Ajatelkaapa raamatun kirjoittajien aikakautta.
Tuossa katselin taivasta... joskus muinoin, ihmiset katselivat myös taivasta, he näkivät kuun, tähtiä ja ihmettelivät niitä, heillä ei ollut mitään tietoa kuin siitä, minkä havaitsivat paljain silmin, ei ollut keksitty kaukoputkia tms. Siinä kun katselee suurta taivasta... mietipä miten ajattelisit, jos et tietäisi mistään muusta kuin sen, että on se taivas edessä ja luonnon ilmiöt kuten tulivuoren purkaukset tms. ja ei olisi mitään tietoa, miten ne syntyvät ja mikä sen aiheuttaa... ei olisi tietoa, mitä meren toisella puolen on, voisi vain miettiä, onko siellä samanlaisia ihmisiä kuin itsekin on, oma elinpiiri olisi varsin rajallinen... raamattu muuttuu varsin ymmärrettäväksi monelta osin... esimerkiksi mooseksen vapautustaistelu ja luvatun maan löytämisen toivo... vankeudessa, voi vain unelmoida, jos jossain olisi maa, joka olisi omalle kansalle se vapauden sija, jossain täydellinen yhteiskunta, jollaisena sen kirjoittaja on halunnut nähdä, voittoisa kansa, ihmisyyskin näyttäytyy kertomusten henkilöissä, samalla urhoolliset sotilaat... siihen aikaan sotimiskulttuuria ei ehkä nähty moraalisesti paheksuttavana kuten tänä päivänä, ehkä siksi Jumala oli sotimisen puolestapuhujana ja kehoitti kertomuksissa hyökkäämään... on silti jollain tasolla kiehtovaa kuvitella, että kun itse katsoo tähtitaivasta, sitä on joskus joku muukin katsellut... ja aivan kuten tänäkin päivänä taivas ja siellä oleva avaruus, joka on suuri kokonaisuus ja jollain tavalla pelottavakin.... myös silloin taivas on ihmisessä saanut aikaan ihmetystä... ja jossain mitä ihminen ei ymmärrä, on haluttu ajatella, että on jotain suurempaa kuin vain ihminen, jokin Jumaluuden kaltainen maailma, taivas.... ja nimikin, minkä annoimme taivaalle, on myös taivas, jonne ihminen joskus odottaa pääsevänsä, avaruuksien syviin maisemiin.
Kiitos kun jaksoit lukea mietteeni, ihmeellinen elämä, eikö vain ja olemme osa ihmiskunnan ketjua, yksi pieni hetki ja tulevat seuraavat toisiaan.
Taivaan tähtiä katsellen
38
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Niin ja ajattelepa, oi korkea-arvoinen LihghtingStar, että samaa jokseenkin muuttumattoman näköistä avaruutta ovat tutkailleet ihmiset tuhansia vuosia. Hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkiaa.
- Anonyymi
Miksi suhtaudut halveksuen? Vaikka pidät palstaasi omanasi, täällä on lupa kirjoittaa niidenkin,joista et pidä.
Niin, avaruuden sanotaan laajenevan koko ajan, kait se on muutosprosessissa sekin... avaruudessakin kaikki muuttuu jossain... jollain tavalla... ihminen... on muuttunut paljon raamatun ajoista, aika lyhyessä ajassa loppuviimein... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi suhtaudut halveksuen? Vaikka pidät palstaasi omanasi, täällä on lupa kirjoittaa niidenkin,joista et pidä.
Niin, avaruuden sanotaan laajenevan koko ajan, kait se on muutosprosessissa sekin... avaruudessakin kaikki muuttuu jossain... jollain tavalla... ihminen... on muuttunut paljon raamatun ajoista, aika lyhyessä ajassa loppuviimein...Vaan minähän pidän sinusta. En koskaan halveksi. Tuntisin sinut miljoonien tähtien joukosta. Tunnenkin.
Avaruus laajenee, mutta tähtikuviot on aina vain astaminaikaisia. Ihminen sen sijaan. Onko hän muuttunut vuosituhansissakaan, sisimmältä olemukseltaan. Tuskin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaan minähän pidän sinusta. En koskaan halveksi. Tuntisin sinut miljoonien tähtien joukosta. Tunnenkin.
Avaruus laajenee, mutta tähtikuviot on aina vain astaminaikaisia. Ihminen sen sijaan. Onko hän muuttunut vuosituhansissakaan, sisimmältä olemukseltaan. Tuskin.Et sinä pidä minusta. Ei sillä kait ole väliä mitä ajattelet minusta.
Kirjoitat halventavaan sävyyn.. "korkea-arvoinen"... on halveksuntaa osoittava, aivan kuin ajattelisin olevani jotenkin parempi... ja silleen... kirjoitustyylini tunnistaa varmaan kilometrien päästä kuka tahansa..., ei siinä vaadita suuria taitoja nähdä, missä kirjoitan ja milloin.
... en koe olevani se örveltävä luolakulttuurin tuotos, joka kirjoitti raamatun ensiteoksiin, osaavansa nähdä Jumalansa sotaisana luolaörveltäjänä... uskon ihmisen pystyvän parempaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et sinä pidä minusta. Ei sillä kait ole väliä mitä ajattelet minusta.
Kirjoitat halventavaan sävyyn.. "korkea-arvoinen"... on halveksuntaa osoittava, aivan kuin ajattelisin olevani jotenkin parempi... ja silleen... kirjoitustyylini tunnistaa varmaan kilometrien päästä kuka tahansa..., ei siinä vaadita suuria taitoja nähdä, missä kirjoitan ja milloin.
... en koe olevani se örveltävä luolakulttuurin tuotos, joka kirjoitti raamatun ensiteoksiin, osaavansa nähdä Jumalansa sotaisana luolaörveltäjänä... uskon ihmisen pystyvän parempaan.Oi kunkia-arvoisa.. Olet tietysti asiallisesti väärässä, siltä osin, mitä tulee Raamatun aamunkoittoon. Eihän sitä toki kirjoittanut, kirjoittaneet, örveltävät luolaihmiset. Heillä oli kyky ja näky jo silloin. Muistettava ajan lyhyt historia. Ihmisen olemassaolon aika on ehkäpä vain alle kymmenentuhatta vuotta. Sitähän todistaa sivilisaation jyrkkä kehitys. Jos ihminen olisi käyskennellyt pallolla jopa kymmeniätuhansiavuosia, voisimme olettaa olevamme paljonkin kehittyneempiä.
Onhan toki historiassa muinoin esiintyneitä korkeakulttuureja. Joista olisi kenties jotain tullut, jos ei katastrofin ainekset olisi heitä perin hävittäneet. Kuitenkin nykyaikainen teknologia on kehittynyt viimeisten noin sadanviidenkymmenenvuoden aikana. Käsittämättömän lyhyt aika. Sittenkin vaikka laskettaisiin korkoa koron päälle. Toisin sanoen kehitys kiihoittaisi itse itseänsä yhäti nopenevassa syklissä. Ihmisen keho sinällään kun rapistuu rapistumistaan, olkoonkin että lopullista telttamajan purkautumista on saatu vielä lykättyä lääketieteen keinoin.
Ihminen ei näin ollen ole muuttunut. Muuttunut on elinolosuhteet. Maapallo on ollut hämmästyttävän pitkään melko stabiili, joka on sallinut pitkäaikaisen ja vakaan kehityksen. Voimme luottamuksella sanoa, että Jumalan viha asettui Jeesuksessa Kristuksessa. Ylösnousemuksen aamunkoiton jälkeen maailma tuli sovitetuksi Jumalan kanssa. Teknologia on huipussaan siellä missä enemmälti kunnioitetaan ja seurataan Jeesusta Kristusta. Toisin sanoen Amerikan Yhdysvalloissa. Sen kaikki Jumala on halunnut lahjoittaa. Amerikan Yhdysvaltain kautta siunaukset leviävät yli koko maan piirin.
Selvää on että ihmisten jumalattomuus on ajamassa varsinkin Euroopan perikatoon. Niin kuin myös epäjumalan palvonta itäisissä maissa. Ilmasto on muuttumassa ja Jumalan vihan malja on alkamaisillaan vuotamaan jumalattomien niskaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oi kunkia-arvoisa.. Olet tietysti asiallisesti väärässä, siltä osin, mitä tulee Raamatun aamunkoittoon. Eihän sitä toki kirjoittanut, kirjoittaneet, örveltävät luolaihmiset. Heillä oli kyky ja näky jo silloin. Muistettava ajan lyhyt historia. Ihmisen olemassaolon aika on ehkäpä vain alle kymmenentuhatta vuotta. Sitähän todistaa sivilisaation jyrkkä kehitys. Jos ihminen olisi käyskennellyt pallolla jopa kymmeniätuhansiavuosia, voisimme olettaa olevamme paljonkin kehittyneempiä.
Onhan toki historiassa muinoin esiintyneitä korkeakulttuureja. Joista olisi kenties jotain tullut, jos ei katastrofin ainekset olisi heitä perin hävittäneet. Kuitenkin nykyaikainen teknologia on kehittynyt viimeisten noin sadanviidenkymmenenvuoden aikana. Käsittämättömän lyhyt aika. Sittenkin vaikka laskettaisiin korkoa koron päälle. Toisin sanoen kehitys kiihoittaisi itse itseänsä yhäti nopenevassa syklissä. Ihmisen keho sinällään kun rapistuu rapistumistaan, olkoonkin että lopullista telttamajan purkautumista on saatu vielä lykättyä lääketieteen keinoin.
Ihminen ei näin ollen ole muuttunut. Muuttunut on elinolosuhteet. Maapallo on ollut hämmästyttävän pitkään melko stabiili, joka on sallinut pitkäaikaisen ja vakaan kehityksen. Voimme luottamuksella sanoa, että Jumalan viha asettui Jeesuksessa Kristuksessa. Ylösnousemuksen aamunkoiton jälkeen maailma tuli sovitetuksi Jumalan kanssa. Teknologia on huipussaan siellä missä enemmälti kunnioitetaan ja seurataan Jeesusta Kristusta. Toisin sanoen Amerikan Yhdysvalloissa. Sen kaikki Jumala on halunnut lahjoittaa. Amerikan Yhdysvaltain kautta siunaukset leviävät yli koko maan piirin.
Selvää on että ihmisten jumalattomuus on ajamassa varsinkin Euroopan perikatoon. Niin kuin myös epäjumalan palvonta itäisissä maissa. Ilmasto on muuttumassa ja Jumalan vihan malja on alkamaisillaan vuotamaan jumalattomien niskaan.Anna mun kaikki kestää... vai että amerikan yhdysvalloissa on siunaus verrattuna muihin maihin... voi hyvää päivää sentään... siis olet tuo aiempi huithaapeli... kaikkialla maailmassa on monenlaisia ihmisiä... on tietenkin totta, että viimeisten vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana ihminen on saavuttanut aika paljon... mutta tietenkin, jo varhaisissa kulttuureissa oli osaamista ja keksintöjä... vasta katsoin jotain dokumenttia,jossa oli jokin sellainen intiaanikulttuuri joka uhrasi omaa heimoansa uskonnollisissa rituaaleissaan ja tottakai papistolla ja ylimystöllä oli suuri valta harjoittaa sitä... mutta siinäkin se kansa kyllästyi niihin raakuuksiin ja se sivilisaatio hajosi sen seurauksena... uskonnot ovat aikamoinen vitsaus, kaikkialla ja kaikkina aikoina, niiden avulla ihmisiä on hallittu ja käytetty hyväksi, se on nimenomaan hallintakeino.
No, se luolaihmiset oli karrikoitua, en tarkoittanut sillä ihan niin eksaktisti että olisi ollut luolaihmisten aikakausi, olihan silloinkin jo jonkinlaista kulttuuria olemassa... varmaankin osa raamatun kirjoituksista, kuten mooseksen vaellukset, kertovat jostain toivosta, kun on oltu orjuudessa egyptin vallan alaisena, on haluttu nähdä ja toivoa, että on olemassa vapaus, oma valtio ja itsemääräämisoikeus, eli tietenkin ihmisillä on ollut jokseenkin samanlaisia pyrkimyksiä kuin tänäkin päivänä on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anna mun kaikki kestää... vai että amerikan yhdysvalloissa on siunaus verrattuna muihin maihin... voi hyvää päivää sentään... siis olet tuo aiempi huithaapeli... kaikkialla maailmassa on monenlaisia ihmisiä... on tietenkin totta, että viimeisten vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana ihminen on saavuttanut aika paljon... mutta tietenkin, jo varhaisissa kulttuureissa oli osaamista ja keksintöjä... vasta katsoin jotain dokumenttia,jossa oli jokin sellainen intiaanikulttuuri joka uhrasi omaa heimoansa uskonnollisissa rituaaleissaan ja tottakai papistolla ja ylimystöllä oli suuri valta harjoittaa sitä... mutta siinäkin se kansa kyllästyi niihin raakuuksiin ja se sivilisaatio hajosi sen seurauksena... uskonnot ovat aikamoinen vitsaus, kaikkialla ja kaikkina aikoina, niiden avulla ihmisiä on hallittu ja käytetty hyväksi, se on nimenomaan hallintakeino.
No, se luolaihmiset oli karrikoitua, en tarkoittanut sillä ihan niin eksaktisti että olisi ollut luolaihmisten aikakausi, olihan silloinkin jo jonkinlaista kulttuuria olemassa... varmaankin osa raamatun kirjoituksista, kuten mooseksen vaellukset, kertovat jostain toivosta, kun on oltu orjuudessa egyptin vallan alaisena, on haluttu nähdä ja toivoa, että on olemassa vapaus, oma valtio ja itsemääräämisoikeus, eli tietenkin ihmisillä on ollut jokseenkin samanlaisia pyrkimyksiä kuin tänäkin päivänä on.Minua surettaa, että näin pian olet luopumassa Jumalan sanasta. Grammata on niin ja aamen. Israelin kansan vaellukset eivät, tietenkään, ole vertauskuvallisia vaan tapahtunutta historiaa. Toki opetukseksi meille pakanalakanoillekin. Mitä taas muinaisiin luonnonuskontoihin tulee, niin tietenkin ne olivat rasittavia yhteisöille. Vaatiihan ne usein ihmisuhreja. Semmoinen, usein lasten, uhraaminen vaikutti rapsuttavasti koko yhteisöön. Viittaat luultavasti muinaiseen Inkakulttuuriin. Se että vaadittiin yhäti enemmän ihmisuhreja, johtui mitä ilmeisimmin siitä, että useat katovuodet ajoivat yhä raaempaan toimintaan. Näin loppu kiihoittui ja läheni nopeasti. Lähtökohta tässäkin oli ilmastonmuutos.
Onko nykyihminen sitten muinaisia viisaampi?Ei tietenkään. Jumalattomat ovat tekemässä itselleen ihmisjumalaa greetan muodossa. Nyt varmaankin uhrattaisiin ihmisiäkin jos ei kristinusko olisi jalostanut ihmisten ajattelua. Jumalan viha on jo lepytetty kertakaikkisella uhrilla. Edelleen ihminen omassa näköalattomuudessaan syyttää ihmistä, ja ihmisiä. Kunhan saamme verta pakkiin kaikki muuttuu taas hyväksi. Uusi ihmispalvontauskonto johtaa kovaa vauhtia totalirismiin. Ajattelupoliisit hääräävät aktiivisesti. Meille kerrotaan, mitä saa sanoa ja miten toimia.
Mitä taas Amerikan Yhdysvaltoihin tulee on se selvästi valittu. Nyt myös presidentti Trump on vallittu. Siunaamaan Israelia ja koko maailmaa. Kysymys kuuluukin :Mitä Trumpin jälkeen? Kaikki voi hyvinkin keikahtaa demokraattien suuntaan, joka tietää Jumalan vihan maljoja myös Amerikan Yhdysvaltain ylle. Puhumattakaan muusta maailmasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minua surettaa, että näin pian olet luopumassa Jumalan sanasta. Grammata on niin ja aamen. Israelin kansan vaellukset eivät, tietenkään, ole vertauskuvallisia vaan tapahtunutta historiaa. Toki opetukseksi meille pakanalakanoillekin. Mitä taas muinaisiin luonnonuskontoihin tulee, niin tietenkin ne olivat rasittavia yhteisöille. Vaatiihan ne usein ihmisuhreja. Semmoinen, usein lasten, uhraaminen vaikutti rapsuttavasti koko yhteisöön. Viittaat luultavasti muinaiseen Inkakulttuuriin. Se että vaadittiin yhäti enemmän ihmisuhreja, johtui mitä ilmeisimmin siitä, että useat katovuodet ajoivat yhä raaempaan toimintaan. Näin loppu kiihoittui ja läheni nopeasti. Lähtökohta tässäkin oli ilmastonmuutos.
Onko nykyihminen sitten muinaisia viisaampi?Ei tietenkään. Jumalattomat ovat tekemässä itselleen ihmisjumalaa greetan muodossa. Nyt varmaankin uhrattaisiin ihmisiäkin jos ei kristinusko olisi jalostanut ihmisten ajattelua. Jumalan viha on jo lepytetty kertakaikkisella uhrilla. Edelleen ihminen omassa näköalattomuudessaan syyttää ihmistä, ja ihmisiä. Kunhan saamme verta pakkiin kaikki muuttuu taas hyväksi. Uusi ihmispalvontauskonto johtaa kovaa vauhtia totalirismiin. Ajattelupoliisit hääräävät aktiivisesti. Meille kerrotaan, mitä saa sanoa ja miten toimia.
Mitä taas Amerikan Yhdysvaltoihin tulee on se selvästi valittu. Nyt myös presidentti Trump on vallittu. Siunaamaan Israelia ja koko maailmaa. Kysymys kuuluukin :Mitä Trumpin jälkeen? Kaikki voi hyvinkin keikahtaa demokraattien suuntaan, joka tietää Jumalan vihan maljoja myös Amerikan Yhdysvaltain ylle. Puhumattakaan muusta maailmasta.Ensinnäkin... vaikka en pidä itsekään siitä, että jokin ihminen on nostettu muiden ihmisten toimesta ikäänkuin näyttelyesineeksi puhumaan ilmastonmuutoksesta, koska eihän sinne kuka vain lapsi pääsisi, se vaatii taustaihmisiä... mutta en myöskään pidä siitä, että nuorta lasta uskovien taholta ja valtioiden isojen poikien taholta, kuten trumpkin on, solvataan... mutta mitä voi odottaa sinultakaan, kun selkeästi olet trump ja unitedstates fani... ihmiset muuten osaavat ajatella itsekin, uskovista en ole niin varma... onneksi se kahle on pois, että uskovat miehet yrittäisivät hallita elämääni, mitä saan sanoa ja mitä en ja millä tavoin elää...
kristinuskon jalostava vaikutus on vähän niin ja näin, jos kerran Jumalan sanotaan uhranneen oman poikansakin ja lisäksi uhraa miljardeja ihmisiä, joita haluaisi mukamas rakastavana isänä luoksensa kutsua... ihan vain siksi, kun ihmiset eivät halunneet uskoa, Jumalan olevan poikansa uhraaja sadisti.
Ei tämä luopuminen raamatusta ole tapahtunut pian, se on aina ollut hyvin ristiriitaisia ajatuksia tuottava teos. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensinnäkin... vaikka en pidä itsekään siitä, että jokin ihminen on nostettu muiden ihmisten toimesta ikäänkuin näyttelyesineeksi puhumaan ilmastonmuutoksesta, koska eihän sinne kuka vain lapsi pääsisi, se vaatii taustaihmisiä... mutta en myöskään pidä siitä, että nuorta lasta uskovien taholta ja valtioiden isojen poikien taholta, kuten trumpkin on, solvataan... mutta mitä voi odottaa sinultakaan, kun selkeästi olet trump ja unitedstates fani... ihmiset muuten osaavat ajatella itsekin, uskovista en ole niin varma... onneksi se kahle on pois, että uskovat miehet yrittäisivät hallita elämääni, mitä saan sanoa ja mitä en ja millä tavoin elää...
kristinuskon jalostava vaikutus on vähän niin ja näin, jos kerran Jumalan sanotaan uhranneen oman poikansakin ja lisäksi uhraa miljardeja ihmisiä, joita haluaisi mukamas rakastavana isänä luoksensa kutsua... ihan vain siksi, kun ihmiset eivät halunneet uskoa, Jumalan olevan poikansa uhraaja sadisti.
Ei tämä luopuminen raamatusta ole tapahtunut pian, se on aina ollut hyvin ristiriitaisia ajatuksia tuottava teos.NoMutta. Täytyyhän sinun ottaa huomioon saatana, tuo jota perkeleeksi kutsutaan. Se on hän joka ihmisiä riivaa. Olen järkyttynyt ja vapisen. Nyt en moorian vuorella, vaan ajatellessani, että miesvihan tähden luovut iankaikkisesti Jumalasta. Älä tee sitä ystävä hyvä. Sisareni Herrassa, nyt on piru merrassa.
Olen itsekin pettynyt, naisiin, mutta edelleen kunnioitan ja rakastan heitä rakkaina sisarina. Niin kuin sinuakin nyt. Ota mallia vaelluksestani. Siltä osin, vaikka muuten ei. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
NoMutta. Täytyyhän sinun ottaa huomioon saatana, tuo jota perkeleeksi kutsutaan. Se on hän joka ihmisiä riivaa. Olen järkyttynyt ja vapisen. Nyt en moorian vuorella, vaan ajatellessani, että miesvihan tähden luovut iankaikkisesti Jumalasta. Älä tee sitä ystävä hyvä. Sisareni Herrassa, nyt on piru merrassa.
Olen itsekin pettynyt, naisiin, mutta edelleen kunnioitan ja rakastan heitä rakkaina sisarina. Niin kuin sinuakin nyt. Ota mallia vaelluksestani. Siltä osin, vaikka muuten ei.En vihaa miehiä, en vihaa sinua, enkä muitakaan uskovia miehiä, kirjoitin vain, että uskovat miehet pyrkivät hallitsemaan naisia ja minuun heillä ei ole minkäänlaista valtaa, he eivät voi tulla sanelemaan mitä teen ja miten uskon ja mihin ja millä tavalla, kun en usko samaan Jumalaan kuin he uskovat, heillä ei ole mitään perusteita yrittää alistaa tai esittää syytöksiä kuin "pirut olkavarrella".
Saatana, mikä lie taruolento sekin, jonka uskovat ovat mielikuvituksessaan luoneet. Saatanalle voi antaa vain vallan uskomalla siihen ja minä en siihen usko, joten... et voi pelotella minua uskomaan omaan Jumalaasikaan saatanoiden avulla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En vihaa miehiä, en vihaa sinua, enkä muitakaan uskovia miehiä, kirjoitin vain, että uskovat miehet pyrkivät hallitsemaan naisia ja minuun heillä ei ole minkäänlaista valtaa, he eivät voi tulla sanelemaan mitä teen ja miten uskon ja mihin ja millä tavalla, kun en usko samaan Jumalaan kuin he uskovat, heillä ei ole mitään perusteita yrittää alistaa tai esittää syytöksiä kuin "pirut olkavarrella".
Saatana, mikä lie taruolento sekin, jonka uskovat ovat mielikuvituksessaan luoneet. Saatanalle voi antaa vain vallan uskomalla siihen ja minä en siihen usko, joten... et voi pelotella minua uskomaan omaan Jumalaasikaan saatanoiden avulla.Täydellistyneessä rakkaudessa ei ole pelkoa. Yleensäkin pelko on huono isäntä. Kuitenkin jokaisen joka haluaa taivaisiin päästä, katselemasta tähtösiä, on hyväksyttävä että Jumala on, ja uskoa koko evankeliumi. Niin kuin kirjoitettu on. Tässä ei nyt enää ole miestä eikä naista, sillä Jumala on purkanut erottavan seinän ja kaikki vihollisuudet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täydellistyneessä rakkaudessa ei ole pelkoa. Yleensäkin pelko on huono isäntä. Kuitenkin jokaisen joka haluaa taivaisiin päästä, katselemasta tähtösiä, on hyväksyttävä että Jumala on, ja uskoa koko evankeliumi. Niin kuin kirjoitettu on. Tässä ei nyt enää ole miestä eikä naista, sillä Jumala on purkanut erottavan seinän ja kaikki vihollisuudet.
Kenenkään ei pidä elää niin, että usko ja älä epäile, epäilys on ehkä "hyvä kumppani" silloin kun sinua huijataan... ja uskoon ja uskontoon liittyy suuria huijauksia, niissä ihmisen luonnollinen epäilykyky, yritetään vaientaa ja tilalle annetaan satuja ja tarinoita, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa.
Kiitos kuitenkin vastauksesta. Anonyymi kirjoitti:
Vaan minähän pidän sinusta. En koskaan halveksi. Tuntisin sinut miljoonien tähtien joukosta. Tunnenkin.
Avaruus laajenee, mutta tähtikuviot on aina vain astaminaikaisia. Ihminen sen sijaan. Onko hän muuttunut vuosituhansissakaan, sisimmältä olemukseltaan. Tuskin.Sivuhuomautuksena tähän asiaan:
"Avaruus laajenee, mutta tähtikuviot on aina vain astaminaikaisia."
Eivät ole. Tähdet liikkuvat jatkuvasti suhteessa toisiinsa. Vaikka liike on Maan pinnalta katsottuna erittäin hidasta, ajan kuluessa tähtikuviot muuttuvat. Esim. varhaisimpien sivilisaatioiden aikaan Otavan "kahva" oli suora eikä kaarella niin kuin nykyään. 50 000 vuotta sitten Otava oli aivan erilainen kuin historiallisena aikana.
https://spaceplace.nasa.gov/review/dr-marc-space/constellations.html
Jos katsoo tarkkaan, voi huomata, että yhden puunlehden pinnalla on enemmän elämää kuin meissä itsessään. Luonnon omat moottoritiet vilkastuvat aamunkoitteessa ja hiljenevät iltaisin, kun hehkuva tulipallo sulaa horisonttiin.
- Anonyymi
En allekirjoita ajatusta, meissä on sellaista elämää sisällämme, jota emme paljain silmin pysty havannoimaan... ajattele, sinussakin on miljoonia ja ehkä miljardeja bakteereja, eläviä olomuotoja... aika erikoista, mutta totta... bakteerit usein ovat hyödyllisiä, koska esimerkiksi suolistomme tarvitsee niitä ja niin edespäin... ajatteles, että kun lapsi syntyy naisen kohdusta, ensimmäiset bakteerit, siirtyvät lapseen... ja ne suojelevat ja ylläpitävät elämää, ettei ne "pahat" bakteerit mitä on kaikkialla, pääsisi vahingoittamaan lasta... meissä on siis sellaisia "salamatkustajia" koko ajan mukana...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En allekirjoita ajatusta, meissä on sellaista elämää sisällämme, jota emme paljain silmin pysty havannoimaan... ajattele, sinussakin on miljoonia ja ehkä miljardeja bakteereja, eläviä olomuotoja... aika erikoista, mutta totta... bakteerit usein ovat hyödyllisiä, koska esimerkiksi suolistomme tarvitsee niitä ja niin edespäin... ajatteles, että kun lapsi syntyy naisen kohdusta, ensimmäiset bakteerit, siirtyvät lapseen... ja ne suojelevat ja ylläpitävät elämää, ettei ne "pahat" bakteerit mitä on kaikkialla, pääsisi vahingoittamaan lasta... meissä on siis sellaisia "salamatkustajia" koko ajan mukana...
Niin ja Jumala on asentanut sähkömoottorin bakteerin persukseen... uskomattoman monimutkainen luomus
Anonyymi kirjoitti:
En allekirjoita ajatusta, meissä on sellaista elämää sisällämme, jota emme paljain silmin pysty havannoimaan... ajattele, sinussakin on miljoonia ja ehkä miljardeja bakteereja, eläviä olomuotoja... aika erikoista, mutta totta... bakteerit usein ovat hyödyllisiä, koska esimerkiksi suolistomme tarvitsee niitä ja niin edespäin... ajatteles, että kun lapsi syntyy naisen kohdusta, ensimmäiset bakteerit, siirtyvät lapseen... ja ne suojelevat ja ylläpitävät elämää, ettei ne "pahat" bakteerit mitä on kaikkialla, pääsisi vahingoittamaan lasta... meissä on siis sellaisia "salamatkustajia" koko ajan mukana...
Kiitos valaistuksesta, kukapa olisi arvannut... Ajattele, maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä. Toiset eivät ymmärrä vertauskuvia ja näkevät bakteereja kaikkialla, toiset taas näkevät tähtiä hiekan jyvien seassa ja heidän maailmankuvansa ei ole riippuvainen bakteereista.
- Anonyymi
Henki kirjoitti:
Kiitos valaistuksesta, kukapa olisi arvannut... Ajattele, maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä. Toiset eivät ymmärrä vertauskuvia ja näkevät bakteereja kaikkialla, toiset taas näkevät tähtiä hiekan jyvien seassa ja heidän maailmankuvansa ei ole riippuvainen bakteereista.
Voisitko avata ajatustasi, en ymmärrä vertaustasi, tähdistä hiekan jyvien seassa ja yhdistettyinä bakteereihin... ehkä on kahdenlaisia ihmisiä, voisit avata tuota filosofiaasi, josko sen avulla voisin ymmärtää ajatuksenkulkuasi. :) Kuulut siis parempaan kastiin, joka ymmärtää tähdistä hiekan jyvissä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja Jumala on asentanut sähkömoottorin bakteerin persukseen... uskomattoman monimutkainen luomus
Anteeksi mitä? uskovaiset saavat minut jotenkin hämilleen "oivalluksillaan"... onko viestisi sitä teidän korkeakulttuuria jota mainostatte?
Anonyymi kirjoitti:
Voisitko avata ajatustasi, en ymmärrä vertaustasi, tähdistä hiekan jyvien seassa ja yhdistettyinä bakteereihin... ehkä on kahdenlaisia ihmisiä, voisit avata tuota filosofiaasi, josko sen avulla voisin ymmärtää ajatuksenkulkuasi. :) Kuulut siis parempaan kastiin, joka ymmärtää tähdistä hiekan jyvissä?
>>> Voisitko avata ajatustasi, en ymmärrä vertaustasi, tähdistä hiekan jyvien seassa...
Tiedän, että yrität vain provoilla, mutta vastaan kuitenkin. Hiekan jyvät ovat ihmiset. Ulkoinen ja sisäinen kauneus ovat katsojan silmissä, siksi elämän rannalla voi nähdä mielenkiintoisia tähtiä, joiden kanssa pystyy jakamaan ajatuksia, olla ystävä jne.
>>> Kuulut siis parempaan kastiin, joka ymmärtää tähdistä hiekan jyvissä?
Väite on osa sinun omaa filosofiaasi, ei minun.- Anonyymi
Henki kirjoitti:
>>> Voisitko avata ajatustasi, en ymmärrä vertaustasi, tähdistä hiekan jyvien seassa...
Tiedän, että yrität vain provoilla, mutta vastaan kuitenkin. Hiekan jyvät ovat ihmiset. Ulkoinen ja sisäinen kauneus ovat katsojan silmissä, siksi elämän rannalla voi nähdä mielenkiintoisia tähtiä, joiden kanssa pystyy jakamaan ajatuksia, olla ystävä jne.
>>> Kuulut siis parempaan kastiin, joka ymmärtää tähdistä hiekan jyvissä?
Väite on osa sinun omaa filosofiaasi, ei minun.Jännä juttu, miten koit, että yritän provoilla, sekin oli sinun katsontakannassasi... en minä provoillut, vaan aidosti en ymmärtänyt, miten eritavoin katsoimme asiaa... ehkä paremmasta kastista puhuttaessa, koin.... että olisit ollut hieman ylimielinen, että on kahdenlaisia ihmisiä, kuten sinä näet ne tähdet ja sitten tämmöiset jotka katsovat maailmaa kuten minä katsoin ja kirjoitin, se heitto johtui ehkä omasta asenteestasi, jonka katsoin kirjoituksesi perusteella olevan... en missään nimessä ole provoillut... mutta jännä juttu on se, että... sinä varmaan näit sen niin aidosti olevan... ja mietin, miten sen niin koit...
- Anonyymi
Henki kirjoitti:
>>> Voisitko avata ajatustasi, en ymmärrä vertaustasi, tähdistä hiekan jyvien seassa...
Tiedän, että yrität vain provoilla, mutta vastaan kuitenkin. Hiekan jyvät ovat ihmiset. Ulkoinen ja sisäinen kauneus ovat katsojan silmissä, siksi elämän rannalla voi nähdä mielenkiintoisia tähtiä, joiden kanssa pystyy jakamaan ajatuksia, olla ystävä jne.
>>> Kuulut siis parempaan kastiin, joka ymmärtää tähdistä hiekan jyvissä?
Väite on osa sinun omaa filosofiaasi, ei minun.Sinä et nähnyt mielenkiintoista ihmistä, jonka kanssa olisi mukava keskustella, näit sisäisen rumuuden minussa... hmmm... no ne tähdet tuikkivat sinulle jossain muualla ;) kiitos kuitenkin kun jaksoit kertoa sen.
Anonyymi kirjoitti:
Sinä et nähnyt mielenkiintoista ihmistä, jonka kanssa olisi mukava keskustella, näit sisäisen rumuuden minussa... hmmm... no ne tähdet tuikkivat sinulle jossain muualla ;) kiitos kuitenkin kun jaksoit kertoa sen.
Taisin kokea tapaasi kirjoittaa bakteereista, jotka ovat tunnettu itsestäänselvyys, hieman toista aliarvioivaksi. Siksi ihmisenä ajattelin, yrititköhän vain provoilla?! Erehtyminen on ihmiselle ominaista, eikä sen ole tarkoitus loukata ketään.
Kiitos, että olit mukana keskustelussa, tähtiä elämääsi!- Anonyymi
Henki kirjoitti:
Taisin kokea tapaasi kirjoittaa bakteereista, jotka ovat tunnettu itsestäänselvyys, hieman toista aliarvioivaksi. Siksi ihmisenä ajattelin, yrititköhän vain provoilla?! Erehtyminen on ihmiselle ominaista, eikä sen ole tarkoitus loukata ketään.
Kiitos, että olit mukana keskustelussa, tähtiä elämääsi!No tähdistä huolimatta, keskusteluhetki kanssasi jäi hieman... ikäväksi, mutta poistua palstoilla voi heittäen lauseeseen tähtiä... :) no, tämämähän on vain palsta.
Niin... en ymmärtänyt alkuperäisen viestisi tarkoitusta ja olin eri mieltä, ettei meissä kuhisisi paljonkin elämää, vilkasliikenteistä seutua on koko maailmankaikkeus... tietenkin elämänrytmi painottuu jostain syystä valon energiaan, tietenkin on eläinlajeja ja kasveja, jotka toimivat yöaikaan enemmän kuin päiväsaikaan... mutta johtuisiko auringon yhteyttämisenergiasta, miksi se päiväaika on kukoistusaikaa luonnolle ja ihmisenkin valve-unirytmille... joka on päivänselvää tietenkin... mutta jotenkin jäi vieläkin se pointti ymmärtämättä... että on ihmisiä, jotka ovat kuin hiekanjyvinä ja tähtiä ja jotka ymmärtävät vertaukset ja sitten on tällaiset ilmeisenkin toivottomat tapaukset, jotka eivät ymmärrä, mutta joille sen sanottuaan, voi poistua paikalta... pitäisikö kiittää keskustelusta.... en kiitä, siitä... että sanot lauseen tähtiä elämääsi ja sanot edellä, että en ole sen arvoinen, että olisi niitä tähtiä elämässäni... mutta kiitos kuitenkin sitten, että jaksoit pienen hetken edes keskustella. :) Anonyymi kirjoitti:
No tähdistä huolimatta, keskusteluhetki kanssasi jäi hieman... ikäväksi, mutta poistua palstoilla voi heittäen lauseeseen tähtiä... :) no, tämämähän on vain palsta.
Niin... en ymmärtänyt alkuperäisen viestisi tarkoitusta ja olin eri mieltä, ettei meissä kuhisisi paljonkin elämää, vilkasliikenteistä seutua on koko maailmankaikkeus... tietenkin elämänrytmi painottuu jostain syystä valon energiaan, tietenkin on eläinlajeja ja kasveja, jotka toimivat yöaikaan enemmän kuin päiväsaikaan... mutta johtuisiko auringon yhteyttämisenergiasta, miksi se päiväaika on kukoistusaikaa luonnolle ja ihmisenkin valve-unirytmille... joka on päivänselvää tietenkin... mutta jotenkin jäi vieläkin se pointti ymmärtämättä... että on ihmisiä, jotka ovat kuin hiekanjyvinä ja tähtiä ja jotka ymmärtävät vertaukset ja sitten on tällaiset ilmeisenkin toivottomat tapaukset, jotka eivät ymmärrä, mutta joille sen sanottuaan, voi poistua paikalta... pitäisikö kiittää keskustelusta.... en kiitä, siitä... että sanot lauseen tähtiä elämääsi ja sanot edellä, että en ole sen arvoinen, että olisi niitä tähtiä elämässäni... mutta kiitos kuitenkin sitten, että jaksoit pienen hetken edes keskustella. :)>>> Niin... en ymmärtänyt alkuperäisen viestisi tarkoitusta...
Alkuperäisessä viestissä viittasin ihmisten sisäiseen (mielen)tilaan. Ikävä totuushan on, että ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka ovat sisältä ikään kuin kuolleita. Heitä ei kiinnosta mikään, he eivät syty mistään jne. En tarkoita, että he olisivat jotenkin huonompia tai alempiarvoisia, vaan esitin vertauksen, että voi olla parikymppinen ja "pystyyn kuollut" tai yhdeksänkymppinen ja täynnä elämänvirtaa. Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena kuin on, ihmisten teot ovat sitten asia erikseen. Toivotin tähtiä ihmiselle.- Anonyymi
Henki kirjoitti:
>>> Niin... en ymmärtänyt alkuperäisen viestisi tarkoitusta...
Alkuperäisessä viestissä viittasin ihmisten sisäiseen (mielen)tilaan. Ikävä totuushan on, että ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka ovat sisältä ikään kuin kuolleita. Heitä ei kiinnosta mikään, he eivät syty mistään jne. En tarkoita, että he olisivat jotenkin huonompia tai alempiarvoisia, vaan esitin vertauksen, että voi olla parikymppinen ja "pystyyn kuollut" tai yhdeksänkymppinen ja täynnä elämänvirtaa. Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena kuin on, ihmisten teot ovat sitten asia erikseen. Toivotin tähtiä ihmiselle.Mitä se tähtien toivotus pitää sisällään. Mitä ne tähdet ovat? Olen huono vertauksissa.Jos toivotat tähtiä ihmiselle, tuleeko minulle tähtiä vai onko se kuin... siunausta elämääsi tai toivon kaikkea hyvää ja kuitenkin... poistut paikalta.... vai mitä.
- Anonyymi
Henki kirjoitti:
>>> Niin... en ymmärtänyt alkuperäisen viestisi tarkoitusta...
Alkuperäisessä viestissä viittasin ihmisten sisäiseen (mielen)tilaan. Ikävä totuushan on, että ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka ovat sisältä ikään kuin kuolleita. Heitä ei kiinnosta mikään, he eivät syty mistään jne. En tarkoita, että he olisivat jotenkin huonompia tai alempiarvoisia, vaan esitin vertauksen, että voi olla parikymppinen ja "pystyyn kuollut" tai yhdeksänkymppinen ja täynnä elämänvirtaa. Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena kuin on, ihmisten teot ovat sitten asia erikseen. Toivotin tähtiä ihmiselle.Niin... haluan palata aiheeseen... näet siis luonnossa enemmän elämää kuin meissä ihmisissä? Tarkoitat elämällä siis jotain sellaista toimintakenttää, jossa olemme vapaita olemaan jonkin etsimämme oletusarvon kaltainen. Ihminen ei ehkä aina uskalla olla "luonnollinen", ihminen kehittää tapoja selviytyä ja selviytymiskeinojen alle usein jää sellainen ihminen, joka ei olisi niin suojamuuriensa peittämä. Uskonto käyttää usein tai uskontoon kuuluvat ihmiset, sanamuotoa, jossa näkevät elävän ja kuoleman tilan... liitämme kuoleman tuhoutumiseen... niinkuin luonnossa puun lehdelläkin on aikansa ja se maatuu ja kuolee, ihmisen kehokin kuolee, uskonto on löytänyt kuolemalle pakokeinon, sen avulla voi hallita pelkoa ikuisesta kuolemasta... ettei siis mitään jäisi... mutta meistä jää osa historiaan, osa dna;ta, joka on vuosisatojenkin jälkeen... yhä vähimmässä määrin, mutta jokin osa siitä säilyy, vaikka dna:mme piirteet heikkenevät ja siihen yhdistyy muita dna:n osia... me emme ikinä onneksemme kloonaa itseämme, emme siis sillä tavoin muodosta jälkipolville muistoa itsestämme ja se on hyvä juttu, on hyvä, että on mahdollisuus kehitykseen, myös tulevassa sukupolven ketjussa, tai se voi viedä mihin suuntaan vain...
Niin siitä uskonnon käsitteestä, se katsoo henkisenä kuolemana ihmisen olotilaa, maailmana... itse katson niin, että jos on henkisesti paha olla, niin se voi näyttäytyä kuolemankaltaisena olotilana, jossa ei ole elämää, koska elämänilo katoaa ja samalla ei osaa tuntea rakkautta tai iloa pienistä asioista, sairastuminen voi viedä pois paljon ihmiseltä itseltään.
Ajatuksia sinulta? Haluaisitko jatkaa keskustelua puhtaalta pöydältä? En provoile, mutta voin kirjoittaa mitä ajattelen herkästikin. Anonyymi kirjoitti:
Niin... haluan palata aiheeseen... näet siis luonnossa enemmän elämää kuin meissä ihmisissä? Tarkoitat elämällä siis jotain sellaista toimintakenttää, jossa olemme vapaita olemaan jonkin etsimämme oletusarvon kaltainen. Ihminen ei ehkä aina uskalla olla "luonnollinen", ihminen kehittää tapoja selviytyä ja selviytymiskeinojen alle usein jää sellainen ihminen, joka ei olisi niin suojamuuriensa peittämä. Uskonto käyttää usein tai uskontoon kuuluvat ihmiset, sanamuotoa, jossa näkevät elävän ja kuoleman tilan... liitämme kuoleman tuhoutumiseen... niinkuin luonnossa puun lehdelläkin on aikansa ja se maatuu ja kuolee, ihmisen kehokin kuolee, uskonto on löytänyt kuolemalle pakokeinon, sen avulla voi hallita pelkoa ikuisesta kuolemasta... ettei siis mitään jäisi... mutta meistä jää osa historiaan, osa dna;ta, joka on vuosisatojenkin jälkeen... yhä vähimmässä määrin, mutta jokin osa siitä säilyy, vaikka dna:mme piirteet heikkenevät ja siihen yhdistyy muita dna:n osia... me emme ikinä onneksemme kloonaa itseämme, emme siis sillä tavoin muodosta jälkipolville muistoa itsestämme ja se on hyvä juttu, on hyvä, että on mahdollisuus kehitykseen, myös tulevassa sukupolven ketjussa, tai se voi viedä mihin suuntaan vain...
Niin siitä uskonnon käsitteestä, se katsoo henkisenä kuolemana ihmisen olotilaa, maailmana... itse katson niin, että jos on henkisesti paha olla, niin se voi näyttäytyä kuolemankaltaisena olotilana, jossa ei ole elämää, koska elämänilo katoaa ja samalla ei osaa tuntea rakkautta tai iloa pienistä asioista, sairastuminen voi viedä pois paljon ihmiseltä itseltään.
Ajatuksia sinulta? Haluaisitko jatkaa keskustelua puhtaalta pöydältä? En provoile, mutta voin kirjoittaa mitä ajattelen herkästikin.>>> uskonto on löytänyt kuolemalle pakokeinon...
Usko ja uskonto ovat eri asioita. Uskonto on kollektiivinen tapa ajatella. Elämästä, kuolemasta tai vaikkapa joulupukista, ei väliä. Kun vastaan tulee joku, joka ajattelee toisin, hänet leimataan vähintäänkin vääräuskoiseksi tai demonien riivaamaksi. Uskonto itsessään on ihmistä orjuuttava, vaikka se monesti puhuu vapautuksesta.
Usko on sen sijaan henkilökohtainen tapa ajatella ja nähdä maailmaa. Usko on jotakin sellaista, mikä ohjaa ihmistä omassa elämässä. Sitä ei voida ottaa ihmiseltä pois, kukaan muu kuin hän itse ei voi sitä omistaa. Koen, että ihmisen oma henkilökohtainen usko määrittää pitkälti käsityksen kuolemasta.
Oppineiden mukaan lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, jotkut jo raskausaikana. Lapsi oppii kielen, pääsee osaksi omaa kulttuuriaan ja uskovien perheissä myös uskontoaan jne. Voisi kuvitella, että lapsi on jo syntymästään saakka ikään kuin sidottu tiettyihin normeihin tai kahleisiin, jotka ovat riippuvaisia kulttuurista ja uskonnosta. Mutta sitten käy niin, että nuori alkaa huomata että jotain on pielessä, kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää. Viimeistään tässä mylleryksen vaiheessa puhkeaa kukkaan elämän yksi tärkeimmistä siemenistä: tiedonjano eli halu ymmärtää asioita. Ensin varovasti, sitten rohkeammin ja lopulta jään läpi määrätietoisesti puskien kevään kielo nousee elämän pinnalle.
>>> tarkoitat elämällä siis jotain sellaista toimintakenttää...
Mitä on elämä, voiko sitä kuvailla muutamalla sanalla? Tässä yhteydessä pitäisi ensin löytää vastaus siihen, onko elämä vain joukko satunnaisia sähkökemiallisia reaktioita, jotka vaeltelevat kehossamme ja joita aivomme ohjaavat, vai onko se jotain huomattavasti enemmän. Mitä me olemme, olemmeko vapaita vai tietyn paikan lunastaneita matkustajia ajan halki kiitävän nuolen kärjessä, olemmeko yksin. Mikä on elämän tarkoitus ja miksi olemme elossa, mitä ylipäätään on olla elossa. Miksi elämme juuri nyt, mikä tehtävämme on ja onko teoillamme merkitystä kuolemamme jälkeen. Elämmekö ikuisesti. Jos elämme, niin millä tavalla, missä muodossa. jne. jne. jne.....
Kuten huomaat, kysymys elämästä on äärettömän laaja mahtuakseen rajalliselle palstalle. Se on kuin loputon hämähäkinseitti täynnä avoimia kysymyksiä, jotka kietoutuvat tiiviisti yhteen. Tämä on se kuvaannollinen Elämän puu, jonka vahvat juuret ovat syvällä menneisyydessämme, loputtomat oksat lehtineen kuvastavat nykyisyyttä ja vielä torkkuva silmu ojentuu kohti tulevaisuutta. Sieltä jostain, vihreän lehden sopukasta löyty pieni ihminen, joka yrittää ymmärtää, mikä on Elämä.
Tähän on hyvä lopettaa, ettei keskustelu menisi liian filosofiseksi, jonka jälkeen sokerinpalasen sulaminen kahvikupissa herättää enemmän kysymyksiä, kuin antaa vastauksia.- Anonyymi
Henki kirjoitti:
>>> uskonto on löytänyt kuolemalle pakokeinon...
Usko ja uskonto ovat eri asioita. Uskonto on kollektiivinen tapa ajatella. Elämästä, kuolemasta tai vaikkapa joulupukista, ei väliä. Kun vastaan tulee joku, joka ajattelee toisin, hänet leimataan vähintäänkin vääräuskoiseksi tai demonien riivaamaksi. Uskonto itsessään on ihmistä orjuuttava, vaikka se monesti puhuu vapautuksesta.
Usko on sen sijaan henkilökohtainen tapa ajatella ja nähdä maailmaa. Usko on jotakin sellaista, mikä ohjaa ihmistä omassa elämässä. Sitä ei voida ottaa ihmiseltä pois, kukaan muu kuin hän itse ei voi sitä omistaa. Koen, että ihmisen oma henkilökohtainen usko määrittää pitkälti käsityksen kuolemasta.
Oppineiden mukaan lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, jotkut jo raskausaikana. Lapsi oppii kielen, pääsee osaksi omaa kulttuuriaan ja uskovien perheissä myös uskontoaan jne. Voisi kuvitella, että lapsi on jo syntymästään saakka ikään kuin sidottu tiettyihin normeihin tai kahleisiin, jotka ovat riippuvaisia kulttuurista ja uskonnosta. Mutta sitten käy niin, että nuori alkaa huomata että jotain on pielessä, kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää. Viimeistään tässä mylleryksen vaiheessa puhkeaa kukkaan elämän yksi tärkeimmistä siemenistä: tiedonjano eli halu ymmärtää asioita. Ensin varovasti, sitten rohkeammin ja lopulta jään läpi määrätietoisesti puskien kevään kielo nousee elämän pinnalle.
>>> tarkoitat elämällä siis jotain sellaista toimintakenttää...
Mitä on elämä, voiko sitä kuvailla muutamalla sanalla? Tässä yhteydessä pitäisi ensin löytää vastaus siihen, onko elämä vain joukko satunnaisia sähkökemiallisia reaktioita, jotka vaeltelevat kehossamme ja joita aivomme ohjaavat, vai onko se jotain huomattavasti enemmän. Mitä me olemme, olemmeko vapaita vai tietyn paikan lunastaneita matkustajia ajan halki kiitävän nuolen kärjessä, olemmeko yksin. Mikä on elämän tarkoitus ja miksi olemme elossa, mitä ylipäätään on olla elossa. Miksi elämme juuri nyt, mikä tehtävämme on ja onko teoillamme merkitystä kuolemamme jälkeen. Elämmekö ikuisesti. Jos elämme, niin millä tavalla, missä muodossa. jne. jne. jne.....
Kuten huomaat, kysymys elämästä on äärettömän laaja mahtuakseen rajalliselle palstalle. Se on kuin loputon hämähäkinseitti täynnä avoimia kysymyksiä, jotka kietoutuvat tiiviisti yhteen. Tämä on se kuvaannollinen Elämän puu, jonka vahvat juuret ovat syvällä menneisyydessämme, loputtomat oksat lehtineen kuvastavat nykyisyyttä ja vielä torkkuva silmu ojentuu kohti tulevaisuutta. Sieltä jostain, vihreän lehden sopukasta löyty pieni ihminen, joka yrittää ymmärtää, mikä on Elämä.
Tähän on hyvä lopettaa, ettei keskustelu menisi liian filosofiseksi, jonka jälkeen sokerinpalasen sulaminen kahvikupissa herättää enemmän kysymyksiä, kuin antaa vastauksia.Mitä on elämä. Elämä on tämä hetki, se voi olla ohitse hetkessä tai kestää vuosia. Elämän rajallisuuden ymmärtäminen auttaa kohdistamaan katseensa tämän hetken tärkeyteen. Voi olla ettei myöhemmin enää ole mahdolllisuutta toimia kuten nyt voisi. Elämää on puissa ja lehdissä, mutta puut ja lehdet eivät omaa ajattelukykyä, ajattelukykymme vuoksi, voimma pohtia elämää ja mitä se on ja mitä se ei ole. Onhan se tietysti kysymys, että miten ihmeessä jostain on lähtenyt sellainen voima, joka on saanut aikaan universumimme ja sen vuoksi ihmiset varmasti miettivät kysymystä Jumalasta... mistä kaikki saa alkunsa, se on kysymys, johon ihminen ei ehkä saa vastauksiakaan. Olisi hirveää ajatella Jumalan toisaalta olevan sellainen, joka suosisi jotain ryhmittymää joka sanoo uskovansa tietyllä tavalla, mutta heidän toimintansa ja tekonsa ja tapansa olla, ei antaisi siihen oikeutusta... enkä sano, että tarvitsee luoda mittapuita ihmisen taholta, kuka on oikeutettu, mutta miksi nostaa itsensä oikeutetummaksi muihin ihmisiin nähden, uskonto nostaa ihmisen olemaan yläpuolella muita ihmisiä, uskonnossa oleva ihminen näkee itsensä pelastuksen sisäpuolella olevana ja mitä on pelastus, onko pelastusta, onko vain elämän sykli? jokaisella samanlainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä on elämä. Elämä on tämä hetki, se voi olla ohitse hetkessä tai kestää vuosia. Elämän rajallisuuden ymmärtäminen auttaa kohdistamaan katseensa tämän hetken tärkeyteen. Voi olla ettei myöhemmin enää ole mahdolllisuutta toimia kuten nyt voisi. Elämää on puissa ja lehdissä, mutta puut ja lehdet eivät omaa ajattelukykyä, ajattelukykymme vuoksi, voimma pohtia elämää ja mitä se on ja mitä se ei ole. Onhan se tietysti kysymys, että miten ihmeessä jostain on lähtenyt sellainen voima, joka on saanut aikaan universumimme ja sen vuoksi ihmiset varmasti miettivät kysymystä Jumalasta... mistä kaikki saa alkunsa, se on kysymys, johon ihminen ei ehkä saa vastauksiakaan. Olisi hirveää ajatella Jumalan toisaalta olevan sellainen, joka suosisi jotain ryhmittymää joka sanoo uskovansa tietyllä tavalla, mutta heidän toimintansa ja tekonsa ja tapansa olla, ei antaisi siihen oikeutusta... enkä sano, että tarvitsee luoda mittapuita ihmisen taholta, kuka on oikeutettu, mutta miksi nostaa itsensä oikeutetummaksi muihin ihmisiin nähden, uskonto nostaa ihmisen olemaan yläpuolella muita ihmisiä, uskonnossa oleva ihminen näkee itsensä pelastuksen sisäpuolella olevana ja mitä on pelastus, onko pelastusta, onko vain elämän sykli? jokaisella samanlainen.
Minua ja sinua ennen on elänyt ihmisiä, paljon, miljoonia ja miljardeja. Tässä hetkessä kirjoitain sinulle ja tässä hetkessä olen olemassa. Vuosikymmenet kun kuluvat, meitä kahta ei ehkä ole, on ollut tämä hetken "kohtaaminen" palstalla, en tiedä kuka olet ja mitä teet ja mihin menet.
Uskonko johonkin, ehkä onkin olemassa jokin voima, mutta se ei ole meidän ihmisten määritysten alainen, emme tiedä siitä loppuviimein mitään, näemme asioita,joita kutsumme ehkä yliluonnollisiksi tai kutsumme asioita joita emme ymmärrä sillä tavalla. Luulen tietäväni, että on jotain suurempaa, energiaa, me kaikki olemme energiaa. Eli uskon, minäkin ihminen uskon, ainoa ero on siinä, että uskovaiset(kristinuskoiset ja islamilaiset jne) katsovat minun olevan jonkin ulkopuolella heidän uskonsa käsityskyvyn mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minua ja sinua ennen on elänyt ihmisiä, paljon, miljoonia ja miljardeja. Tässä hetkessä kirjoitain sinulle ja tässä hetkessä olen olemassa. Vuosikymmenet kun kuluvat, meitä kahta ei ehkä ole, on ollut tämä hetken "kohtaaminen" palstalla, en tiedä kuka olet ja mitä teet ja mihin menet.
Uskonko johonkin, ehkä onkin olemassa jokin voima, mutta se ei ole meidän ihmisten määritysten alainen, emme tiedä siitä loppuviimein mitään, näemme asioita,joita kutsumme ehkä yliluonnollisiksi tai kutsumme asioita joita emme ymmärrä sillä tavalla. Luulen tietäväni, että on jotain suurempaa, energiaa, me kaikki olemme energiaa. Eli uskon, minäkin ihminen uskon, ainoa ero on siinä, että uskovaiset(kristinuskoiset ja islamilaiset jne) katsovat minun olevan jonkin ulkopuolella heidän uskonsa käsityskyvyn mukaan.En ehkä osaa ajatella, että lehdessä oleva energia olisi samaa kuin me olemme tai kuka tietää, jos sekin koostuu samoista aineksista, ehkä niinkin, vaikka niillä ei ole ehkäpä ajatuskykyä... minulla oli koira, josta pidin ja joka oli luonteeltaan hyväluontoinen ja kiltti ja sitten se kuoli, ihan vanhuuteensa ja sen tuomiin sairauksiin... ja minä surin sitä asiaa, se kosketti minua ja parina yönä, heräsin keskellä yötä, suunnattoman rakkauden tunteeseen, sellaiseen "yliluonnolliseen"... tietenkin voi miettiä, tuliko se itsestäni tai lähettikö sen jokin muu energia jostain, ken tietää...
Anonyymi kirjoitti:
En ehkä osaa ajatella, että lehdessä oleva energia olisi samaa kuin me olemme tai kuka tietää, jos sekin koostuu samoista aineksista, ehkä niinkin, vaikka niillä ei ole ehkäpä ajatuskykyä... minulla oli koira, josta pidin ja joka oli luonteeltaan hyväluontoinen ja kiltti ja sitten se kuoli, ihan vanhuuteensa ja sen tuomiin sairauksiin... ja minä surin sitä asiaa, se kosketti minua ja parina yönä, heräsin keskellä yötä, suunnattoman rakkauden tunteeseen, sellaiseen "yliluonnolliseen"... tietenkin voi miettiä, tuliko se itsestäni tai lähettikö sen jokin muu energia jostain, ken tietää...
>>> Elämä on tämä hetki... Elämän rajallisuuden ymmärtäminen auttaa kohdistamaan katseensa tämän hetken tärkeyteen.
Taidamme käsittää elämän hieman eri tavalla. Olen monesti kuullut ihmisten sanovan, että pitää elää hetkessä. On elettävä juuri tässä ja nyt, huomenna kaikki voi olla toisin. Pohjimmiltaan ajatus ei juuri eroa Raamatun opetuksesta, jossa uskovaisille luvataan Herran toinen tuleminen ja kehotetaan olemaan valmiita: pitää valvoa, juuri tässä ja nyt. Minusta ajatus kuulostaa jokseenkin itse- (minä-)keskeiseltä: jos huomista (lue seuraavaa hetkeä) ei välttämättä tule, niin sitä ei tarvitse miettiäkään. Ei tarvitse välittää kausaliteetistä eli syy–seuraussuhteesta. Tämä saattaa olla osasyynä siihen, miksi suhtaudutaan enimmäkseen negatiivisesti luonnonsuojelun tarpeeseen tai vähätellään ilmastonmuutoksen syitä jne.
Mutta mikä on nykyhetki? Kun katsomme yötaivasta saatamme nähdä kirkkaalla säällä tähtiä. Kauniita tähtiä ei välttämättä ole enää olemassakaan. Valon nopeuden rajallisuuden vuoksi näemme joka tapauksessa menneisyyden, sen mikä on tapahtunut jo kauan sitten. Tämän me voimme vielä ymmärtää. Koemme havaintomme tapahtuvan tässä hetkessä, mutta jos asiaa ajattelee tarkemmin, niin tietoisuutemme laahaa jatkuvasti menneisyydessä. Maito kiehui yli ja sitä roiskui hellalle, haistelimme kukkia, luimme uutisen ensimmäisen kirjaimen. Makrokosmoksessa käsitämme kaiken tapahtuneen juuri nyt, tässä hetkessä. Mikrokosmoksessa nämä tapahtumat ovat jo kaukaista menneisyyttä kauan ennen, kuin koimme tai käsitimme jotain tapahtuneen. Siinä ajassa kun aivomme on käsitellyt aistimme välittämän tiedon, mikrokosmoksen tasolla on jo tapahtunut miljardeja tapahtumia. Meistä tapahtumat saattavat tuntua mikroskooppisen pieniltä, näkymättömiltä, mitättömiltä, mutta atomitasolla nämä ovat voineet aiheuttaa valtavia mullistuksia, peruuttamattomia muutoksia joilla on myös välitön yhteys tulevaamme. Siihen, mitä koemme tai ajattelemme elämässämme seuraavaksi, tietoisuutemme luomassa menneisyyden nykyhetkessä.
Kuka tietää, ehkä kaikki elävä on tähtipölystä kierrätettyä mateerialia ja meidän kaikkein alkutekijät ovat syntyneet supernovien räjähdyksissä. Tai sitten jokin yliluonnollinen on käyttänyt viittä kirjainta ihmisen luomiseen (ihmisen dna koostuu pohjimmiltaan viidestä alkuaineesta). Emme ehkä saa koskaan vastausta siihen, miksei Hän käyttänyt kaikkia mahdollisia kirjaimia. Maailma on täynnä järjelle käsittämättömiä asioita ja tapahtumia, joissa kuolevat tähdet synnyttävät universumin halki kiitäviä komeettoja, jotka saattavat kerran kohdata avaruuden kylmimmässä kolkassa ja vaihtaa lyhyen ohilennon aikana ajatuksia omin silmin koetusta maailmasta, ennen kuin palaavat takaisin tähtien väliseen valtameren syvyyksiin.- Anonyymi
Henki kirjoitti:
>>> Elämä on tämä hetki... Elämän rajallisuuden ymmärtäminen auttaa kohdistamaan katseensa tämän hetken tärkeyteen.
Taidamme käsittää elämän hieman eri tavalla. Olen monesti kuullut ihmisten sanovan, että pitää elää hetkessä. On elettävä juuri tässä ja nyt, huomenna kaikki voi olla toisin. Pohjimmiltaan ajatus ei juuri eroa Raamatun opetuksesta, jossa uskovaisille luvataan Herran toinen tuleminen ja kehotetaan olemaan valmiita: pitää valvoa, juuri tässä ja nyt. Minusta ajatus kuulostaa jokseenkin itse- (minä-)keskeiseltä: jos huomista (lue seuraavaa hetkeä) ei välttämättä tule, niin sitä ei tarvitse miettiäkään. Ei tarvitse välittää kausaliteetistä eli syy–seuraussuhteesta. Tämä saattaa olla osasyynä siihen, miksi suhtaudutaan enimmäkseen negatiivisesti luonnonsuojelun tarpeeseen tai vähätellään ilmastonmuutoksen syitä jne.
Mutta mikä on nykyhetki? Kun katsomme yötaivasta saatamme nähdä kirkkaalla säällä tähtiä. Kauniita tähtiä ei välttämättä ole enää olemassakaan. Valon nopeuden rajallisuuden vuoksi näemme joka tapauksessa menneisyyden, sen mikä on tapahtunut jo kauan sitten. Tämän me voimme vielä ymmärtää. Koemme havaintomme tapahtuvan tässä hetkessä, mutta jos asiaa ajattelee tarkemmin, niin tietoisuutemme laahaa jatkuvasti menneisyydessä. Maito kiehui yli ja sitä roiskui hellalle, haistelimme kukkia, luimme uutisen ensimmäisen kirjaimen. Makrokosmoksessa käsitämme kaiken tapahtuneen juuri nyt, tässä hetkessä. Mikrokosmoksessa nämä tapahtumat ovat jo kaukaista menneisyyttä kauan ennen, kuin koimme tai käsitimme jotain tapahtuneen. Siinä ajassa kun aivomme on käsitellyt aistimme välittämän tiedon, mikrokosmoksen tasolla on jo tapahtunut miljardeja tapahtumia. Meistä tapahtumat saattavat tuntua mikroskooppisen pieniltä, näkymättömiltä, mitättömiltä, mutta atomitasolla nämä ovat voineet aiheuttaa valtavia mullistuksia, peruuttamattomia muutoksia joilla on myös välitön yhteys tulevaamme. Siihen, mitä koemme tai ajattelemme elämässämme seuraavaksi, tietoisuutemme luomassa menneisyyden nykyhetkessä.
Kuka tietää, ehkä kaikki elävä on tähtipölystä kierrätettyä mateerialia ja meidän kaikkein alkutekijät ovat syntyneet supernovien räjähdyksissä. Tai sitten jokin yliluonnollinen on käyttänyt viittä kirjainta ihmisen luomiseen (ihmisen dna koostuu pohjimmiltaan viidestä alkuaineesta). Emme ehkä saa koskaan vastausta siihen, miksei Hän käyttänyt kaikkia mahdollisia kirjaimia. Maailma on täynnä järjelle käsittämättömiä asioita ja tapahtumia, joissa kuolevat tähdet synnyttävät universumin halki kiitäviä komeettoja, jotka saattavat kerran kohdata avaruuden kylmimmässä kolkassa ja vaihtaa lyhyen ohilennon aikana ajatuksia omin silmin koetusta maailmasta, ennen kuin palaavat takaisin tähtien väliseen valtameren syvyyksiin.Sinä käsitit ajatukseni tässä hetkessä elämisen negatiivisuuden kautta, kuin ei tarvitsisi välittää menneistä tai tulevista... tässä hetkessä eläminen voi käsittää juurikin sen, että tulee elää hyvää elämää, elämää kunnioittaen ja vaalien, koska huomisesta ei tiedä, ei ehkä saa takaisin huonoja päätöksiä joita on tehnyt... menneisyyskin vaikuttaa tuleviin ja tähän hetkeen... saatan elää silti menneissä miettien, olisiko jotain voinut tehdä toisin ja mitään ei voi tehdä toisin, kun mennyt on jo eletty, siksi tämä hetki merkitsee, jos jokin negatiivinen signaali on saanut aikaan tuhoja menneissä ja sillä voi olla vaikutuksia tähän hetkeen, voimme silti keskittyä tässä hetkessä oleelliseen hyvään, joka on hetkessä elämistä... mielenkiintoinen näkökulma tuo, että kaikki näköpiirissämme oleva ei tapahdu tässä hetkessä, kun palaamme tähtien katseluun.... jokin on jossain aiheuttanut jotain ja kaikki johtaa tähän hetkeen mitä silmin yritämme havannoida... tämän hetkiset teot, vaikuttavat tuleviin...
- Anonyymi
Henki kirjoitti:
>>> Elämä on tämä hetki... Elämän rajallisuuden ymmärtäminen auttaa kohdistamaan katseensa tämän hetken tärkeyteen.
Taidamme käsittää elämän hieman eri tavalla. Olen monesti kuullut ihmisten sanovan, että pitää elää hetkessä. On elettävä juuri tässä ja nyt, huomenna kaikki voi olla toisin. Pohjimmiltaan ajatus ei juuri eroa Raamatun opetuksesta, jossa uskovaisille luvataan Herran toinen tuleminen ja kehotetaan olemaan valmiita: pitää valvoa, juuri tässä ja nyt. Minusta ajatus kuulostaa jokseenkin itse- (minä-)keskeiseltä: jos huomista (lue seuraavaa hetkeä) ei välttämättä tule, niin sitä ei tarvitse miettiäkään. Ei tarvitse välittää kausaliteetistä eli syy–seuraussuhteesta. Tämä saattaa olla osasyynä siihen, miksi suhtaudutaan enimmäkseen negatiivisesti luonnonsuojelun tarpeeseen tai vähätellään ilmastonmuutoksen syitä jne.
Mutta mikä on nykyhetki? Kun katsomme yötaivasta saatamme nähdä kirkkaalla säällä tähtiä. Kauniita tähtiä ei välttämättä ole enää olemassakaan. Valon nopeuden rajallisuuden vuoksi näemme joka tapauksessa menneisyyden, sen mikä on tapahtunut jo kauan sitten. Tämän me voimme vielä ymmärtää. Koemme havaintomme tapahtuvan tässä hetkessä, mutta jos asiaa ajattelee tarkemmin, niin tietoisuutemme laahaa jatkuvasti menneisyydessä. Maito kiehui yli ja sitä roiskui hellalle, haistelimme kukkia, luimme uutisen ensimmäisen kirjaimen. Makrokosmoksessa käsitämme kaiken tapahtuneen juuri nyt, tässä hetkessä. Mikrokosmoksessa nämä tapahtumat ovat jo kaukaista menneisyyttä kauan ennen, kuin koimme tai käsitimme jotain tapahtuneen. Siinä ajassa kun aivomme on käsitellyt aistimme välittämän tiedon, mikrokosmoksen tasolla on jo tapahtunut miljardeja tapahtumia. Meistä tapahtumat saattavat tuntua mikroskooppisen pieniltä, näkymättömiltä, mitättömiltä, mutta atomitasolla nämä ovat voineet aiheuttaa valtavia mullistuksia, peruuttamattomia muutoksia joilla on myös välitön yhteys tulevaamme. Siihen, mitä koemme tai ajattelemme elämässämme seuraavaksi, tietoisuutemme luomassa menneisyyden nykyhetkessä.
Kuka tietää, ehkä kaikki elävä on tähtipölystä kierrätettyä mateerialia ja meidän kaikkein alkutekijät ovat syntyneet supernovien räjähdyksissä. Tai sitten jokin yliluonnollinen on käyttänyt viittä kirjainta ihmisen luomiseen (ihmisen dna koostuu pohjimmiltaan viidestä alkuaineesta). Emme ehkä saa koskaan vastausta siihen, miksei Hän käyttänyt kaikkia mahdollisia kirjaimia. Maailma on täynnä järjelle käsittämättömiä asioita ja tapahtumia, joissa kuolevat tähdet synnyttävät universumin halki kiitäviä komeettoja, jotka saattavat kerran kohdata avaruuden kylmimmässä kolkassa ja vaihtaa lyhyen ohilennon aikana ajatuksia omin silmin koetusta maailmasta, ennen kuin palaavat takaisin tähtien väliseen valtameren syvyyksiin.Miksi juuri kristinusko vetoaa sinuun?
Anonyymi kirjoitti:
Sinä käsitit ajatukseni tässä hetkessä elämisen negatiivisuuden kautta, kuin ei tarvitsisi välittää menneistä tai tulevista... tässä hetkessä eläminen voi käsittää juurikin sen, että tulee elää hyvää elämää, elämää kunnioittaen ja vaalien, koska huomisesta ei tiedä, ei ehkä saa takaisin huonoja päätöksiä joita on tehnyt... menneisyyskin vaikuttaa tuleviin ja tähän hetkeen... saatan elää silti menneissä miettien, olisiko jotain voinut tehdä toisin ja mitään ei voi tehdä toisin, kun mennyt on jo eletty, siksi tämä hetki merkitsee, jos jokin negatiivinen signaali on saanut aikaan tuhoja menneissä ja sillä voi olla vaikutuksia tähän hetkeen, voimme silti keskittyä tässä hetkessä oleelliseen hyvään, joka on hetkessä elämistä... mielenkiintoinen näkökulma tuo, että kaikki näköpiirissämme oleva ei tapahdu tässä hetkessä, kun palaamme tähtien katseluun.... jokin on jossain aiheuttanut jotain ja kaikki johtaa tähän hetkeen mitä silmin yritämme havannoida... tämän hetkiset teot, vaikuttavat tuleviin...
Huomasin itsekin kun luin, ehkä minulla on nyt hieman "hitaat yhteydet", kun tässä on vähän kaikkea muuta samaan aikaan meneillään. Niin... Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja kaikkia virheitä ei välttämättä voi korjata. Miksi sitten palata (jatkuvasti) mielessä ajassa taaksepäin ja seurata jälkiä, jotka eivät vieneet mihinkään?! Sitä sanotaan, että virheistä täytyy oppia, mutta ei se oppiminen tapahdu murehtimalla menneitä, vaan tekemällä/toimimalla tulevaisuudessa toisin.
- Anonyymi
Henki kirjoitti:
Tykkään syödä jouluna pipareita.
Heh,
joulutortutkin on hyviä. :D - Anonyymi
Henki kirjoitti:
Huomasin itsekin kun luin, ehkä minulla on nyt hieman "hitaat yhteydet", kun tässä on vähän kaikkea muuta samaan aikaan meneillään. Niin... Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja kaikkia virheitä ei välttämättä voi korjata. Miksi sitten palata (jatkuvasti) mielessä ajassa taaksepäin ja seurata jälkiä, jotka eivät vieneet mihinkään?! Sitä sanotaan, että virheistä täytyy oppia, mutta ei se oppiminen tapahdu murehtimalla menneitä, vaan tekemällä/toimimalla tulevaisuudessa toisin.
Hyvin sanottu. :) Ehkä virheiden tarkoitus on opettaa, eikä samoja virheitä tarvitse aina toistaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305075- 323197
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161837Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221790Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191655Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711511Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111315Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111276Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191267Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161257