Psykoanalyyttinen tutkimus on selittänyt homoseksuaalisuuden psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi, jonka syitä on etsittävä lapsuusiän psyykkisestä kehityksestä. Homoseksuaalisuus ei siis ole geeniperäinen tai fyysinen sairaus niin kuin ennen vuotta 1974 monasti oletettiin, silloin käytössä oli yleisesti tunnustettu sairausluokitus DSM-3. Nykyinen psykiatrinen sairausluokitushan on ICD-10, joka ei pidä homoseksuaalista taipumusta mielenterveysongelmaan tai fyysiseen sairauteen verrattavana ominaisuutena.
Kehityspsykologinen tutkimus on osoittanut ihmisten seksuaalisuuden kehittyvän ihmissuhteissa, ilman näitä siteitä tai niiden ollessa pahasti vioittuneita tapahtuu seksuaalisessa kehityksessä voimakkuudeltaan vaihtelevia häiriöitä. Esim. lapset, joita on hylätty eläinten pariin (ns. susilapset) ovat poikkeuksetta aseksuaaleja (ei minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta). Taipumus homoseksuaalisuuteen tai pedofiliaan sen sijaan johtuvat vääristyneistä ja traumaattisista ihmissuhteista lapsuusiässä, jotka ovat usein perheensisäisiä . Näitä syitä ovat:
-aktiivinen ja hallitseva äiti
-kehittyminen ilman isähahmoa tai isän selvästi alistuva rooli
-voimakas kastraatiokompleksi
-hyväksi käyttö lapsena
-vieraantuminen samaa sukupuolta olevia kohtaan
-jne.
Koska homoseksuaalisuudessa kyseessä on psyykkinen häiriö ei sairaus, antaa sairausluokituksen ( ICD-10 ) diagnoosi F66.1 (itseä häiritsevä seksuaalinen suuntautuminen) mahdollisuuden homoseksuaalisuuden muutosterapialle. Behavioristisesti että psykodynaamisesti suuntautuneista terapeuteista riippuen parantumis- ja normalisoitumisprosentti on vaihdellut 20-50% välillä. Myös kognitiivista lähestymistapaa käyttänyt Suomessakin vieraillut Hollantilainen terapeutti Gerard van den Aardweg on kolmenkymmenen vuoden ajan harjoittanut menestyksellisesti muutosterapiaa homoseksuaaleille.
Emeritusprofessori
Arvo Jacobbson
Kehityspsykologinen tutkimus on osoittanut ihmisten seksuaalisuuden kehittyvän ihmissuhteissa, ilman näitä siteitä tai niiden ollessa pahasti vioittuneita tapahtuu seksuaalisessa kehityksessä voimakkuudeltaan vaihtelevia häiriöitä. Esim. lapset, joita on hylätty eläinten pariin (ns. susilapset) ovat poikkeuksetta aseksuaaleja (ei minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta). Taipumus homoseksuaalisuuteen tai pedofiliaan sen sijaan johtuvat vääristyneistä ja traumaattisista ihmissuhteista lapsuusiässä, jotka ovat usein perheensisäisiä . Näitä syitä ovat:
-aktiivinen ja hallitseva äiti
-kehittyminen ilman isähahmoa tai isän selvästi alistuva rooli
-voimakas kastraatiokompleksi
-hyväksi käyttö lapsena
-vieraantuminen samaa sukupuolta olevia kohtaan
-jne.
Koska homoseksuaalisuudessa kyseessä on psyykkinen häiriö ei sairaus, antaa sairausluokituksen ( ICD-10 ) diagnoosi F66.1 (itseä häiritsevä seksuaalinen suuntautuminen) mahdollisuuden homoseksuaalisuuden muutosterapialle. Behavioristisesti että psykodynaamisesti suuntautuneista terapeuteista riippuen parantumis- ja normalisoitumisprosentti on vaihdellut 20-50% välillä. Myös kognitiivista lähestymistapaa käyttänyt Suomessakin vieraillut Hollantilainen terapeutti Gerard van den Aardweg on kolmenkymmenen vuoden ajan harjoittanut menestyksellisesti muutosterapiaa homoseksuaaleille.
Emeritusprofessori
Arvo Jacobbson
Vastaukset 2
Vanhimmat
taitaa sinulla olla homofobia tai jotain, kun noin pitkän selostuksen teet - minua kyllä ei moiset jutut kiinnosta.
Tälläinen kannanotto olisi sopimut paremmin ko aihepiirin palstalle, aikuiset ihmiset osaavat ajatella ja muodostaa mielipiteitä ilmankin.
sepustus on joka foorumissa, jopa uskonto(!)-palstalla.
Eli emerituksen teesi on hänelle kuin uskontunnustus jollekin toiselle.