"Mopo keulinu pahast"

No vihdoinkin joku kyseenalaistaa.

Aika moni epätoivoinen on tainnut 89e tuosta huijauksesta maksaa.

”Kurssia markkinoidessaan Nordin on kertonut parantuneensa itse ympäristö- ja ruokayliherkkyyksistä mielenhallinnan keinoilla”
- höpö höpö, jos se ois noin helppoa niin kaikki oltais jo tervehdytty..

.”Nettisivuillaan hän kertoo, että menetelmä ”perustuu aivojen plastisuuteen, tiedostetun sekä tiedostamattoman stressin hoitamiseen sekä mikrobiomin muokkaamiseen.”

”Sivuilta löytyy pitkä lista vaivoista, joihin Eroon oireista -verkkokurssi on Marian mukaan auttanut. Näihin lukeutuvat muun muassa siitepölyallergia, ruoka-aineallergiat, ympäristöyliherkkyydet, homeyliherkkyys, tinnitys, kilpirauhasongelmat, krooninen kipu, paniikkioireet, Parkinsonin tauti, migreeni, astma, uupumus ja unettomuus.”

Todellakin huijausta.

Enpä usko, että homeille altistuneet voisivat parantua kuin vain pysymällä poissa homeisista tiloista.

Olimme eilen muuten homekoirina taas. Neljäs asunto, jossa ei ollut hometta, mutta ilma tunkkaista röörit kiinni tyhjässä kämpässä, aiemman tupakanpolttajan jäljiltä.

Ottaa kyllä päähän tuo "Kiitä tai kärsi"-asenne, mistä tuollakin https://tinyurl.com/y2rmjfwg otsikoidaan pääsemättä lukematta tekstiä tätä enempää: "Maria Nordin tarjoaa kurssia, joka opettaa olemaan kiitollinen sairauksista. Oireet parantuvat ajatuksen voimalla ja rintakehää taputtelemalla."

Pidän Mariaa aika mukavana ja harmittomana tyyppinä jaksamatta seurata kuitenkaan kaltaisiaan, joita on liian paljon kiva-kiva-puheineen ja onnellisuushonotuksineen, josta olen kirjoittanut jo vuosia sitten https://tinyurl.com/yy9wlqzq ennen homeasuntoon muuttamista, elämän olematta yksinkertaista sitä ennenkään.

Se, että pitäisi naureskella kärsimyksen keskellä, on mahdotonta. Joka sellaista esittääkin, sortuu julmaan henkiseen väkivaltaan. Kivut ja kärsimys sattuvat, eikä silloin naurata ollenkaan.

Oikeasti kaikki on hirveän monimutkaista. Koko elämä. Mutta niin kuin luontokin on sitkeä, ihminenkin voi joskus olla, ollessaan osa luontoa. Nyhdin seinän vierestä täällä pienen vaahteran alun ajatellen istuttavani sen parempaan paikkaan. Mutta siitä lähtikin koko varsi irti ilman juuria tappaessani sen ja pystymättä korjaamaan virhettäni, joka harmitti minua. Paljon myöhemmin, kun olin unohtanut jo koko asian, näin seinän vieressä samassa paikkaa uuden pienen vaahteran alun tummanvihreine lehtineen. Olin niin onnellinen, että se oli kasvanut takaisin siihen, mistä olin repinyt sen irti yrittäessäni istuttaa sen toisaalle. Jos luonto ei olisi niin sitkeä, mikään ei selviäisi täällä. Eilen maalla seinän vieressä näin metsämansikan kukkivan, lokakuun 7. päivänä! Katsottuani tarkemmin se ei ollut ainoa metsämansikka, joka kukki. Miten ihmeellinen ja ihana voikaan luonto olla kukoistaessaan kaikesta huolimatta, vaikka kuolema kolkuttelisi jo ovella. Hautausmaalla olin turhaan etsinyt katseellani sen ihmisen hautaa, jolta oli jäänyt perjantain lehti https://tinyurl.com/y6oq2722 postilaatikkoon, kun hautoja oli niin paljon, aivan silmänkantamattomiin.