Vanhuuteen varautumunen kannattaa aloittaa nyt

Yleensä ihmiset elävät sitten kun -elämää. Sitten kun lapset kasvaa isoiksi, sitten kun jään eläkkeelle jne. Vanhuuteen valmentautumisen voi alkaa jo nyt hyvissä ajoin. Tässä sivut joista saa ainakin vinkkejä ja ajatuksia. Minusta ainakin meielnkiintoista.

https://www.vanheneminen.fi/

74 kommenttia

Vastaukset

  • Voi jestas😳 Koko elämä yhtä ”vanhuuteen varautumista”!
    Sama, kun joskus aikoinaan parikymppiset kesätyöntekijät juttelivat omista menoistaan, niin vanhempi työntekijä sanoi; etteivät olleet yhtään kiinnostuneita vanhuksista.
    Tulee, mitä tulee! Antaa mennä vapaalla vaan!

    • No ei kait mulla ainakkaan "koko elämä" jos kuuskymppisenä alan näitä havainnoida :). Eiköhän ole jo 2/3 elämää takanapäin, jos vanhaksi ylipäätään saa elää.


    • siilivain kirjoitti:

      No ei kait mulla ainakkaan "koko elämä" jos kuuskymppisenä alan näitä havainnoida :). Eiköhän ole jo 2/3 elämää takanapäin, jos vanhaksi ylipäätään saa elää.

      Kyllä se ”vanhuuteen varautuminen” alkaa olla aika tapissa kuusikymppisenä. Ei siinä enää paljon vaihtoehtoja eteen tule. Enempi tota luopumisosatoa vain.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä se ”vanhuuteen varautuminen” alkaa olla aika tapissa kuusikymppisenä. Ei siinä enää paljon vaihtoehtoja eteen tule. Enempi tota luopumisosatoa vain.

      Ai jaa, noinko aattelet?
      Minä ajattelen toisin. Toki olen elänyt sillä tavoin että kun vanhuus moikkaa ovetsa en ole hätää kärsimässä missään muodossa. Olen aina elänyt vaatimatonta elämää ja tullut toimeen vähällä. Lapsen olen saattanut jaloilleen ja näen että he pärjäävät. Eli tyytyväisenä voin keskittyä paremminkin hengellisiin ja iloa tuottaviin asioihin, sairauksille ei mitään voi.


  • Huomenta!

    Ei tosiaankaan pitäisi elää "sitku" elämää. Minun työkavereista yksi kuoli muutama kuukausi eläkkeelle pääsyn jälkeen. Toinen oli eläkehakemuksen laittanut, vaan ei ehtinyt.
    Toisen vei syöpä, toisella petti sydän.

    En minä mitenkään alkanut "revitellä" eläkkeelle päästyäni. Ajattomuus ja aikatauluttomuus on parasta.

    Ihan hyvä linkki asiakirjalomakkeineen. Kiitos siitä!

    Jossain vaiheessa aloittaja aprikoit osa-aikaeläkettä. Jäitkö?

    mnv

    • Kiitos asiallisesta vastauksesta ja kun keran asiallisen ystävällisesti kysyt vastaan myös kysymykseei osa-aika-eläkkeestä.

      Syöpään sairastumisen jälkeen olin kaksi vuotta osakuntoutustuella ja nyt sitten tänä syksynä hain osatyökyvyttömyyseläkettä ja sain, ainakin toistaiseksi voimassaolevana. Työterveyslääkäri oli sitä mieltä että en varmaankaan tule saamaan koska kriteereitä on tiukennettu mutta kuitenkin kirjoitti b-todistuksen. Sain. Kun on noita muitain sairauksia ja raskas vuorotyö 34 vuotta takana. Ja työnantajalla ei ole osoittaa kevyempää työtä eikä uudelleenkoulutus kuuskymppiselle enää kannata eikä ole vaihtoehtokaan. Jos nyt pysyisi niin terveenä että kykenisin puoliskaa tekemään niin hyvä.


    • siilivain kirjoitti:

      Kiitos asiallisesta vastauksesta ja kun keran asiallisen ystävällisesti kysyt vastaan myös kysymykseei osa-aika-eläkkeestä.

      Syöpään sairastumisen jälkeen olin kaksi vuotta osakuntoutustuella ja nyt sitten tänä syksynä hain osatyökyvyttömyyseläkettä ja sain, ainakin toistaiseksi voimassaolevana. Työterveyslääkäri oli sitä mieltä että en varmaankaan tule saamaan koska kriteereitä on tiukennettu mutta kuitenkin kirjoitti b-todistuksen. Sain. Kun on noita muitain sairauksia ja raskas vuorotyö 34 vuotta takana. Ja työnantajalla ei ole osoittaa kevyempää työtä eikä uudelleenkoulutus kuuskymppiselle enää kannata eikä ole vaihtoehtokaan. Jos nyt pysyisi niin terveenä että kykenisin puoliskaa tekemään niin hyvä.

      Onnittelut osa-aikaisesta! Toivotaan, että pysyväiseksi jää siihen saakka, että pääset kokoaikaiselle.

      Mitenkään ei asiaan liity, mutta minulla 16 v. oman syöpäni toteamisesta, eikä ole uusinut.

      Nautihan eläkepäivistäsi, olet ne ansainnut.

      mnv


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onnittelut osa-aikaisesta! Toivotaan, että pysyväiseksi jää siihen saakka, että pääset kokoaikaiselle.

      Mitenkään ei asiaan liity, mutta minulla 16 v. oman syöpäni toteamisesta, eikä ole uusinut.

      Nautihan eläkepäivistäsi, olet ne ansainnut.

      mnv

      Kiitos paljon :). Yhtään ei käsi vapise eläkettä nostaessani. En kyllä nykyisessä työssäni jaksaisikaan enää täyttä työaikaa.

      Minun syöpäni toteamisesta on nyt kolme ja puoli vuotta kohta. Juur elokuussa kävin kontrolleissa ja kaikki hyvin. Vaikka muuten sitä ei mieti, edeltävä yö ennen tutkimuksia on aika uneton :D.


  • 1eero
    Minnää oon yrittänyt olla huomaamaton ettei vanhuus olisi tullut, kun peiliin kahtoo voe voe minkä näkönen, kuitenkin silmäkulmassa jotain nuoruuesta jälellä.

    • Voi ihana :). Naama vanhenee mutta mieli välttämättä ei. Pidetään elämää vuosissa .


    • siilivain kirjoitti:

      Voi ihana :). Naama vanhenee mutta mieli välttämättä ei. Pidetään elämää vuosissa .

      Ja mikä ihaninta, vanheneminen tuo vapauksia :).


  • Minä tiesin polkuni jo 30-vuotiaana.
    Myöskin pidin työstäni, se oli kuin harrastus minulle.
    Monta kertaa on sanottu että kiva, tästä maksetaan palkkaakin.
    Niin totesin minäkin.
    -
    Palkka johti kohtuu-eläkkeeseen.
    2007 päätin lopettaa työt 60-vuotiaana.
    Niin myös tapahtui 2010.
    2 vuotta omilla rahoilla, sen jälkeen tulivat eläke ja 65-vuotiaana lisä-eläke.
    Kuten aikanaan suunnittelinkin.
    Siis
    9 vuotta vapaana, terveys kohtuullinen.
    Voisin sanoa että tulkoon vaan lopullinen sydäri huomenna.
    Olen elänyt hyvän elämän.
    -
    Siksi minua tympivät nämä jankatut, päästä keksityt valitus-narinat.
    Ne tympivät ihan livessäkin.

    H.

    • Tämä on siis kopio kommentistani tänne vuodelta 2017.

      H.


    • Se on kiva, kun jotkut voi suunnitella elämänsä! Minä en ole voinut suunnitella koskaan. Olen vain elänyt ja ottanut vastaan, mitä ylhäältä annetaan. Tehnyt aina, mitä eteen on tullut ja toteuttanut heti ja nauttinut joka hetkestä.


    • Onko sinun mielestäsi tämä aloitus tällainen?:

      "Siksi minua tympivät nämä jankatut, päästä keksityt valitus-narinat.
      Ne tympivät ihan livessäkin."

      Lakkaa tuijottamasta omaan napaasi tai jatka vaan mutta keksity napanöyhtääsi. Jos ei muiden ajatukset je mielipiteet kiinnosta go for the seventies, nyt heti eikä vasta synttäreiswn jälkeen.
      Minä minä minä minä.........................


    • Anonyymi kirjoitti:

      Se on kiva, kun jotkut voi suunnitella elämänsä! Minä en ole voinut suunnitella koskaan. Olen vain elänyt ja ottanut vastaan, mitä ylhäältä annetaan. Tehnyt aina, mitä eteen on tullut ja toteuttanut heti ja nauttinut joka hetkestä.

      Ei kaikkea voi suunnitella mutta aina jotain voi. Elämää ei voi aina suunnitella etukäteen, se antaa ja ottaa.


    • Sähän saitkin sen ”pienen lottovoiton” stadin kämpän! Mullakin aikoinaan oli liian iso, kun siihen yksin jäin ja vuokra liksaan nähden mahtava, enkä saanut vuokratukea liian isoon kämppään. Puolitoistavuotta siinä kärvistelin, kun en vaihtoa pienempään saanut.

      Sitten piti vain kylmästi ostaa asunto ilman senttiäkään alkupääomaa. Sitä nyt tässä, putki- ja julkisivuremontteineen makselen. Kattoremontti tulossa ja lisää velkaa. Mutta pääomakin on kyllä lisääntynyt mukavasti. Pankissakin sanotaan aina, että hyvä sijoitus.

      Elämä vie! Minkäs teet?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sähän saitkin sen ”pienen lottovoiton” stadin kämpän! Mullakin aikoinaan oli liian iso, kun siihen yksin jäin ja vuokra liksaan nähden mahtava, enkä saanut vuokratukea liian isoon kämppään. Puolitoistavuotta siinä kärvistelin, kun en vaihtoa pienempään saanut.

      Sitten piti vain kylmästi ostaa asunto ilman senttiäkään alkupääomaa. Sitä nyt tässä, putki- ja julkisivuremontteineen makselen. Kattoremontti tulossa ja lisää velkaa. Mutta pääomakin on kyllä lisääntynyt mukavasti. Pankissakin sanotaan aina, että hyvä sijoitus.

      Elämä vie! Minkäs teet?

      Toiset syntyvät kultalusikka suussa, toisten pitää pikkasen enemmän ahertaa ja raataa.
      Mutta sitähän se elämä on.


    • siilivain kirjoitti:

      Toiset syntyvät kultalusikka suussa, toisten pitää pikkasen enemmän ahertaa ja raataa.
      Mutta sitähän se elämä on.

      Stadin kämppä! Kultalusikka😂


    • Anonyymi kirjoitti:

      Stadin kämppä! Kultalusikka😂

      Tai se ”kultalusikka” voi mennä ohi suun, kuten itselleni kävi!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Stadin kämppä! Kultalusikka😂

      Huom en tarkoittanut ketään henkilökohtaisesti vaan ylleesä :).


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tai se ”kultalusikka” voi mennä ohi suun, kuten itselleni kävi!

      Niivvaai ootko muutoin kermaperse :)


    • hunksz kirjoitti:

      Tämä on siis kopio kommentistani tänne vuodelta 2017.

      H.

      Miksihän minua tynpii nimi hunksz, joka ainut kerta kun näen nimen?
      Mutta sitten kun...tulee joulu ja nimi poistuu, saatan alkaa kokea jouluiloa vaikka sitä en suunnittelekaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miksihän minua tynpii nimi hunksz, joka ainut kerta kun näen nimen?
      Mutta sitten kun...tulee joulu ja nimi poistuu, saatan alkaa kokea jouluiloa vaikka sitä en suunnittelekaan.

      "Anonyymi"

      Olen iloinen puolestasi.
      Koska saathan silloin lisää tilaa.
      Toivon kuitenkin sinulla olevan silloin myös järkevää täytettä.
      Ymmärrän kyllä jos ei löydy.

      H.


    • siilivain kirjoitti:

      Niivvaai ootko muutoin kermaperse :)

      Olisin ollut, mutta yksinhuoltajaksi halunnut ”isäni” ei halunnut jättää saamaansa perintöä lapsilleen, vaan käytti kaiken itse!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olisin ollut, mutta yksinhuoltajaksi halunnut ”isäni” ei halunnut jättää saamaansa perintöä lapsilleen, vaan käytti kaiken itse!

      No eikö se ole niin että jokainen hankkikoon omaisuutensa itte.


    • siilivain kirjoitti:

      No eikö se ole niin että jokainen hankkikoon omaisuutensa itte.

      Hän ei halunnut jättää suvun perintöä omille lapsilleen. Ei ollut tehnyt saamansa perinnön eteen mitään. Ei muutenkaan rahottanut lastensa elämää, joiden yksinhuoltajaksi itsensä tappeli. Lapset hakivat rahansa sosiaalihuollosta. Sellainen ”yksinhuoltaja”!

      Me lapset kyllä hankimme omaisuutemme itse!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hän ei halunnut jättää suvun perintöä omille lapsilleen. Ei ollut tehnyt saamansa perinnön eteen mitään. Ei muutenkaan rahottanut lastensa elämää, joiden yksinhuoltajaksi itsensä tappeli. Lapset hakivat rahansa sosiaalihuollosta. Sellainen ”yksinhuoltaja”!

      Me lapset kyllä hankimme omaisuutemme itse!

      Niinpä. Mutta toisaalta kyllä nykyisinkin on ihan normi et "lapset" turvautuvat sossun tukiin, vaikka lapsuutensa olisi rahoitettukin.


    • siilivain kirjoitti:

      Niinpä. Mutta toisaalta kyllä nykyisinkin on ihan normi et "lapset" turvautuvat sossun tukiin, vaikka lapsuutensa olisi rahoitettukin.

      Sosiaalihuolto rahoitti nimenomaan lapsena, kun rikas yksinhuoltaja ”isä” ei rahoittanut!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sosiaalihuolto rahoitti nimenomaan lapsena, kun rikas yksinhuoltaja ”isä” ei rahoittanut!

      Asuittekos isänne kanssa? Miten sossu meni lankaan ottamatta huomioon yh-iskän tuloja tai omaisuutta. Kuka vei lapset sossuun?


    • siilivain kirjoitti:

      Asuittekos isänne kanssa? Miten sossu meni lankaan ottamatta huomioon yh-iskän tuloja tai omaisuutta. Kuka vei lapset sossuun?

      Emme asuneet. Muutti ulkomaille uuden rouvansa kanssa hyvinpalkattuihin töihin. Oli "yksinhuoltaja"! Ei mitään määrättyjä maksuja! Olimme lastensuojelun asiakkaita ja lastenkodin jälkeen täytyi itse elättää itsensä, niin tietysti menimme itse. Ikää oli minulla silloin 12vuotta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Emme asuneet. Muutti ulkomaille uuden rouvansa kanssa hyvinpalkattuihin töihin. Oli "yksinhuoltaja"! Ei mitään määrättyjä maksuja! Olimme lastensuojelun asiakkaita ja lastenkodin jälkeen täytyi itse elättää itsensä, niin tietysti menimme itse. Ikää oli minulla silloin 12vuotta.

      Eli isänne ei siis ollutkaan oikea yksinhuoltaja vaan hylkäsi teidät?
      Lastenkodin henkilökunta kai kuitenkin auttoi niin kauan kun olit täysi-ikäinen? Tai millaisia ne lastenkodit siihen aikaan olivatkaan.

      Voiko isästä ottaa eron? Käytännössä kertomasi mukaan sinulla ei ollut isää ollenkaan muuta kuin nimellisesti. Hyvä että Suomessa on sossu, lasten kannalta nyt ainakin.


    • siilivain kirjoitti:

      Eli isänne ei siis ollutkaan oikea yksinhuoltaja vaan hylkäsi teidät?
      Lastenkodin henkilökunta kai kuitenkin auttoi niin kauan kun olit täysi-ikäinen? Tai millaisia ne lastenkodit siihen aikaan olivatkaan.

      Voiko isästä ottaa eron? Käytännössä kertomasi mukaan sinulla ei ollut isää ollenkaan muuta kuin nimellisesti. Hyvä että Suomessa on sossu, lasten kannalta nyt ainakin.

      Nimenomaan hylkäsi! Lastenkoti oli lastenkoti ja sieltä poislähdettyä auttoi avohuollon lastensuojelutyöntekijät antamalla rahaa ja keskusteluavulla. Muuten pärjäsimme itse! Tiesin kyllä, lastenkodista lähdettyämme, että pärjäämme. Tottakai kaikenlaista sattui lapsia kun olimme, mutta aina selvisimme.

      Eivät ne kaikki "vanhemmat" ennenkään nyt niin kykeneviä huoltajia olleet tai muutenkaan lapsiaan ajattelevia.

      Olisihan se kyllä paljon helpottanut elämää, jos vanhempiemme rahaa olisi käytetty meihin ja perintöä olisi jäänyt. Ei nyt vanhuksena tarvitsisi niin kärvistellä, kun olisi se "kultalusikka" ollut käytettävissä, eikä koko elämäänsä osamaksuilla tai veloilla tarvinnut rahoittaa.

      Mutta hyvä kuitenkin näinkin! Vaikka toisinkin olisi voinut olla!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nimenomaan hylkäsi! Lastenkoti oli lastenkoti ja sieltä poislähdettyä auttoi avohuollon lastensuojelutyöntekijät antamalla rahaa ja keskusteluavulla. Muuten pärjäsimme itse! Tiesin kyllä, lastenkodista lähdettyämme, että pärjäämme. Tottakai kaikenlaista sattui lapsia kun olimme, mutta aina selvisimme.

      Eivät ne kaikki "vanhemmat" ennenkään nyt niin kykeneviä huoltajia olleet tai muutenkaan lapsiaan ajattelevia.

      Olisihan se kyllä paljon helpottanut elämää, jos vanhempiemme rahaa olisi käytetty meihin ja perintöä olisi jäänyt. Ei nyt vanhuksena tarvitsisi niin kärvistellä, kun olisi se "kultalusikka" ollut käytettävissä, eikä koko elämäänsä osamaksuilla tai veloilla tarvinnut rahoittaa.

      Mutta hyvä kuitenkin näinkin! Vaikka toisinkin olisi voinut olla!

      Moille lapsille varsinkin nykyisin lastenkoti on se kultalusikka ja onnenpotkukin vaikka eihän se ydinperhettä koskaan korvaa.

      Mitä omasta miesäsi jäit paitsi sillä kun et saanut vanhemmiltasi taloudellista apua perinnön muodossa?


    • siilivain kirjoitti:

      Moille lapsille varsinkin nykyisin lastenkoti on se kultalusikka ja onnenpotkukin vaikka eihän se ydinperhettä koskaan korvaa.

      Mitä omasta miesäsi jäit paitsi sillä kun et saanut vanhemmiltasi taloudellista apua perinnön muodossa?

      Siis ennen vanhaan lapset saattoivat joutua elämään kurjissakin olosuhteissa ihan omien vanhempiensa kanssa ja kukaan ei puuttunut asiaan.


    • siilivain kirjoitti:

      Moille lapsille varsinkin nykyisin lastenkoti on se kultalusikka ja onnenpotkukin vaikka eihän se ydinperhettä koskaan korvaa.

      Mitä omasta miesäsi jäit paitsi sillä kun et saanut vanhemmiltasi taloudellista apua perinnön muodossa?

      Lastenkodissa oli turvallista! Oli pullantuoksua ja rajoja. Koulukin sujui hyvin, kun lapsista oltiin kiinnostuneita ja huolehdittiin.

      Jos olisi rahaa ja omaisuutta, niin tuskin olisin köyhyyttä tai asunnottomuutta kokenut. Tai jäänyt ilman katulapsenelämää.

      Vanhuuteen varautuminenkin olisi paremmin sujunut!


    • siilivain kirjoitti:

      Siis ennen vanhaan lapset saattoivat joutua elämään kurjissakin olosuhteissa ihan omien vanhempiensa kanssa ja kukaan ei puuttunut asiaan.

      Sitä minäkin olen ihmetellyt! Itse meidänkin täytyi toimia, että saimme leivän pöytään, vaatteet päälle ja rahaa harrastuksiin ym.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lastenkodissa oli turvallista! Oli pullantuoksua ja rajoja. Koulukin sujui hyvin, kun lapsista oltiin kiinnostuneita ja huolehdittiin.

      Jos olisi rahaa ja omaisuutta, niin tuskin olisin köyhyyttä tai asunnottomuutta kokenut. Tai jäänyt ilman katulapsenelämää.

      Vanhuuteen varautuminenkin olisi paremmin sujunut!

      Kaikilla ei ole iskää joka jättää perintöä ja silti elämä sujuu ja köyhyydessä ei tarvitse elää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sitä minäkin olen ihmetellyt! Itse meidänkin täytyi toimia, että saimme leivän pöytään, vaatteet päälle ja rahaa harrastuksiin ym.

      Totta. Ja minsta se on hyvä koulu elämässä pärjäämistä varten.


    • siilivain kirjoitti:

      Kaikilla ei ole iskää joka jättää perintöä ja silti elämä sujuu ja köyhyydessä ei tarvitse elää.

      Ei ollut meilläkään!


  • Nyt ollaan jo vanhoja.
    Vanhuuteen varaudutaan työiässä.

    • "Anonyymi"

      Olisit vaan kirjoittanut:
      Katsokaa mitä hunksz kirjoitti.
      -
      Tyhjän-päästäisesi sijaan.

      H.


    • Työikä loppuu keskimäärin 65 vee eli vielä on aika tarkentaa mikä jäi tekemäti.


  • Jos nyt ongelmaksi voi sanoa niin sanotaan mutta minulla on päinvastainen ongelma kuin sitku-elämä. Olen alkanut elää viimeisen päälle, harrastan, matkustan, liityn, liikun, osallistun ja vaikka mitä ettei vaan mitään jää elämättä. Olen tätä tehnyt jo viimeisinä työvuosina. En tosin koe sitä ongelmaksi, joskus väsyn ylettömään hääräämiseen, kuten nyt kun olen pari päivää vain oleillut, lueskellut ja vain yhden ulkoilulenkin tehnyt päivässä. Nytkin lähden sellaiselle ja taas lopun päivää lojun. Huomen illalla olen taas olen täynnä virtaa, silloin odottaa lastenlasten kanssa seurustelu. Ja lauantaina teatteri, maanantaina kokous... ja sitä rataa.
    Kyllä tiedän mistä johtuu, taas eilen kuulin jo entisten raatojen lisäksi, että menneiden vuosien ikäiseni menokaveri on dementoitunut nopeasti lähes muumioksi. Pitää mennä kun jalat ja pää on vielä kunnossa. Aina olen ollut aktiivinen, mutta kiihdytin muutama vuosi sitten ykkösestä kolmoseen. Olen kiitollinen elämälle.

    • Etkö aiemmin ole osannut elää viimeisen päälle? Minusta kaasujalan tulee olla liikkeessä koko elämän eikä vasta nyt alkaa toteuttamaan menojaan.
      Hyvä että edes nyt suot itsellesi aikaa...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Etkö aiemmin ole osannut elää viimeisen päälle? Minusta kaasujalan tulee olla liikkeessä koko elämän eikä vasta nyt alkaa toteuttamaan menojaan.
      Hyvä että edes nyt suot itsellesi aikaa...

      En enää jaksaisi matkustella pitkin poikin, en kiivetä alpeilla, en perustaa päiväkotia, en perustaa puoluetta, en opiskella kolmea ammattia, en toimia monen lainalapsen tukena ym. ym.

      Kaikkea tuli tehtyä ennen nuorena ja oltua kaikinpuolin aktiivinen. Oli niin kivaa ja motivoivaa silloin. Enää en jaksaisi!


    • Hienoa, hyvä jos nautit mutta elä kiihdytä itseäsi kuitenkaan ennenaikaiseen loppuun.


    • siilivain kirjoitti:

      Hienoa, hyvä jos nautit mutta elä kiihdytä itseäsi kuitenkaan ennenaikaiseen loppuun.

      Hän haluaa kuolla kiihdytyskaistalla ja sen hän tulee tekemään - ennenaikaisesti. Eli saavuttaa päämääränsä. Ikävää jos tuossa vauhdissa katkeaa verisuoni päästä ja vaipuu vihannekseksi toisten armoille. Niin on käynyt ainakin kahdelle ihmiselle jotka tiedän. Kiihdyttelivät liian kauan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hän haluaa kuolla kiihdytyskaistalla ja sen hän tulee tekemään - ennenaikaisesti. Eli saavuttaa päämääränsä. Ikävää jos tuossa vauhdissa katkeaa verisuoni päästä ja vaipuu vihannekseksi toisten armoille. Niin on käynyt ainakin kahdelle ihmiselle jotka tiedän. Kiihdyttelivät liian kauan.

      Jokaisen on elettävä ite oma elämäns ja valintansa tehtävä.


  • En ole lainkaan samaa mieltä.
    Viisautta olisi ymmärtää vanhenevansa hyvissä ajoin ja tajuta tehdä pieniä rahasiirtoja sivuun, eikä elää nuoruusvuosia kuin pellossa.

    • "Anonyymi"

      Olisit vaan kirjoittanut:
      Katsokaa mitä hunksz kirjoitti.
      -
      Tyhjän-päästäisesi sijaan.

      H.


    • hunksz kirjoitti:

      "Anonyymi"

      Olisit vaan kirjoittanut:
      Katsokaa mitä hunksz kirjoitti.
      -
      Tyhjän-päästäisesi sijaan.

      H.

      Kiitän vinoilevasta kommentistasi hah.
      Miksi minun olisi pitänyt vihjaista kirjoituksellani Sinuun. Ihan omasta nupistani yleensä tänne olen kirjoitellut ja aion tehdä niin tulevaisuudessakin ilman kenenkään opastuskylttiä. En pidä kirjoittajien halveeraamisesta millään muotoa!

      Moneen asiaan voi vaikuttaa elämänsä varrella ihan minä-itsenä, eikä vaan odottaa tyynenä asioiden vieriessä omalla painollaan, jolloin saavutukseen pääsy hankaloituu entisestään. Eikö?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kiitän vinoilevasta kommentistasi hah.
      Miksi minun olisi pitänyt vihjaista kirjoituksellani Sinuun. Ihan omasta nupistani yleensä tänne olen kirjoitellut ja aion tehdä niin tulevaisuudessakin ilman kenenkään opastuskylttiä. En pidä kirjoittajien halveeraamisesta millään muotoa!

      Moneen asiaan voi vaikuttaa elämänsä varrella ihan minä-itsenä, eikä vaan odottaa tyynenä asioiden vieriessä omalla painollaan, jolloin saavutukseen pääsy hankaloituu entisestään. Eikö?

      "Anonyymi"

      Nokun...
      Minä olin jo aikaisemmin kertonut saman asian.
      Ihan perustellenkin.
      Joten kommenttisi oli tyhjä ja typerä kopio.

      H.


    • Totta tuokin ja sijoittaminen mutta varautuminen vanhuuteen ei tarkota pelkästään taloudellista varautumista.


    • Tavallisilla työläisperheillä ei ehkä ruuhkavuosissa ole varaa juurikaan laittaa sinuun vaan kaikki menee elämiseen.


    • hunksz kirjoitti:

      "Anonyymi"

      Nokun...
      Minä olin jo aikaisemmin kertonut saman asian.
      Ihan perustellenkin.
      Joten kommenttisi oli tyhjä ja typerä kopio.

      H.

      Niin tai näin, on palstaväistämätöntä kirjoittajien olevan eri mieltä, jolloin laisesi huomauttaa tai haluaa huomauttaa tekaistetuista virheistä, jotka olet mielessäsi synnyttänyt kirjoittajien mielipahaksi ties mistä.
      Verenpaineen kohoaminen, vatsahapot ja ylimielisyys voidaan välttää jos opettelisimme kuuntelemaan lähtemättä heti puolustamaan mainetta että egoamme.
      Amen.


  • Tein testin ja sain tuloksen: - Olet vanhuuteen varautujana aloittelija!

    Mielestäni se pitää hyvin paikkansa, en voi kovin PRO olla vielä asiassa, jota en ole ajatellut kovinkaan tarkasti ja eläkkeelle pääsen vasta jonkin ajan kuluttua.

    Vaikka itse en olekaan asiaa ajatellut, olen sitä mieltä, että varmasti kannattaisi pohtia etukäteen. Toisaalta ihminen on sellainen, että suunnitelmat ehtivät muuttua moneenkertaan? Jos vaan heittäytyisi flow-tilaan ja antaisi asioiden järjestyä itsekseen.

    • Tein testin minäkin, tulos: Olet vanhuuteen varautumisen supersankari! No taidan olla jotenkin järjestänyt tulevaa, vaikka en miksikään sankariksi itseäni tunne. Kaikki suunnitelmat voivat mennä aivan toisin kuin on ajatellut niiden menevän, eli paremminkin harvoin asiat menevät just niin kuin on suunnitellut. Mutta aika luottavaisesti kuitenkin vanhuuteen suhtaudun.


    • Mitenkähän nämä nykyiset keikka-, pätkä- ja määräaikaiset nuoret suunnittelevat ”vanhuuttaan”?


    • Minun luonteelleni ei sovi flow:hun heittäytyä vaan minun pitää suunnilleen tietää elämää etteenpäin. Siis niiltä osin kuin siihen nyt pystyy vaikuttamaan. Piirun tarkasti ei tarvitse tietää mutta kuitenkin suurimmat käänteet ja juonet.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mitenkähän nämä nykyiset keikka-, pätkä- ja määräaikaiset nuoret suunnittelevat ”vanhuuttaan”?

      Ehkä heidän suunnitelmissaan vanhuuden suunnittelu ei ole se numero yksi. Lähitulevaisuuden suunnittelu on ensin.


    • Mulle tuli: Olet päässyt hienosti vauhtiin vanhuuteen varautumisessa.


  • Itse varauduin kouluttautumalla ja toimimalla ammatissa 23-63-vuotiaana. Ei tarvitse valittaa eläkkeen pienuutta. Selviän, vaikka leski olenkin, en saa lesken eläkettä.

  • ...Ja sitten minä heräsin noin kello 7.50 ja edessä valkeni uusi päivä kun olin vetänyt verhot sivuun. Muita suunnitelmia päivään minulla ei ollut. Mutta aina alkaa tapahtua ex tempore.

  • Wanhuxet kaasuautoon ja HANAA!

  • Pahimpaan ruuhka-aikaan alkoi epäilymme eläkejärjestelmäämm kohtaan kytemään.
    52v ikäisenä aloin pätkimään.
    57v / 52v tökkäsimme pensselit santaan.
    Olemme nyt 76v / 71v ja pystymme toteuttamaan kohtuullisia mielitekojamme.
    Palasimme tänään Espanjasta. Vaimoni geenipohjainen häiriö ei haittaa arkista elämää muuten kuin labrakokeiden muodossa 4 - 6:n viikon välein. Huomenna on kokeet klo 8.30.
    Itse olen hyvässä kuonnossa mutta lähimuisti häiriköi välillä.
    Treenejä on ollut muutettava. Vähemmän rautaa ja pitempiä sarjoja.

    Käytän mieluummin ilmaisua "elämisen suunnittelu". Omaa elämään ilman ympäristön paineita. Ratkaisuja helpotti kouluttamattoman vaimon "liikuttelu".
    Ei ollut vaikeutta liikkua mukanani paikkakuntien vaihdoissa. Tenavat aiheuttivat sitten omat rajoituksesa.

  • En minä tähän mitenkään ole varautunut, mutta hyvin tämä on silti mennyt.
    Täysissä voimissani vielä tälleen vanhanakin.
    Varautukaa tulevaan te nuoret ja raihnaiset.
    Töissä kävin 66v asti täyttä aikaa. Olisin jaksanut kauemminkin, mutta laiskottelu oli niin houkuttelevaa, kun sellainenkin mahdollisuus oli.

  • Ainoa, miten "varaudun" on se, että pyrin pitämään huolta kunnostani ja syömään suht terveellisesti, ettei tule liika liikakiloja. Henkisestä viereydestä pidän huolta ihmissuhteiden avulla, rakastan paljon, tapaan paljon ihmisiä ja juhlin paljon.

    • Teetkö edunvalvontavaltuutuksen tai hoitotestamentin?


    • Hieno esitys. Tykkäsin.


  • Kun muutin pois Suomesta 23 vuotiaana.

  • Jokainen kait elää elämäänsä sen a-suunnitelman mukaan, mutta ne b ja c- suunnitelmat on hyvä olla aina takataskussa, koska elämään ei voi koskaan täysin varautua, vanhuuteen vielä vähemmän.
    Elämä tarjoaa niin hyviä kuin huonojakin tilanteita ja niiden kanssa on vain opeteltava elämään ja laatia uusia suunnitelmiaan sen mukaan.

    Asialliset varautumiset olen hoitanut ja yksinelävälle ne ovat vielä tärkeämpiä juttuja kuin parisuhteessa eläville.
    Näkyy olevan nyt vanhustenviikon teemana varautuminen vanhuuteen ja ainakin suomen kuvalehdessä oli parikymmentä sivuinen liite, joka sisältää mainoksia(tietysti kustantavat liitteen) mutta myös ihan hyödyllisiä asioita varautumisen varalle.

    Viime aikoina olen enemmän ja enemmän ajatellut kaikkia niitä asioita, joista on hassuna haaveillut ja haluaisi tehdä ja niidenkään kohdalla ei saisi elää sitä sitku elämää kun kaikki kuitenkin on kunnosta ja terveydestä kiinni. kaikkiin mahdollisuuksiin on hyvä tarttua, eikä jämähtää paikalleen.
    Elämyksiä ei kukaan toisen eteen kanna, itse ne täytyy kokea ja joskus sitten on mukavampaa olla se joka kertoo kuin se joka kuuntelee. Mutta pahus kun se muistikultakin voi joskus tehdä kepposia kun tulee ikää lisää, meinaan sille kertojallekin.

    • Joillekin kannetaan enemmän ja joillekin vähemmän. Kannattanee vetää rajat siihenkin et haluaako olla aina yksipuolisestis e kantaja.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.