Ei mahdollista litteässä maassa

Anonyymi

11

65

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Juu, aikalailla on litteä maa kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Moni onkin jo ymmärtänyt sen olevan mahdotonta, mutta harva uskaltaa myöntää olleensa väärässä. On niitäkin kyllä. Tässä on yksi esimerkki. https://youtu.be/qrDDK-lEMiM

    • Tämä reitti ei ole kovin dramaattinen esimerkki. Tuo matka on litteässä maassa 18087 km, kun se oikeasti on 16000 km, eli etäisyys litteällä on vain 13% suurempi. Keskinopeus olisi litteässä maassa 951 km/h - mikä olisi jopa mahdollisuuksien rajoissa.

      Komeammin lentää Latam/Quantas Sydneystä Santiago de Chileen reilussa 13 tunnissa. Lähdöt joka aamu klo 10, menolippu maksaa 600 - 800 euroa päivästä riippuen. Täällä voi buukata: https://flights.app.goo.gl/JXUK5

      Matka on 11300 km ja keskinopeus siten 853 kmh. Kone on Boeing 787
      ja lennon numero on LA 802. Mukavasti hurisee.

      Mutta litteän maan lentäjät, ne ovatkin aivan eri kaliiperin kavereita.
      - He taittavat samassa ajassa samoilla koneilla litteässä maassa tuon matkan, joka on siellä 25700 kilometriä.
      - Tekevät siten keskinopeudeksi 1939 kmh.
      - Lentävät siis Boeing 787:ää puolitoista kertaisella äänen nopeudella!!!
      - Eikä siinä vielä kaikki. Heiltä ei kulu tuohon yliäänilentoon polttoainetta yhtään enempää kuin normaalivuorolla pallomaassa.

      Eipä ihme, ettei oikeita litteän maan lentäjiä oikeasti mistään löydy. Tuohon pystyvät miehet ja naiset olisivat todella kysyttyä väkeä, ehdottomasti maailman absoluut parhaita lentäjiä. Voisiko olla, että NASA onkin ostanut heidät kaikki omiin leipiinsä ja vetänyt markkinoilta... ?

      Leikki sikseen pojat.

      Nuo jokapäiväiset lennot ovat täyttä arkipäiväistä todellisuutta ja tapahtuvat pallomme yllä, vaikka se ei teidän youtubemössöllä täytettyyn ja perään lujasti tulpattuun kaaliinne mitenkään enää mahdukaan. Vai mannertenvälisiä yliäänilentoja 787:llä eikä kukaan puhu mitään ... ? Heh heh.

      • Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

        Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

        https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

        Tässä muutama siteeraus:

        "Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

        "Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

        "Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

        "Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

        "Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

        "Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

        "Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

        "Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

        Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

        Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.


      • Polariz- kirjoitti:

        Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

        Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

        https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

        Tässä muutama siteeraus:

        "Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

        "Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

        "Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

        "Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

        "Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

        "Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

        "Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

        "Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

        Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

        Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.

        Siksei, että litteän maan periaate vie paikkoja sitä kauemmas itä-länsisuunnassa toisistaan todellisuuteen verrattuna, mitä etelämmäksi päiväntasaajasta mennään.
        Paikoilla on sijaintinsa pituuspiirillä ja pallossa pituuspiirit alkavat päiväntasaajasta etelään mentäessä taas lähentyä toisiaan, mutta litteässä maassa ne päinvastoin loittonevat toisistaan. Näin loittonevat litteässä maassa toisistaan myös Sydney ja Santiago.

        Ei voida ajatella, että pohjoinen alue "onkin pienempi kuin mihin olemme tottuneet". Paikoilla on todellisuudessa keskinäiset etäisyytensä, eivät ne voi ajattelemalla pienemmiksi muuttua siksi, että haluamme ajatella Sydenyn ja Santiagon litteässä maassa lähemmäs toisiaan. Kilometri on kilometri pohjoisella ja myös eteläisellä alueella poikittain ja pirkittäin.

        Lentoreittejä ei vedetä leveyspiirejä pitkin kuten simuloit. Lyhin välimatka kahden pisteen välillä pallon pinnalla kulkee aina ns. isoympyrää pitkin. Se on niiden pisteiden ura, jossa pallon keskipisteen ja näiden kahden paikan kautta piirretty taso leikkaa pallon pintaa. Leveyspiirien muodostamat tasot eivät kulje pallon keskipisteen kautta.

        Ainoa leveyspiiri, joka on isoympyrä, on päiväntasaaja. Siitä etelään lyhin tie kahden pisteen välillä alkaa "roikkua" eli tehdä kaarta etelään päin ja päiväntasaajasta pohjoiseen mennessä lyhin tie "roikkuu" pohjoiseen. Sensijaan kaikki pituuspiirit ovat isoympyröitä, niiden muodostama taso kulkee aina pallon keskipisteen kautta.

        Tasoiksi piirretyt maailmankartat eivät huijaa ketään. Niitä voidaan tietenkin ymmärtää väärin, joko tahallaan tai siksi, että ei kykene ymmärtämään, mitä ne ovat ja mihin niitä voi käyttää ja mihin ei. Niistä EI voi vertailla alueiden kokoja keskenään. Mutta niistä näkee eri alueiden keskinäisen sijainnin. Niitä voi käyttää esimerkiksi tilastojen tai levinneisyyksien esittelyyn, mutta ei navigointiin tai välimatkojen tai pinta-alojen mittaamiseen. Ei maailmaa pidä tasokartasta tarkastella, vaan karttapallosta. Oivallinen digitaalinen karttapallo on google maps.

        Tällä työkalulla voi maailmankartalla vertailla maita keskenään: https://thetruesize.com
        Maita raahatessa ympäriinsä niiden koko muuttuu vastaamaan alla olevan maailmankartan mittakaavoja molemmissa suunnissa. se havainnollistaa, miten pallokarttaa vääristää, kun sen venyttää tasoksi. Että kartta on vääristynyt ei tarkoita, että yritetään huijata. Palloa ei vain voi levittää tasoksi ilman että se vääristyy. Ei pitäisi olla vaikeaa.


      • Anonyymi
        Polariz- kirjoitti:

        Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

        Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

        https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

        Tässä muutama siteeraus:

        "Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

        "Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

        "Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

        "Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

        "Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

        "Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

        "Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

        "Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

        Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

        Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.

        Polariz-
        Tutustu

        Karttaprojektio on menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. Koska Maan pinta on pallomainen, ei sitä voi levittää suoraan tasoksi tai kuvata tasopinnalla ilman, että joko välimatkat, pinta-alat, muodot tai suunnat vääristyvät. Vääristymät ovat kaikkein suurimmillaan maailmankartoissa. Siksi on kehitetty useita erilaisia karttaprojektioita, jotka soveltuvat tiettyihin käyttötarkoituksiin näyttäen tarvittavat asiat mahdollisimman totuudenmukaisina. Monet karttaprojektiot eivät ole varsinaisia projektioita sanan todellisessa merkityksessä, sillä ne on laskettu matemaattisten kaavojen mukaan. Karttaprojektiossa tulee ottaa huomioon myös maapallon litistyneisyys.


      • Anonyymi
        Polariz- kirjoitti:

        Miksei litteässä Maassa etäisyys Sydneyn ja Santiagon välillä voi olla sama tai lähelle sama kuin pallomallissa?

        Jos etäisyys olisi sama, niin se tarkoittaa vain sitä että pohjoinen Maanpuolisko olisi paljon pienempi alue kuin mihin olemme tottuneet... ja niinhän se onkin. Tässä iltalehti näyttää miten maailmankartat huijaa meitä.

        https://www.is.fi/tiede/art-2000005171135.html

        Tässä muutama siteeraus:

        "Australia peittäisi oikeasti noin puolet Venäjästä."

        "Yhdysvallat ei ole nimeksikään Australiaa suurempi."

        "Brasilia on lähes yhtä suuri kuin koko Eurooppa vesialueineen."

        "Brasilia on myös lähes yhtä suuri kuin Yhdysvallat."

        "Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan."

        "Madagaskar näyttää kartalla pieneltä saarelta, mutta sen sisään mahtuisivat kaikki Baltian maat ja Puola tai lähes kaksi Uutta-Seelantia."

        "Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa."

        "Grönlanti on kooltaan vain viidennes Yhdysvalloista ja vain vähän suurempi kuin Meksiko."

        Tein joskus myös testin jossa pingotin nenäliinan tennispallon ympärille ja merkkailin kynällä rasteja eri puolelle palloa. Koitin pitää rastien välimatkat rypyttömänä, koska mittasin ne. Huomasin että kun paperin avasi, niin naru jonka olin vetänyt pallossa lyhintä reittiä pysyi pituudeltaan ihan samana suoraksi avatussa liinassakin. Pallossa reitti näytti paljon yhyemmältä, mutta se pallon kaaren pullevuus toikin fyysistä lisämatkaa huomaamattomasti. Tietysti lähellä pallon napoja se matka yht-äkkiä rupeaakin lyhenemään radikaalisti.

        Huomasin että jos pallon jakaa neljään osaan: napa, päiväntasaajan alapuoli, päiväntasaajan yläpuoli ja taas napa, niin ainoastaan napa-alueissa matkan pituudet pisteiden välillä oli eri mittaisia... helposti puoletkin lyhyempiä, mutta yllättävän pitkälle päiväntasaajasta etäisyyksissä ei ollut mitään fyysistä eroa. Helposti Sydney-Santiago olisi sillä etäisyydellä päiväntasaajasta, ettei pallossa pystyisi vielä muotonsa puolesta oikaisemaan lyhyempää reittiä.

        Jos pohjoista pallonpuoliskoa kutistettaisiin niin paljon, että eteläisen puoliskon mantereiden väliset lennot olisivat nykytekniikalla mahdollisia nykyisessä ajassa, niin sitten taas täällä kaikki etäisyydet kutistuisivat olemattomiksi. Lappeenrannasta Tampereelle olisikin vaikkapa vain 100 km, ja Helsingissä lentäisi New Yorkiin muutamassa tunnissa. Siinäkin on teille haastetta, että tasoympyrän kehä on halkaisija kertaa pii. Jos litteään maahan piirtää todenmukaisen etäisyyden pohjoisnavalta päiväntasaajalle 10 000 km, tulee päiväntasaajan pituudeksi n. 31400 km. Todellisuudessa pituus on n. 40 000.


    • Anonyymi

      Kaikki pitkän matkan lennot todistavat että elämme litteässä maassa ja lentäjät sen hyvin tietävät.
      Jos lättynsä tästä aukaisevat niin potkut tulee ja hulluksi leimataan.

      • Anonyymi

        Älä viitsi tulla tänne valehtelemaan.
        Navigointiin tarkoitetut järjestelmät toimivat ainoastaan pyöreässä maassa.

        https://youtu.be/-FJG65nbUO8


      • Anonyymi

        Ja se onkin ihan oikea diagnoosi.


    • Katselin jotain vanhoja karttoja ja huomasin ettei Pohjois- ja Etelä-Amerikka ollut niissä ihan samassa asennossa suhteessa toisiinsa kuin Mercatorissa ollaan totuttu. Monissa vanhoissa kartoissa e-amererikka on lännempänä kuin nykyisin. En ole ainoa joka sen on huomannut, koska sitä seikkaa pidetään yhtenä Mandela-efektinäkin.. heh!

      Katsoin että Gleasonin kartassa Etelä-Amerikka vasta kääntyykin sinne itään. Mutta jos sen oikea asento onkin todella reippaasti länteen kääntynyt, niin tuo kyseinen matka olisi pari tuntia lyhyempi. Ja olisi ymmärrettävää, että pallomallissa e-amerikan kärki olisi täytynyt suunnata kartassa kauemmaksi itään ettei kartta näyttäisi liian lyhyttä matkaa. Täytyykin tutkia näyttääkö todelliset aikavyöhykkeet Etelä-Amerikassa johdonmukaisilta.

      Se mitä tuolla ylempänä ensin kirjoittelin, olin kyllä ihan sikaväärässä. Vaikka ne Maat onkin Mercatorissa räikeästi väärän kokoisia, ei kartat voisi huijata asutettujen maa-alueiden pinta-aloissa niinkuin erehdyin ehdottamaan.

      Aiemmin olen myös ajatellut että polaaripyörteet selittäisi suuret lentonopeudet joita Gleasonin kartassa tarvittaisiin. Sellaiset tuulet kulkee juuri kyseisen reitin mukaisesti, mutta nyt kun sieltä Santiagon suunnaltakin lennetään suoria lentoja, niin niistä näkee ettei ne tuulet vaikuta kuin tunnin verran matka-ajoissa. Mutta siis pieni osa matka-ajasta johtuu kuin johtuukin tuulista. Ehkä taas pieni osa matka-ajasta voi olla tuunatusta lentokoneesta johtuvaa, vaikka onkin Boeing.

      • Anonyymi

        Wikipediassa oli jossain sivu missä on eri karttaprojektiot esitettynä.

        Siitä valitsemaan mikä oli mielestäsi se karttaprojektio jonka muistat, niitä kun on suosittu eri tavoin eri vuosikymmeninä; osa niistä on uudempiakin.

        Kuten totesit, Mandela-efektistä puhutaan myös asian yhteydessä.

        Kun nyt aikavyöhykkeet otit esiin, niin Venäjää, Australiaa ja Amerikkaa tutkimalla voidaan heti todeta että:

        1. Amerikka ja Australia ovat oikeasti suurin piirtein saman levyisiä
        2. Venäjä on suurin piirtein kaksi kertaa niin leveä kuin Australia

        Kumpikaan ei toteutu Gleasonin kartassa, eikä virhe ole mitenkään pieni.

        Aikavyöhykkeiden lisäksi suosittelen tutustumaan Auringon lasku ja nousu-suuntiin kaukana etelässä; käyttäytyykö Aurinko taivaalla kuten sen litteässä kuuluisi?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      78
      3805
    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      3022
    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      25
      2950
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2798
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      24
      2744
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2485
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      274
      2283
    8. Kela valvoo lasten tilejä.

      Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen
      Yhteiskunta
      214
      1971
    9. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1947
    10. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      44
      1897
    Aihe