Kommentointia pyydetään.
LEIJONAA METSÄSTÄMÄSSÄ
Mikä tuo mielen tähän elämään, tähän oloon, tähän nesteiden virtaamiseen valtimoiden ja laskimoiden hienoissa rihmastoissa halki vähitellen rasvoittuvan ja kuolevan lihan periferioiden, ellei sitä tee metsästys?
Ja näin minä ajattelen, kun suuntaan kulkuni etelään, sillä maaliskuu on kylmä, ja lähden taas ajamaan saalista. Minulla on taljoja talo täysi, irtileikattuja ja kuivattuja päitä enemmän kuin mahtuu seinilleni - en tiedä minne panisin ne lasisilmäiset toljottajat, kun sellaisia ilmaantuu, sillä tiedän, että niitä on pakko ilmaantua, pakko. Minä en metsästä saaliin vuoksi.
Etenen hiljaa korkeassa kahisevassa ruohossa. Elefanttien jätökset ovat mahtavia muhkeita kekoja. Kiväärini on vireessä. Jälkiä voi seurata lopun ikäänsä, aina uusia jälkiä, ne sotkeutuvat toisiinsa, hajut sekoittuvat, tarttuvat käsiin, ase ruostuu, siihen käyvät sadekuurot ja talvimyrskyt kiinni, hattu rispaantuu, kasvonpiirteet rapistuvat, luuston muodot käyvät selvemmin esiin, koko ajan elää kiihottuneessa aistitilassa, matkalla, jälkiä seuraten, tuntien itsensä messiaaksi tai satyyriksi tai vapaaksi, ryystää kourallaan seisovista lammikoista, on vähällä kuolla, ehkä kuoleekin, jatkaa harhailua tuoksun, vietin ja vainun perässä.
LEIJONAA METSÄSTÄMÄSSÄ
Mikä tuo mielen tähän elämään, tähän oloon, tähän nesteiden virtaamiseen valtimoiden ja laskimoiden hienoissa rihmastoissa halki vähitellen rasvoittuvan ja kuolevan lihan periferioiden, ellei sitä tee metsästys?
Ja näin minä ajattelen, kun suuntaan kulkuni etelään, sillä maaliskuu on kylmä, ja lähden taas ajamaan saalista. Minulla on taljoja talo täysi, irtileikattuja ja kuivattuja päitä enemmän kuin mahtuu seinilleni - en tiedä minne panisin ne lasisilmäiset toljottajat, kun sellaisia ilmaantuu, sillä tiedän, että niitä on pakko ilmaantua, pakko. Minä en metsästä saaliin vuoksi.
Etenen hiljaa korkeassa kahisevassa ruohossa. Elefanttien jätökset ovat mahtavia muhkeita kekoja. Kiväärini on vireessä. Jälkiä voi seurata lopun ikäänsä, aina uusia jälkiä, ne sotkeutuvat toisiinsa, hajut sekoittuvat, tarttuvat käsiin, ase ruostuu, siihen käyvät sadekuurot ja talvimyrskyt kiinni, hattu rispaantuu, kasvonpiirteet rapistuvat, luuston muodot käyvät selvemmin esiin, koko ajan elää kiihottuneessa aistitilassa, matkalla, jälkiä seuraten, tuntien itsensä messiaaksi tai satyyriksi tai vapaaksi, ryystää kourallaan seisovista lammikoista, on vähällä kuolla, ehkä kuoleekin, jatkaa harhailua tuoksun, vietin ja vainun perässä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Alussa tuli mieleen pohjoinen, Elefantin jätös taas vei Afrikkaan. Jotenkin vaikeutti keskittymistä. Kuvailu taitaa olla kirjoituksen ainoa anti/tarkoitus?
Asteikolla 1-10
Tästä rapsahtaa 5
Tahdon saada suuren, enkä pelkää ollenkaan.
Metsästys suuren auringon alla, taustalla rummuilla lyöty tasapaksu rytmi, jota sydän alkaa seurata.
En minä tiedä mitä tästä pitäisi olla mieltä, mutta pidin niin, että halusin sanoa mielipiteeni.
en ollut pitämättä ;D mukavasti kirjoitettu, olis voinu olla pidempi:) niin ja henk. koht. mielipide on, että liian hienostuneen kielen käyttö on turhaa ja se kannattaa tehdä varovaisesti, että ei mene överiksi. mut ei tämä mennyt, pelkäsin vain ensin sitä vähän.