Olin kiusattu sekä kiusaaja

Olin peruskoulussa 80-luvulla ja ammattikoulussa 90-luvun alkuvuosina, haluan kertoa siitä miten ensin olin kiusattu ja miksi lopulta olin itse kiusaaja.

Kiusaaminen alkoi ala-asteella, samat ihmiset jotka koulun ulkopuolella olivat kavereita kiusasivat minua koulussa, tämä sama tilanne jatkui yläasteellakin. Koulupäivät olivat kärsimystä mutta vapaa-ajalla osa kiusaajistani olivat ok kavereita. Hiton ristiriitaista.. miksi he koulussa eivät pidä minusta.

Pidin välivuoden yläasteen jälkeen ja olin lisäksi vuoden töissä, sitten aloitin ammattikoulun eikä siellä ollut ketään tuttujani, puhdas pöytä. Siellä huomasin jo ikäni vuoksi olevani yläpäässä hierarkiassa ja hengailin niiden "kovien poikien" kanssa. Me olimme ne jotka laittoivat heikompia nippuun ja voin rehellisesti sanoa, että nautin siitä silloin.. nyt minä otan hyvitykseni ja "kostan" kiusaamiseni.. jotenkin noin ajattelin. Tyttöjen suosiokin siitä kehkeytyi, tytöt eivät tykkää kiusatuista, amerikkalaisissa elokuvissakin sillä baseball pelaajalla joka on täysi mulkku ja kiusaa heikompiaan on aina kauneimmat tytöt kainalossa ja se on ihan todellisuutta. Kun siinä käytävällä pyöritti jotain onnetonta ja oli kukkona niin ei tytöt suinkaan siitä kiusatusta piitanneet vaan minä sain huomion.. ammattikoulussa tyttöjä riitti ja neitsyys lähti että suhahti.

En ole luonteeltani kiusaaja, olen empaattinen ja kiltti mutta silloin amiksessa se kiusaaminen tuntui olevan paras vaihtoehto lievittää omaa pahaa oloa, en sen ikäisenä osannut asiaa muutenkaan käsitellä. En ole ylpeä ja nyt se tuntuu pahalta mutta silloin täytyy myöntää se tuntui hetken voimaannuttavalta ja hyvältä.

Mutta ei se kiusaajana olo mitään korjannut eikä pois pyyhkinyt. Kiusaamisen jäljet ovat minussa yhä, Minun on vaikea luottaa ihmisiin ja vaikea saada uusia ihmissuhteita, vaikka on ihmisiä jotka viihtyvät kanssani ja ovat hyviä ystäviä minun on silti vaikea luottaa koska takaraivossa on se, että ystävä voi yhtäkkiä ollakin se kiusaaja.

En tiedä miten kiusaamista voisi ehkäistä, ehkä se ainoa keino on, että vanhemmat tukisivat lasta niin, että hänellä olisi vahva itsetunto eikä tuntisi alemmuuttaa. Alemmuudesta se kiusaaminen kumpuaa, kiusaajat eivät ole vahvoja persoonia vaan heikkoja ja epävarmoja jotka väärin keinoin yrittävät kompata itseään.