Lapsen syntyminen kehittää ihmisenä

Ihminen jää tallamaan paikoilleen, koska biologia ei kehity kun lapset eivät synny ajallaan.

Ihminen näyttää ikäisensä nuoremmalta, mutta se ei ole tavoite.
Ihmisestä tulee epäkypsä ja ihminen altistaa itsensä vaaroille elämässä.
Tila on altis erilaisille asioille, sairauksille, sosiaalisille häviöille ym.

Ennen kaikkea lapseton ei ymmärrä elämästä olennaisen eikä osaa toimia työpaikoillaan, opiskelupaikoilla, ym.

Lapsettoman vanhempain perhe kärsii.
Vanhemmilla on paineita, vihaa, katkeruutta, ym ja se johtuu siitä, että lasten biologia ei jatku ja lapset tyrehtävät suvun jatkumoa.
Heti kun lapset syntyvät, niin vanhemmilla paineet laskevat ja ihmisten välit paranevat. Vanhemmista tulee taas ystävällisiä.


On tosi vaikeata oivaltaa kaksi asiaa, että mikä on oman synnytyksen hyöty.
Se on jokin biologis-psykologinen kuoppa.
Sivistys toi sen kuopan yksilön valitettavaksi, mutta kuoppa ei ole helppo ylittää ja aika moni sortuu siihen ja jää siihen tieteen tahtoen, kertoen itselleen lapsettomuuden hyödyistä.
Mutta hyöty on naurettava, koska yksilö asettuu koko ihmiskunnan historian vastaan.
Missä historiassa lapsettomuus on ollut etu?

Yksilö pohtii nyt.

Tarvitaan menetetty sukupolvi lapsettomia, jotta tieto muistuu taas.

Älä siis ole se valittu lapseton kokekaniini.