Tässä tulee koko ajan vastaan sellainen ongelma 2-vuotiaan koiramme kanssa, että aina kun olemme lenkillä, ja pitää vaikka risteyksen yli mennä, niin se jumittuu siihen, eikä varmasti liiku! Vetäminen ei auta, koska panta irtoaa. Pantaa ei voi kireämmälle laittaa paksun turkin takia, ei se kireämmälle menisikään.
Eikä se niihin risteyskohtiin lopu: ihan tielläkin se jumittaa. :( Se on paitsi raivostuttavaa, myös vaarallista. En jaksa enää pian kantaa koiraani...
Valjaita en osta, niistä koirani on hypännyt aikaisemminkin, osaa homman kuin vanha tekijä. Ai niin. Valjaiden kanssa se jumittaa vielä enemmän
Eikä se niihin risteyskohtiin lopu: ihan tielläkin se jumittaa. :( Se on paitsi raivostuttavaa, myös vaarallista. En jaksa enää pian kantaa koiraani...
Valjaita en osta, niistä koirani on hypännyt aikaisemminkin, osaa homman kuin vanha tekijä. Ai niin. Valjaiden kanssa se jumittaa vielä enemmän
Vastaukset 22
Vanhimmat
juujuu
rotuinen koirasi on. Kiinanpystykorva on yksi näitä itseppäisiä ja toinen tietämäni itsepäinen rotu on Peke eli Kiinanpalatsi koira. Nämä ovat juuri tuollaisia kuin kerrot omasi olevan.
eipä ole noin pieni koira, ihan on samojedinkoira kyseeessä. Painaviakin nuo urokset, lähdepä sellaista sitten kantamaan.
teki tätä vastaavaa jumitusta aina kotiin päin mennessä, no minä kokemattomana koirankasvattajana otin sen syliin ja kannoin sisälle, arvata saattaa että pian sain tehdä sitä joka ikinen kerta. No tekipä kerran miehelleni vastaavan jumituksen, niin johan käveli koira sen jälkeen sisälle kun mieheni "veti" koiran sisälle (ensimmäinen metri mahallaan nurmikossa).
Muuten hanki ihmeessä uusi kaulapanta! Äkkitilanteessa jos koira sattuu tempaisemaan päätänsä, lähtee se panta irti ja voi vahinkoja sattua.
Muuten ota sitten jotain koiran todella herkkua ja yritäppä sillä houkutella koiraa.
Meidän koira jumitti aina kaduilla olevien sadekaivojen kohdaalla. Tiedäthän sellaiset joissa on ritiläkansi. Koiraa ei saanut millään menemään läheltäkään sellaista kaivoa, piti kiertää tosi kaukaa.
nuoremman mäykkyneitosen kanssa.
Kun opetin sitä hihnaan, otin vanhemman koiran mukaan, jolloin nuorempi kulkikin, ikään kuin toisen turvassa.
Mutta yksin ei! Ei millään! Ja keskelle ajotietäkin pysähtyi. No mäykyn saa koppastua helposti kainaloon. Virhehän se on, mutta pakko tehdä ajotiellä. Kotiinpäin mennessä kyllä suorastaan juoksi!
Otin sitten palkinnot käyttöön. Jokaisesta onnistuneesta ajotien ylityksestä palkitsin ja kehuin. Juttelin sille koko ajan niin että sen huomio oli minussa. Hups, ajotien ylityskin meni monta kertaa niin ettei huomattukaan.
Nyt menee aika kivasti, ikää kaksi ja risat. Jotenkin se on luonteeltaankin vähän arkalainen, johtunee vanhemman nartun nipotuksesta.
Lenkillä ollessa nykyään se vilkuilee taakseenkin koko ajan..
Mutta sitkeesti vaan kärsivällisellä ja määrätietoisella opettamisella ja palkitsemisella
voi saada tuloksia.
Meillä on jo jätetty namipalatkin kotiin.
Joo kuulosta tutulta. Oma labuklan 6kk pentu tekee samaa. Heitäytyy veltoksi ja ei liiku mihinkään.
Nyt tilanne on parantunut. Viimeksi kun jumittui pihalle jätin sen siihen. Laiton hihnasta läheiseen puuhun kiinni ja vein toisen koiran sisälle, aikaa meni noin 10min. Kyllä tuli tyttö kiltisti sisälle tämän jälkeen.
Nytyään jo hihnan maahan pudottaminen ja "jää sitten siihen, me menään nyt" riittää koiran liikkeelle saamiseen.
PS: Kiitos heille jotka neuvoivat minua samasta asiasta tuolla koulutus palstalla ;-)
Yks keino on kanssa, jos ei edelliset toimi, että ennen tietä (tähän täytyy varata aikaa)pysähtyy asiaankuuluvasti, katselee ympärilleen ja seisoskelee siinä niin että koira varmasti kyllästyy. Yli mennään vasta PITKÄN ajan päästä. Meidän koiru ainakin on ihan "no huh kylläpä kesti! Nyt mennään!"- fiiliksellä. Sitten kamalasti kehuja ja kaikkee kivaa jos koira ylittää tien... Kannattaa kokeilla eri keinoja, mutta ei kaikkia peräkkäin, muuten koira menee sekasin! Harrastatteko tokoa? sekin vois tietty auttaa :)
ei me tokoa harrasteta, käytiin peruskurssi tottelevaisuudesta, ja se meille sitten siitä on riittänyt. koiralla on niin suuri kiinnostus muita koiria kohtaan, että puolet peruskurrsista meni siihen, että koiramme veti niiden muiden luo. Loppua kohti alkoi paranemaan yhteistyömme, ja joskus tulevaisuudessa on tarkoitus jatkokurssi käydä. Mutta tokoa ei sillä tavalla harrasteta
Se on ihan normaalia, ettei koira jaksa aluksi keskittyä ollenkaan, kaikki muu on kurssilla paljon mielenkiintoisempaa. Menkää ihmeessä vaan jatkamaan, johan sanoit että yhteistyönne parani loppua kohden ja varmasti paraneekin jatkossa kun vain jaksat harjoitella häiriötilanteissa. Käsivällisyyttä! Kurssin ohjaajilta saa myös hyviä neuvoja jumittumisongelmaan.
eikö auttaisi jos vaikka kiinnittäisit huomion leluun taikka namupalaan ja kehuisit heti jos se liikkuu.....
Houkuttele nameilla, aluksi otat niitä joka kerta mukaan. Jos sekään ei tehoa, niin osta kuonopanta. Se estää vetämisen ja koiran on pakko seurata, kun vedät siitä. Eikä aiheuta kipua!
no, minäpä kerron:
käytin koiraani kaksi kertaa tänään lenkillä. ensin menee okei, mutta kun menemme tietyllä tiellä tietystä kohdasta, ei mitään, siihen jää. Yritin houkutella nameilla; ei tepsinyt. Sitten vedin. Tuli ensin istualtaan perässä, sitten kun ei irti päässyt, tuli hihnan jatkeena milloin mitenkin. Sitten se kiljaisi. En enää vetänyt, aloin kantaa... Oli se tarpeeksi kamalaa ilman yleisöäkin. Alan olla todella onneton: kun en tiesä miksi koirani käyttäytyy näin, en osaa miettiä mitään muuta..
Ikinä ennen ei ole koirani kaksivuotisen yhteiselomme aikana näin tehnyt. Minä vien sille ruoan, annan namit, koulutin sen, olen ainoa kenen kanssa se voi olla vapaana. Mutta ei, se aloitti tämän käyttäytymisen kolme päivää sitten, ennen sitä käyttäytyi lenkillä moitteettomasti.
Onko tämä nyt sitä murrosikää? perheessä ei ole sattunut mitään muutoksia: emme ole muuttaneet eikä perheeseen ole tullut uusia jäseniä.
noin kuukausi sitten aloin opettaa koiraani kulkemaan sivullani myös lenkillä. sujui hyvin, en vaadi vieläkään edes puolta lenkkiä täysin sivulla. stressaako tämä koiraa? kun se ei enää saa kulkea tienpenkereellä niin vapaasti..? Voisimme palata tähän, jos se olisi se syy. Koska emme saa käyttäytymistä loppumaan, täytyy löytää syy siihen, miksi se niin tekee, eikö??
Kiitos kaikille. Jatkamme yrittämistä.
varrella jotain kiran mielestä epämiellyttävää?
Oletko kokeillut mennä ihan jotain muuta lenkkiä?
Siten, että ette mene siihen missä koirasi alkaa jumittaa?
Tuli mieleeni että meilläkin koira jumittaa aina välillä yhdessä ainoassa kohdassa, se on se kohta josta koira tietää että mennään takaisin kotiin...
me ei olla kääntymässä niistä kohdista kotiin, vaan lenkkiä jatkuisi saman verran kuin mitä ollaan jo menty. Kotiin menee mielellään. risteyksestä pääsisi jatkamaan lenkkiä, tai menemään kotiin päin. Kotiin päin oli eilen menossa. Mieluummin kuin lenkkiä jatkamaan...
Ostaa kiristyvä panta.... pitkälenkkinen ketjupanta tekee vähiten tuhoja turkille, kun kysessä on turkkirotu. Tai nahkainen, kunhan vaan metallilenkki on riittävän iso, ettei jää jumiin ja kurista koiraa.
Minun mielstäni kaikenlainen lepertely on ihan turhaa, sinä päätät millon ja minne mennään. Koiralla ei ole oikeutta jumittaa sillon kun se haluaa, oman koirani vetäisin väkisin mukaan. Ei siltä tarvitse kysellä haluaako se liikkua vai ei. Ei koira pitkään viitsi olla raahattavana, kyllä se jossain vaiheessa alkaa kävellä, kun siihen ei kiinnitä mitään huomiota, sitten vasta palkitaan kun alkaa liikkua itse.
Liikkumisesta tietenkin palkitaan ruhtinaallisesti joko leikkien tai makupalalla. Mutta vain ja ainoastaan palkitaan, ei houkutella.
vetäisinhän minä,mutta miten selität ihmisille? "oma vikansa kun ei liiku..?" No jaa, yritinhän minä vetää, mutta raukka alkoi kiljua... siinä sitten kannoin loppu matkan, mikä hymyilytti ikkunaan tulleita ihmisiä
kisko kokemus tulee aina vain huonommaksi. anna aikaa, vaikka helppo minun on täältä neuvoa. Oletko koskaan antanut sen olla jumittuneena niinkauan kun se haluaa? Voi näyttää ohikulkijoista hassulta, mutta anna näyttää vain.
En ole kaikkia lukenut tästä ketjusta, mutta onko jotain mistä koirasi pitää yli kaiken siis syömistä. Katsos siinä voisi olla ratkaisu se vanha juttu aasista ja porkkanasta. Ensin kun pääsette askeleen sinne päin minne haluat anna herkku ja sitten vähitellen pidentää..
mikään herkku ei kelpaa. Ei ole ikinä välittänyt niin makupaloista/leluista vastaavissa tilanteissa, jos mielenkiinto pitäisi sellaisilla herättää. Odottamista yritin kerran, mutta kun viiden minuutin kuluttua se harotti edelleen tuijotellen minua välillä (se kerta milloin olin vetänyt)ajattelin että sama se, ei minulla ole aamuisinkaan aikaa odotella.
itse pääsen helpolla nappaamalla kainaloon. Täällä meidän alueellamme on myös Kiinanpystykorva ja se oli nuorempana itsepäinen. Ellei se halunnut liikkua, pehva maahan ja siinä se sitten istui kuulematta näkemättä yhtikäs mitään. Meitä muita tietysti nauratti, mutta omistajia ei. Voi kuinka monet kerrat myöhästyivät töistä. Kerran neuvoin jäätämään sen siihen ja emännän lähtemään kotiin ja sanoin koiran kyllä perässä tulevan kokemuksen rinta äänellä ja lupasin katsella sen perään ettei mitään tapahdu. Emäntä lähti ja koira jäi. Istui vain. Voimaa kuin pienessä talossa ja painavakin.
Koira lähti vasta kun itse halusi ja silloinkin hyvin rauhallisesti kiirettä pitämättä.
Nyt on jo tuollainen ohitse.
jos autotietä ei olisi vieressä, jättäisin koiran hihnansa kanssa siihen istuskelemaan. Kerran näin tein, ja koira lähti itsekseen tulemaan. Jouduin nappaamaan kuitenkin hihnasta, koska tuli pyöräilijä vastaan. Kun otin hihnan, koira jäykistyi eikä varmasti liikkunut. Mutta hyvä, nyt tiedän että se ainakin liikkuu tällä tavoin.. :)