Lasten isä on kuollut. Isällä oli yksi sisko, jolla ei ole omia lapsia. Muita sisaruksia ei ole. Tämä kyseinen lasten täti on naimisissa. Tädin miehellä on entisestä liitostaan omia, jo aikuisia lapsia.
Miten perintö jakaantuu siinä tapauksessa, että ensin kuolee lasten täti tai siinä tapauksessa, että ensin kuolee tädin aviomies? Kuuluuko osa perinnöstä lapsille, jos erillistä testamenttia ei ole tehty?
Miten perintö jakaantuu siinä tapauksessa, että ensin kuolee lasten täti tai siinä tapauksessa, että ensin kuolee tädin aviomies? Kuuluuko osa perinnöstä lapsille, jos erillistä testamenttia ei ole tehty?
Vastaukset 17
Vanhimmat
1: "Miten perintö jakaantuu siinä tapauksessa, että ensin kuolee lasten täti?"
Eiköös, kun kyseessä aviopari ilman yhteisiä lapsia, niin aviopuoliso perii...
2: "tai siinä tapauksessa, että ensin kuolee tädin aviomies?"
a) Aviomiehen lapset perivät isänsä (ositus- ja tasinkokuvioiden jälkeen)
b) Kun täti leskenä sitten kuolee, päässevät sisarustenkin lapset perinnölle, jos tätin jompi kumpi tai molemmat vanhemmat ovat jo aiemmin kuolleet
3: "Kuuluuko osa perinnöstä lapsille, jos erillistä testamenttia ei ole tehty?"
a) Em tapauksessa 2 kuuluu, jos kyse oli siskon aviomiehen lapsista
b) Jos taas kyse on isänsä nyt menettäneistä lapsista, niin eivät ole perillisiä tapauksissa 1 ja 2 (paitsi siis 2b.ssä mahdollisesti....)
A. Täti kuolee ensin, ei testamenttia
1. Tädin mies perii tädin.
2. Miehen kuoltua miehen pesä jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi tädin toissijaisten perillisten (tädin veljen lapset) ja miehen lasten kesken.
B. Tädin mies kuolee ensin, ei testamenttia
1. Ensin toimitetaan ositus. Jos mies oli varakkaampi, täti saa tasinkoa miehen perillisiltä. Jos täti oli varakkaampi, hän joko antaa tasinkoa tahi kieltäytyy tasingon antamisesta. Miehen jäämistön perivät hänen lapsensa.
2. Tädin kuoltua hänet perivät veljen lapset (kun ei testamenttia).
Jossain sanottiin, että mikäli täti kuolee ensin, niin hänen omaisuutensa perii aviopuoliso. Aviopuolison kuoltua perillisiä ovat sekä tädin miehen lapset että tädin kuolleen veljen lapset. Pitääkö tämä paikkansa?
Juu se on tuo edellinen kommentoija sanonut - kts. tapaukset A1 ja A2
"Pitääkö paikkansa?" Totta maar pitää! Tässä epäuskoiselle kysyjälle vielä kyseiset lainkohdat.
LAINAUS:
A. Täti kuolee ensin, ei testamenttia
1. Tädin mies perii tädin.
- Lainkohta PK 3:1.1
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."
2. Miehen kuoltua miehen pesä jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi tädin toissijaisten perillisten (tädin veljen lapset) ja miehen lasten kesken.
- Lainkohta PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi
->veljen tai sisaren jälkeläinen<- on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1
Oudon tuntuinen aloitus,jos lasten isä on jo kuollu niin kuolluhan se silloin on ei se siitä eläväksi jossittelulla muutu ja sen isän jo kuollu sisar on myös kuollu,niin kuka se täti sitten muka on kun ei muita sisaruksia isällä?
No, tässähän kysyjä on ko. tädin veljen lapsi. Tätihän on vielä sitäpaitsi elossa ja vaikka olisi kuollutkin niin on kuitenkin kysyjän täti. Tädin mieskin on elossa. Ainoastaan kysyjän isä (tädin veli) on jo kuollut.
Kysyjä haluaakin tietää miten perintökaari menee jos täti kuolee ennen miestään tai jos tädin mies kuolee ennen tätiä.
Ei peri mikäli sisko tekee testamentin vaikka jollekkin säätiölle.
A on kuollut, ja A:lla on lapset Aa ja Ab.
A:n ainoa lapseton sisko B elää ja hän on naimisissa C: n.
C:llä on aiemmasta avioliitostaan lapset Ca ja Cb.
--
(1) Jos B kuolee ensin, hänet perii hänen miehensä C.
C:n kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen B:n perillisten välillä ja C:n perllisten välillä. Tässä vaiheessa B:n vanhemmat perivät, ja elleivät he ole elossa, Aa ja Ab perivät.
(2) Jos C kuolee ensin, hänet perii hänen lapsensa Ca ja Cb. B:llä on oikeus pitää jakamattomana yhteinen koti ja irtaimisto.
B:n kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen C:n perillisten välillä ja B:n perllisten välillä. Tässä vaiheessa B:n vanhemmat perivät, ja elleivät he ole elossa, Aa ja Ab perivät.
"(2) Jos C kuolee ensin, hänet perii hänen lapsensa Ca ja Cb. B:llä on oikeus pitää jakamattomana yhteinen koti ja irtaimisto.
B:n kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen C:n perillisten välillä ja B:n perllisten välillä. Tässä vaiheessa B:n vanhemmat perivät, ja elleivät he ole elossa, Aa ja Ab perivät."
VÄÄRIN!
Kun C kuolee, tehdään a) ositus C:n perillisten ja B:n välillä ja b) perinnönjako C:n perillisten kesken. Yhteinen asunto tai muu C:n kuolinpesään kuuluva, B:n kodiksi sopiva asunto jää B:n elinaikaiseen hallintaan (jollei B omista kodikseen sopivaa asuntoa) samoin kuin yhteisessä kodissa olevan tavanomainen asuntoirtaimisto.
B:n kuoltua hänet perivät B:n toissijaiset perilliset (ks. yllä PK 3:1.2). C:n perilliset saavat hallintaansa sen perintöomaisuuden, mikä oli jäänyt B:n hallintaan.
Niin, mikä siis oli väärin?
Asian kerroin niin, että taviksenkin luulisin sen ymmärtävän. Jospa nytsitten vielä rautalankaa tarjoaisin.
Väärin on tämä: "B:n kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen C:n perillisten välillä ja B:n perllisten välillä. Tässä vaiheessa B:n vanhemmat perivät, ja elleivät he ole elossa, Aa ja Ab perivät."
OSITUS ensiksi kuolleen C:n perillisten ja B:n välillä tehdään B:n eläessä. Sen jälkeen C:n perilliset voivat tehdä keskenään perinnönjaon, jota B:n hallintaoikeus asunnon ja asuntoirtaimiston osalta rajoittaa.
Väärin on myös tämä: "B:n kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen C:n perillisten välillä ja B:n perllisten välillä."
B:n kuoltua perinnönjaolla jaetaan vain B:n pesä B:n perillisten kesken. C:n perilliset eivät ole B:n kuolinpesän osakkaita. He ovat osuutensa C:n perinnöstä saaneet siinä osituksessa, mikä B:n eläessä on toimitettu. Sikäli kuin on kysymys asunnosta ja asuntoirtaimistosta, he saavat C:n osituksessa muodostuneen B:n hallinassa olleen jäämistöosuuden hallintaansa.
Onko tämä Lawandorder eli Nix-Nax-Nolo, joka edellä kirjoittaa?
Perintökaaren 3 lukua sovelletaan vain, kun tapauksessa Aa/Ab:n täti B kuolee ensin. Tällöin C kuoltua jaetaan pesä lähtökohtaisesti kahteen osaan B:n toissijaisten perillisten kesken ja C:n lasten välillä.
Siinä tapauksessa jossa C kuolee ensin, ei tule PK 3 lukua soveltaa, koska C:llä on lapset Ca ja Cb. Näin ollen B kuoltua C:n jälkeen, B:n pesä jaetaan hänen toisen parenteelin perillisille, joita B:n vanhempien kuoltua ovat A:n lapset Aa ja Ab. Tämän toinen anonyymi oikaisi (tosin kertomatta olennaista asiaa).
Ositus lesken B ja C:n lasten välillä ei ole pakko tehdä B:n eläessä, mutta se on tehtävä viimeistään ennen kuin C:n lapset Ca ja Cb jakavat C:n perintöä lesken B kuoltua. Tässä on se eroavaisuus PK 3 luvun jakoon, että ositukseen voi vaikuttaa avio-oikeus ja sitä koskevat avioliittolain säännökset (esim. lesken tasinkoetuoikeus B:n eläessä tehdyssä osituksessa).
Oletko lawandorder? Jos olet, niin en lue edes läpi.
Nyt meni kyllä tuo perintökaari ohi meikäläiseltä. Onneksi ei ole perittävää, ja perillisetkin ovat yhtä köyhiä. Tuulen huutoma hm....li.
Tuulen huuhtome percee sitä halusit sanoa.