Olen viikko sitten saanut päätökseen mahtavan lukukokemuksen :
"Riitta Konttisen hieno elämäkertakirja -AINO - antaa taiteellisesti lahjakkaalle Aino Sibeliukselle oman äänen ja merkityksen – teos on suomalaisen elämäkertakirjallisuuden helmiä.
Kirja-arvio: Monen taidon Aino Sibelius oli erinomainen pianisti, taitava puunveistäjä, kirjallisesti lahjakas ja kielitaitoinen kääntäjä, lastensa opettaja ja kaukonäköinen puutarhasuunnittelija."
(Lainaus kirjan esitteestä)
Tasapuolisuuden vuoksi luen parasta aikaa: Erik Tawaststjerna: SIBELIUS. Ilmestynyt 1997
Kirja tuo esiin suuren säveltäjä lahjakuuden eri elämän vaiheita, joita on mahdollisuus -kuunnella -lukea- kaikkialla maailmassa. Ne kysyvät ja antavat varsin paljon vastauksia Sibeliuksen elämänvaiheista eri aikoina. Lukija voi todeta, miten haastavaa on luoda suuria musiikkiteoksia koko maailman iloksi, joista voidaan vielä , nauttia - kuunnella-kunnioittaa suurta lahjakasta säveltäjää kauas tulevaisuuteen.
Mahtavia sinfonioita, mm. Kullervo op7, sekä useita muita. Netistä voi etsiä hänen teoksiaan joita on lukematon määrä.
Epilogissaan 1933- 1957 Sibelius toteaa:
"Villijoutsenia uiskentelee järvessämme - ne kohoavat kyllä
lentoon aamunkoitteessa.
Vaikka en enää pysty näkemään niitä,
iloitsen siitä että saan hengittää samaa ilmaa kuin ne."
L.
"Riitta Konttisen hieno elämäkertakirja -AINO - antaa taiteellisesti lahjakkaalle Aino Sibeliukselle oman äänen ja merkityksen – teos on suomalaisen elämäkertakirjallisuuden helmiä.
Kirja-arvio: Monen taidon Aino Sibelius oli erinomainen pianisti, taitava puunveistäjä, kirjallisesti lahjakas ja kielitaitoinen kääntäjä, lastensa opettaja ja kaukonäköinen puutarhasuunnittelija."
(Lainaus kirjan esitteestä)
Tasapuolisuuden vuoksi luen parasta aikaa: Erik Tawaststjerna: SIBELIUS. Ilmestynyt 1997
Kirja tuo esiin suuren säveltäjä lahjakuuden eri elämän vaiheita, joita on mahdollisuus -kuunnella -lukea- kaikkialla maailmassa. Ne kysyvät ja antavat varsin paljon vastauksia Sibeliuksen elämänvaiheista eri aikoina. Lukija voi todeta, miten haastavaa on luoda suuria musiikkiteoksia koko maailman iloksi, joista voidaan vielä , nauttia - kuunnella-kunnioittaa suurta lahjakasta säveltäjää kauas tulevaisuuteen.
Mahtavia sinfonioita, mm. Kullervo op7, sekä useita muita. Netistä voi etsiä hänen teoksiaan joita on lukematon määrä.
Epilogissaan 1933- 1957 Sibelius toteaa:
"Villijoutsenia uiskentelee järvessämme - ne kohoavat kyllä
lentoon aamunkoitteessa.
Vaikka en enää pysty näkemään niitä,
iloitsen siitä että saan hengittää samaa ilmaa kuin ne."
L.
Vastaukset 22
Vanhimmat
E T-sterjnan hyvä kaveri
musiikkitoimittaja Seppo Heikinheimo
kertoi Munkassa kysyttäessä että
ihmiset eivät lue enää elämäkertoja
olet siis poikkeus hyvä hyvä
Heikinheimo kirjoitti Aarre Merikannon elämäkerran ja pani siihen täkyjä T-sterjnaa varten
joista tämän olisi pitänyt raivostua mutta
Heikinheimo totesi ettei T-sterjna koskaa ole avannut hänen kirjaansa kun responsia ei tullut ja että ei nykyisin muutkaan lue elämäkertoja jne.
SUOSITUS lisää vielä repertuaariisi Heikinheimo, kova pakkoruotsin vastustaja ja terävä saksan kielessä ja muussa
"Hän puhui sujuvasti useita kieliä (pakkoruotsia tosin kovin vastentahtoisesti, ja sanskritiin hänellä ei harmikseen ollut koko elämää aikaa paneutua)"
https://jussiniinisto.fi/index.php/2010/07/pakkoruotsin-lyhyt-historia/
Luetaanhan elämäkertoja paljon ! Ne ovat juuri tämänikäisten suosiossa. Tuo Sibeliuksen elämäkerta on jo vuodelta 1997, varmaan tälläkin palstalla aikanaan keskusteltu. On täällä elämäkerroista monet keskustelut käyty. Tahtoo vaan jäädä pintajuttujen ja yleisen kinastelun ja vinoilun varjoon .
tottakai joo
tämä olikin Heikinheimon käsitys joka luki elämäkertoja työkseen
ehkä hän vaati enemmän
jospa elämäkertojen renessanssi johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä
on aikaa lukea niitä???
Kiva lukea, että se on hyvin kirjoitettu kirja. Jonotan sitä kirjastosta.
Tawaststjernan kirjasarjan luin aikoinaan, sitä mukaa kun niitä ilmestyi,
se on klassisen musiikin tuntijalle ja kuuntelijalle hieno kirjasarja, joka oli mukava lukea, vaikken olekaan klassisen musiikin kuuntelija erikoisemmin.
Siksi kai pidän yhtenä parhaista Sibelius-elämäkerroista Vesa Sirenin
kirjaa "Aina poltti sikaria". Siinä Sibelius on myös monipuolinen ihminen, ei Tawaststjernan suuresti palvoma ja jumaloima "säveltäjänero".
Erik Tawastsjernan elämäkerta "Oliko kaikki farssia vain ?" on peräti mielenkiintoisempi kuin hänen Sibeliuksesta kirjoittamansa vähän kuivakat "tiiliskivet".
"Oliko kaikki farssia vain"-kirja kertoo millaisissa sfääreissä E. T liiteli ja se kertoo tietysti myös Sibeliuksesta, johon hän melkein samaistui.
Minäkin tykkäsin enemmän Sirenin Sibeliuskirjasta, joka ilmestyi 1999 paikkeilla,
mutta uutta tietoa saatuaan Siren on uudistanut sitä.
Onneksi E. T:n "tiiliskivet" tuli luettua nuorempana, enää en uhraisi niihin aikaa.
Se on aikaa vievä urakka, joka jättää Sibeliuksen ihmisenä aika lailla piiloon.
Ankara kriitikko Heikinheimo ampui itsensä 1997.
Hänen ajatuksistaan olen lukenut hänen itsensä kirjoittaman kirjan.
Oliko kriitikko Heikinheimon tuotantoa kirja "MÄTÄMUNA" ! Hauskaa luettavaa kirja oli, piti lukea oikein ajatusten kanssa.
Tässä tulee postuumisti linkki Heikinheimon kirjalliseen tuotantoon-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mätämunan_muistelmat
Lue. "niin tiedetään enempi."
Tänään tulee Teemalta klo 14 uusintana Veikko Huovisen (1927-2009) haastattelu.
Kiitos ! Kiva kun on kulttuurin seuraajia palstalla ! Huovinen on yksi suomalaisuuden parhaita tulkkeja.
Veikko Huovisen teos LENTSU, on paikallaan tuoda esille näin "lentsu" kauden alkaessa.
Hauskasti, elävin mielikuvin ryyditetty teos.
Lentsu on Veikko Huovisen hilpeä tarina viruksesta, jonka me kaikki hyvin tunnemme ja jota visusti varomme. Ja kuitenkin tuo kaamea pöpö hypähtää aina vaan eteenpäin, se vaanii milloin missäkin. Ensin sen saa joku kulkijoista, jonka läheisyydestä saa pöpön kaikki lähellä olleet henkilöt---kuten linja-autolla matkaajat.
Kirja antaa selkeän kuvan lentsun leviämisestä ympäristössä ja miten virus loppujen lopuksi nujertuu. Suosittelen lukemaan kirjan, vaikka se vanha onkin ehkä -90-luvun tuotantoa.
Saahan lukukokemuksesta vertaistukea pärskimiseen, mikä parasta olokin kohentuu hauskasti mutta kaiken todennäköisyyden perusteella hauskasti, lukijaa motivoivaa kerrontaa.
"Muista ottaa rokete!"
L.
Jean Sibelius oli Kalevalan lumoissa, sen innoittamana hän loi teoksensa. Meillä on paljon luettu myöskin Hannu-Ilari Lampilan 1995 ilestynyttä Sibelius-elämäkertaa, joka ottaa laajasti mukaan ympäristön, perheen, Ainon ja tyttäret, kodin ja kansainvälisyyden ja ajatukset aina kuolemanmiettetä myöten, siirtymisen voimasta hiljaisuuteen.
.
Jatkan vähän:
Erik Tawaststjernan Sibelius 1-5 'Voces intimae' on tietenkin laajempi Sibelius monografia,
sehän sai aikoinaan paljon huomiota ja vuonna 1989 se sai Tieto-Finlandia-palkinnon.
Hyvä, että tuossa nimessä on hänen rakkaan sävellyksensä 'Finlandian' nimi esillä. kyllä hän aidosti rakasti Suomea, kalevalaisuutta ja suomalaisuutta.
.
Vieläkin jatkan:
Hyvä, että otitte esiin Sibeius-kirjat. Minun on näitä annettava lahjaksi jouluna.
Jatkan:
Kirjoja on minulla liian paljon.
Muistan vielä viime muuton, paljon silloin niitä hävitin, vein kirjastoon yms. Ne ovat raskaita ja rakkaita.
Aloittajalta kysyn, miten sujuu Sibelius-kirjasarjan lukeminen ?
Onko se imaissut mukaansa vai lähteekö ajatukset harhailemaan muualle ?
Se on hieno kirjasarja.
Kyllä nämä kauniisti, hyvin, realistisesti kirjoitetut kirjat veivät ainakin minut mennessään. Eipä ole pitkäksi tullut aika. Ensin luin jonkin aikaa ja jo piti etsiä juuri se aiheeseen liittyvä musiikki teos, uppouduin kuuntelemaan koko sielullani. Upeita ovat Sibeliuksen sävellykset, olen aina pitänyt ne ovat kuin balsamia mielelle.
Lukiessani Sibelius kirjoja. yleensä en tahtoisi lopettaa lukemista, joskus ehtii jo vuorokausi vaihtua! Mutta Sibeliuksen musiikki, usein se on balsamia mielelle, mieli usein alkaa kulkea niitä musiikin mieleen tuovia mielikuvia---joten upeaa että maassamme on vaikuttanut näin lahjakas Sibelius.
Monet olivat hänelläkin elämän "kuviot"--mutta "pojat ovat poikia monella tavalla elämän aikana---hyvä niin.
Olen tykännyt ja silloin en pysty lopettamaan.
- En ole aloittaja, mutta vastasin omasta puolestani.
Nauti elämyksestä edelleenkin! t. kysyjä
Sibeliuksella oli kova kestäminen perhe-elämä oli kauhistus ja siksi kovat huvit
Putket olivat pitkiä https://www.tiede.fi/keskustelu/67022/sibelius_ryyppasi_3000_mk_kuukaudessa
Essentiaalinen vapina häiritsi säveltämistä kun joukkoon tuli liikaa tremoloa
ja moloa. Pakeneminen ulkomaillekaan ei auttanut, vapina jatkui vielä sieläkin
Ja perhe-elämä
Sibelius oli velkakierteessä myöhäiseen ikään asti. Kun jostain tuli rahaa, sen sijaan että hän olisi maksanut velkojaan, hän lähti Kämppiin ryyppäämään. Velat jäi maksamatta. Perhe kärsi.
Voi olla, että Sibelius oli hieno säveltäjä, muttei hän hieno ihminen ollut.
Sika mikä sika. Kuten tunnetut ryyppykaverinsa.
Niin juoppo mikä juoppo, voi vaimo-parkaa tyttärineen!