuumin seuraavaan lopputulemaan.

Testamenttaan omaisuuteni seuraavasti:

Kuolemani jälkeen elossa olevat lapsenlapseni saavat määräosan omaisuudestani omistukseensa tasan jaettuna. Kyseisen määräosan omistusoikeus siirtyy heti kuolemani jälkeen, mutta omaisuuden hallintaoikeus on lapsenlapseni vanhemmilla tai heidän kuoltuaan tarkoitusta varten määrättävällä edunvalvojalla, kunnes testamentin edunsaajat täyttävät kukin kaksikymmentäviisi (25) vuotta. Kaksikymmentäviisi vuotta täytettyään kullakin on perimäänsä omaisuuteen sekä täysi hallinta- että omistusoikeus.

Tämä testamentti ei loukkaa rintaperillisteni elossa ollessaan jo saamiaan lakiosuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä on jo viikkoja sitten päädytty yhteistuumin seuraavaan lopputulemaan.

Testamenttaan omaisuuteni seuraavasti:

Kuolemani jälkeen elossa olevat lapsenlapseni saavat määräosan omaisuudestani omistukseensa tasan jaettuna. Kyseisen määräosan omistusoikeus siirtyy heti kuolemani jälkeen, mutta omaisuuden hallintaoikeus on lapsenlapseni vanhemmilla tai heidän kuoltuaan tarkoitusta varten määrättävällä edunvalvojalla, kunnes testamentin edunsaajat täyttävät kukin kaksikymmentäviisi (25) vuotta. Kaksikymmentäviisi vuotta täytettyään kullakin on perimäänsä omaisuuteen sekä täysi hallinta- että omistusoikeus.

Tämä testamentti ei loukkaa rintaperillisteni elossa ollessaan jo saamiaan lakiosuuksia.

Lue lisää

Niin, noinhan sen melkein kirjoitin jo viikko sitten, eli Lawetorder, tuon ehdotelman laitoin.

Poiketen tuosta kirjoitin "elossa olevan edunvalvojan hallinnassa" koska nykylaissa vanhemmat ovat ilman oikeuden määräystä omien lapsiensa edunvalvojia, jotta on helpompi viranomaisten puuttua asioihin, ei ole enään vanhemmuutta ja normaalia maalaisjärkeä asioissa

Tunne, tuntuma, epäilys, oletus ovat asioita joilla ei kiistetä mitään, joten todistamispakkoakaan ei ole.

Johan sinun se pitäisi ällioppilaana tietää..

Ei, vaan se on sinun ihan oma olettamuksesi, ei tuossa lue näin, "adoptiolapsi on oikeutettu samaan kuin vanhempien oletettu oma lapsi" tai, "adoptiolapsella on samat oikeudet kuin olisi rintaperillisellä", tämä tietenkin likisi perintökaaressa.

Noin ei vaan lue missään ja omat tulkinnat, olettamukset yhä edelleen ei ole laki.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan se on sinun ihan oma olettamuksesi, ei tuossa lue näin, "adoptiolapsi on oikeutettu samaan kuin vanhempien oletettu oma lapsi" tai, "adoptiolapsella on samat oikeudet kuin olisi rintaperillisellä", tämä tietenkin likisi perintökaaressa.

Noin ei vaan lue missään ja omat tulkinnat, olettamukset yhä edelleen ei ole laki.

Lue lisää

"Ei, vaan se on sinun ihan oma olettamuksesi, ei tuossa lue näin, "adoptiolapsi on oikeutettu samaan kuin vanhempien oletettu oma lapsi" tai, "adoptiolapsella on samat oikeudet kuin olisi rintaperillisellä", tämä tietenkin likisi perintökaaressa.

Noin ei vaan lue missään ja omat tulkinnat, olettamukset yhä edelleen ei ole laki."

Hyvä lawetti sentään,ei laissa tarvitse erikseen lukea niin, 18§ oikeusvaikutukset ovat sellaiset että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen,tämä ei ole minun mielipide vaan se perustuu suoraan oikeuskäytäntöön ja lain tulkintaan.

Asiassa samaa mieltä kanssani on lukemattomat tahot,oikeusministeriö,hallituksen esitys(lain nykytila) sosiaali ja terveysministeriö,maanmittauslaitoksen kirjaamiskäsikirja jne jne,lukemattomien lakifirmojen blogit joissa sanotaan samaa jne jne.

Mitäs sulla on takataskussa,kuka on sinun kanssasi samaa mieltä?
Tuskin kukaan joka tätäkin forumia lukee.Onko sulla näyttää toteen se että ottolapsi EI peri adoptiovanhempiaan? Näytä nyt edes yksi lakipykälä jossa tämä todetaan selvällä suomenkielellä,näytä edes yksi oikeuskirjallisuuslähde joka sanoo että ottolapsi ei peri adoptiovanhempiaan..näytä toteen edes jokin lähde jossa todetaan se fakta että ottolapsi ei peri adoptiovanhempiaan?

Anonyymi kirjoitti:

"Ei, vaan se on sinun ihan oma olettamuksesi, ei tuossa lue näin, "adoptiolapsi on oikeutettu samaan kuin vanhempien oletettu oma lapsi" tai, "adoptiolapsella on samat oikeudet kuin olisi rintaperillisellä", tämä tietenkin likisi perintökaaressa.

Noin ei vaan lue missään ja omat tulkinnat, olettamukset yhä edelleen ei ole laki."

Hyvä lawetti sentään,ei laissa tarvitse erikseen lukea niin, 18§ oikeusvaikutukset ovat sellaiset että ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen,tämä ei ole minun mielipide vaan se perustuu suoraan oikeuskäytäntöön ja lain tulkintaan.

Asiassa samaa mieltä kanssani on lukemattomat tahot,oikeusministeriö,hallituksen esitys(lain nykytila) sosiaali ja terveysministeriö,maanmittauslaitoksen kirjaamiskäsikirja jne jne,lukemattomien lakifirmojen blogit joissa sanotaan samaa jne jne.

Mitäs sulla on takataskussa,kuka on sinun kanssasi samaa mieltä?
Tuskin kukaan joka tätäkin forumia lukee.Onko sulla näyttää toteen se että ottolapsi EI peri adoptiovanhempiaan? Näytä nyt edes yksi lakipykälä jossa tämä todetaan selvällä suomenkielellä,näytä edes yksi oikeuskirjallisuuslähde joka sanoo että ottolapsi ei peri adoptiovanhempiaan..näytä toteen edes jokin lähde jossa todetaan se fakta että ottolapsi ei peri adoptiovanhempiaan?

Lue lisää

Siirrät todistustaakan kuin hyvätapainen aasinajattaja konsanaan.

Esitä sinä ensin lakipykälä jossa selkeästi ilmaistaan, että adoptiolapsella on perimisoikeus.

Tässä pyytämäsi lakipykälä suoraan perintökaaresta: "4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.
5 §

--------------->>>>>>>Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä<<<<<<--------."

Anteeksi että, tuli tuo 4§ mukaan, siinähän ei ollut kuin ottolapsen oikeus perimiseen.

Nyt sitte kyse siitä kuka tai mikä on sukulainen, netistä löytyy varmaan parempiakin selvityksiä, mutta tässä minun: Sukulainen on sellainen henkilö jolla on yhteneväiset esi-isät kuin on toisen erkanevan sukuhaaran jäsenillä eli sukupuun sisäiset perhesiteen, sukupuu rakentuu isän perusteella, eli joka sukuhaaran miespuolisilla on samaa dna:ta pn sukulainen.

Myös naispuolinen on sukulainen, mutta hänellä on dna-risteymä jossa on niin isän kuin äidin puolelta dna:ta eli adoptiolapsi ei ole koskaan sukulainen.

Yksinkertaista, eikö olekkin?

Kerrothan kaikille niille jotka eivät tiedä mikä on lakiesitys, kerro kuinka monen valiokunnan läpi tuo esitys menee, että myöskin asiantuntijoiden ehdotuksien määrän lakiesityksen sanamuotojen tai jonkin poistamiseksi tulee ja kuinka lakiesitys voi muuttua esitetystä ennen kuin se tulee eduskunnan käsittelyyn.

Kerro sitten myös lakiesityksen erot valmiiseen allekirjoitettuun lakiin nähden ja kumpi tulee oleen laki, lakiesitys vaiko hyväksytty laki??

Oliko tämä pitkä lainattu litaniasi laista vaiko ihan jonkun tutkielmaan sisältyvää tekstiä eli juridiikkaa.

Jos oli lakitekstiä, niin hyväksyn olettamuksen, mutta jos ei ole lakitekstiä, niin silloin se yksinkertaisesti ei ole laki.

Perinnöllisyys ja sukulaisuus ei tule laista, huoltovelvollisuus tulee laista, yksinkertaista.

Kumoa nyt se perustuslain 2§ kolmansine momentteineen, mutta tee selite ensin siitä mitä tuo kolmas momentti tarkoittaa yksiselitteisesti, sitten kun tuon teet, voit kutsua ketä tahansa alakoululaiseksi, jos et sitä tee, on sinua silloin pidettävä apukoulun häiriöluokkalaisena, sovitaanko näin?

Kerrothan kaikille niille jotka eivät tiedä mikä on lakiesitys, kerro kuinka monen valiokunnan läpi tuo esitys menee, että myöskin asiantuntijoiden ehdotuksien määrän lakiesityksen sanamuotojen tai jonkin poistamiseksi tulee ja kuinka lakiesitys voi muuttua esitetystä ennen kuin se tulee eduskunnan käsittelyyn.

Kerro sitten myös lakiesityksen erot valmiiseen allekirjoitettuun lakiin nähden ja kumpi tulee oleen laki, lakiesitys vaiko hyväksytty laki??

Anonyymi kirjoitti:

Kumoa nyt se perustuslain 2§ kolmansine momentteineen, mutta tee selite ensin siitä mitä tuo kolmas momentti tarkoittaa yksiselitteisesti, sitten kun tuon teet, voit kutsua ketä tahansa alakoululaiseksi, jos et sitä tee, on sinua silloin pidettävä apukoulun häiriöluokkalaisena, sovitaanko näin?

Lue lisää

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kahdesta oikeusvaltioperiaatteen olennaisesta ainesosasta. Julkisen vallan käytön tulisi perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa olisi noudatettava tarkoin lakia. Ehdotettu 3 momentin ensimmäinen virke edellyttäisi, että julkisen vallan käyttäjällä tulisi aina olla viime kädessä eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste. Esimerkiksi viranomaisilla ei siten voisi olla sellaista julkisen vallan käyttämistä tarkoittavaa toimivaltaa, jolla ei olisi nimenomaista tukea oikeusjärjestyksessä.

Ehdotetussa 3 momentissa, samoin kuin 119 ja 124 §:ssä, julkisen vallan käsitettä käytetään toimintakäsitteenä eli kuvaamaan tietyn tyyppistä toimintaa, kun taas uuden hallitusmuodon 2 luvussa julkisen vallan käsitettä käytetään subjektikäsitteenä osoittamaan niitä tahoja, joita perusoikeussäännökset velvoittavat.

Julkisen vallan käsite olisi laajempi kuin 1 momentissa tarkoitettu valtiovallan käsite. Julkisen vallan käyttöä ei ole palautettavissa yksinomaan valtion toiminnaksi. Suomessa esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta ja evankelis-luterilainen kirkko itsehallintoyhdyskuntina samoin kuin niin sanotun välillisen julkishallinnon organisaatiot, kuten kansaneläkelaitos ja julkisoikeudelliset yhdistykset käyttävät merkittävää julkista valtaa. Annettaessa julkista valtaa valtiokoneiston ulkopuolelle on kuitenkin varmistettava oikeusvaltioperiaatteen ulottuminen myös tähän toimintaan.

Julkisen vallan käytön piiriin luetaan ensinnäkin sellaiset norminanto-, lainkäyttö- ja hallintopäätökset, jotka tehdään yksipuolisesti ja joiden vaikutus ulottuu yksityisiin oikeussubjekteihin. Toisena keskeisenä julkisen vallan käytön muotona voidaan pitää välitöntä voimakeinojen käyttämistä ulkopuolisiin nähden. Julkisen vallan käytön ydinalueeseen kuuluvat esimerkiksi poliisitoimi, tuomioistuinlaitoksen lainkäyttötoiminta, ulosottotoimi ja verotus sekä viranomaisen oikeus määrätä ulkopuolisille virallisia seuraamuksia (esim. uhkasakko). Julkisen vallan alaa ei voida kuitenkaan tyhjentävästi määritellä, vaan sitä voidaan tarpeen mukaan ja perustuslain sallimissa rajoissa lainsäädännöllä laajentaa tai supistaa. Julkisen vallan väärinkäyttöä vastaan on perustuslaissa luotu useita takeita. Keskeinen merkitys on tältä osin erityisesti perusoikeussäännöksillä (2 luku), jotka täsmentävät 3 momentin julkisen vallan käyttämiselle asettamia vaatimuksia.

Ehdotetun 3 momentin jälkimmäinen virke vastaisi asiallisesti nykyisen hallitusmuodon 92 §:n 1 momenttia, jonka mukaan kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen uhalla tarkoin lakia noudatettava. Säännöksen kieliasua on kuitenkin nykyaikaistettu.

---------

Hmmm, ei tuolla kohdalla taidettu tarkoittaa sitä mitä Lovetti trollailee.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrothan kaikille niille jotka eivät tiedä mikä on lakiesitys, kerro kuinka monen valiokunnan läpi tuo esitys menee, että myöskin asiantuntijoiden ehdotuksien määrän lakiesityksen sanamuotojen tai jonkin poistamiseksi tulee ja kuinka lakiesitys voi muuttua esitetystä ennen kuin se tulee eduskunnan käsittelyyn.

Kerro sitten myös lakiesityksen erot valmiiseen allekirjoitettuun lakiin nähden ja kumpi tulee oleen laki, lakiesitys vaiko hyväksytty laki??

Lue lisää

"Kerrothan kaikille niille jotka eivät tiedä mikä on lakiesitys, kerro kuinka monen valiokunnan läpi tuo esitys menee, että myöskin asiantuntijoiden ehdotuksien määrän lakiesityksen sanamuotojen tai jonkin poistamiseksi tulee ja kuinka lakiesitys voi muuttua esitetystä ennen kuin se tulee eduskunnan käsittelyyn.

Kerro sitten myös lakiesityksen erot valmiiseen allekirjoitettuun lakiin nähden ja kumpi tulee oleen laki, lakiesitys vaiko hyväksytty laki??"

Kun hallintuksen esityksessä on mainittu lain nykytila niin se perustuu nykyiseen lakiin ja oikeuskäytäntöön.

2 Nykytila
2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö
2.1.1 Adoption edellytykset

"Adoption vahvistaminen perustaa adoptiolapsen ja adoptiovanhempien välille pääsääntöisesti samanlaisen oikeudellisen suhteen kuin lapsella on ollut ennen adoption vahvistamista biologisiin vanhempiinsa."

Kun se kerran perustuu nykyiseen lakiin ja käytäntöön niin se teksti joka hallituksen esityksessä lukee on käynyt kaikki mahdolliset portaat ja samalla kyseinen teksti on triplatatarkastettu mahdollisten virheiden varalta.
Näin ollen se on laki mitä noudatetaan.

Siinähän se tulikin mitä olen täällä sanonot, eli ensimmäinen kohta eli romalais-saksalaine oikeuskäytäntö, eli laki on se ensijaine, jos laista ei löydy kohtaa, niin toissijaisesti muita lähteitä käytetään, eli laki on se joka on tärkei.

Olette unohtaneet sen tulkinta kiimassanne.

Lakia ei tulkita, vaan asiaa tulkitaan lakiin nähden, piste.
..

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se tulikin mitä olen täällä sanonot, eli ensimmäinen kohta eli romalais-saksalaine oikeuskäytäntö, eli laki on se ensijaine, jos laista ei löydy kohtaa, niin toissijaisesti muita lähteitä käytetään, eli laki on se joka on tärkei.

Olette unohtaneet sen tulkinta kiimassanne.

Lakia ei tulkita, vaan asiaa tulkitaan lakiin nähden, piste.
..

Lue lisää

>>> jos laista ei löydy kohtaa, niin toissijaisesti muita lähteitä käytetään, eli laki on se joka on tärkei.

Ensin luetaan laki, ja jos laki on joiltakin osin epäselvä, katsotaan Korkeimman oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapaukset sekä lainlaatijan tarkoitus lain esitöistä eli hallituksen esityksistä ja valiokuntakäsittelyistä.

Edellisestä seuraa:

Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien lapsena, ja perintöoikeuden osalta adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.

Rekisteröikää ihmeessä nimimerkki niin säästytään monelta sekaannukselta kun mietitään että kukahan se nyt kirjoittaa.
Samalla saa käyttöön äänestä nappulan,jos on samaa mieltä postauksen kanssa niin sitten vain äänestämään,katsotaan kuinka paljon ääniä meidän ikioma oikeusneuvos Lawetorder saa.

"Rintaperillisiä ovat aviolapset, lapset joiden osalta
isyys on vahvistettu tuomioistuimessa, väkisinmaaten siitetyt lapset, tunnustetut lapset, kihlalapset eräin edellytyksin."

Osa tuosta, nimittäin väkisinmaaten siitetyt lapset ja kihlalapset, on historiaa, ei nykypäivää.

Päivitetty lista kuuluu:

Rintaperillisiä ovat a) aviolapset, b) lapset, joiden osalta isyys on vahvistettu tuomioistuimessa, c) tunnustetut lapset ja d) ottolapset eräin edellytyksin.

Kirjoittajalla on vähän vanhentunutta infoa. Ns. heikkoa adoptiota ei sovelleta enää perittävää koskien, joka on kuollut 1.7.2012 tai sen jälkeen. Tämä perustuu adoptiolakiin 22/2102.

Adoptiolaki 100 § 3 mom:
"Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä
2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta."

Esitä lainkohta jossa noin on, jos ei ole, niin tuo on ihan omaa pelkkää päättelyäsi..

Anonyymi kirjoitti:

Esitä lainkohta jossa noin on, jos ei ole, niin tuo on ihan omaa pelkkää päättelyäsi..

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Tyhmäkin sen tajuaa että jos sä olet jonkun lapsi niin tokihan sulla on oikeus periä vanhempansa.

Hei olen Pekka,tässä on minun lapseni Liisa..Nyt kysymys kuuluu,onko liisalla oikeus periä Pekan kun hänestä aika jättää?No tietenkin on joten tuo kyseinen laki takaa adoptiolapselle perimisoikeuden.
Sulle on selitetty jo useampaan kertaan että mikä on oikeuskäytäntö tuon lain suhteen ja mitä oikeusvaikutuksia sillä lailla on.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä lainkohta jossa noin on, jos ei ole, niin tuo on ihan omaa pelkkää päättelyäsi..

"Lakia noudatetaan, toki, muutoinhan sitä rikottaisiin."

"Esitä lainkohta."

Kaikkien, jotka asuvat tai oleskelevat Suomessa, täytyy noudattaa Suomen lakeja.

Rikoslaki 1:1 - Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia.

Kerro nyt helvetissä missä kohtaa laista on selkeästi luettavissa, että ottolapsi rinnastetaan perintöoikeudellisesti rintaperilliseen, jos jossain pykälässä niin lukee, niin silloin se on niin, mutta jos ei lue niin miten se on, se on että ottolapsella on lakiosaoikeus, piste.

Onko niin helvetin vaikea ymmärtää??

Anonyymi kirjoitti:

Kerro nyt helvetissä missä kohtaa laista on selkeästi luettavissa, että ottolapsi rinnastetaan perintöoikeudellisesti rintaperilliseen, jos jossain pykälässä niin lukee, niin silloin se on niin, mutta jos ei lue niin miten se on, se on että ottolapsella on lakiosaoikeus, piste.

Onko niin helvetin vaikea ymmärtää??

Lue lisää

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Siinähän se selkeästi sanotaan,laissa EI tarvitse selvällä suomenkielellä sanoa juurikin niillä sanoilla,asiassa ratkaisee se että mitä oikeusvaikutuksia kyseisellä lailla on.Laki ei itsessään kerro niitä vaan asiassa pitää tutkia yleistä oikeuskäytäntöä asian tiimoilta.

Missään laissa EI suoraan kerrota sitä että adoptiolapsi perisi adoptiovanhempansa,käänteisesti ottaen missään laissa ei myöskään lue että adoptiolapsi EI perisi adoptiovanhempiaan.Näin ollen jäljelle jää yleinen oikeuskäytäntö ja lain tulkinta ja sen oikeusvaikutukset.

Ymmärrä nyt hyvä Lawetorder se seikka että lailla on oikeusvaikutuksia,nämä oikeusvaikutukset selviävät lain esitöistä/hallituksen esityksistä/oikeuskäytännöstä/oikeuskirjallisuudesta.

Jos olet eri mieltä niin toki esitä LAKIPYKÄLÄ joka kieltää adoptiolapselta perimisoikeuden..Ainiin.ei sellaista pykälää ole joten käytännössä sä joudut etsimään ratkaisun oikeuskäytännöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro nyt helvetissä missä kohtaa laista on selkeästi luettavissa, että ottolapsi rinnastetaan perintöoikeudellisesti rintaperilliseen, jos jossain pykälässä niin lukee, niin silloin se on niin, mutta jos ei lue niin miten se on, se on että ottolapsella on lakiosaoikeus, piste.

Onko niin helvetin vaikea ymmärtää??

Lue lisää

"mutta jos ei lue niin miten se on, se on että ottolapsella on lakiosaoikeus, piste."

Etkö sä tajua että jos adoptiolapsella EI ole perimisoikeutta niin silloin lakiosuutta EI voida määrittää,tämä käytännössä tarkoittaa sitä että lakiosuus on aina tasan 0 euroa ja adoptiolapsi EI peri edes lakiosaa koskaan.(Sun logiikalla adoptiolapsella ei ole perimisoikeutta)

Kun kerran adoptiolapsella on lakiosaoikeus niin käytännössä se tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,tämä lakimääräinen perimisoikeus tarkoittaa sitä että hänellä on oikeus periä. Laissa lukee selvästi että adoptiolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,mahtanetko ymmärtää edes että mitä se tarkoittaa,epäilen.

Anonyymi kirjoitti:

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Tyhmäkin sen tajuaa että jos sä olet jonkun lapsi niin tokihan sulla on oikeus periä vanhempansa.

Hei olen Pekka,tässä on minun lapseni Liisa..Nyt kysymys kuuluu,onko liisalla oikeus periä Pekan kun hänestä aika jättää?No tietenkin on joten tuo kyseinen laki takaa adoptiolapselle perimisoikeuden.
Sulle on selitetty jo useampaan kertaan että mikä on oikeuskäytäntö tuon lain suhteen ja mitä oikeusvaikutuksia sillä lailla on.

Lue lisää

Hei kuule, koeta nyt tajuta jo vihdoin viimein sanamuoto laissa, "on pidettävä adoptiovanhempien LAPSENA, EIKÄ AIKAISEMPIEN VANHEMPIEN LAPSENA" eli siis ainoastaan huoltovelvollisuus siirtyy, ei siis lapsen oikeudet siirry, vaan huolehtimisvelvollisuus, ei siis perintöoikeus/rintaperillisyysoikeus.

Ymmärsitkö, esitä lakipykälä jolla rintaperillisyys/perimisoikeus siirtyy, ps. sellaista ei ole, mitä ei ole laissa, ei ole olemsssa.

Laissa ei ole esimerkiksi, että kun maksat käsirahan talosta, omistusoikeus siirtyy heti, vaan on että jos on osamaksusopimus, niin kun viimeinen erä on maksettu, siirtyy omistusoikeus ostajalle, ei nyt ihan sanatarkasti noin, mutta on laissa.

JudgeDredd kirjoitti:

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Siinähän se selkeästi sanotaan,laissa EI tarvitse selvällä suomenkielellä sanoa juurikin niillä sanoilla,asiassa ratkaisee se että mitä oikeusvaikutuksia kyseisellä lailla on.Laki ei itsessään kerro niitä vaan asiassa pitää tutkia yleistä oikeuskäytäntöä asian tiimoilta.

Missään laissa EI suoraan kerrota sitä että adoptiolapsi perisi adoptiovanhempansa,käänteisesti ottaen missään laissa ei myöskään lue että adoptiolapsi EI perisi adoptiovanhempiaan.Näin ollen jäljelle jää yleinen oikeuskäytäntö ja lain tulkinta ja sen oikeusvaikutukset.

Ymmärrä nyt hyvä Lawetorder se seikka että lailla on oikeusvaikutuksia,nämä oikeusvaikutukset selviävät lain esitöistä/hallituksen esityksistä/oikeuskäytännöstä/oikeuskirjallisuudesta.

Jos olet eri mieltä niin toki esitä LAKIPYKÄLÄ joka kieltää adoptiolapselta perimisoikeuden..Ainiin.ei sellaista pykälää ole joten käytännössä sä joudut etsimään ratkaisun oikeuskäytännöstä.

Lue lisää

Eeeiiihhh, missä pellossa kasvaa idiotismikasvustoa??

Onhan se, perintökaaren 5§, muut kuin edellä luvussa mainitut SUKULAISET EIVÄT VOI PERIÄ, adoptiolapsi ei ole sukulainen/ sukua, se että siirtyy lapseksi, ei siirrä rintaperilliseksi.

Oikeusvaikutuksia on, jos ne on laissa, ne ei tule tuosta noin vaan, lue rikoslaki, saat selvää oikeusvaikutuksista.

Adoptiolapsella on oikeus lakiosuuteen eli siihen osuuteen mikä laskennallisesti olisi lakioikeus.

Jos laissa olisi näin, "rintaperillisellä ja ottolapsella on oikeus vähintään lakiosuuteen" niin tällöin adoptiolapsi laissa vertaantuu rintaperilliseen, mutta kun lukee näin, "7 luku
Lakiosasta
1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Huomaatko, lukee että, "rintaperillisellä sekä ottolapsella jne. ON LAKIOSA PERITTÄVÄN JÄLKEEN, JNE".

EI SIIS LUE, ON OIKEUS VÄHINTÄÄN, jne.

On aika yksinkertaista tajuta tämä, kun rintaperillinen mainitaan jo, siitettynä lapsena, eli rintaperillisenä.

Opiskele enemmän ja ymmärrä vähemmän lukemaasi.

Anonyymi kirjoitti:

Eeeiiihhh, missä pellossa kasvaa idiotismikasvustoa??

Onhan se, perintökaaren 5§, muut kuin edellä luvussa mainitut SUKULAISET EIVÄT VOI PERIÄ, adoptiolapsi ei ole sukulainen/ sukua, se että siirtyy lapseksi, ei siirrä rintaperilliseksi.

Oikeusvaikutuksia on, jos ne on laissa, ne ei tule tuosta noin vaan, lue rikoslaki, saat selvää oikeusvaikutuksista.

Adoptiolapsella on oikeus lakiosuuteen eli siihen osuuteen mikä laskennallisesti olisi lakioikeus.

Jos laissa olisi näin, "rintaperillisellä ja ottolapsella on oikeus vähintään lakiosuuteen" niin tällöin adoptiolapsi laissa vertaantuu rintaperilliseen, mutta kun lukee näin, "7 luku
Lakiosasta
1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Huomaatko, lukee että, "rintaperillisellä sekä ottolapsella jne. ON LAKIOSA PERITTÄVÄN JÄLKEEN, JNE".

EI SIIS LUE, ON OIKEUS VÄHINTÄÄN, jne.

On aika yksinkertaista tajuta tämä, kun rintaperillinen mainitaan jo, siitettynä lapsena, eli rintaperillisenä.

Opiskele enemmän ja ymmärrä vähemmän lukemaasi.

Lue lisää

"adoptiolapsi ei ole sukulainen/ sukua, se että siirtyy lapseksi, ei siirrä rintaperilliseksi."

Adoption oikeusvaikutus on se että sinusta tulee adoptiovanhemmille sukua.

Lakimääräisen perimisoikeuden voi poistaa vain testamentilla tai suoraan lain nojalla(jos tappaa perittävän)jos testamentilla ei ole sitä poistettu niin adoptiolapsi perii normaalisti.

"EI SIIS LUE, ON OIKEUS VÄHINTÄÄN, jne."

Ei apina tajua vaikka kuinka yrittää työntää banaania suuhun,
Jos adoptiolapsella EI olisi perimisoikeutta niin silloin lakiosuutta ei voida laskea että kuinka paljon se on,kun se kerta lasketaan lakimääräisestä perinnöstä se lakiosa,lakiosa on puolet lakimääräisestä perimysosasta,laissa sanotaan että adoptiolapsella on oikeus lakimääräiseen perimisoikeuteen,tämä käytännössä tarkoittaa lakimääräistä osaa perinnöstä.Toisinsanoen se selvällä suomen kielellä tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on oikeus isompaan perintöön kuin lakiosa ellei häntä ole syrjäytetty testamentilla.

Adoption oikeusvaikutuksia on selitetty hallituksen esityksessä/oikeusministeriön lausunnossa/sosiaali ja terveysministeriön lausunnossa,maanmittauslaitoksen käsikirjassa jne jne,kaikki ne sanoo että adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.
Nyt polttava kysymys kuuluu,uskooko lukijat mieluummin sua kuin edellämainittuja tahoja..Rahani panen likoon edellämainituille tahoille.

Ja edelleen kun sä väität vastaan niin kiikuta nyt se lakipykälä missä lukee että adoptiolapsi ei peri adoptiovanhempiaan.

JudgeDredd kirjoitti:

"mutta jos ei lue niin miten se on, se on että ottolapsella on lakiosaoikeus, piste."

Etkö sä tajua että jos adoptiolapsella EI ole perimisoikeutta niin silloin lakiosuutta EI voida määrittää,tämä käytännössä tarkoittaa sitä että lakiosuus on aina tasan 0 euroa ja adoptiolapsi EI peri edes lakiosaa koskaan.(Sun logiikalla adoptiolapsella ei ole perimisoikeutta)

Kun kerran adoptiolapsella on lakiosaoikeus niin käytännössä se tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,tämä lakimääräinen perimisoikeus tarkoittaa sitä että hänellä on oikeus periä. Laissa lukee selvästi että adoptiolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,mahtanetko ymmärtää edes että mitä se tarkoittaa,epäilen.

Lue lisää

Kyllä se lukee, lue osio lakiosuudesta .

"7 luku
Lakiosasta
1 §

Rintaperillisellä(ensimmäinen momentti, pilkku jätetty tahallaan välistä pois) (sekä sana on päälauseen erottava sivulsuseesta, kts. kielioppi) sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

--------->>>>Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen<<<<------ mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Etkö oikein ymmärrä lukemaasi??

T. Lawetorder

JudgeDredd kirjoitti:

"adoptiolapsi ei ole sukulainen/ sukua, se että siirtyy lapseksi, ei siirrä rintaperilliseksi."

Adoption oikeusvaikutus on se että sinusta tulee adoptiovanhemmille sukua.

Lakimääräisen perimisoikeuden voi poistaa vain testamentilla tai suoraan lain nojalla(jos tappaa perittävän)jos testamentilla ei ole sitä poistettu niin adoptiolapsi perii normaalisti.

"EI SIIS LUE, ON OIKEUS VÄHINTÄÄN, jne."

Ei apina tajua vaikka kuinka yrittää työntää banaania suuhun,
Jos adoptiolapsella EI olisi perimisoikeutta niin silloin lakiosuutta ei voida laskea että kuinka paljon se on,kun se kerta lasketaan lakimääräisestä perinnöstä se lakiosa,lakiosa on puolet lakimääräisestä perimysosasta,laissa sanotaan että adoptiolapsella on oikeus lakimääräiseen perimisoikeuteen,tämä käytännössä tarkoittaa lakimääräistä osaa perinnöstä.Toisinsanoen se selvällä suomen kielellä tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on oikeus isompaan perintöön kuin lakiosa ellei häntä ole syrjäytetty testamentilla.

Adoption oikeusvaikutuksia on selitetty hallituksen esityksessä/oikeusministeriön lausunnossa/sosiaali ja terveysministeriön lausunnossa,maanmittauslaitoksen käsikirjassa jne jne,kaikki ne sanoo että adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.
Nyt polttava kysymys kuuluu,uskooko lukijat mieluummin sua kuin edellämainittuja tahoja..Rahani panen likoon edellämainituille tahoille.

Ja edelleen kun sä väität vastaan niin kiikuta nyt se lakipykälä missä lukee että adoptiolapsi ei peri adoptiovanhempiaan.

Lue lisää

Millä/missä kohtaa LAISSA LUKEE NIIN, että tulee oleen sukulainen???

Yhä edelleen, hallituksen/hallituksien esitys ei ole laki, kenenkään tulkinta ei ole laki, yhä edelleen, lue perustuslain 2.3

JudgeDredd kirjoitti:

"adoptiolapsi ei ole sukulainen/ sukua, se että siirtyy lapseksi, ei siirrä rintaperilliseksi."

Adoption oikeusvaikutus on se että sinusta tulee adoptiovanhemmille sukua.

Lakimääräisen perimisoikeuden voi poistaa vain testamentilla tai suoraan lain nojalla(jos tappaa perittävän)jos testamentilla ei ole sitä poistettu niin adoptiolapsi perii normaalisti.

"EI SIIS LUE, ON OIKEUS VÄHINTÄÄN, jne."

Ei apina tajua vaikka kuinka yrittää työntää banaania suuhun,
Jos adoptiolapsella EI olisi perimisoikeutta niin silloin lakiosuutta ei voida laskea että kuinka paljon se on,kun se kerta lasketaan lakimääräisestä perinnöstä se lakiosa,lakiosa on puolet lakimääräisestä perimysosasta,laissa sanotaan että adoptiolapsella on oikeus lakimääräiseen perimisoikeuteen,tämä käytännössä tarkoittaa lakimääräistä osaa perinnöstä.Toisinsanoen se selvällä suomen kielellä tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on oikeus isompaan perintöön kuin lakiosa ellei häntä ole syrjäytetty testamentilla.

Adoption oikeusvaikutuksia on selitetty hallituksen esityksessä/oikeusministeriön lausunnossa/sosiaali ja terveysministeriön lausunnossa,maanmittauslaitoksen käsikirjassa jne jne,kaikki ne sanoo että adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.
Nyt polttava kysymys kuuluu,uskooko lukijat mieluummin sua kuin edellämainittuja tahoja..Rahani panen likoon edellämainituille tahoille.

Ja edelleen kun sä väität vastaan niin kiikuta nyt se lakipykälä missä lukee että adoptiolapsi ei peri adoptiovanhempiaan.

Lue lisää

Tässähän se on, kuinka suurella se pitää sinulle kirjoittaa, että ymmärrät sen?????????????

"2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta

4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.
5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".

Luettele tuossa 2luvussa olevat sukulaiset, kerro montako kertaa siellä lukee: adoptio/ottolapsikun ei ole mainittu oikeutta, niin silloin ei ole oikeutta.

Erittäin helppoa ymmärtää ja käsittää.

Kuinka vitun monta kertaa haluat tuon faktan tänne??

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se lukee, lue osio lakiosuudesta .

"7 luku
Lakiosasta
1 §

Rintaperillisellä(ensimmäinen momentti, pilkku jätetty tahallaan välistä pois) (sekä sana on päälauseen erottava sivulsuseesta, kts. kielioppi) sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

--------->>>>Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen<<<<------ mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Etkö oikein ymmärrä lukemaasi??

T. Lawetorder

Lue lisää

"--------->>>>Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen<<<<------ mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Etkö oikein ymmärrä lukemaasi??"

Kyllä minä ymmärrän oikein hyvin,sinähän se täällä olet se joka ei ymmärrä.

Kyseinen pykälä nimenomaan tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on oikeus lakimääräiseen perimykseen,tarkoittaa käytännössä sitä että se on enemmän kuin lakiosuus.(täysi perintöosuus)

"Yhä edelleen, hallituksen/hallituksien esitys ei ole laki, kenenkään tulkinta ei ole laki, yhä edelleen, lue perustuslain 2.3"

Kyllä se on laki kun se kerran perustuu lain nykyhetkeen ja oikeuskäytäntöön.

Koska adoption seurauksena lapsesta tulee adoptiovanhemman tai
adoptiovanhempien suvun jäsen, niin hänelle tulee perimysoikeus kyseiseen
sukuun. Adoptiolapsi onkin elatuksen ja perimyksen suhteen samassa asemassa
kuin vanhempien mahdollinen biologinen lapsi. (Kangas 2013, 83.)

Anonyymi kirjoitti:

Tässähän se on, kuinka suurella se pitää sinulle kirjoittaa, että ymmärrät sen?????????????

"2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta

4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.
5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".

Luettele tuossa 2luvussa olevat sukulaiset, kerro montako kertaa siellä lukee: adoptio/ottolapsikun ei ole mainittu oikeutta, niin silloin ei ole oikeutta.

Erittäin helppoa ymmärtää ja käsittää.

Kuinka vitun monta kertaa haluat tuon faktan tänne??

Lue lisää

Sujuvasti osaat tuoda pykäliä mutta sulla ei sitten ole mitään hajua että mitä oikeusvaikutuksia kyseisillä pykälillä on.

Et osaa yhdistää oleellista ja et tajua pennin vertaa oikeusvaikutuksista.

Harmi.

EI mulla muuta,lukijoille on tullut jo selväksi että ketä uskotaan ja ketä ei.

Mun osalta loppuu tämä jänkkäys kun ei siitä ole mitään apua sun suhteen,

Tätä voisi verrata siihen että 2 vuotiaalle opetetaan rakettitiedettä,eihän 2 vuotias tajua sellaista sitten mitenkään.Pätee suhun Lawetorder.

JudgeDredd kirjoitti:

"adoptiolapsi ei ole sukulainen/ sukua, se että siirtyy lapseksi, ei siirrä rintaperilliseksi."

Adoption oikeusvaikutus on se että sinusta tulee adoptiovanhemmille sukua.

Lakimääräisen perimisoikeuden voi poistaa vain testamentilla tai suoraan lain nojalla(jos tappaa perittävän)jos testamentilla ei ole sitä poistettu niin adoptiolapsi perii normaalisti.

"EI SIIS LUE, ON OIKEUS VÄHINTÄÄN, jne."

Ei apina tajua vaikka kuinka yrittää työntää banaania suuhun,
Jos adoptiolapsella EI olisi perimisoikeutta niin silloin lakiosuutta ei voida laskea että kuinka paljon se on,kun se kerta lasketaan lakimääräisestä perinnöstä se lakiosa,lakiosa on puolet lakimääräisestä perimysosasta,laissa sanotaan että adoptiolapsella on oikeus lakimääräiseen perimisoikeuteen,tämä käytännössä tarkoittaa lakimääräistä osaa perinnöstä.Toisinsanoen se selvällä suomen kielellä tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on oikeus isompaan perintöön kuin lakiosa ellei häntä ole syrjäytetty testamentilla.

Adoption oikeusvaikutuksia on selitetty hallituksen esityksessä/oikeusministeriön lausunnossa/sosiaali ja terveysministeriön lausunnossa,maanmittauslaitoksen käsikirjassa jne jne,kaikki ne sanoo että adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.
Nyt polttava kysymys kuuluu,uskooko lukijat mieluummin sua kuin edellämainittuja tahoja..Rahani panen likoon edellämainituille tahoille.

Ja edelleen kun sä väität vastaan niin kiikuta nyt se lakipykälä missä lukee että adoptiolapsi ei peri adoptiovanhempiaan.

Lue lisää

Kiikuta sinä se lakipykälä joka sanoo selkeästi sen että perii, olen sitä vaatinut jo ennemmin, mutta tässä: perintökaari, toinen luku, neljäs ja viides pykälä, saman lain seitsemäs luku, ensimmäinen ja toinen pykälä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiikuta sinä se lakipykälä joka sanoo selkeästi sen että perii, olen sitä vaatinut jo ennemmin, mutta tässä: perintökaari, toinen luku, neljäs ja viides pykälä, saman lain seitsemäs luku, ensimmäinen ja toinen pykälä.

Lue lisää

Lisäksi sehän sanotaan jo 7 lku 2§ "muusta laillisesta syystä", viite.: Kts. samaisen lain 2lku 5§

Erittäin yksinkertaista löpslöps..

Anonyymi kirjoitti:

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Tyhmäkin sen tajuaa että jos sä olet jonkun lapsi niin tokihan sulla on oikeus periä vanhempansa.

Hei olen Pekka,tässä on minun lapseni Liisa..Nyt kysymys kuuluu,onko liisalla oikeus periä Pekan kun hänestä aika jättää?No tietenkin on joten tuo kyseinen laki takaa adoptiolapselle perimisoikeuden.
Sulle on selitetty jo useampaan kertaan että mikä on oikeuskäytäntö tuon lain suhteen ja mitä oikeusvaikutuksia sillä lailla on.

Lue lisää

Onkos se satanen tuttu asia, jos ei ole, niin kannattaa lukea se tarkoin.

JudgeDredd kirjoitti:

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Siinähän se selkeästi sanotaan,laissa EI tarvitse selvällä suomenkielellä sanoa juurikin niillä sanoilla,asiassa ratkaisee se että mitä oikeusvaikutuksia kyseisellä lailla on.Laki ei itsessään kerro niitä vaan asiassa pitää tutkia yleistä oikeuskäytäntöä asian tiimoilta.

Missään laissa EI suoraan kerrota sitä että adoptiolapsi perisi adoptiovanhempansa,käänteisesti ottaen missään laissa ei myöskään lue että adoptiolapsi EI perisi adoptiovanhempiaan.Näin ollen jäljelle jää yleinen oikeuskäytäntö ja lain tulkinta ja sen oikeusvaikutukset.

Ymmärrä nyt hyvä Lawetorder se seikka että lailla on oikeusvaikutuksia,nämä oikeusvaikutukset selviävät lain esitöistä/hallituksen esityksistä/oikeuskäytännöstä/oikeuskirjallisuudesta.

Jos olet eri mieltä niin toki esitä LAKIPYKÄLÄ joka kieltää adoptiolapselta perimisoikeuden..Ainiin.ei sellaista pykälää ole joten käytännössä sä joudut etsimään ratkaisun oikeuskäytännöstä.

Lue lisää

Ai ei kerrota? Miten olisi tämä adoptiolain satanen?
"100 §

Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa

Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset, sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.

Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta".

Paitsi ettei adoptiolaki edes anna missään kohtaa perimisoikeutta.

Paitsi, että aikamoinen kehä, että sovelletaan tämän lain säännöksiä, ja toisessa tapauksessa soovelletaa voimassa olleita säännöksiä, eli aika epäselvää siltä osin, ettei edes mainita minkä lain, mutta ilmeisimmin lakia lapseksiottamisesta.

Nyt kun perintökaaressa ei anneta oikeutta kuin sukulaisille periä suoraan edesmennyt vanhempansa ja adoptiolapsi ei tule sukuun, johtuen lain sännöksistä, vaan ainoastaan vanhemmuus siirtyy lainkin mukaan ja huolehtimisv.elvollisuus.

Nyt tietenkin alatte inttää että tulee sukuun, niin ei se nyt vaan tule, koska laissa ei anneta sukuoikeuksia ja sukuun synnytään.

Lait ovat liian ristiriitaisia, mistä syystä?

Selkeä vastaus on, että lait on tehty nykyisin tienaamis tarkoituksella, ei kansalaisten hyväksi.

JudgeDredd kirjoitti:

"mutta jos ei lue niin miten se on, se on että ottolapsella on lakiosaoikeus, piste."

Etkö sä tajua että jos adoptiolapsella EI ole perimisoikeutta niin silloin lakiosuutta EI voida määrittää,tämä käytännössä tarkoittaa sitä että lakiosuus on aina tasan 0 euroa ja adoptiolapsi EI peri edes lakiosaa koskaan.(Sun logiikalla adoptiolapsella ei ole perimisoikeutta)

Kun kerran adoptiolapsella on lakiosaoikeus niin käytännössä se tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,tämä lakimääräinen perimisoikeus tarkoittaa sitä että hänellä on oikeus periä. Laissa lukee selvästi että adoptiolapsella on lakimääräinen perimisoikeus,mahtanetko ymmärtää edes että mitä se tarkoittaa,epäilen.

Lue lisää

Laissahan se lakiosuudenlaskenta on selkeästi,omaisuus jaettuna perimisoikeudenomaavien lukumäärällä ja tämä osuus on perusta puolittaa lakiosaksi, eli se on puolet.

JudgeDredd kirjoitti:

"--------->>>>Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen<<<<------ mukaan tulevan perintöosan arvosta".

Etkö oikein ymmärrä lukemaasi??"

Kyllä minä ymmärrän oikein hyvin,sinähän se täällä olet se joka ei ymmärrä.

Kyseinen pykälä nimenomaan tarkoittaa sitä että adoptiolapsella on oikeus lakimääräiseen perimykseen,tarkoittaa käytännössä sitä että se on enemmän kuin lakiosuus.(täysi perintöosuus)

"Yhä edelleen, hallituksen/hallituksien esitys ei ole laki, kenenkään tulkinta ei ole laki, yhä edelleen, lue perustuslain 2.3"

Kyllä se on laki kun se kerran perustuu lain nykyhetkeen ja oikeuskäytäntöön.

Koska adoption seurauksena lapsesta tulee adoptiovanhemman tai
adoptiovanhempien suvun jäsen, niin hänelle tulee perimysoikeus kyseiseen
sukuun. Adoptiolapsi onkin elatuksen ja perimyksen suhteen samassa asemassa
kuin vanhempien mahdollinen biologinen lapsi. (Kangas 2013, 83.)

Lue lisää

Esitä se laki missä annetaan perimysoikeus, adoptiolain satanenkaan ei anna.

Etkö itse sitä näe perintökaaren toisesta luvusta?

Jos et, niin oletkin idiootimpi kuin luulinkaan.

Ei laissa lapseksiottamisesta lue mitään sukuun tulemisesta, lueppas se laki uudestaan, hihkaise täällä niin monta kertaa kuin laissa lukee, että adoptiolapsi tulee sukuun.

Olette te kyllä melkoisia totuuden kiertäjiä, kyllä menee monta pontetiaalista aasinajattajaa hukkaan täällä..

Anonyymi kirjoitti:

Ei laissa lapseksiottamisesta lue mitään sukuun tulemisesta, lueppas se laki uudestaan, hihkaise täällä niin monta kertaa kuin laissa lukee, että adoptiolapsi tulee sukuun.

Olette te kyllä melkoisia totuuden kiertäjiä, kyllä menee monta pontetiaalista aasinajattajaa hukkaan täällä..

Lue lisää

Laki lapseksi ottamisesta on kumottu adoptiolailla 1 päivänä heinäkuuta 2012.

Adoptiolaissa siirtyy adoptoitava adoptiovanhemmille, kuten hän olisi heidän lapsi. Sisältäen vanheinpain vastuun, perintö- ja muut oikeudet.

Yhä edelleen, millä ja missä kohtaa laissa lukee noin, voitko esittää suoran sitaatin, silloin se on niin, jos ja jollei ole, on tuo yksittäisen henkilön tulkintaa, ei siis lakia.

Oliko tuo laista vaiko yksittäinen mielipide, eli tutkielma (juridinen tieteenhaara) vaikutuksista?

Sieltähän tuli selvät sävelet validista oikeuslähteestä. Hieno homma!

Yhä edelleen luetaan laista, oikeus perintöön on siitetyllä lapsella jos se syntyy kuoleman jälkeen, vain elossa oleva voi periä kuolleen, yhä edelleen luetaan laista, "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".
Eli sukulaiset, lapsenlapse, jne.

Yhä edelleen luetaan laista, vain edellä luvussa (2lku.) mainitut sukulaiset voivat periä, erittäin yksinkertaista, eli siitetty lapsi on siis rintaperillinen.

Esitä asia oleen toisin kuin laissa määrätään.

Anonyymi kirjoitti:

Yhä edelleen luetaan laista, oikeus perintöön on siitetyllä lapsella jos se syntyy kuoleman jälkeen, vain elossa oleva voi periä kuolleen, yhä edelleen luetaan laista, "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".
Eli sukulaiset, lapsenlapse, jne.

Yhä edelleen luetaan laista, vain edellä luvussa (2lku.) mainitut sukulaiset voivat periä, erittäin yksinkertaista, eli siitetty lapsi on siis rintaperillinen.

Esitä asia oleen toisin kuin laissa määrätään.

Lue lisää

"Yhä edelleen luetaan laista, oikeus perintöön on siitetyllä lapsella jos se syntyy kuoleman jälkeen, vain elossa oleva voi periä kuolleen, yhä edelleen luetaan laista,

Yhä edelleen luetaan laista, vain edellä luvussa (2lku.) mainitut sukulaiset voivat periä, erittäin yksinkertaista, eli siitetty lapsi on siis rintaperillinen."

Niin siitetty lapsi on rintaperillinen mutta ei ainoa mahdollinen tapa olla rintaperillinen.

Vaan perintöoikeus on vain kuolinhetkelle elävillä, tästä poikkeuksena on (miesten kohdalla) jos hän on ehtinyt siittää lapsen ennen kuolemaansa (tai jos isyysolettamasta johtuen lapsi katsottaisi miehen lapseksi).

Ensimmäisenä perillisinä ovat rintaperilliset, joita on lapset. Jos lapsi on kuollut, hänen lapset tulevat hänen sijaan.

Adoptiolaki 3:18 §: Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien lapsena. (Ei siis pelkästään huoltovastuuta vaan tulee henkilöiden lapseksi).

Tulkinta, päättely ei ole laki yhä edelleenkään.

Se ottolapsen lakimääreinen perimisoikeus on kumottu, laki lapseksi ottamisesta ainoastaan siirtää huoltajuusvelvollisuuden oikeilta vanhemmilta adoptiovanhemmille, ei muuta.

Lain mukaan perimisoikeus on sukulaisilla, ei muilla.

Laki lapseksi ottamisesta ei siirrä sukulaisuutta, eli adoptiolapsesta ei tule sukulaista mitenkään, sukulaisuus kun kulkee syntymäperusteisena.

Adoptiolapsi kun ei menetä omia sukulaisiaan, eikä omia vanhempiaan, kuin vasta sitten kun he kuolevat.

Laki suoraan kieltää perimisen ja tästä syystä lakiosaoikeus mainitaankin sanoin, "rintaperillisellä sekä ottolapsella, jne.", jos ottolapsi rinnastuisi rintaperilliseen, niin tuo kohta olisi näin, "rintaperillisillä on oikeus, jne", mutta kun se mainitaan erikseen, sekä-sanan keralla, niin tarkoittaa kahta erillistä yksilöä ja laissa on oikeinkirjoitusvirhe, koska sekä-sana pitää kirjoittaa sanaa edeltävän pilkun kanssa.

Lisäksi kun on jossain perheessä rintaperillisten keralla ottolapsi, niin tästä syystä laissa on, että lakiosa lasketaan lakiperimyksen mukaisesti.

Tämä on niin yksinkertaista ymmärtää, etten kyllä ihmettele ettei jotkut ymmärrä.

On turhaa tukeutua päätelmiin, tulkintoihin, lakiesityksiin tai muuhun koska suomessa on roomalais-germaaninen oikeusjärjestys.

Laki antaa suoran vastauksen perimysoikeuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tulkinta, päättely ei ole laki yhä edelleenkään.

Se ottolapsen lakimääreinen perimisoikeus on kumottu, laki lapseksi ottamisesta ainoastaan siirtää huoltajuusvelvollisuuden oikeilta vanhemmilta adoptiovanhemmille, ei muuta.

Lain mukaan perimisoikeus on sukulaisilla, ei muilla.

Laki lapseksi ottamisesta ei siirrä sukulaisuutta, eli adoptiolapsesta ei tule sukulaista mitenkään, sukulaisuus kun kulkee syntymäperusteisena.

Adoptiolapsi kun ei menetä omia sukulaisiaan, eikä omia vanhempiaan, kuin vasta sitten kun he kuolevat.

Laki suoraan kieltää perimisen ja tästä syystä lakiosaoikeus mainitaankin sanoin, "rintaperillisellä sekä ottolapsella, jne.", jos ottolapsi rinnastuisi rintaperilliseen, niin tuo kohta olisi näin, "rintaperillisillä on oikeus, jne", mutta kun se mainitaan erikseen, sekä-sanan keralla, niin tarkoittaa kahta erillistä yksilöä ja laissa on oikeinkirjoitusvirhe, koska sekä-sana pitää kirjoittaa sanaa edeltävän pilkun kanssa.

Lisäksi kun on jossain perheessä rintaperillisten keralla ottolapsi, niin tästä syystä laissa on, että lakiosa lasketaan lakiperimyksen mukaisesti.

Tämä on niin yksinkertaista ymmärtää, etten kyllä ihmettele ettei jotkut ymmärrä.

On turhaa tukeutua päätelmiin, tulkintoihin, lakiesityksiin tai muuhun koska suomessa on roomalais-germaaninen oikeusjärjestys.

Laki antaa suoran vastauksen perimysoikeuksiin.

Lue lisää

Eli lopputulema on:

Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien lapsena, ja perintöoikeuden osalta adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen. Perimysoikeus biologiseen sukuun loppuu (vahva adoptio). Lapsilla - sekä biologinen että adoptiolapsi niitä erottelematta - on täysi perintöoikeus perimysjärjestyksen mukaan ja sekä rintaperillisellä että ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Tulkinta, päättely ei ole laki yhä edelleenkään.

Se ottolapsen lakimääreinen perimisoikeus on kumottu, laki lapseksi ottamisesta ainoastaan siirtää huoltajuusvelvollisuuden oikeilta vanhemmilta adoptiovanhemmille, ei muuta.

Lain mukaan perimisoikeus on sukulaisilla, ei muilla.

Laki lapseksi ottamisesta ei siirrä sukulaisuutta, eli adoptiolapsesta ei tule sukulaista mitenkään, sukulaisuus kun kulkee syntymäperusteisena.

Adoptiolapsi kun ei menetä omia sukulaisiaan, eikä omia vanhempiaan, kuin vasta sitten kun he kuolevat.

Laki suoraan kieltää perimisen ja tästä syystä lakiosaoikeus mainitaankin sanoin, "rintaperillisellä sekä ottolapsella, jne.", jos ottolapsi rinnastuisi rintaperilliseen, niin tuo kohta olisi näin, "rintaperillisillä on oikeus, jne", mutta kun se mainitaan erikseen, sekä-sanan keralla, niin tarkoittaa kahta erillistä yksilöä ja laissa on oikeinkirjoitusvirhe, koska sekä-sana pitää kirjoittaa sanaa edeltävän pilkun kanssa.

Lisäksi kun on jossain perheessä rintaperillisten keralla ottolapsi, niin tästä syystä laissa on, että lakiosa lasketaan lakiperimyksen mukaisesti.

Tämä on niin yksinkertaista ymmärtää, etten kyllä ihmettele ettei jotkut ymmärrä.

On turhaa tukeutua päätelmiin, tulkintoihin, lakiesityksiin tai muuhun koska suomessa on roomalais-germaaninen oikeusjärjestys.

Laki antaa suoran vastauksen perimysoikeuksiin.

Lue lisää

Ei ole taas järjen häivää Lawetorderin kirjoituksissa,silkkaa utopiaa.

Jätkä jauhaa shaibaa laista joka on kumottu aikaa sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole taas järjen häivää Lawetorderin kirjoituksissa,silkkaa utopiaa.

Jätkä jauhaa shaibaa laista joka on kumottu aikaa sitten.

Haahhaaaa, huvittavaa.

Laitoin tänne adoptiolain satasen joka kertoo kaiken olennaisen, sitten iskee joku aasittaajaja paniikkinappulaa ja ilmaisee viestin härskiksi ja loukkaavaksi.

Ai niin ja tätä edellinen on erittäin huvittava kommentti.

Hellanlettas kun on kiva väännellä nickname epäuskottavaan muotoon, olisiko sinulla muuta kivaa??

Eikös se ole sinä joka et usko lakiin, koska tuot tänne tavaraa jota ei ole laissa.

Lukases nyt vaan se adoptiolain satanen, sitten tutki adoptiolaki läpi ja esitä sieltä kohta jossa sanotaan, että adoptiolapsella on perimysoikeus, esitä kohta perintökaaresta, että adoptiolapsi on adoptiovanhempiensa siitetty lapsi ja täten adoptiovanhempiensa rintaperillinen, vai sanotaanko siellä että: "19 §
Elatusvelvollisuudesta vapautuminen

Kun adoptio on vahvistettu, lapsen aikaisemmat vanhemmat vapautuvat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta.

Jos aikaisempi vanhempi on ennen adoptiota sopimuksella sitoutunut tai tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan elatusapua lapselle, hän vapautuu adoption jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta. Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, aikaisempi vanhempi vapautuu suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen adoptiota". Eli tarkoittaa sitä että, huoltovelvollisuus siirtyy ainoastaan, eli adoptiolapsi ei siirry sukuun, erikseen mainitaan uudelleen avioitunut pari ja jos toinen osaåuoli adoptoi edesmenneen ei yhteisen lapsen, niin tällöin kyseinen lapsi on katsottava yhteiseksi lapseksi eli rintaperilliseksi eli muun vanhemman lapsesta ei tule edes sukulaista.

Lisäksi esitä adoptilain satasesta tai muualta oikeusvaikutuksista kohta missä annetaan perimisoikeus.

Jollet tähän kykene, niin ilmaise täällä, että lawetorder on oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

Hellanlettas kun on kiva väännellä nickname epäuskottavaan muotoon, olisiko sinulla muuta kivaa??

Eikös se ole sinä joka et usko lakiin, koska tuot tänne tavaraa jota ei ole laissa.

Lukases nyt vaan se adoptiolain satanen, sitten tutki adoptiolaki läpi ja esitä sieltä kohta jossa sanotaan, että adoptiolapsella on perimysoikeus, esitä kohta perintökaaresta, että adoptiolapsi on adoptiovanhempiensa siitetty lapsi ja täten adoptiovanhempiensa rintaperillinen, vai sanotaanko siellä että: "19 §
Elatusvelvollisuudesta vapautuminen

Kun adoptio on vahvistettu, lapsen aikaisemmat vanhemmat vapautuvat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta.

Jos aikaisempi vanhempi on ennen adoptiota sopimuksella sitoutunut tai tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan elatusapua lapselle, hän vapautuu adoption jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta. Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, aikaisempi vanhempi vapautuu suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen adoptiota". Eli tarkoittaa sitä että, huoltovelvollisuus siirtyy ainoastaan, eli adoptiolapsi ei siirry sukuun, erikseen mainitaan uudelleen avioitunut pari ja jos toinen osaåuoli adoptoi edesmenneen ei yhteisen lapsen, niin tällöin kyseinen lapsi on katsottava yhteiseksi lapseksi eli rintaperilliseksi eli muun vanhemman lapsesta ei tule edes sukulaista.

Lisäksi esitä adoptilain satasesta tai muualta oikeusvaikutuksista kohta missä annetaan perimisoikeus.

Jollet tähän kykene, niin ilmaise täällä, että lawetorder on oikeassa.

Lue lisää

Tässä siis oikea päätelmä vielä kerran:

Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien lapsena, ja perintöoikeuden osalta adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen. Perimysoikeus biologiseen sukuun loppuu (vahva adoptio). Lapsilla - sekä biologinen että adoptiolapsi niitä erottelematta - on täysi perintöoikeus perimysjärjestyksen mukaan ja sekä rintaperillisellä että ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä siis oikea päätelmä vielä kerran:

Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien lapsena, ja perintöoikeuden osalta adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen. Perimysoikeus biologiseen sukuun loppuu (vahva adoptio). Lapsilla - sekä biologinen että adoptiolapsi niitä erottelematta - on täysi perintöoikeus perimysjärjestyksen mukaan ja sekä rintaperillisellä että ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lue lisää

Tuo on siis päätelmä, joka ei ole laki.

Joku täällä jo sanoi että lakia noudatetaan ja jollei, niin se on lain rikkomista.

Eli esitä lain kohta jolla annetaan suoraan perimisoikeus kuin on siitetyllä lapsella ja lähisukulaiselle annettu oikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on siis päätelmä, joka ei ole laki.

Joku täällä jo sanoi että lakia noudatetaan ja jollei, niin se on lain rikkomista.

Eli esitä lain kohta jolla annetaan suoraan perimisoikeus kuin on siitetyllä lapsella ja lähisukulaiselle annettu oikeus.

Lue lisää

"Eli esitä lain kohta jolla annetaan suoraan perimisoikeus kuin on siitetyllä lapsella ja lähisukulaiselle annettu oikeus."

Mistä ihmeestä noin hölmön määreen olet kehittänyt.

HE 47/2011 vp s.53
Adoptiolain 18 §. Vanhemmuuden siirtyminen. Pykälä
vastaa sanonnallisia muutoksia lukuun ottamatta lapseksiottamisesta annetun lain
12 §:ää.

19 §. Elatusvelvollisuudesta vapautuminen.
Pykälä vastaa terminologisia muutoksia lukuun ottamatta lapseksiottamisesta annetun
lain 14 §:ää

HE 107/1984 s.17
12-15 §. Pykälät ovat samasanaiset voimassa olevan lain vastaavien pykälien kanssa.

HE 147/1978 s.29
12§ Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset
...Lapseksiottamisen johdosta siirtyvät lapsen huolto ja holhous sekä vastuu lapsen elatuksesta ottovanhemmille. Myös perintöoikeudellisesti ottolapsi siirtyy ottovanhemman sukuun. Ottolapseen ja hänen jälkeläiseensä sovelletaan perintökaaren säännöksiä rintaperillisestä. Pää­säännön mukaan ottolapsi perii ottovanhempansa ja ottovanhemman sukulaiset, joilla vuorostaan on oikeus periä lapsi. Lapseksiottamisen tultua vahvistetuksi lapsi ei enää tule perimään aikaisempia vanhempiaan eikä näiden sukulaisia eivätkä he enää peri lasta. Lakiehdotuksen 31 §:ään sisältyy ehdotus perintö­kaaren eräiden säännösten kumoamisesta...

ja
14 §. Kun ottolapsisuhde on vahvistettu, siirtyy vastuu lapsen elatuksesta ottovanhemmille. Vastaavasti päättyy lapsen aikaisempien vanhempien velvollisuus vastata lapsen elatuksesta. Elatusvastuun siirtyminen seuraa jo lakiehdotuksen 12 §:n lapseksiottamisen oikeusvaikutuksia koskevasta pääsäännöstä. Aikaisempien vanhempien elatusvastuusta vapautumisesta on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi ottaa selventävä säännös lakiin. Kun aikaisemman vanhemman velvollisuus suorittaa lapselle elatusapua on jo ennen lapseksiottamista vahvistettu sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, saattaa syntyä epätietoisuutta sopimuksen tai päätöksen sitovuudesta ja täytäntöönpanokelpoisuudesta lapseksiottamisen jälkeen.

ja 31§
Lakiehdotuksen 12 §:n nojalla ottolasta on myös perintökaaren säännöksiä sovellettaessa pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena. Lapseksiottamisen seurauksena ottolapsi siirtyy perintöoikeudellisesti ottovanhemman sukuun. Ottolapsi ei tule enää perimään aikaisempia vanhempiaan ja näiden sukulaisia eivätkä he enää peri lasta. Poikkeuksen tästä säännöstä muodostaa lapseksiottamista koskevan lakiehdotuksen 12 § :·n 2 momentissa säännelty tilanne, jolloin puoliso yksin on ottanut ottolapseksi toisen puolison lapsen ja lasta on pidettävä puolisoiden yhteisenä lapsena. Tällöin säilyy perintö­ oikeus lapsen ja sen toisen vanhemman ja tämän sukulaisten välillä, jonka puoliso on ottanut lapsen ottolapsekseen. Perintö­kaaren rintaperillistä koskevat säännökset ovat myös voimassa ottolapsesta ja hänen jälkeläisestään. Lapseksiottamista koskevan lakiehdotuksen 12 §:n säännösten johdosta tulevat kumottaviksi perintökaaren 4 luvun säännökset lapseksiottamiseen perustuvasta perintöoikeudesta sekä 7 luvun 2 §:n 2 momentin lakiosan laskemista koskeva säännös sekä 8 luvun 8 § : n säännös, joka koskee ottolapsen oikeutta avustukseen.
------
Edellä siis mitä hallitus on esittänyt lain pykälien tarkoittavan ja eduskunta on hyväksynyt ne säätämällä lain niiden mukaisesti.

Nyt voit toki väittää ettei nuo ole laissa mutta väität silloin lainsäätäjää vastaan, joten toivottavasti sinulla on muutakin kuin "olen eri mieltä" takataskussasi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on siis päätelmä, joka ei ole laki.

Joku täällä jo sanoi että lakia noudatetaan ja jollei, niin se on lain rikkomista.

Eli esitä lain kohta jolla annetaan suoraan perimisoikeus kuin on siitetyllä lapsella ja lähisukulaiselle annettu oikeus.

Lue lisää

Sinun kannattaisi kysyä asiaa ihmiseltä, jolla on lainopillinen loppututkinto. Kysy siis kirjeitse, soittamalla tai naamatusten - maksua vastaan. Vaikka muille äärimmäisen selvää asiaa yritettäisiin pakottaa lekalla nuppiisi, sinä et asiaa sisäistäisi. Sinulla tuntuu olevan ensinnäkin sekä henkisen puolen ongelmia mutta myös vaikeuksia ymmärtää käsitettä oikeuslähde tai oikeuslähdeoppi.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä siis oikea päätelmä vielä kerran:

Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien lapsena, ja perintöoikeuden osalta adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen. Perimysoikeus biologiseen sukuun loppuu (vahva adoptio). Lapsilla - sekä biologinen että adoptiolapsi niitä erottelematta - on täysi perintöoikeus perimysjärjestyksen mukaan ja sekä rintaperillisellä että ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lue lisää

Päättely/päätelmä tai edes tulkinta ei ole laki yhä edelleenkään.

Perintökaari, ei myöskään adoptiolaki anna adoptiolapselle perimisoikeutta, sen sanoo adoptiolain 100§ sanamuodoillaan, eli perimisoikeus ratkaistaan erikseen adoptiolain säännöksissä olevien seikkojen perusteella, hassua ettei siellä ole säännöksiä perimisoikeudesta, ei edes anneta oikeutta perimiseen ja kun huomioidaan se sama seikka, että lakia pitää noudattaa tarkoin oikeuskäytännössä.

Tässä tuo maaginen satanen vielä kerran, kerrothan selkein sanoin millä kohtaa perimisoikeus tuossa satasessa annetaan.

"100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa

Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset, sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.

Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta".

Anonyymi kirjoitti:

Päättely/päätelmä tai edes tulkinta ei ole laki yhä edelleenkään.

Perintökaari, ei myöskään adoptiolaki anna adoptiolapselle perimisoikeutta, sen sanoo adoptiolain 100§ sanamuodoillaan, eli perimisoikeus ratkaistaan erikseen adoptiolain säännöksissä olevien seikkojen perusteella, hassua ettei siellä ole säännöksiä perimisoikeudesta, ei edes anneta oikeutta perimiseen ja kun huomioidaan se sama seikka, että lakia pitää noudattaa tarkoin oikeuskäytännössä.

Tässä tuo maaginen satanen vielä kerran, kerrothan selkein sanoin millä kohtaa perimisoikeus tuossa satasessa annetaan.

"100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa

Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset, sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.

Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta".

Lue lisää

Tarkoitatko tätä:

Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien lapsena, ja perintöoikeuden osalta adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen. Perimysoikeus biologiseen sukuun loppuu (vahva adoptio). Lapsilla - sekä biologinen että adoptiolapsi niitä erottelematta - on täysi perintöoikeus perimysjärjestyksen mukaan ja sekä rintaperillisellä että ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Mikäli et tarkoita, mikä tuossa yllä olevassa on väärin?

Anonyymi kirjoitti:

Päättely/päätelmä tai edes tulkinta ei ole laki yhä edelleenkään.

Perintökaari, ei myöskään adoptiolaki anna adoptiolapselle perimisoikeutta, sen sanoo adoptiolain 100§ sanamuodoillaan, eli perimisoikeus ratkaistaan erikseen adoptiolain säännöksissä olevien seikkojen perusteella, hassua ettei siellä ole säännöksiä perimisoikeudesta, ei edes anneta oikeutta perimiseen ja kun huomioidaan se sama seikka, että lakia pitää noudattaa tarkoin oikeuskäytännössä.

Tässä tuo maaginen satanen vielä kerran, kerrothan selkein sanoin millä kohtaa perimisoikeus tuossa satasessa annetaan.

"100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa

Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset, sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.

Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta".

Lue lisää

Lawetorderilla on nyt hukassa lain kirjaimen oikeusvaikutukset.

3 luku
Adoption oikeusvaikutukset
18 §
Vanhemmuuden siirtyminen
Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu.

Kyseisen lain oikeusvaikutus on se että adoptiolapsesta tulee adoptiovanhempien lapsi,no sitten kun ajatellaan oikeusvaikutuksia vähän pidemmälle.
Lapsen isä ja äiti menettää lapsensa huoltajuuden ja kaikki siteet katkaistaan,näin ollen adoptiolapsi EI peri synnyinvanhempiaan,nyt kun adoptiolapsesta on tullut juridisesti adoptiovanhempien lapsi niin käytännössä se tarkoittaa samaa asiaa kuin biologinen lapsi.Lapsi voi saada rintaperillisen aseman joko luonnollisesti siitettynä tai sitten tuomioistuimen päätöksellä/lastenvalvojan päätöksellä jos lapsi tunnustetaan,sillä EI ole käytännössä merkitystä että lapsi ei ole biologinen lapsi.Tästä esimerkkinä se että naimisissa oleva pariskunta niin jos heille syntyy lapsi niin hän on lain mukaan automaattisesti pariskunnan isän lapsi vaikka todellisuudessa lapsen isä on se naapurin talonmies.(Sukulaisuus ei tarvitse olla biologista muotoa)

Toinen merkittävä seikka on se että perintökaari itsessään jo todistaa sen että adoptiolapsi kuuluu adoptiovanhempien sukuun,eli suomen kielellä on sukua heille.
Jaa että mikä kohta perintökaaresta todistaa tämän...7 luku 1§ toinen momentti.
SE kertoo että adoptiolapsella on lakimääräinen perimysoikeus,tämä taasen käytännössä todistaa sen että adoptiolapsi on adoptiovanhempien sukua..Miksikö?? No siksi että vain ja ainoastaan sukulaisilla on lakimääräinen perimysoikeus,poislukien serkut jne.
Adoptiolapsella EI olisi lakimääräistä perimysoikeutta jos hän ei ole sukua.

Sitten Lawetorderin olisi syytä ottaa selville että mitä tarkoittaa lakimääräinen perimysoikeus,lähdetään nyt siitä että sinun mielestäsi adoptiolapsella on vain ja ainoastaan oikeus lakiosuuteen,tämähän EI voi pitää paikkaansa koska lakiosuus tulee kyseeseen vain ja ainoastaan silloin kun sinut on ohitettu testamentilla,jos ei ole ohitettu niin silloin sinulla on oikeus periä lakimääräinen osuus perinnöstä kun kerran 7 luku 1§ toinen momentti antaa siihen mahdollisuuden.

Ei se banaani muutu mansikaksi vaikka kuinka yrität,todisteet on esitetty ja ne pätee.

Niin, olikahan tuo korkeimman oikeuden päätös tilanteessa, jossa edesmenneen uusi vaimo adoptoi edesmenneen ja entisen vaimon yhteisen lapsen, (josta muuten on säännös adoptiolaissakin)
niin mitä niin kuin yrität noinkin typerällä esimerkilläsi osoittaa, siis lakiperusteisen säännön vahvistamispäätöksen tuomisella tänne?

On teillä todella heikot eväät.

Muuten, unohdit antaa viitteen, että myöskin päätöksen diaarin.

Olen monet monituiset kerrat tuonut tänne päätöksen, siis ensin teidän tuoman lyhyehkön pätkän joka tukenut teidän sanomaanne, niin siitä pidemmän version ja lisäksi ottanut muiden oikeusistuimien kannanoton, että korkeimman perusteluja enemmän, jotta asia aukenisi muillekkin, ettei asiassa olekkaan ollut ihan niin kuin väitätte, joten päätöksen diaari olisi hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Muuten, unohdit antaa viitteen, että myöskin päätöksen diaarin.

Olen monet monituiset kerrat tuonut tänne päätöksen, siis ensin teidän tuoman lyhyehkön pätkän joka tukenut teidän sanomaanne, niin siitä pidemmän version ja lisäksi ottanut muiden oikeusistuimien kannanoton, että korkeimman perusteluja enemmän, jotta asia aukenisi muillekkin, ettei asiassa olekkaan ollut ihan niin kuin väitätte, joten päätöksen diaari olisi hyvä.

Lue lisää

KKO 2009:40

Lapseksiottamisesta annetun lain 12 §:n 1 ja 2 momentti vastaa nykylaissa adoptiolain 3 luku 18 § pykälää .Ja tässä on kyseisten lakien yksi oikeusvaikutus.. (Korkein oikeus siteeraa.." Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema.") Sekä adoptiolaissa että lapseksiottamislaissa lukee että adoptiolapsesta tulee adoptiovanhempien lapsi,näin ollen siteeraus viittaa suoraan siihen että mitä oikeusvaikutuksia kyseisillä lailla on.

Kyseisen päätöksen viitatut lakipykälät Lapseksiottamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 momentti ja ----->12 §:n 2 momentti<-------Tämä viittaa suoraan tuohon KKO:n päätöksen siteeraukseen mitä lukee yllä.


Taaskaan arvoisa Lawetorder ei ymmärtänyt asian ydintä,pointti näillä viimeaikaisilla kirjoituksilla on se että se opettaa sulle sellaisen pienen asian että millä tahansa lakipykällä on tiettyjä oikeusvaikutuksia,yksi oikeusvaikutus ylläolevaan lakiin on se että juridisesti adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen,näin sanoo KKO.

Anonyymi kirjoitti:

KKO 2009:40

Lapseksiottamisesta annetun lain 12 §:n 1 ja 2 momentti vastaa nykylaissa adoptiolain 3 luku 18 § pykälää .Ja tässä on kyseisten lakien yksi oikeusvaikutus.. (Korkein oikeus siteeraa.." Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema.") Sekä adoptiolaissa että lapseksiottamislaissa lukee että adoptiolapsesta tulee adoptiovanhempien lapsi,näin ollen siteeraus viittaa suoraan siihen että mitä oikeusvaikutuksia kyseisillä lailla on.

Kyseisen päätöksen viitatut lakipykälät Lapseksiottamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 momentti ja ----->12 §:n 2 momentti<-------Tämä viittaa suoraan tuohon KKO:n päätöksen siteeraukseen mitä lukee yllä.


Taaskaan arvoisa Lawetorder ei ymmärtänyt asian ydintä,pointti näillä viimeaikaisilla kirjoituksilla on se että se opettaa sulle sellaisen pienen asian että millä tahansa lakipykällä on tiettyjä oikeusvaikutuksia,yksi oikeusvaikutus ylläolevaan lakiin on se että juridisesti adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen,näin sanoo KKO.

Lue lisää

Huooh hoijaa.

Laitanko tänne koko korkeimman päätöksen joka ei liity mitenkään PERIMISOIKEUTEEN, vaan siihevoidaanko kyseinen lapsi adoptoida ilman toisen entisen vanhemman suostumusta.

Lapseksi ottaminen eli adoptointi ei anna lapselle muita oikeuksia kuin mitä on laissa mainittu, vanhemmille se taas sälyttää velvollisuuden huolehtia.

Yhä edelleen, hallituksien, silloisten/silloisen esitys ei ole yhä edelleenkään laki (viite perustuslain 2§ sen 3mom.) Eli oikeuden (julkinen valta) käytössä on noudatettava tarkoin lakia.

Tarkoittaa yksiselitteisesti sitä ettei lakia tulkita/sovelleta, kuin silloin jos niin määrätään

Esittäkää laki joka antaa perimisoikeuden,olen esittänyt tänne adoptiolain sadannen pykälän, joka ei anna perimisoikeutta, vaan selkeästi sanoo, että ennen vuotta 1980 tehtyyn adoptioon sovelletaan silloin voimassa ollutta perintökaarta jollei tämän lain säännöstöstä muuta johdu taikka 3 mom. on, jne jne.

Koettakaa jo te banaanivaltion banaanilaivan kapteenit tämä ymmärtää.

Eli se adoptiolain sadas pykälä pyörittelee perimisoikeutta edes takaisin ja ympyrää ja ilmaisee selkeästi, että perimisoikeus ratkaistaan erikseen, eli jos laissa ilmaistaan, että on oikeus lakiosaan, niin silloin on oikeus vain lakiosaan, ymmärtäkää nyt ne sanamuodot, "rintaperillisellä sekä ottolapsella on oikeus, jne", eli ei ole sanallisesti, että rintaperillisellä ja ottolapsella on oikeus vähintään lakiosaan, jne.

Lisäksi rintaperillisellä selkeästi tarkoitetaan siitettyä lasta, että myös koko 2 lku ilmaisee keillä on perimisoikeus ja tätä perimisoikeutta ei anneta kuin luvussa mainituille sukulaisille, adoptiolapsi ei tule sukuun, eli sanoilla, "muut kuin edellä, jne, eivät voi periä", erittäin yksinkertaista.

Anonyymi kirjoitti:

KKO 2009:40

Lapseksiottamisesta annetun lain 12 §:n 1 ja 2 momentti vastaa nykylaissa adoptiolain 3 luku 18 § pykälää .Ja tässä on kyseisten lakien yksi oikeusvaikutus.. (Korkein oikeus siteeraa.." Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema.") Sekä adoptiolaissa että lapseksiottamislaissa lukee että adoptiolapsesta tulee adoptiovanhempien lapsi,näin ollen siteeraus viittaa suoraan siihen että mitä oikeusvaikutuksia kyseisillä lailla on.

Kyseisen päätöksen viitatut lakipykälät Lapseksiottamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 momentti ja ----->12 §:n 2 momentti<-------Tämä viittaa suoraan tuohon KKO:n päätöksen siteeraukseen mitä lukee yllä.


Taaskaan arvoisa Lawetorder ei ymmärtänyt asian ydintä,pointti näillä viimeaikaisilla kirjoituksilla on se että se opettaa sulle sellaisen pienen asian että millä tahansa lakipykällä on tiettyjä oikeusvaikutuksia,yksi oikeusvaikutus ylläolevaan lakiin on se että juridisesti adoptiolapsi rinnastetaan rintaperilliseen,näin sanoo KKO.

Lue lisää

Voitko esittää tarkan kohdan päätöksen, molempien, siis sen, että voidaanko adoptio tehdä ilman toisen biologisen vanhemman suostumusta, että onko painavia syitä antaa adoptio-oikeus ilman suostumusta, niin perustelun kohdista tuon "juridisest on katsottava perimisoikeudet omaavaksi lapseksi".

En itse perusteluista löytänyt tuollaista, vaan lapsen oikeus ja etuhan on, että hänestä huolehditaan.

Ette näköjään oikein edes ymmärrä oikeuksien perustelujakaan, saatikka sitten nahkapäätösoikeuden.

Anonyymi kirjoitti:

Voitko esittää tarkan kohdan päätöksen, molempien, siis sen, että voidaanko adoptio tehdä ilman toisen biologisen vanhemman suostumusta, että onko painavia syitä antaa adoptio-oikeus ilman suostumusta, niin perustelun kohdista tuon "juridisest on katsottava perimisoikeudet omaavaksi lapseksi".

En itse perusteluista löytänyt tuollaista, vaan lapsen oikeus ja etuhan on, että hänestä huolehditaan.

Ette näköjään oikein edes ymmärrä oikeuksien perustelujakaan, saatikka sitten nahkapäätösoikeuden.

Lue lisää

Nyt se selkis että miksi lawetorder ei ymmärrä, hän ei osaa lukea. Siinä kko:n päätöksessä selkeästi lukee että adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella.
Ja adoptiolain 100 pykälä ei määrittele yksinään perimysoikeutta kun se koskee vain ennen 1980 luvulla tehtyjä adoptioita.

Anonyymi kirjoitti:

Huooh hoijaa.

Laitanko tänne koko korkeimman päätöksen joka ei liity mitenkään PERIMISOIKEUTEEN, vaan siihevoidaanko kyseinen lapsi adoptoida ilman toisen entisen vanhemman suostumusta.

Lapseksi ottaminen eli adoptointi ei anna lapselle muita oikeuksia kuin mitä on laissa mainittu, vanhemmille se taas sälyttää velvollisuuden huolehtia.

Yhä edelleen, hallituksien, silloisten/silloisen esitys ei ole yhä edelleenkään laki (viite perustuslain 2§ sen 3mom.) Eli oikeuden (julkinen valta) käytössä on noudatettava tarkoin lakia.

Tarkoittaa yksiselitteisesti sitä ettei lakia tulkita/sovelleta, kuin silloin jos niin määrätään

Esittäkää laki joka antaa perimisoikeuden,olen esittänyt tänne adoptiolain sadannen pykälän, joka ei anna perimisoikeutta, vaan selkeästi sanoo, että ennen vuotta 1980 tehtyyn adoptioon sovelletaan silloin voimassa ollutta perintökaarta jollei tämän lain säännöstöstä muuta johdu taikka 3 mom. on, jne jne.

Koettakaa jo te banaanivaltion banaanilaivan kapteenit tämä ymmärtää.

Eli se adoptiolain sadas pykälä pyörittelee perimisoikeutta edes takaisin ja ympyrää ja ilmaisee selkeästi, että perimisoikeus ratkaistaan erikseen, eli jos laissa ilmaistaan, että on oikeus lakiosaan, niin silloin on oikeus vain lakiosaan, ymmärtäkää nyt ne sanamuodot, "rintaperillisellä sekä ottolapsella on oikeus, jne", eli ei ole sanallisesti, että rintaperillisellä ja ottolapsella on oikeus vähintään lakiosaan, jne.

Lisäksi rintaperillisellä selkeästi tarkoitetaan siitettyä lasta, että myös koko 2 lku ilmaisee keillä on perimisoikeus ja tätä perimisoikeutta ei anneta kuin luvussa mainituille sukulaisille, adoptiolapsi ei tule sukuun, eli sanoilla, "muut kuin edellä, jne, eivät voi periä", erittäin yksinkertaista.

Lue lisää

"Yhä edelleen, hallituksien, silloisten/silloisen esitys ei ole yhä edelleenkään laki (viite perustuslain 2§ sen 3mom.) Eli oikeuden (julkinen valta) käytössä on noudatettava tarkoin lakia."

Mikä tuossa on julkisen vallan käyttöä?
Hallituksen esitys ei ole laki mutta se, ellei valiokunnat ole ehdottaneet muutoksia, kertoo mitä hallitus on tarkoittanut ehdottamallaan tekstillä ja minkä eduskunta on sittemmin hyväksynyt. Se ei voi olla peruste esim rikosvastuuseen mutta tuo soopasi että se on silloin nolla on ihan turhaa.

Vain jos HE sisältää asioita jotka eivät mahdu lain tekstiin sen voi sen jättää huomioimatta. Silloin voit keksiä omasta nupistasi merkityksiä sanoille ja yrittää saada muut vakuuttumaan neroudestasi. (siihen voi olla vielä matkaa)

"Esittäkää laki joka antaa perimisoikeuden,olen esittänyt tänne adoptiolain sadannen pykälän, joka ei anna perimisoikeutta, vaan selkeästi sanoo, että ennen vuotta 1980 tehtyyn adoptioon sovelletaan silloin voimassa ollutta perintökaarta jollei tämän lain säännöstöstä muuta johdu taikka 3 mom. on, jne jne."

Paitsi nyt unodit sen 3 momentin ihan täysin:
Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.
_______


"Lisäksi rintaperillisellä selkeästi tarkoitetaan siitettyä lasta,"

Koita nyt noudattaa edes omaa jankutusta. Missään ei lue, että lapsen tulee olla siitetty. Laissa lukee, että vain elävät voivat periä. Koska olisi kohtuutontanta, että jo siitetty sisarus tai ainoa lapsi jätettäisi perinnöttä, vain koska ei ollut ehtinyt syntyä, tälle on annettu perintöoikeus poikkeuksena elossa olo vaatimuksesta, jos tämä syntyy elävänä.

Tuo ei kuitenkaan rajaa perilliseksi vain biologisia lapsia (tai sukulaisia).

Anonyymi kirjoitti:

Nyt se selkis että miksi lawetorder ei ymmärrä, hän ei osaa lukea. Siinä kko:n päätöksessä selkeästi lukee että adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella.
Ja adoptiolain 100 pykälä ei määrittele yksinään perimysoikeutta kun se koskee vain ennen 1980 luvulla tehtyjä adoptioita.

Lue lisää

Esitä se kohta tarkoin lainattuna jossa on sanat: "adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella" ja jollei ole, niin voitko selittää miksi ei ole ja kun ei kerran ole, nii nuo sanat on ihan omasi kehitelmä.

Todellisuudessa päätöksessä on nämä sanat: "15. Korkein oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa perheen sisäinen adoptio on omiaan lisäämään lapsen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema. Adoptiolla Aapo S:n suhde Antti N:ään saatetaan oikeudellisestikin vastaamaan vallitsevaa tilannetta" eli oikeudellisesti sitä että adoptiolapsella on sama oikeus huolenpitoon kuin on biologisella (on sukua) lapsella, eli ettei hän ole kuin huutolaislapsi.

Perintökaaren 2lku 5§ kuitenkin sanoo näin: " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" eli sukulaiset, adoptiolapsi ei ole sukua, vaan eri perimää omaava lapsi jolla on sukunsa, lapsen huolenpito on vaan jäänyt heitteille ja adoptoinnilla tuo huolenpito varmistetaan eli lapsen oikeus huolenpitoon ja oikeudellinen asema lapsilisään ja elatukseen.

Lisäksi kun huomioidaan adoptiolain 100§ jossa ilmaistaan selkeästi erikseen ratkaistavana asiana perimisoikeus, niin adoptoinnin kohteen, että adoptoineiden kohdalla eli lait ovat ristiriidassa.

Jotta tällaisilta epäselvyyksiltä ja rahaa yhdelle taholle tuottavista kummallisuuksilta vältyttäisiin, olisi lainkirjoittajan opas herkullinen opus ja myös sillä, että eduskunnissa ei olisi yhtäkään sellaista tahoa joka ajaa vain omaa etuaan ja muiden korppien etuja.

Lyhyesti siis, haluttaessa laista kyllä voidaan tehdä yksiselitteisen selkeä, kaikenkattava koonti.

Vikana olisi vain kansalaisille säästyvä miljoonien menoerä ja joidenkin tahojen köyhtyminen, että rahantulon väheneminen.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se kohta tarkoin lainattuna jossa on sanat: "adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella" ja jollei ole, niin voitko selittää miksi ei ole ja kun ei kerran ole, nii nuo sanat on ihan omasi kehitelmä.

Todellisuudessa päätöksessä on nämä sanat: "15. Korkein oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa perheen sisäinen adoptio on omiaan lisäämään lapsen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema. Adoptiolla Aapo S:n suhde Antti N:ään saatetaan oikeudellisestikin vastaamaan vallitsevaa tilannetta" eli oikeudellisesti sitä että adoptiolapsella on sama oikeus huolenpitoon kuin on biologisella (on sukua) lapsella, eli ettei hän ole kuin huutolaislapsi.

Perintökaaren 2lku 5§ kuitenkin sanoo näin: " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" eli sukulaiset, adoptiolapsi ei ole sukua, vaan eri perimää omaava lapsi jolla on sukunsa, lapsen huolenpito on vaan jäänyt heitteille ja adoptoinnilla tuo huolenpito varmistetaan eli lapsen oikeus huolenpitoon ja oikeudellinen asema lapsilisään ja elatukseen.

Lisäksi kun huomioidaan adoptiolain 100§ jossa ilmaistaan selkeästi erikseen ratkaistavana asiana perimisoikeus, niin adoptoinnin kohteen, että adoptoineiden kohdalla eli lait ovat ristiriidassa.

Jotta tällaisilta epäselvyyksiltä ja rahaa yhdelle taholle tuottavista kummallisuuksilta vältyttäisiin, olisi lainkirjoittajan opas herkullinen opus ja myös sillä, että eduskunnissa ei olisi yhtäkään sellaista tahoa joka ajaa vain omaa etuaan ja muiden korppien etuja.

Lyhyesti siis, haluttaessa laista kyllä voidaan tehdä yksiselitteisen selkeä, kaikenkattava koonti.

Vikana olisi vain kansalaisille säästyvä miljoonien menoerä ja joidenkin tahojen köyhtyminen, että rahantulon väheneminen.

Lue lisää

Tässä kko (nahkapäätösinstanssi) päätöksessä on kyse siis miehen nykyisen vaimon omasta lapsesta jolla eri isä ja saataisiin isäpuoli oleen ns 'isä' jotta lapsen hyvinvointi turvattaisiin lapsuuden ajan, lisäksi siitä voidaanko adoptio tehdä ilman biologisen isän suostumista adoptioon, että lisäksi siitä onko painavia etuja siihen ettei suostumista tarvita.

Hakekaa sellainen päätös joka todellisuudessakin käsittelee perimisoikeutta ainoastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se kohta tarkoin lainattuna jossa on sanat: "adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella" ja jollei ole, niin voitko selittää miksi ei ole ja kun ei kerran ole, nii nuo sanat on ihan omasi kehitelmä.

Todellisuudessa päätöksessä on nämä sanat: "15. Korkein oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa perheen sisäinen adoptio on omiaan lisäämään lapsen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema. Adoptiolla Aapo S:n suhde Antti N:ään saatetaan oikeudellisestikin vastaamaan vallitsevaa tilannetta" eli oikeudellisesti sitä että adoptiolapsella on sama oikeus huolenpitoon kuin on biologisella (on sukua) lapsella, eli ettei hän ole kuin huutolaislapsi.

Perintökaaren 2lku 5§ kuitenkin sanoo näin: " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" eli sukulaiset, adoptiolapsi ei ole sukua, vaan eri perimää omaava lapsi jolla on sukunsa, lapsen huolenpito on vaan jäänyt heitteille ja adoptoinnilla tuo huolenpito varmistetaan eli lapsen oikeus huolenpitoon ja oikeudellinen asema lapsilisään ja elatukseen.

Lisäksi kun huomioidaan adoptiolain 100§ jossa ilmaistaan selkeästi erikseen ratkaistavana asiana perimisoikeus, niin adoptoinnin kohteen, että adoptoineiden kohdalla eli lait ovat ristiriidassa.

Jotta tällaisilta epäselvyyksiltä ja rahaa yhdelle taholle tuottavista kummallisuuksilta vältyttäisiin, olisi lainkirjoittajan opas herkullinen opus ja myös sillä, että eduskunnissa ei olisi yhtäkään sellaista tahoa joka ajaa vain omaa etuaan ja muiden korppien etuja.

Lyhyesti siis, haluttaessa laista kyllä voidaan tehdä yksiselitteisen selkeä, kaikenkattava koonti.

Vikana olisi vain kansalaisille säästyvä miljoonien menoerä ja joidenkin tahojen köyhtyminen, että rahantulon väheneminen.

Lue lisää

Tässä kko (nahkapäätösinstanssi) päätöksessä on kyse siis miehen nykyisen vaimon omasta lapsesta jolla eri isä ja saataisiin isäpuoli oleen ns 'isä' jotta lapsen hyvinvointi turvattaisiin lapsuuden ajan, lisäksi siitä voidaanko adoptio tehdä ilman biologisen isän suostumista adoptioon, että lisäksi siitä onko painavia etuja siihen ettei suostumista tarvita.

Hakekaa sellainen päätös joka todellisuudessakin käsittelee perimisoikeutta ainoastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se kohta tarkoin lainattuna jossa on sanat: "adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella" ja jollei ole, niin voitko selittää miksi ei ole ja kun ei kerran ole, nii nuo sanat on ihan omasi kehitelmä.

Todellisuudessa päätöksessä on nämä sanat: "15. Korkein oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa perheen sisäinen adoptio on omiaan lisäämään lapsen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema. Adoptiolla Aapo S:n suhde Antti N:ään saatetaan oikeudellisestikin vastaamaan vallitsevaa tilannetta" eli oikeudellisesti sitä että adoptiolapsella on sama oikeus huolenpitoon kuin on biologisella (on sukua) lapsella, eli ettei hän ole kuin huutolaislapsi.

Perintökaaren 2lku 5§ kuitenkin sanoo näin: " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" eli sukulaiset, adoptiolapsi ei ole sukua, vaan eri perimää omaava lapsi jolla on sukunsa, lapsen huolenpito on vaan jäänyt heitteille ja adoptoinnilla tuo huolenpito varmistetaan eli lapsen oikeus huolenpitoon ja oikeudellinen asema lapsilisään ja elatukseen.

Lisäksi kun huomioidaan adoptiolain 100§ jossa ilmaistaan selkeästi erikseen ratkaistavana asiana perimisoikeus, niin adoptoinnin kohteen, että adoptoineiden kohdalla eli lait ovat ristiriidassa.

Jotta tällaisilta epäselvyyksiltä ja rahaa yhdelle taholle tuottavista kummallisuuksilta vältyttäisiin, olisi lainkirjoittajan opas herkullinen opus ja myös sillä, että eduskunnissa ei olisi yhtäkään sellaista tahoa joka ajaa vain omaa etuaan ja muiden korppien etuja.

Lyhyesti siis, haluttaessa laista kyllä voidaan tehdä yksiselitteisen selkeä, kaikenkattava koonti.

Vikana olisi vain kansalaisille säästyvä miljoonien menoerä ja joidenkin tahojen köyhtyminen, että rahantulon väheneminen.

Lue lisää

Tässä kko (nahkapäätösinstanssi) päätöksessä on kyse siis miehen nykyisen vaimon omasta lapsesta jolla eri isä ja saataisiin isäpuoli oleen ns 'isä' jotta lapsen hyvinvointi turvattaisiin lapsuuden ajan, lisäksi siitä voidaanko adoptio tehdä ilman biologisen isän suostumista adoptioon, että lisäksi siitä onko painavia etuja siihen ettei suostumista tarvita.

Hakekaa sellainen päätös joka todellisuudessakin käsittelee perimisoikeutta ainoastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se kohta tarkoin lainattuna jossa on sanat: "adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella" ja jollei ole, niin voitko selittää miksi ei ole ja kun ei kerran ole, nii nuo sanat on ihan omasi kehitelmä.

Todellisuudessa päätöksessä on nämä sanat: "15. Korkein oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa perheen sisäinen adoptio on omiaan lisäämään lapsen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Lapseksiottamisen jälkeen kaikilla perheen lapsilla on samanlainen oikeudellinen ja taloudellinen asema. Adoptiolla Aapo S:n suhde Antti N:ään saatetaan oikeudellisestikin vastaamaan vallitsevaa tilannetta" eli oikeudellisesti sitä että adoptiolapsella on sama oikeus huolenpitoon kuin on biologisella (on sukua) lapsella, eli ettei hän ole kuin huutolaislapsi.

Perintökaaren 2lku 5§ kuitenkin sanoo näin: " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" eli sukulaiset, adoptiolapsi ei ole sukua, vaan eri perimää omaava lapsi jolla on sukunsa, lapsen huolenpito on vaan jäänyt heitteille ja adoptoinnilla tuo huolenpito varmistetaan eli lapsen oikeus huolenpitoon ja oikeudellinen asema lapsilisään ja elatukseen.

Lisäksi kun huomioidaan adoptiolain 100§ jossa ilmaistaan selkeästi erikseen ratkaistavana asiana perimisoikeus, niin adoptoinnin kohteen, että adoptoineiden kohdalla eli lait ovat ristiriidassa.

Jotta tällaisilta epäselvyyksiltä ja rahaa yhdelle taholle tuottavista kummallisuuksilta vältyttäisiin, olisi lainkirjoittajan opas herkullinen opus ja myös sillä, että eduskunnissa ei olisi yhtäkään sellaista tahoa joka ajaa vain omaa etuaan ja muiden korppien etuja.

Lyhyesti siis, haluttaessa laista kyllä voidaan tehdä yksiselitteisen selkeä, kaikenkattava koonti.

Vikana olisi vain kansalaisille säästyvä miljoonien menoerä ja joidenkin tahojen köyhtyminen, että rahantulon väheneminen.

Lue lisää

Esitä se kohta tarkoin lainattuna jossa on sanat: "adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella"

Siinähän se lukee,nyt sun pitää vaan ymmärtää lukemaasi.

Lapseksiottamisen jälkeen ------>kaikilla perheen lapsilla on samanlainen ---------->oikeudellinen<--------- ja taloudellinen asema.<--------

Mitä sitten tarkoittaa että lapsilla on samanlainen oikeudellinen asema,no se tarkoittaa suomen kielellä sitä että kaikilla perheen lapsilla on samanlainen asema perimyksen suhteen.Kaikilla lapsilla on samat oikeudet,koskee KAIKKIA ASIOITA,myös perintöoikeutta.

"Perintökaaren 2lku 5§ kuitenkin sanoo näin: " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" eli sukulaiset, adoptiolapsi ei ole sukua, vaan eri perimää omaava lapsi jolla on sukunsa, lapsen huolenpito on vaan jäänyt heitteille ja adoptoinnilla tuo huolenpito varmistetaan eli lapsen oikeus huolenpitoon ja oikeudellinen asema lapsilisään ja elatukseen."

Sukulaisuus voidaan antaa myös tuomioistuimen päätöksellä tai lastenvalvojan päätöksellä.Tämän tietää jokainen joka osaa edes lain alkeita.
Sukulaisuus EI ole sidottu biologiseen sukulaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Yhä edelleen, hallituksien, silloisten/silloisen esitys ei ole yhä edelleenkään laki (viite perustuslain 2§ sen 3mom.) Eli oikeuden (julkinen valta) käytössä on noudatettava tarkoin lakia."

Mikä tuossa on julkisen vallan käyttöä?
Hallituksen esitys ei ole laki mutta se, ellei valiokunnat ole ehdottaneet muutoksia, kertoo mitä hallitus on tarkoittanut ehdottamallaan tekstillä ja minkä eduskunta on sittemmin hyväksynyt. Se ei voi olla peruste esim rikosvastuuseen mutta tuo soopasi että se on silloin nolla on ihan turhaa.

Vain jos HE sisältää asioita jotka eivät mahdu lain tekstiin sen voi sen jättää huomioimatta. Silloin voit keksiä omasta nupistasi merkityksiä sanoille ja yrittää saada muut vakuuttumaan neroudestasi. (siihen voi olla vielä matkaa)

"Esittäkää laki joka antaa perimisoikeuden,olen esittänyt tänne adoptiolain sadannen pykälän, joka ei anna perimisoikeutta, vaan selkeästi sanoo, että ennen vuotta 1980 tehtyyn adoptioon sovelletaan silloin voimassa ollutta perintökaarta jollei tämän lain säännöstöstä muuta johdu taikka 3 mom. on, jne jne."

Paitsi nyt unodit sen 3 momentin ihan täysin:
Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.
_______


"Lisäksi rintaperillisellä selkeästi tarkoitetaan siitettyä lasta,"

Koita nyt noudattaa edes omaa jankutusta. Missään ei lue, että lapsen tulee olla siitetty. Laissa lukee, että vain elävät voivat periä. Koska olisi kohtuutontanta, että jo siitetty sisarus tai ainoa lapsi jätettäisi perinnöttä, vain koska ei ollut ehtinyt syntyä, tälle on annettu perintöoikeus poikkeuksena elossa olo vaatimuksesta, jos tämä syntyy elävänä.

Tuo ei kuitenkaan rajaa perilliseksi vain biologisia lapsia (tai sukulaisia).

Lue lisää

Et sitten ymmärrä lukemaasi vähäänkään.

Kyllä se rajaa, eli lapsen tulee olla siitetty jotta se olisi sukua.

Kyseinen kohta ainoastaan rajaa tilanteen jossa synnyttäjä kuolee, mutta perillinen jää eloon ja jos perillinen kuolee esim. viisi minuuttia jälkeen, niin tällöin on syntynyt jo perillisasema jolloinka isä perii lapsensa ja täten myöskin edes menneen vaimonsa osuudesta perillisille tulevan osuuden, jollei ole ollut avioehtoa joka rajaa omaisuutta pois.

Lisäksi perintökaaren 2lku 5§ rajaa perintöoikeuden koskemaan vain ja ainoastaan sukulaisiin eli samaa sukua oleviin.

Erittäin ja hyvin yksinkertaista, unohtakaa se juridiikkapelleily.

Lisäksi adoptiolain 100§ ilmaisee perimisoikeusasian erikseen ratkaistavaksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Yhä edelleen, hallituksien, silloisten/silloisen esitys ei ole yhä edelleenkään laki (viite perustuslain 2§ sen 3mom.) Eli oikeuden (julkinen valta) käytössä on noudatettava tarkoin lakia."

Mikä tuossa on julkisen vallan käyttöä?
Hallituksen esitys ei ole laki mutta se, ellei valiokunnat ole ehdottaneet muutoksia, kertoo mitä hallitus on tarkoittanut ehdottamallaan tekstillä ja minkä eduskunta on sittemmin hyväksynyt. Se ei voi olla peruste esim rikosvastuuseen mutta tuo soopasi että se on silloin nolla on ihan turhaa.

Vain jos HE sisältää asioita jotka eivät mahdu lain tekstiin sen voi sen jättää huomioimatta. Silloin voit keksiä omasta nupistasi merkityksiä sanoille ja yrittää saada muut vakuuttumaan neroudestasi. (siihen voi olla vielä matkaa)

"Esittäkää laki joka antaa perimisoikeuden,olen esittänyt tänne adoptiolain sadannen pykälän, joka ei anna perimisoikeutta, vaan selkeästi sanoo, että ennen vuotta 1980 tehtyyn adoptioon sovelletaan silloin voimassa ollutta perintökaarta jollei tämän lain säännöstöstä muuta johdu taikka 3 mom. on, jne jne."

Paitsi nyt unodit sen 3 momentin ihan täysin:
Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.
_______


"Lisäksi rintaperillisellä selkeästi tarkoitetaan siitettyä lasta,"

Koita nyt noudattaa edes omaa jankutusta. Missään ei lue, että lapsen tulee olla siitetty. Laissa lukee, että vain elävät voivat periä. Koska olisi kohtuutontanta, että jo siitetty sisarus tai ainoa lapsi jätettäisi perinnöttä, vain koska ei ollut ehtinyt syntyä, tälle on annettu perintöoikeus poikkeuksena elossa olo vaatimuksesta, jos tämä syntyy elävänä.

Tuo ei kuitenkaan rajaa perilliseksi vain biologisia lapsia (tai sukulaisia).

Lue lisää

Et siis ymmärrä lukemaasi, eli tilanteessa jossa biologinen isä tiedetään, viite nahkapäätösinstanssin 40/2009 eli perheen sisäinen adoptointi jossa uudelleen avioon mennyt osapuoli on lapselle sukua ja joka ei ole ongelma perimisoikeuden suhteen, vaan ratkaistaan se kumman adoptiolapsi perii, oman sukulaisensa vaiko ei sukulaisensa kun perimisoikeutta ei ole perintökaaren 2lku 5§ mukaan.

Sukua itselleen omaava perintökaaren mukaan perii eli laki on ristiriidassa sukuoikeuksien kanssa, adoptiolapsesta tehdään suvuton tavallaan.

Olisi kiva jos nuo lakipäsmärit käyttäisi järkeä, jos edes onkaan, sen rahakiillon silmissä sijaan.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis ymmärrä lukemaasi, eli tilanteessa jossa biologinen isä tiedetään, viite nahkapäätösinstanssin 40/2009 eli perheen sisäinen adoptointi jossa uudelleen avioon mennyt osapuoli on lapselle sukua ja joka ei ole ongelma perimisoikeuden suhteen, vaan ratkaistaan se kumman adoptiolapsi perii, oman sukulaisensa vaiko ei sukulaisensa kun perimisoikeutta ei ole perintökaaren 2lku 5§ mukaan.

Sukua itselleen omaava perintökaaren mukaan perii eli laki on ristiriidassa sukuoikeuksien kanssa, adoptiolapsesta tehdään suvuton tavallaan.

Olisi kiva jos nuo lakipäsmärit käyttäisi järkeä, jos edes onkaan, sen rahakiillon silmissä sijaan.

Lue lisää

"Sukua itselleen omaava perintökaaren mukaan perii eli laki on ristiriidassa sukuoikeuksien kanssa, Sukua itselleen omaava perintökaaren mukaan perii eli laki on ristiriidassa sukuoikeuksien kanssa, adoptiolapsesta tehdään suvuton tavallaan."

Voi hyvää päivää vaan,miten ymmärrys voikin olla noin hukassa.
EDELLEEN lapsesta voidaan tehdä henkilön sukulainen tuomioistuimen päätöksellä tai lastenvalvojan päätöksellä jos lapsi tunnustetaan,sillä ei ole merkitystä asian kannalta että lapsi EI ole biologista sukua.

" adoptiolapsesta tehdään suvuton tavallaan."

EI tehdä kun kerta tuomioistuin on tehnyt lapsesta henkilön b sukulaisen.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se kohta tarkoin lainattuna jossa on sanat: "adoptiolapsella on samat perimisoikeudet kuin biologisella lapsella"

Siinähän se lukee,nyt sun pitää vaan ymmärtää lukemaasi.

Lapseksiottamisen jälkeen ------>kaikilla perheen lapsilla on samanlainen ---------->oikeudellinen<--------- ja taloudellinen asema.<--------

Mitä sitten tarkoittaa että lapsilla on samanlainen oikeudellinen asema,no se tarkoittaa suomen kielellä sitä että kaikilla perheen lapsilla on samanlainen asema perimyksen suhteen.Kaikilla lapsilla on samat oikeudet,koskee KAIKKIA ASIOITA,myös perintöoikeutta.

"Perintökaaren 2lku 5§ kuitenkin sanoo näin: " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" eli sukulaiset, adoptiolapsi ei ole sukua, vaan eri perimää omaava lapsi jolla on sukunsa, lapsen huolenpito on vaan jäänyt heitteille ja adoptoinnilla tuo huolenpito varmistetaan eli lapsen oikeus huolenpitoon ja oikeudellinen asema lapsilisään ja elatukseen."

Sukulaisuus voidaan antaa myös tuomioistuimen päätöksellä tai lastenvalvojan päätöksellä.Tämän tietää jokainen joka osaa edes lain alkeita.
Sukulaisuus EI ole sidottu biologiseen sukulaisuuteen.

Lue lisää

Kyllä se sukulaisuus on sidottu ihan syntymäperusteisesti, esitä yksikin sukupuu johon on ympätty tuomioistuimen päätöksellä jälkikäteen lapsi joka ei ole kenellekkään sukua, esimerkiksi intiasta adobtoitu lapsi.

Huomioithan sen myöskin, että miksi sitten laissa, että muissa yhteyksissä on ottolapsi tai adoptoitu lapsi.

Pitäisi olla sukuun otettu lapsi tai yleisesti kutsua avioparin lapseksi, mutta näin ei ole, siksikin ei ole sukulainen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se sukulaisuus on sidottu ihan syntymäperusteisesti, esitä yksikin sukupuu johon on ympätty tuomioistuimen päätöksellä jälkikäteen lapsi joka ei ole kenellekkään sukua, esimerkiksi intiasta adobtoitu lapsi.

Huomioithan sen myöskin, että miksi sitten laissa, että muissa yhteyksissä on ottolapsi tai adoptoitu lapsi.

Pitäisi olla sukuun otettu lapsi tai yleisesti kutsua avioparin lapseksi, mutta näin ei ole, siksikin ei ole sukulainen.

Lue lisää

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74693/STMjulk_2013_21_Adoptioneuvonta_v2.pdf

sivusta 15 eteenpäin,hyvää luettavaa tietämättömälle.

Oih, se avaskin vain opinnäytetyön.

Kuten sanoin, heikot on eväät.

Ainoa vika ettei tuollain ole laissa.

Hyvin yksinkertaista.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa vika ettei tuollain ole laissa.

Hyvin yksinkertaista.

Mikä sinun mielestäsi on oikeuslähdeoppi? Mitä se tarkoittaa?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sinun mielestäsi on oikeuslähdeoppi? Mitä se tarkoittaa?

Nimike jollekkin asialle, samoin kuin on aritmetiikka, algebra, koneoppi, ympäristöoppi tai muu vastaava opiskeluhaara, eli ei millään tavalla liity lakiin, vaan on lainkäyttöä tieteenalana.

Luridiikkapelleilyä hyvä aasittaajaja.

Voidaanko sanoa jopa spekuloinniksi kymmenistä ellei jopa tuhansista mahdollisuuksista.

Tule vain löpslöps kirjoitteleen rekisteröityneenä, turhaan kirjoittelet anonyymina.

Sanoinhan sen jo, hyvä aasittaajaja, vaiko etkö ymmärrä lukemaasi?

LURIDIIKKAPELLEILYÄ, hyvä aasittaajaja.

Et myöskään tajunnut, että samalla kusetin henkilöä joka luulee oppineensa jotain lukemalla.

Oikeuslähdeoppi ei todellakaan liity lakiin, koska on selkeä määräys perustuslain 2§ 3mom. Ja oikeuslähdeopissa haetaan tulkintoja, hallituksien esityksistä tulkinta apuja ja ne eivät ole laki.

Ei tarvita mitään luridiikkapelleilyä jos laki osattaisiin tehdä niin selkeäksi, kattavaksi ja se huomioisi eri tilanteita, aivan kuin ennen, Olaus Petrin sanoin: "laki ennen minua ollut, myös jälkeheni jää", jos ymmärsit

Kertoisitko ennemmin edustaako oikeuslaitos oikeusistuimineen julkista valtaa vaiko ei?

Anonyymi kirjoitti:

Sanoinhan sen jo, hyvä aasittaajaja, vaiko etkö ymmärrä lukemaasi?

LURIDIIKKAPELLEILYÄ, hyvä aasittaajaja.

Et myöskään tajunnut, että samalla kusetin henkilöä joka luulee oppineensa jotain lukemalla.

Oikeuslähdeoppi ei todellakaan liity lakiin, koska on selkeä määräys perustuslain 2§ 3mom. Ja oikeuslähdeopissa haetaan tulkintoja, hallituksien esityksistä tulkinta apuja ja ne eivät ole laki.

Ei tarvita mitään luridiikkapelleilyä jos laki osattaisiin tehdä niin selkeäksi, kattavaksi ja se huomioisi eri tilanteita, aivan kuin ennen, Olaus Petrin sanoin: "laki ennen minua ollut, myös jälkeheni jää", jos ymmärsit

Lue lisää

"Oikeuslähdeoppi ei todellakaan liity lakiin,"

Niin edelleen oikeuslähdeoppi liittyy niihin apinoihin jotka mussuttavat banaania päivästä toiseen.Tässäkin topicissa olet saanut turpiisi jo useamman kerran.Etkö sä milloinkaan opi?

Ihan sääliksi käy,awww..ota tästä porkkana.

JudgeDredd kirjoitti:

"Oikeuslähdeoppi ei todellakaan liity lakiin,"

Niin edelleen oikeuslähdeoppi liittyy niihin apinoihin jotka mussuttavat banaania päivästä toiseen.Tässäkin topicissa olet saanut turpiisi jo useamman kerran.Etkö sä milloinkaan opi?

Ihan sääliksi käy,awww..ota tästä porkkana.

Lue lisää

Säälittävää kun tajusit, että noinhan se asia onkin, jos laissa ja erityisesti surkeassa päristyslaissa (perustuslaki) on määräys lain noudattamiseksi tarkoin, eli sanoilla: "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia", myös lainkäytössä, eli kirjaimellisesti, niin silloin ei jää tilaa millekkään luridiikka höpinöille, tulkinnoille tai edes selityksien hakemista jostain 4 vuoden välein vaihtuvan hörhölauman esityksistä.

Esittäisitkö tai osoittaisitko sillä sinun porkkananenälläsi kohdan jossa olen hävinnyt.

Aivan, sellaista ei ole ja siksihän lapsellisesti nytkin kiukkuat.

Alkaa niin jo naurattaa, että taitaa vähän kaikki herätä kun täällä nauran.

Kannattaa miettiä ketkä oikeammin pilaavat keskustelupalstat, ne jotka ylentävät itsensä ylenkatsoen muita.

Se että nykyään lait, useimmat ovat sillisalaattia, viitteitä sinne tänne, pahimmillaan itsensä kanssa ristiriidassa ja leikitään tieteellishaarakkeella, tulkitaan, soveltaen sävelletään ja kaikista pahin on, että useimmat ovat perustuslain vastaisia, vaikkakin nykyisin pelkkä päristetty yleislaki jota ei kunnioiteta kuin on aikaisemmin tehty jopa nahkapäätösinstanssissa, niin hyvä vain, että joku tuo esiin kansantajuisesti kuinka väärin lakeja nykyisin käytetään vain ja ainoastaan rahan vuoksi.

Onko unohtunut Olaus Petrin tuomarinohjeet?

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa miettiä ketkä oikeammin pilaavat keskustelupalstat, ne jotka ylentävät itsensä ylenkatsoen muita.

Se että nykyään lait, useimmat ovat sillisalaattia, viitteitä sinne tänne, pahimmillaan itsensä kanssa ristiriidassa ja leikitään tieteellishaarakkeella, tulkitaan, soveltaen sävelletään ja kaikista pahin on, että useimmat ovat perustuslain vastaisia, vaikkakin nykyisin pelkkä päristetty yleislaki jota ei kunnioiteta kuin on aikaisemmin tehty jopa nahkapäätösinstanssissa, niin hyvä vain, että joku tuo esiin kansantajuisesti kuinka väärin lakeja nykyisin käytetään vain ja ainoastaan rahan vuoksi.

Onko unohtunut Olaus Petrin tuomarinohjeet?

Lue lisää

Juuri Olaus Petrin oppien takia niitä lakeja nykyisin kirjoitetaan tällä sinun halveksimalla tavalla.

Ja lainaten "Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin tekevän lain sanain mukaan."

Anonyymi kirjoitti:

Juuri Olaus Petrin oppien takia niitä lakeja nykyisin kirjoitetaan tällä sinun halveksimalla tavalla.

Ja lainaten "Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin tekevän lain sanain mukaan."

Lue lisää

Et sitten oikeastikkaan ymmärtänyt mitä tuo tarkoittaa?

"Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin tekevän lain sanain mukaan".

Tarkoittaa tilannetta jossa lain tarkoitus väännetään oleen toinen, eli laaditaan laki joka on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Taikka tulkitaan lain tarkoitus oleen toinen vaikkei laki tarkoittaisikaan niin.

Eiköstä juu?

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten oikeastikkaan ymmärtänyt mitä tuo tarkoittaa?

"Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin tekevän lain sanain mukaan".

Tarkoittaa tilannetta jossa lain tarkoitus väännetään oleen toinen, eli laaditaan laki joka on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Taikka tulkitaan lain tarkoitus oleen toinen vaikkei laki tarkoittaisikaan niin.

Eiköstä juu?

Lue lisää

"Tarkoittaa tilannetta jossa lain tarkoitus väännetään oleen toinen, eli laaditaan laki joka on ristiriidassa perustuslain kanssa."

Vai niin,tiesit varmaan että jos on olemassa laki joka on selkeästi ristiriidassa perustuslain kanssa niin silloin sitä lakia ei sovelleta,näin ollen sillä ei ole mitään merkitystä että laaditaan lakeja jotka ovat perustuslain kanssa ristiriidassa.

Toinen seikka on se että sä et ymmärrä sitä että lakia ei ikinä tule tulkita sanatarkasti koska harvoin se on sanatarkkaa hommaa,jos laissa lukee sitä ja tätä mutta korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus päättää että sitä lakia ei noudateta sanatarkasti niin silloin noudatetaan korkeimman päätöstä eikä suinkaan sitä lakia kirjaimellisesti.
Perustuslaki antaa tuomioistuimille mahdollisuuden tulkita lakia näin ollen kun sinä aina väität että laissa ei lue niin niin se ei tarkoita etteikö lain tarkoitus olisi niin vaikka kirjaimellisesti laissa ei lue niitä sanoja.

Tässäkin topicissa tukeudet siihen että laissa ei lue että adoptiolapsella on perimysoikeus mutta olet väärässä,yleinen oikeuskäytäntö on sitä mieltä että adoptiolapsella on perimysoikeus joten laissa ei tarvitse kirjaimellisesti lukea niin,tämä on sitä lain tulkintaa.
Toiseksi laissa kyllä lukee että adoptiolapsella on lakimääräinen perimysoikeus joten sulla meni jo puihin siltä osin.

Anonyymi kirjoitti:

"Tarkoittaa tilannetta jossa lain tarkoitus väännetään oleen toinen, eli laaditaan laki joka on ristiriidassa perustuslain kanssa."

Vai niin,tiesit varmaan että jos on olemassa laki joka on selkeästi ristiriidassa perustuslain kanssa niin silloin sitä lakia ei sovelleta,näin ollen sillä ei ole mitään merkitystä että laaditaan lakeja jotka ovat perustuslain kanssa ristiriidassa.

Toinen seikka on se että sä et ymmärrä sitä että lakia ei ikinä tule tulkita sanatarkasti koska harvoin se on sanatarkkaa hommaa,jos laissa lukee sitä ja tätä mutta korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus päättää että sitä lakia ei noudateta sanatarkasti niin silloin noudatetaan korkeimman päätöstä eikä suinkaan sitä lakia kirjaimellisesti.
Perustuslaki antaa tuomioistuimille mahdollisuuden tulkita lakia näin ollen kun sinä aina väität että laissa ei lue niin niin se ei tarkoita etteikö lain tarkoitus olisi niin vaikka kirjaimellisesti laissa ei lue niitä sanoja.

Tässäkin topicissa tukeudet siihen että laissa ei lue että adoptiolapsella on perimysoikeus mutta olet väärässä,yleinen oikeuskäytäntö on sitä mieltä että adoptiolapsella on perimysoikeus joten laissa ei tarvitse kirjaimellisesti lukea niin,tämä on sitä lain tulkintaa.
Toiseksi laissa kyllä lukee että adoptiolapsella on lakimääräinen perimysoikeus joten sulla meni jo puihin siltä osin.

Lue lisää

Kuules ny löpslöps, kirjoittele vain rekisteröityneenä.

Et ole yhä edelleenkään esittänyt lainkohtaa joka antaa suoraan ja kiistatta perimisoikeuden, mitä ei laissa ole, sitä ei ole olemassakaan.

Oikeuskäytäntö ei ole yhä edelleenkään laki.

Perustuslaki ei anna julkiselle vallalle (tuomioistuimet kai ovat julkista valtaa käyttävi, tuohonkaan en ole suoraa vastausta saanut.

Ulosottokaari on täysin perustuslain vastainen laki, vai lukeeko perustuslaissa omaisuuden turvan kohdalla näin: "muusta omaisuuteen liittyvistä asioista säädetään lailla", vai lukeeko siellä lakonisesti vain näin: "15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu (millä kohtaa tässä on lakivarauma, niin kuin toisessa momentissa on????)

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla".

Aaiivaan, heureka, olet ihan oikeassa, ei missään.

Anonyymi kirjoitti:

Kuules ny löpslöps, kirjoittele vain rekisteröityneenä.

Et ole yhä edelleenkään esittänyt lainkohtaa joka antaa suoraan ja kiistatta perimisoikeuden, mitä ei laissa ole, sitä ei ole olemassakaan.

Oikeuskäytäntö ei ole yhä edelleenkään laki.

Perustuslaki ei anna julkiselle vallalle (tuomioistuimet kai ovat julkista valtaa käyttävi, tuohonkaan en ole suoraa vastausta saanut.

Ulosottokaari on täysin perustuslain vastainen laki, vai lukeeko perustuslaissa omaisuuden turvan kohdalla näin: "muusta omaisuuteen liittyvistä asioista säädetään lailla", vai lukeeko siellä lakonisesti vain näin: "15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu (millä kohtaa tässä on lakivarauma, niin kuin toisessa momentissa on????)

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla".

Aaiivaan, heureka, olet ihan oikeassa, ei missään.

Lue lisää

"Et ole yhä edelleenkään esittänyt lainkohtaa joka antaa suoraan ja kiistatta perimisoikeuden, mitä ei laissa ole, sitä ei ole olemassakaan."

Olen esittänyt useamman kerran lakipykälän joka kertoo sinulle sen faktan että adoptiolapsella on lakimääräinen perimysoikeus.
Löytyy perintökaaresta,etsi sieltä.

Anonyymi kirjoitti:

"Et ole yhä edelleenkään esittänyt lainkohtaa joka antaa suoraan ja kiistatta perimisoikeuden, mitä ei laissa ole, sitä ei ole olemassakaan."

Olen esittänyt useamman kerran lakipykälän joka kertoo sinulle sen faktan että adoptiolapsella on lakimääräinen perimysoikeus.
Löytyy perintökaaresta,etsi sieltä.

Lue lisää

En ole lukenut yhtäkään suoraa sitaattia lainaamaasi perintökaaren kohtaa millä annetaan perimisoikeus ei sukulaiselle, ainoastaan sinun omia tulkintojasi ja ne vielä vähemmän on lakia.

Eli suora sitaatti jossa lukee,rintaperillisellä, että ottolapsella on oikeus vähintään lakiosuuteen, taikka että, rintaperillisasemaan luetaan myös ottolapsi.

Tällain jos on, niin silloin on perimisoikeus, löydätkö tuollaista?

Anonyymi kirjoitti:

En ole lukenut yhtäkään suoraa sitaattia lainaamaasi perintökaaren kohtaa millä annetaan perimisoikeus ei sukulaiselle, ainoastaan sinun omia tulkintojasi ja ne vielä vähemmän on lakia.

Eli suora sitaatti jossa lukee,rintaperillisellä, että ottolapsella on oikeus vähintään lakiosuuteen, taikka että, rintaperillisasemaan luetaan myös ottolapsi.

Tällain jos on, niin silloin on perimisoikeus, löydätkö tuollaista?

Lue lisää

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle ---->lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.<---------

Siinähän se selkeästi lukee että rintaperillisillä sekä ottolapsilla on oikeus lakimääräiseen perintöön.

Kyseinen 2 mom kertoo sen faktan että rintaperillisillä sekä ottolapsilla on oikeus täyteen perintöön josta sitten lasketaan lakiosan arvo.

Kyseinen 1 mom ei tarkoita pelkästään sitä että rintaperillisillä ja ottolapsilla olisi oikeus vain ja ainoastaan lakiosuuteen kun muussa laissa todetaan se fakta että oikeus on täyteen perintöosaan.

Kyllähän jopa sinä sen tiedät että rintaperillisellä on oikeus täyteen perintöosaan lakiosan sijaan ellei häntä ole ohitettu testamentilla.Ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen joten sama laki pätee myös ottolapseen.

Kyseinen laki myös kertoo sen faktan että ottolapsi on perittävän sukua koska vain ja ainoastaan sukulaisilla on oikeus lakimääräiseen perimykseen.

Toinen juttu on se että sä et edelleenkään ymmärrä sitä faktaa että lakimääräisen perimyksen voi ohittaa vain testamentilla tai suoraan lain nojalla(jos tappaa perillisen) näin ollen kun se voidaan ohittaa vain niillä kahdella tapaa niin jos ottolasta ei ole ohitettu niillä tavoilla niin tokihan hänellä on oikeus periä suurempi summa kuin lakiosuus.Eli täysi perintöosuus.

Hyvin tulee taas selville sun viimeisimmästä postauksesta se fakta että et ymmärrä sitten pennin vertaa että mitä oikeusvaikutuksia lailla on.
Oikeusvaikutukset eivät selviä lukemalla lain kirjainta kirjaimellisesti.Oikeusvaikutukset selviävät oikeuskäytännöstä ja oikeuskäytännön mukaan ottolapsi rinnastetaan rintaperilliseen.

Anonyymi kirjoitti:

En ole lukenut yhtäkään suoraa sitaattia lainaamaasi perintökaaren kohtaa millä annetaan perimisoikeus ei sukulaiselle, ainoastaan sinun omia tulkintojasi ja ne vielä vähemmän on lakia.

Eli suora sitaatti jossa lukee,rintaperillisellä, että ottolapsella on oikeus vähintään lakiosuuteen, taikka että, rintaperillisasemaan luetaan myös ottolapsi.

Tällain jos on, niin silloin on perimisoikeus, löydätkö tuollaista?

Lue lisää

Ja mitä tulee siihen että vain sukulaiset saavat periä..
Otetaan esimerkki.

Liisa ja Pekka ovat avioliitossa,Liisa pettää Pekkaa ja käy harrastamassa haureutta naapurin talonmiehen kanssa,Liisa tulee raskaaksi ja talonmies on lapsen oikea isä.
Nyt kas kummaa,suoraan lain mukaan talonmies ei olekkaan se isä vaan Pekka on isä.
Lapsesta tulee Pekan rintaperillinen ja hän perii normaalisti Pekan.

Tämä esimerkki jo osoittaa sen että sukulaisuus ei ole sidottu biologisuuteen.
Tuomioistuimen päätöksellä,suoraan lain nojalla tai lastenvalvojan päätöksellä voidaan lapselle antaa sukulaisuus ja sitä kautta rintaperillisen aseman.Sama pätee adoptiolapseen,tuomioistuimen päätöksellä hänestä tehdään adoptiovanhempien lapsi ja sen oikeusvaikutus on se että lapsesta tulee rintaperillinen ja hän saa täyden oikeuden periä.edellämainitun oikeusvaikutus on se että hänet luokitellaan rintaperilliseksi perintökaaressa.