Köynnöksiä parvekkeella

Minulla on lasitettu, lähes viisi metriä korkea parveke etelän ja lännen suuntaan. Siispä oivallinen paikka kasvattaa köynnöksiä.

Vakiokasvini on kelloköynnös, joka vaivatta nousee parvekkeen kattoon asti ja pyrkii vielä raoista katollekin. Syyskesästä kukinta on runsas, mutta pieneksi haitaksi olen todennut kukista tippuvan meden, joka tahrii parvekkeen lattian ja kalusteet. Erityinen plussa on se, ettei köynnöksessä kertaakaan ole ollut punkkeja vaikka ne muuten ovat olleet parvekkeen jokakesäinen riesa.
Miinanköynnös, japaninhumala ja elämänlanka ovat maistuneet punkeille erinomaisesti, ja syksyä kohti kasvit ovat tämän vuoksi ränsistyneet pilalle. Torjunta-aineista ei ole ollut apua, eikä parvekkeen olosuhteisiin voi vaikuttaa; kuiva ja kuuma ilmahan on punkkien paratiisi.
Osaako joku kertoa, onko kelloköynnöksen lisäksi muita köynnöksiä, jotka eivät ole punkkien mieleen?
Miinanköynnöksen upeassa ja runsaassa kukinnassa on parvekkeella myös varjopuolensa: kuihtuneita kukkia varisee päivässä kymmenittäin ja niitä saa siivota jatkuvasti. Sama ongelma lievemmässä muodossa on myös elämänlangan kanssa.
Jos pelkkä runsas vihreys ja suuret lehdet miellyttävät, japaninhumala on hyvä valinta edellyttäen, että kasvi ei saa punkkitartuntaa.

Suurten köynnösruukkujen juurella olen kasvattanut sekä maahumalaa että rohtotädykettä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan jälkimmäistä. Tuuhealehtiset sirot versot peittävät helposti ruukun ympäriinsä, mutta eivät juurikaan leviä lattialle (maahumala kiersi koko parvekkeen reunustan). Lisäksi tädyke kukkii kevätkesästä pystyissä tertuissa olevin pienin sinisin kukin. Kasvi säilyttää kauneutensa pakkasiin saakka. Taimia löytää helposti luonnosta, sillä rohtotädyke on yleinen piennar- ja rikkakasvi.

Kertokaa omia kokemuksianne köynnösten parvekeviljelystä - myös havaittuja haittoja.