Ei mahdollista litteässä maassa

Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

Tässä muutama siteeraus:

"Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

"Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

"Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

"Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

"Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

"Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

"Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

"Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.

Polariz- kirjoitti:

Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

Tässä muutama siteeraus:

"Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

"Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

"Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

"Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

"Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

"Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

"Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

"Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.

Lue lisää

Siksei, että litteän maan periaate vie paikkoja sitä kauemmas itä-länsisuunnassa toisistaan todellisuuteen verrattuna, mitä etelämmäksi päiväntasaajasta mennään.
Paikoilla on sijaintinsa pituuspiirillä ja pallossa pituuspiirit alkavat päiväntasaajasta etelään mentäessä taas lähentyä toisiaan, mutta litteässä maassa ne päinvastoin loittonevat toisistaan. Näin loittonevat litteässä maassa toisistaan myös Sydney ja Santiago.

Ei voida ajatella, että pohjoinen alue "onkin pienempi kuin mihin olemme tottuneet". Paikoilla on todellisuudessa keskinäiset etäisyytensä, eivät ne voi ajattelemalla pienemmiksi muuttua siksi, että haluamme ajatella Sydenyn ja Santiagon litteässä maassa lähemmäs toisiaan. Kilometri on kilometri pohjoisella ja myös eteläisellä alueella poikittain ja pirkittäin.

Lentoreittejä ei vedetä leveyspiirejä pitkin kuten simuloit. Lyhin välimatka kahden pisteen välillä pallon pinnalla kulkee aina ns. isoympyrää pitkin. Se on niiden pisteiden ura, jossa pallon keskipisteen ja näiden kahden paikan kautta piirretty taso leikkaa pallon pintaa. Leveyspiirien muodostamat tasot eivät kulje pallon keskipisteen kautta.

Ainoa leveyspiiri, joka on isoympyrä, on päiväntasaaja. Siitä etelään lyhin tie kahden pisteen välillä alkaa "roikkua" eli tehdä kaarta etelään päin ja päiväntasaajasta pohjoiseen mennessä lyhin tie "roikkuu" pohjoiseen. Sensijaan kaikki pituuspiirit ovat isoympyröitä, niiden muodostama taso kulkee aina pallon keskipisteen kautta.

Tasoiksi piirretyt maailmankartat eivät huijaa ketään. Niitä voidaan tietenkin ymmärtää väärin, joko tahallaan tai siksi, että ei kykene ymmärtämään, mitä ne ovat ja mihin niitä voi käyttää ja mihin ei. Niistä EI voi vertailla alueiden kokoja keskenään. Mutta niistä näkee eri alueiden keskinäisen sijainnin. Niitä voi käyttää esimerkiksi tilastojen tai levinneisyyksien esittelyyn, mutta ei navigointiin tai välimatkojen tai pinta-alojen mittaamiseen. Ei maailmaa pidä tasokartasta tarkastella, vaan karttapallosta. Oivallinen digitaalinen karttapallo on google maps.

Tällä työkalulla voi maailmankartalla vertailla maita keskenään: https://thetruesize.com
Maita raahatessa ympäriinsä niiden koko muuttuu vastaamaan alla olevan maailmankartan mittakaavoja molemmissa suunnissa. se havainnollistaa, miten pallokarttaa vääristää, kun sen venyttää tasoksi. Että kartta on vääristynyt ei tarkoita, että yritetään huijata. Palloa ei vain voi levittää tasoksi ilman että se vääristyy. Ei pitäisi olla vaikeaa.

Polariz- kirjoitti:

Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

Tässä muutama siteeraus:

"Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

"Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

"Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

"Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

"Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

"Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

"Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

"Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.

Lue lisää

Polariz-
Tutustu

Karttaprojektio on menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. Koska Maan pinta on pallomainen, ei sitä voi levittää suoraan tasoksi tai kuvata tasopinnalla ilman, että joko välimatkat, pinta-alat, muodot tai suunnat vääristyvät. Vääristymät ovat kaikkein suurimmillaan maailmankartoissa. Siksi on kehitetty useita erilaisia karttaprojektioita, jotka soveltuvat tiettyihin käyttötarkoituksiin näyttäen tarvittavat asiat mahdollisimman totuudenmukaisina. Monet karttaprojektiot eivät ole varsinaisia projektioita sanan todellisessa merkityksessä, sillä ne on laskettu matemaattisten kaavojen mukaan. Karttaprojektiossa tulee ottaa huomioon myös maapallon litistyneisyys.

Polariz- kirjoitti:

Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

Tässä muutama siteeraus:

"Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

"Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

"Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

"Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

"Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

"Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

"Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

"Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.

Lue lisää

Jos pohjoista pallonpuoliskoa kutistettaisiin niin paljon, että eteläisen puoliskon mantereiden väliset lennot olisivat nykytekniikalla mahdollisia nykyisessä ajassa, niin sitten taas täällä kaikki etäisyydet kutistuisivat olemattomiksi. Lappeenrannasta Tampereelle olisikin vaikkapa vain 100 km, ja Helsingissä lentäisi New Yorkiin muutamassa tunnissa. Siinäkin on teille haastetta, että tasoympyrän kehä on halkaisija kertaa pii. Jos litteään maahan piirtää todenmukaisen etäisyyden pohjoisnavalta päiväntasaajalle 10 000 km, tulee päiväntasaajan pituudeksi n. 31400 km. Todellisuudessa pituus on n. 40 000.

Älä viitsi tulla tänne valehtelemaan.
Navigointiin tarkoitetut järjestelmät toimivat ainoastaan pyöreässä maassa.

https://youtu.be/-FJG65nbUO8

Ja se onkin ihan oikea diagnoosi.

Wikipediassa oli jossain sivu missä on eri karttaprojektiot esitettynä.

Siitä valitsemaan mikä oli mielestäsi se karttaprojektio jonka muistat, niitä kun on suosittu eri tavoin eri vuosikymmeninä; osa niistä on uudempiakin.

Kuten totesit, Mandela-efektistä puhutaan myös asian yhteydessä.

Kun nyt aikavyöhykkeet otit esiin, niin Venäjää, Australiaa ja Amerikkaa tutkimalla voidaan heti todeta että:

1. Amerikka ja Australia ovat oikeasti suurin piirtein saman levyisiä
2. Venäjä on suurin piirtein kaksi kertaa niin leveä kuin Australia

Kumpikaan ei toteutu Gleasonin kartassa, eikä virhe ole mitenkään pieni.

Aikavyöhykkeiden lisäksi suosittelen tutustumaan Auringon lasku ja nousu-suuntiin kaukana etelässä; käyttäytyykö Aurinko taivaalla kuten sen litteässä kuuluisi?