olen ollut pari kuukautta yhdessä tyttöni kanssa, ja todella rakastetaan toisiamme, mitä en ole ennen kokenut..
ongelma on se, että ite opiskelen yliopistossa (tukholmassa), mutta tyttöni on työtön mikä on hänelle todella vaikeaa.. hän tuntee itsenä välillä hyödyttömäksi jne, vaikka on muuten iloinen ja positiivinen. pyrin olemaan tukena, mutta välillä tuntuu niin vaikealta kun ei tiedä mitä sanoisi, miten voisi auttaa.. ja tuntuu vaikealta myös puhua omasta koulutuksesta jne, kuin vääntäisi veistä haavassa..
ketään samassa tilanteessa, että itse olisi töissä/opiskelisi ja toinen turhautuisi? asutaan siis ruotsissa ja hän on täysin ruotsalainen.
miten voisin tukea rakastani parhaiten, osoittaa että hän on minulle ihana vaikkei olisikaan töissä?
ongelma on se, että ite opiskelen yliopistossa (tukholmassa), mutta tyttöni on työtön mikä on hänelle todella vaikeaa.. hän tuntee itsenä välillä hyödyttömäksi jne, vaikka on muuten iloinen ja positiivinen. pyrin olemaan tukena, mutta välillä tuntuu niin vaikealta kun ei tiedä mitä sanoisi, miten voisi auttaa.. ja tuntuu vaikealta myös puhua omasta koulutuksesta jne, kuin vääntäisi veistä haavassa..
ketään samassa tilanteessa, että itse olisi töissä/opiskelisi ja toinen turhautuisi? asutaan siis ruotsissa ja hän on täysin ruotsalainen.
miten voisin tukea rakastani parhaiten, osoittaa että hän on minulle ihana vaikkei olisikaan töissä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei, tiedän miltä tuntuu olla työtön ja turhautunut. Ehkä olisi parasta siinä tilanteessa olla vain oma itsensä, eikä reagoida liikaa toisen alakuloon. Olemalla iloinen ja positiivinen ja kekseliäs se auttaa parhaiten tilanteeseen.
On ihmisiä jotka nauttivat siitä kun kerjäävät myötätuntoa, etenkin jos tietää, että toinen rakastaa paljon. Siihen saattaa liittyä myös menettämisen pelkoa, koska hän ei tiedä tarkkaan missä liikut kun käyt opiskelemassa. Lisäämättä tuulta purjeisiin, siis älä kiinnitä liikaa huomiota ystäväsi alakuloon. Osoita muuten vaan välittämistä, niinkun normaalisti. Se on parasta.
Ei kukaan normaaliaktiivinen nuori ole loputtomiin työtön, tuo pikkuisen hiertävä ongelma ratkeaa taatusti itsestään jonkin ajan sisällä. Enempää asiaa suurentelematta. Kun on löytänyt rakkaan itselleen, saa positiivista voimaa, ulospäinkin säteilevää itseluottamusta, se näkyy työnhaussakin. Eri juttu, jos mikään työ ei kiinnosta.
Jos hän sulle ruokaa laittaa...syöt enemmän kun jaksasitkaan ja kehut jotta hyvää on ja yliopistolla kamalaa...
Sama tässä kodinhoitotouhussa, kuin on ihanaa, kun toinen jaksaa siivota ja tiskata yms.
Ja sit kun tulee kotio sanot kuin ihanaa on tulla , kun tietää et toinen odottaa ja että oli
ikävä kokopäivän...
Ja niistä raha-asioista pitäs olla melkosen hiljaa. Ja jos itellä on enempi rahaa, niin ei nyt kamalasti ostele vaan ittelleen.
Välillä voi tarjota lehvan tai vuokrata videoita tms.
Sitten kuttua kavereita kotiin ja tarjota jotain simppeliä ja halpaa naposteltavaa ja käydä kavereilla.