Onneksi sain selvyyden. Sattuu vaan niin helvetisti. Enkä käsitä miten hän saattoi tehdä sen näin. Tunnettiin vuosia ja hän tiesi että mulla on tunteita, osoitti niitä myös mulle. Sitten oli ihastunut toiseen ja päätti poikkaista meidän homman sillä ettei enää laittanut viestiä. Sitten kun laitoin niin esti. Pisti perään kysymystä toista kautta eikä ensin vastannut mitään. Vasta kun pistin uutta viestiä niin sain kertomaan. Miksi ihmiset toimii näin ilkeällä tavalla :( jotenkin ymmärrän jos kyseessä on joku tuore tuttavuus, mutta kun vuosia tunnettu ja tälläinen tilanne että molemmilla on ollut tunteita yms. niin eikö sen voisi tehdä ihan kertomalla rehellisesti. Tälläinen on ilkeää :((
Oon ihan hajalla
Anonyymi
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Sen takia laittoi kun olet narsisti. Se selvisi hänelle.
En ole. Käyttäydyin ilkeästi useampi vuosi sitten. Silloin olin myös manian takia yli-itsevarma. Kadun sitä todella paljon. En ole sen jälkeen ollut ilkeä. Paitsi saatoin vaikuttaa ilkeältä kun jäädyin totaalisesti kun nähtiin sattumalta (mutta voi olla että hän oli silloin jo ihastunut toiseen). En tehnyt sitä tahallani. Enkä kiusallani antanut ristiriitaisia signaaleja vaan kömplelyyttäni. :( mulla on oikeesti voimakas omatunto, tunnen empatiaa, en ole itserakas ja välitän kovasti läheisistäni. Täys idiootti ihmissuhteissa kyllä ja huono tunteiden ilmaisissa, mutta en ole pahantahtoinen. Jos mun läheisiltä kysyttäisiin niin eivät varmasti pitäisi mua narsistisena tai sinnepäinkään.
Minä voisin jutella kanssasi tästä meidän tilanteesta. Olisitko sinä valmis?
Kuka minä? Kuka sinä häh?
Soiniko?
Sinä minä hän me te he nämä nuo ne.
Niin. Me emme toisiamme tunne mutta olemmehan jo vähän tutustuneet. Minusta meidän kannattaisi, koska tämä ei vaan lopu. Se ei tarkoita sitä, että alkaisimme seurustelemaan. Pohtisimme vain tätä yhdessä. En käy kimppuusi. Olen aikuinen ihminen.
Kyllä mä voin jutella, jos hän haluaa. Mutta en usko että haluaa eikä tässä oikeastaan ole mitään juteltavaa. En mä halua sen enempää kuulla hänen ja ihastuksensa jutusta.
Niin varmasti tuntuu pahalta, mutta olitteko sopineet jotain yhteisestä jutusta vai oliko hän vapaa ja sinä myös tai oliko teillä suhde?
Ei meillä ollut suhdetta eikä oltu sovittu mitään. Molemmat kuitenkin ilmaisimme toisillemme tunteita. Ei siinä ole mitään väärää että ihastuu toiseen, mutta tuo tapa oli mielestäni ilkeä.
Jos ei uskalranut sania suoraan tai sitten ei kokenut tarpeelliseksi, koska ette olleet suhteessa. Jotku voi olla noin suoraviivaisia.
Luulen ettei uskaltanut. Mutta silti tuo tapa tuntuu kurjalta. :( viimeksikin (silloin oli suhde kyseessä) mut jätettiin suunnilleen tuolla tavalla. Tosin vielä pahemmalla. Esto päälle joka paikassa (täysin yllättäen) ja sitten viikko myöhemmin somesta kaverin tilillä katsottuna paljastui että on parisuhteessa toisen naisen kanssa. Vissiin siis yleinenkin tapa...
minun suhteessani kävi näin :
ihan suhteen alussa tein selväksi etten halua koskaan lapsia, hän sanoi ettei hänkään halua ja asia ok, 9v siinä sitten seurusteltiin ja hänelle nousi lapsen kaipuu, koitti painostaa minua hankkimaan lapsia, sanoin että en koskaan halua, sitten hän kosi minua, sanoin että ei tule toimimaan koska haluat lapsia ja minä en halua, mieti nyt tarkkaan voitko elää loppu elämäsi ilman lapsia, hän vastasi kyllä, näin jälkiviisaana voi sanoa että olin ehkä naiivi, mutta mielestäni jos on suhteessa toisen kanssa niin toiseen pitää pystyä luottamaan, koitin monta kertaa ehdottaa hänelle että erottaisiin jos hän on tosissaan lapsen hommaamisessa, koska halusin säästää molempien tunteita ettei vietäisiin suhdetta liittoon asti.
no 1vuosi oltiin naimisissa, kaikilla tavoilla painosti minua hankkimaan lapsia passiivis-agressiivisilla tavoilla, ja kun ei toiminut hän lähti vanhempiensa kanssa keski suomeen, jätti minut kännykällä ja eikä enää vastannut mihinkään viestiin ja katkaisi kaikki välit.
sellaisia ihmiset vain on, ne ei halua kohdata satuttamiaan ihmisiä koska tietävät olevansa kusipäitä, heitä hävettää, ja tietävät ettei heillä ole mitään puollustusta teoillensa, koitat nyt vaan päästä asiasta yli ja jatkaa elämääsi.
Aluksi oli pikasuhteita sitten tuli tämä.
Minkäs teet. Elämä on.pitää vaan hyväksyä omat ja toisen puutteet nähdä hyvä. Päättää vaikka tekee kipeää ei auta. Kukaan ei täydellinen rapatessa roiskuu. Tulee mynauksia ja kaikkea. Pitää ottaa se vastaan. Unohtaa ja yrittää uudestaan.
Ikävä tarina sulla. :( järkyttävää että joku tekee jopa avioliitossa noin!
Mun on todella vaikeaa päästä asiasta yli, en usko että tulen kokemaan tällaisia tunteita enää ketään kohtaan. Muutenkin asiat elämässä pahasti pielessä niin vielä vaikeampaa jatkaa elämää. :/
Miksi täällä kaikki nykyään haisee haaskalta. Tunnetteko tekin sen?
En tunne
Ihastumista ei voi estää. Se tunne voi tulla niin kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mutta hän olisi voinut ilmaista tilanteen toisella tavalla sinulle. Ottaisin hihasta kiinni ja selvittäisin asian hänen kanssaan. Silloin sinullakin olisi helpompaa päästä hänestä irti ja jatkaa elämää. Tsemppiä sinulle.
Joo, ei ihastumisessa mitään väärää olekaan. Mutta tuota tapaa kertoa siitä tarkoitin. En törmää häneen missään ja hän esti vastauksensa jälkeen minut myös whatsapissa, joten hän ei halua selvittää asiaa enempää. Eikä tässä minunkaan mielestäni ole enää mitään selvitettävää.
Kiitos.
Monesti ihminen ei näe juuri itsessään mitään vikaa, mutta voisin kuvitella, että on alkanut kokea sut ahdistavana ja siksi päättänyt sulkea sut elämästään. Olen itsekkin toiminut vastaanvalla tavalla, ja se oli omalta kohdalta ainut oikea ratkaisu, jota en ole tähän päivään katunut, enkä kadu. Se on vain ajateltava omaa hyvinvointia siinä kohtaa, kun toinen alkaa käydä henkisesti voimille, ja vastenmieliseksi.
Mutta eikö ensin voisi ainakin sanoa asian suoraan (tai kirjoittaa suoraan viestillä). Eiköhän suurin osa jätä rauhaan sen jälkeen, itse ainakin jättäisin. Ehkä olen ahdistanut häntä yhteydenotoillani mutta jos ei kerrota että ahdistaa niin mistä olisin sen voinut tietää. Varsinkin kun aikaisemmin toivoi yhteydenottoja.
Sekin tuntuu kurjalta kun hän esti minut vastattuaan viestiini, vaikka olin laittanut siihen että jätän hänet kyllä rauhaan. Ihan kuin hän pitäisi minua sellaisena, joka ahdistelee viesteillä suorien pakkienkin jälkeen. Ihan kuin ajattelisi minun olevan sellainen josta ei pääse millään eroon. Loukkaavaa, että pitää minua tuollaisena.
Aloittajalta siis tämä
Mutta sähän olet ahdistelija, kun täälläkin asiaa vielä jaksat jauhaa, vaikka tiedät ettei hän halua sun yhteydenottojasi enää.
Puran vaan tänne. Aika erikoista jos jonkun mielestä tämä on jotain ahdistelua.
Ja tuskin hän on täällä, ellei sitten ole kirjoittamassa sille ihastukselleen.