Miten laki menee siinä tapauksessa, että asukas saa häädön kotoa? Rikoslaki kieltää heitteillepanon. Onko häätäjän varmistettava, että häädetty löytää toisen asunnon?
Utelias
Utelias
Miksi ihminen voidaan häätää talostaan?
Anonyymi
17185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei ole, mutta jos häädetty jää esimerkiksi talvipakkasella makaamaan pihalle nostettujen huonekalujen sekaan, niin kyllä ulosottomiehet silloin soittavat kunnan sosialitoimistoon, mistä päivystävä virkamies tulee katsomaan mikä on tilanne.
Sepä olisikin kovin näppärää, jos ulosottomies joutuisi uuden asunnon etsimään. Eihän kukaan häädetty silloin lähtisi vapaaehtoisesti, vaan odottaisi, että ulosottomies tulee kertomaan mistä uusi asunto on hankittu.
Nyt taas niitä valoja päälle, ja kertaamaan mitä se heitteillepano tarkoittikaan.
Niin. En ole opiskellut lakia.
"Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Eikö asunnottomuus ole avuton tila? Eikö siitä aiheudu vaaraa hengelle tai terveydelle?
Huomaa kyllä, että osaat kopioida, mutta et ymmärrä juridiikasta mitään. Eiväthän ulosottomiehet ole saattaneet häädettyä avuttomaan tilaan, vaan häädetty itse. Ei häätö johdu ulosottomiehistä. Ulosottomiehet toteuttavat lain voimaisen päätöksen, eivätkä he ole velvollisia huolehtimaan häädetystä. Mutta, kuten edellä, jos häädetty jää hankeen makaamaan, niin kyllä siitä silloin soitetaan sossuun. Suomessa on tuhansia asunnottomia.
Hiljattain vietettiin asunnottomien yötäkin.
Jos sinun tulkintasi olisi totta, niin kaikki ulosottomiehet olisivat vankilassa.
Kuten huomaatte, lainkohdassa puhutaan henkilöstä, josta "hän" on velvollinen huolehtimaan.
Vuokranantaja, joka hakee häätöä, ei ole velvollinen huolehtimaan vuokralaisesta. Hän on ainoastaan velvollinen vuokrasopimuksen mukaisesti pitämään vuokra-asunnon tavanomaisessa kunnossa ja sallimaan vuokralaisen käyttää asuntoa. Kun vuokralainen rikkoo sopimusta, voi vuokranantaja puolestaan vapautua omasta velvollisuudestaan ja siis hakea häätöä.
Ulosottomies puolestaan on velvollinen noudattamaan häätöä koskevaa tuomiota. Hänellä ei ole velvollisuuksia vuokralaista kohtaan. ellei ole kysymys jostakin poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa häädetty ei ole kyvykäs pitämään itsestään huolta (esim. liikuntakyvytön tms. heikkoudentila). Ulosottomies on tällöin velvollinen kutsumaan paikalle ambulanssin, tai pysyvän kyvyttömyyden vallitessa, sosiaalitoimen edustajan.
Mainittu säännös EI siis muodosta mitään yleistä velvollisuutta huolehtia kenestäkään.
Juuri näin.
Heitteillepanoa vähemmän moitittava rikos on sitten pelastustoimen laiminlyönti, joka muodostaa ns. "yleisen toimintavelvollisuuden". Siinäkin tosin on edellytyksenä hengenvaara tai vakava terveyden vaara. Ei ulkona oleva aikuinen toimintakykyinen ihminen yleisesti ottaen ole hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa.
Täältähän saa lukea jopa ihan järkeviäkin ja laissa olevan mukaisia kommentteja.
Noinhan se on, mutta ulosottomiehet suorittaa häädön sitten vasta kun häädön saanut ei ole määräajassa luovuttanut huoneistoa vuokraajalle takaisin.
Jos taas kyse omistusasunnosta, niin, osaketalon hallitus voi lain mukaan ottaa yhtiön osakkeen haltuunsa, mutta miten sanotaan perustuslain omaisuusturvasta, eli julkisen vallan tulee turvata omaisuus, niin kuinka voidaan osakehuoneisto ottaa haltuun, eikö se ole omaisuusturvan vastaista?
Ei asunnon hallintaanottamisessa osakkeille eli omaisuudelle tapahdu mitään. Kyllä ne pysyvät omistajansa omaisuutena. Asunnon hallintaanottaminen ainoastaan rajoittaa omistajan hallintaoikeutta asuntoon.
Ei omaisuuttaan voi yleensäkään ottaen käyttää miten vain ilman seuraamuksia. Ei tämä ainoa esimerkki ole.
Et ymmärtänyt, hallintaoikeus kuuluu omistamiseen kiinteästi.
Tuo että osakehuoneiston hallinta otetaan talo-osakeyhtiönhallitukselle oikeuttaa osakkeen myyntiin myös.
On eri asia jos on vain hallinta oikeus, niin kuin esim. autokaupassa jossa ostetaan autojoko osamaksulla tai rahoitusyhtiön kautta, niin omistajaksi ei tule auton ostaja, vaan joko autoliike tai rahoitusyhtiö, niin tällöin ostaja saa vain hallintaoikeuden ilman myyntioikeutta eli haltijana olon, on eri asia.
Kun taas tuossa asunnonosakkeiden haltuun otossa omistaja menettää oikeuksiaan hallita omaa omaisuuttaan eli omistusoikeus ei ole enään täydellinen eli on perustuslain omaisuuden turvan vastaista.
Tuo perustuslainkohta on erittäin lyhyt ja ytimekäs, ainoa lailla säädettävissä oleva, eli lakivarauma on pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen, muita lakivaraumia ei ole, joten lailla ei voida säätää muita puuttumisia omistamiseen, koska perusoikeuden ydin on loukkaamaton ja lakivarauma joka on, määrittelee perusteen jolloinka voidaan säätää perustuslakia alempi laki omistuksen suhteen.
Mikä kumma on kun ette tajua näin yksinkertaisia asioita vaan aina inkutatte vastaan?
Jaha, se on näemmä taas L&O aktivoitunut.
En rupea rypemään mudassa kovinkaan pitkään. Kysyttäköön nyt kuitenkin, että minkähän lainkohdan mukaan asunto-osakeyhtiö oikein voi myydä hallintaanotetun huoneiston?
Todettakoon lisäksi, että google-lakimiehen sanamuodonmukainen tulkinta omaisuudensuojan absoluuttisuudesta ei nauti tukea sen paremmin lain esitöistä kuin oikeuskäytännöstäkään. Päin vastoin lain esitöissä on sitä hyvin selitetty omaisuudensuojasääntelyn taustaa, ja sitä, milloin omaisuuteen voidaan kajota vain perustuslain valtuuttamana, ja milloin asiasta voidaan säätää tavallisella lailla (He 309/1993 v, s. 62-63).
Meillä on aivan hirveä joukko tavallisella lainsäädännöllä säädettyjä oikeuksia eri tahoille puuttua varsinaiseen omistusoikeuteen, ja vielä lukemattomampi määrä säännöksiä, jotka rajoittavat omaisuuden käyttämistä erityisesti silloin, kun omaisuuden käyttäminen tietyllä tavalla rajaa muiden oikeutta nauttia vastaavista oikeuksistaan.
Pelkkä googlella löydetty perustuslain kohta ei siis riitä oikeustilan selvittämiseen. Tietenkään, niinkuin se ei riitä suurimmassa osassa perustuslakia muutenkaan.
Tämä riittää rypemisestä tällä erää.
Olen kyllä miettinyt, että sikahan se rudgelöpslöps on, joten ryve rauhassa.
Minä taasen uskon ihan sitä lainkirjoittajan opasta, kuin neljän vuoden välein vaihtuvaa arvontakerhoa, etenkin nyt kun ovat saaneet itsensä kanssa ristiriidassa olevan perustuslain aikaiseksi.
Kannattaa sinunkin tutustua siihen oppaaseen, ettet kovin paljon saa paiseita päähäsi.
Aamuyön humalaiseen mieleesi ei siis tullut mitään vastausta itse asiaan.
Noh, en sitä odottanutkaan. Alkoholiongelmaan on onneksi saatavilla apua, kannattaa hakea. Ja oikeustiedettä voi edelleen opiskella vaikka avoimen kautta, jos tutkinto-opiskelijaksi eivät vieläkään avusi riitä. Kyllä sielläkin perusasiat oppii.
Lowetorder on sekoillut vuosia sen kanssa, kun ei ymmärrä perustuslaillisten oikeuksien rajoitusedellytyksiä. Heittää aivan hirveää soopaa.
No korjataan nyt vielä sellainenkin asia, että AsOyn hallitus ei voi edes ottaa haltuunsa huoneistoa.
Yhtiön hallitus voi esittää, että yhtiökokous, siis yhtiön omistajat, päättävät ottaa huoneiston yhtiön haltuun enintään 3 vuodeksi, laissa säädetyistä syistä. Syyt liittyvät, joko osakkaan velvollisuuksien rikkomisesta tai huoneiston käytöstä tavalla, josta aiheutuu haittaa muille huoneistoille. Toisin sanoen haitan aiheuttamisesta. Jokainen joka on ostanut asunto-osakeyhtiön osakkeet on tietoisia tästä lain kohdasta ja yhtiön oikeudesta ja siitä huolimatta päättänyt ostanut osakkeet.
Huoneiston haltuunotto ei vaikuta osakkeenomistajan muihin oikeuksiin, kuin oikeuteen hallita huoneistoa.
8 luku
Yhtiön pakkokeinot
81 §
Huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos:
1) osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta;
2) huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa;
3) huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on aiottu tai muuten yhtiöjärjestyksen vastaisesti;
4) huoneistossa vietetään häiritsevää elämää; tai
5) osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.
Huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Päätöksessä on mainittava hallintaan ottamisen peruste, kestoaika ja kohteena olevat tilat.
85 §
Yhtiön hallintaan otetun huoneiston vuokraaminen
Kun huoneisto on otettu yhtiön hallintaan, on hallituksen viipymättä vuokrattava se paikkakunnalla käyvästä vuokrasta sopivalle vuokralaiselle hallinnassa olon ajaksi. Jollei haltuunotto johdu huoneistossa asuvan vuokralaisen menettelystä, on yhtiön ensisijaisesti tehtävä vuokrasopimus hallinnassa olon ajaksi hänen kanssaan. Jos huoneisto ei ole vuokraamista varten asianmukaisessa kunnossa, siinä on ensin tehtävä tarpeelliset korjaukset osakkeenomistajan lukuun. Vuokrasuhde päättyy ilman irtisanomista viimeistään silloin, kun huoneiston yhtiön hallinnassa olo päättyy riippumatta siitä, mitä vuokrasuhteen kestosta on sovittu.
Yhtiöllä on oikeus periä vuokrasta hallintaan ottamisesta aiheutuneet kustannukset, huoneiston korjaamisesta yhtiölle aiheutuneet kustannukset ja maksamatta olevat yhtiövastikkeet sekä ne vastike-erät, jotka erääntyvät osakkeenomistajan maksettaviksi hallinnassa olon aikana. Ylimenevä osa on viivytyksettä tilitettävä osakkeenomistajalle.
86 §
Uuden omistajan oikeus saada huoneisto haltuunsa
Jos osakkeet siirtyvät uudelle omistajalle sen jälkeen, kun päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan on tehty, uusi omistaja saa huoneiston hallintaansa maksettuaan ne erääntyneet erät, joihin huoneistosta saatavaa vuokraa voitaisiin 85§:n 2 momentin mukaan käyttää. Jos huoneisto on 85§:n 1 momentin mukaisesti annettu vuokralle, vuokraoikeuden sitovuus uutta omistajaa kohtaan määräytyy huoneenvuokralain (653/87) mukaan.
Suosittelisin, että katsoo nykyistä voimassa olevaa asunto-osakeyhtiö lakia, eikä jo yhdeksän vuotta sitten kumottua. Vaikka ne nyt onkin suhteellisen saman sisältöisiä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O1
Juu,tulipa erehdys mutta onneksi sillä ei sinänsä ollut mitään seksuaalista merkitystä kun lainkohdat ovat suht samat uudessa laissa.
Huvittavaa lukea Lawetorderin sepustuksia,ensin hän väittää että asunto saadaan myytyä jos se otetaan haltuun ja sitten heti perään että ei edes haltuunotolle ole perusteita.