2 vuoden piina

Miten voi ihastua, rakastua, vihastua ja taas ihastua, rakastua, vihastua samaan tyyppiin jo reilun kahden vuoden ajan. Ja vielä ilman, että edes oikeasti tunnetaan, saati että oltaisiin edes vahingossa hipaistu toisiamme.

Miten joku voi laittaa huokailemaan ja heti kohta taas raivostumaan. Voiko vanhempanakin kokea tälläistä teinimeininki-sekopäistä tunnemyrskyä toiseen? Ja milloin tämä oikein loppuu?

Turha edes ehdottaa aloitteen tekemistä. Mies ei selvästi ole kiinnostunut, ihan päin vastoin. Pakenee mielummin paikalta ja selvästi välttelee. No, ei ole ainoa. Ja tiedän, että on lisäksi varattu. Muitakin ulkopuolisia esteitä riittävästi.
Tästä ei siis satua kirjoiteta.

Eli järki huutaa ei, mutta tuo herännyt tunnepuoli ei vaan luovuta, vaikka kuinka saisin listaan vaan huonoja puolia. Välttely ja näkyviltä pakoilu ei ole auttanut. Toisen jatkuva tylytyskään ei tätä lopeta, päin vastoin.

Paraneeko tästä koskaan?
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tuttu tunne

Äänestä

Tuttua on ja tuskallista. Lisänä omassa tapauksessa ristiriitainen käytös. Pitkät katseet ja sanalliset lupaukset. En ymmärrä mikä on motiivina.

Äänestä
  • Rakkaus, kaipaus, epävarmuus toisen tunteista. Ikävä toisen luo.

    Äänestä

Ja vaikka olisi kuinka järki edellä ihminen, kyllä tuon joutuu joskus kokemaan. Olisiko hormonaalista?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Miten voi ihastua, rakastua, vihastua ja taas ihastua, rakastua, vihastua samaan tyyppiin jo reilun kahden vuoden ajan. Ja vielä ilman, että edes oikeasti tunnetaan, saati että oltaisiin edes vahingossa hipaistu toisiamme.

Miten joku voi laittaa huokailemaan ja heti kohta taas raivostumaan. Voiko vanhempanakin kokea tälläistä teinimeininki-sekopäistä tunnemyrskyä toiseen? Ja milloin tämä oikein loppuu?

Turha edes ehdottaa aloitteen tekemistä. Mies ei selvästi ole kiinnostunut, ihan päin vastoin. Pakenee mielummin paikalta ja selvästi välttelee. No, ei ole ainoa. Ja tiedän, että on lisäksi varattu. Muitakin ulkopuolisia esteitä riittävästi.
Tästä ei siis satua kirjoiteta.

Eli järki huutaa ei, mutta tuo herännyt tunnepuoli ei vaan luovuta, vaikka kuinka saisin listaan vaan huonoja puolia. Välttely ja näkyviltä pakoilu ei ole auttanut. Toisen jatkuva tylytyskään ei tätä lopeta, päin vastoin.

Paraneeko tästä koskaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu