Liukuva sähkövene on mahdollinen

1) Foilia ei tarvita fossiiliveneessä kun sillä voi ajaa liu’ussa
2)Tämä sähkövenekin voidaan tiputtaa plaanista uppoumanopeuteen.
3) Vene pärjää alle 1,5 aallokossa, harvemmin on tarvetta muissa keleissä ajaa fossiiliveneelläkään
4) ei tällaista venettä säästämisen takia hankita vaan hiljaisuuden, mukavuuden ja ympäristöystävällisyyden. Sitä paitsi nythän polttoaineille ehdotetaan kiintiöitä jolloin perinteisen moottoriveneilyn hinta nousee pilviin

1) Foili ei kannata jos vene painaa liikaa. Ja useimmat moottorivneethän nimenomaan painavat.

2) Tuolla toimintasäteellä keli ei todellakaan muutu siten, että aallonkorkeus kasvaa yllättäen 0,5 metrisestä 1,5 metriseksi, mikä vasta estäisi foilaamisen.

3) Vene ei ole kevyt, vaan painoa on 1300 kg. Runko voi ollakin kevyt, mutta sen painoa ei kerrota.

4) Useimpien käyttäjien kannalta väitteesi pitää täysin paikkansa hintaa siis 266 000 €. Mutta voihan niitä harvinaisia poikkeuksiakin olla, jotka ajavat vuodessa todella paljon, mutta silti tuollainen toimintamatka 50 mpk riittää.

Anonyymi kirjoitti:

1) Foilia ei tarvita fossiiliveneessä kun sillä voi ajaa liu’ussa
2)Tämä sähkövenekin voidaan tiputtaa plaanista uppoumanopeuteen.
3) Vene pärjää alle 1,5 aallokossa, harvemmin on tarvetta muissa keleissä ajaa fossiiliveneelläkään
4) ei tällaista venettä säästämisen takia hankita vaan hiljaisuuden, mukavuuden ja ympäristöystävällisyyden. Sitä paitsi nythän polttoaineille ehdotetaan kiintiöitä jolloin perinteisen moottoriveneilyn hinta nousee pilviin

Lue lisää

Fossiiliveneissä ei käytetä foilia koska liukuva runko on kokonaisuutena parempi. Toisi foili polttoainesäästöä fossiiliveneeseenkin.

Kun tiputetaan siiviltä niin energiankulutus kasvaa roimasti eikä sitä hetkessä kesken matkanteon mitenkään voi korvata.

Aallokko voi nopeasti muuttua vaikkapa saaressa olon aikana, ja vaikka tuolla vielä 1,5m aallokossa rymistelisi ei se tapahdu samalla energiataloudella.

Kiintiöt on höpinöitä jotka tuskin toteutuu, ja jos toteutuisi aiheuttaisi se varakkaiden maastapaon jolloin nämä veisivät rahansa ja veneensä muualle.

Anonyymi kirjoitti:

1) Foili ei kannata jos vene painaa liikaa. Ja useimmat moottorivneethän nimenomaan painavat.

2) Tuolla toimintasäteellä keli ei todellakaan muutu siten, että aallonkorkeus kasvaa yllättäen 0,5 metrisestä 1,5 metriseksi, mikä vasta estäisi foilaamisen.

3) Vene ei ole kevyt, vaan painoa on 1300 kg. Runko voi ollakin kevyt, mutta sen painoa ei kerrota.

4) Useimpien käyttäjien kannalta väitteesi pitää täysin paikkansa hintaa siis 266 000 €. Mutta voihan niitä harvinaisia poikkeuksiakin olla, jotka ajavat vuodessa todella paljon, mutta silti tuollainen toimintamatka 50 mpk riittää.

Lue lisää

Ei riitä 50mpk mihinkään kun mennään HT:lla muutaman päivän lomareissulle, ja koppiversiota lupailevat tuostakin. Luonnonsatamissa on hankala latailla. Lisäpaino on foilille myrkkyä mutta akustoa tarvittaisiin nelinkertainen määrä.

Anonyymi kirjoitti:

Fossiiliveneissä ei käytetä foilia koska liukuva runko on kokonaisuutena parempi. Toisi foili polttoainesäästöä fossiiliveneeseenkin.

Kun tiputetaan siiviltä niin energiankulutus kasvaa roimasti eikä sitä hetkessä kesken matkanteon mitenkään voi korvata.

Aallokko voi nopeasti muuttua vaikkapa saaressa olon aikana, ja vaikka tuolla vielä 1,5m aallokossa rymistelisi ei se tapahdu samalla energiataloudella.

Kiintiöt on höpinöitä jotka tuskin toteutuu, ja jos toteutuisi aiheuttaisi se varakkaiden maastapaon jolloin nämä veisivät rahansa ja veneensä muualle.

Lue lisää

Ei energian kulutus kasva vauhtia tarpeeksi hidastettaessa. Tuohan käyttää 18 kW tehoa tuossa 22 solmun vauhdissa. Samaan pystyy vaikka Buster L, toki se on pienempi ja painoa on ehkä puolet ajokunnossa.

6 solmua vaatinee 5 kW luokkaa eli ei tuo vielä säästöä, mutta 5 solmussa päästään jo varmasti 2 kW paikkeille eli kulutus matkaa kohti puolittuu. 4 solmua menee jo alle 1 kW ja 3 solmua muutama sata W eli silloin kulutus matkaa kohti suuruusluokkaa 1/10 22 solmun vauhdista. Toki paha vastatuuli sotkee nuo pienimmät kulutukset.

Tuon painoisissa purjeveneissä on usein vain 1 kW sähköperämoottori, jolla huippunopeus yli 4 solmua.

8:sta solmusta foilausnopeuteen asti tehontarve on varmasti suurempi kuin 18 kW eli matkaa kohden kuluu ainakin tuplasti 22 ja 6 solmuun verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

1) Foilia ei tarvita fossiiliveneessä kun sillä voi ajaa liu’ussa
2)Tämä sähkövenekin voidaan tiputtaa plaanista uppoumanopeuteen.
3) Vene pärjää alle 1,5 aallokossa, harvemmin on tarvetta muissa keleissä ajaa fossiiliveneelläkään
4) ei tällaista venettä säästämisen takia hankita vaan hiljaisuuden, mukavuuden ja ympäristöystävällisyyden. Sitä paitsi nythän polttoaineille ehdotetaan kiintiöitä jolloin perinteisen moottoriveneilyn hinta nousee pilviin

Lue lisää

Mahtaako tuo olla ympäristöystävällinen kokonaisuudessaan? Paikallisia päästöjä ei tietysti synny ellei sitten akkujen lataamisessa turvaudu fossiilisiin.

Miten akkujen ja itse veneen valmistus? Kuinka monen ajotunnin tai mpk:n jälkeen tuo on parempi ympäristölle kuin vastaava perämoottorivene. Vastaava pitää hakea samaan käyttöön sopivasta. Siis ei mistään 300 hv konetta vaativasta 50 solmua kulkevasta.

Vaikea nähdä, että noilla ajettaisiin suuria tuntimääriä.

Anonyymi kirjoitti:

Fossiiliveneissä ei käytetä foilia koska liukuva runko on kokonaisuutena parempi. Toisi foili polttoainesäästöä fossiiliveneeseenkin.

Kun tiputetaan siiviltä niin energiankulutus kasvaa roimasti eikä sitä hetkessä kesken matkanteon mitenkään voi korvata.

Aallokko voi nopeasti muuttua vaikkapa saaressa olon aikana, ja vaikka tuolla vielä 1,5m aallokossa rymistelisi ei se tapahdu samalla energiataloudella.

Kiintiöt on höpinöitä jotka tuskin toteutuu, ja jos toteutuisi aiheuttaisi se varakkaiden maastapaon jolloin nämä veisivät rahansa ja veneensä muualle.

Lue lisää

"Aallokko voi nopeasti muuttua vaikkapa saaressa olon aikana, ja "

Ei voi ellei tuule kovaa. Kova pitkään jatkuva tuuli ei ala yllättäen, vaan se kerrotaan säätiedotuksessa vähintään 2 vuorokautta etukäteen. Lyhytaikainen kovakaan puuskatuuli ei aikaansaa 1,5 metrin aallokkoa.

"vaikka tuolla vielä 1,5m aallokossa rymistelisi ei se tapahdu samalla energiataloudella."

Aallokossa ei rymistellä veneellä jonka kantosiivet kukevat aina kokonaan pinnan alla, toisin kuin plaanaavalla veneellä, taikka sellaisella kantosiipiveneellä jossa foilit kulkevat veden rajapinnassa (V-foilit). Tuo joko kulkee pehmeästi pohjan osumatta veteen, tai sitten vauhtia on hidastettava todella reilusti.
Foilatessa energiatalous ei riipu juuri lainkaan aallonkorkeudesta, koska veden ja ilman rajapinnassa olevaa tilavuutta on tuollaisissa kantosiipiveneissä todella vähän mihin tahansa muuhun veneeseen verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Ei energian kulutus kasva vauhtia tarpeeksi hidastettaessa. Tuohan käyttää 18 kW tehoa tuossa 22 solmun vauhdissa. Samaan pystyy vaikka Buster L, toki se on pienempi ja painoa on ehkä puolet ajokunnossa.

6 solmua vaatinee 5 kW luokkaa eli ei tuo vielä säästöä, mutta 5 solmussa päästään jo varmasti 2 kW paikkeille eli kulutus matkaa kohti puolittuu. 4 solmua menee jo alle 1 kW ja 3 solmua muutama sata W eli silloin kulutus matkaa kohti suuruusluokkaa 1/10 22 solmun vauhdista. Toki paha vastatuuli sotkee nuo pienimmät kulutukset.

Tuon painoisissa purjeveneissä on usein vain 1 kW sähköperämoottori, jolla huippunopeus yli 4 solmua.

8:sta solmusta foilausnopeuteen asti tehontarve on varmasti suurempi kuin 18 kW eli matkaa kohden kuluu ainakin tuplasti 22 ja 6 solmuun verrattuna.

Lue lisää

"Tuohan käyttää 18 kW tehoa tuossa 22 solmun vauhdissa. "
Mistä tiedät?
Aloittajan linkistä en tuollaista väitettä ainakaan löytänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Fossiiliveneissä ei käytetä foilia koska liukuva runko on kokonaisuutena parempi. Toisi foili polttoainesäästöä fossiiliveneeseenkin.

Kun tiputetaan siiviltä niin energiankulutus kasvaa roimasti eikä sitä hetkessä kesken matkanteon mitenkään voi korvata.

Aallokko voi nopeasti muuttua vaikkapa saaressa olon aikana, ja vaikka tuolla vielä 1,5m aallokossa rymistelisi ei se tapahdu samalla energiataloudella.

Kiintiöt on höpinöitä jotka tuskin toteutuu, ja jos toteutuisi aiheuttaisi se varakkaiden maastapaon jolloin nämä veisivät rahansa ja veneensä muualle.

Lue lisää

"Kiintiöt on höpinöitä jotka tuskin toteutuu, ja jos toteutuisi aiheuttaisi se varakkaiden maastapaon jolloin nämä veisivät rahansa ja veneensä muualle."

Miten moni varakas säilyttää rahansa käteisenä tai irtaimena omaisuutena jonka voi viedä noin vain muualle? Tuskinpa juuri kukaan.
Kiinteistöomaisuuden tai osakkeiden siirtäminen muualle ei onnistu, ellei myy niitä ensin. Jos kaikki varakkaat ryhtyvät niitä myymään, kysynnän ja tarjonnan laki romuttaa hinnan. Silloin varakas joko tappiolla myydessään luopuu varallisuudestaan, taikka jättää myymättä.

Vähempivaraiselta vuokralla asuvalta maastalähtö johnkin toiseen EU-maahan onnistuu paljon helpommin kuin varakkaalta.

Kiintiöt voi ollakin höpinöitä, mutta niiden seurauksena rahaa siirtyisi kuluttajien taskuista polttoainetta myyville yrityksille ja niiden osakkeenomistajille todella paljon. Varakkaat varmasti ryhtyvät ostamaan niiden osakkeita jos tuollainen polttoaineenmyyntilupa skenaario toteutuu, jossa valtion toimesta poistetaan kilpailua eli kysynnän ja tarjonnan lain perusteella nostetaan myyntihintoja, joita valtio ei myyntilupia huutokauppaamalla ottaisi itselleen. Valmisteveron korottaminen olisi paljon tuota idiotismia parempi vaihtoehto, ainakin lisätuotto jäisi valtiolle jolloin muita veroja voitaisiin laskea, eikä nostaa kokonaisveroastetta kuten järjettömässä esityksessä, jossa rahoja siirretään perusteetta yksityisiin taskuihin suuria määriä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei riitä 50mpk mihinkään kun mennään HT:lla muutaman päivän lomareissulle, ja koppiversiota lupailevat tuostakin. Luonnonsatamissa on hankala latailla. Lisäpaino on foilille myrkkyä mutta akustoa tarvittaisiin nelinkertainen määrä.

Lue lisää

"Ei riitä 50mpk mihinkään kun mennään HT:lla muutaman päivän lomareissulle"

Olenko muka muuta väittänyt?
En , eli lue kohta 4) lainaamastasi tekstistä uudestaan ajatuksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

"Aallokko voi nopeasti muuttua vaikkapa saaressa olon aikana, ja "

Ei voi ellei tuule kovaa. Kova pitkään jatkuva tuuli ei ala yllättäen, vaan se kerrotaan säätiedotuksessa vähintään 2 vuorokautta etukäteen. Lyhytaikainen kovakaan puuskatuuli ei aikaansaa 1,5 metrin aallokkoa.

"vaikka tuolla vielä 1,5m aallokossa rymistelisi ei se tapahdu samalla energiataloudella."

Aallokossa ei rymistellä veneellä jonka kantosiivet kukevat aina kokonaan pinnan alla, toisin kuin plaanaavalla veneellä, taikka sellaisella kantosiipiveneellä jossa foilit kulkevat veden rajapinnassa (V-foilit). Tuo joko kulkee pehmeästi pohjan osumatta veteen, tai sitten vauhtia on hidastettava todella reilusti.
Foilatessa energiatalous ei riipu juuri lainkaan aallonkorkeudesta, koska veden ja ilman rajapinnassa olevaa tilavuutta on tuollaisissa kantosiipiveneissä todella vähän mihin tahansa muuhun veneeseen verrattuna.

Lue lisää

Höhöhöö. Et ole tainnut liikkua merellä ollenkaan jos uskot sääennusteisiin kuin pikkulapsi joulupukkiin. Lisäksi aallokko on saaristossa monin paikoin korkeaa ja terävää jolloin hyvinkin syntyy olosuhteita joissa foilivenekään ei seuraa veden pintaa vaan aallot lyövät veneen pohjaan. Kiitos hyvistä nauruista.

Anonyymi kirjoitti:

"Kiintiöt on höpinöitä jotka tuskin toteutuu, ja jos toteutuisi aiheuttaisi se varakkaiden maastapaon jolloin nämä veisivät rahansa ja veneensä muualle."

Miten moni varakas säilyttää rahansa käteisenä tai irtaimena omaisuutena jonka voi viedä noin vain muualle? Tuskinpa juuri kukaan.
Kiinteistöomaisuuden tai osakkeiden siirtäminen muualle ei onnistu, ellei myy niitä ensin. Jos kaikki varakkaat ryhtyvät niitä myymään, kysynnän ja tarjonnan laki romuttaa hinnan. Silloin varakas joko tappiolla myydessään luopuu varallisuudestaan, taikka jättää myymättä.

Vähempivaraiselta vuokralla asuvalta maastalähtö johnkin toiseen EU-maahan onnistuu paljon helpommin kuin varakkaalta.

Kiintiöt voi ollakin höpinöitä, mutta niiden seurauksena rahaa siirtyisi kuluttajien taskuista polttoainetta myyville yrityksille ja niiden osakkeenomistajille todella paljon. Varakkaat varmasti ryhtyvät ostamaan niiden osakkeita jos tuollainen polttoaineenmyyntilupa skenaario toteutuu, jossa valtion toimesta poistetaan kilpailua eli kysynnän ja tarjonnan lain perusteella nostetaan myyntihintoja, joita valtio ei myyntilupia huutokauppaamalla ottaisi itselleen. Valmisteveron korottaminen olisi paljon tuota idiotismia parempi vaihtoehto, ainakin lisätuotto jäisi valtiolle jolloin muita veroja voitaisiin laskea, eikä nostaa kokonaisveroastetta kuten järjettömässä esityksessä, jossa rahoja siirretään perusteetta yksityisiin taskuihin suuria määriä.

Lue lisää

No voivoi... Kuten osakesalkkukin on vene helppo viedä ulkomaille ja lentää itse perässä. Jos tulee ekoajatuksiin niin varaa pelkän menomatkan ja uudet sijoituskohteet jostakin muualta. Jonkun huvilan tai loma-asunnon jättää Suomeen ellei siitä saa hyvää hintaa, ja tulee sitten ulkomailta lentäen pitkiä viikonloppuja viettämään. Ilmastotavoitteet kääntyvät päälaelleen.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei riitä 50mpk mihinkään kun mennään HT:lla muutaman päivän lomareissulle"

Olenko muka muuta väittänyt?
En , eli lue kohta 4) lainaamastasi tekstistä uudestaan ajatuksen kanssa.

Lue lisää

No toki löytyy niitäkin joille 50mpk riittää, mutta useimmille matkaveneilijöille ei riitä, eikä riitä monessa hyötykäytössäkään. Siksipä uskon markkinoita olevan tuollaiselle lähinnä päiväkäyttöön huviveneenä.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuohan käyttää 18 kW tehoa tuossa 22 solmun vauhdissa. "
Mistä tiedät?
Aloittajan linkistä en tuollaista väitettä ainakaan löytänyt.

Siellä sanottiin 50 mpk 22 solmun vauhdilla 40 kWh akulla. Tuosta voi laskea. Sanottiin myös 0,8 kWh/mpk ja 22 solmua. Siitäkin voi laskea.

Anonyymi kirjoitti:

Höhöhöö. Et ole tainnut liikkua merellä ollenkaan jos uskot sääennusteisiin kuin pikkulapsi joulupukkiin. Lisäksi aallokko on saaristossa monin paikoin korkeaa ja terävää jolloin hyvinkin syntyy olosuhteita joissa foilivenekään ei seuraa veden pintaa vaan aallot lyövät veneen pohjaan. Kiitos hyvistä nauruista.

Lue lisää

Kiitos hyvistä nauruista.
Olet suurempi toope kuin luulinkaan, jos tosiaan luulet foiliveneen seuraavan veden pintaa kuten plaanaavat veneet tekevät.
Toisin kuin sinä, olen liikkunut merellä reilut 50 vuoden aikana, joista viimeiset 10 vuotta yli 100 päivänä vuodessa, joten tiedän oikein hyvin mihin sääennusteet nykyään pystyvät ja mihin eivät.
Saaristossa ei ole korkeaa aallokkoa millään säällä, terävää kylläkin. Korkeimmillaan aallot ovat rannikolla missä avomereltä tulevat aallot kulkevat matalikon päällä. Sellaisessa paikassa ei kelillä kannata liikkua millään Hamina-luokan ohjusvenettä pienemmällä liukuvalla veneellä, ellei satu olemaan masokisti.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä sanottiin 50 mpk 22 solmun vauhdilla 40 kWh akulla. Tuosta voi laskea. Sanottiin myös 0,8 kWh/mpk ja 22 solmua. Siitäkin voi laskea.

Jos käytössä on täysi 40 kWh akku, ja ajat sillä 22 solmun vauhdilla 50 mpk matkan, onko akku silloin muka tyhjä?
Tuskin, vaan sen jälkeen akusta ei enää irtoa tehoa 22 solmun ylläpitämiseksi, taikka käytössä oleva sähkömoottori ei enää pysty tuottamaan samaa tehoa sillä jännitteellä mikä akussa kuormitettuna tuolloin on.
Niinpä oletettavasti tehoa tarvitaan 22 solmun vauhdissa hieman vähemmän kuin laskelmasi tulos on, jolloin akkuun jää energiaa vielä jäljelle sen 50 mpk matkan ajamisen jälkeen, jolla voi ajaa vielä hieman lisää hitaammalla vauhdilla, esim pari tuntia 4 solmun vauhdilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos hyvistä nauruista.
Olet suurempi toope kuin luulinkaan, jos tosiaan luulet foiliveneen seuraavan veden pintaa kuten plaanaavat veneet tekevät.
Toisin kuin sinä, olen liikkunut merellä reilut 50 vuoden aikana, joista viimeiset 10 vuotta yli 100 päivänä vuodessa, joten tiedän oikein hyvin mihin sääennusteet nykyään pystyvät ja mihin eivät.
Saaristossa ei ole korkeaa aallokkoa millään säällä, terävää kylläkin. Korkeimmillaan aallot ovat rannikolla missä avomereltä tulevat aallot kulkevat matalikon päällä. Sellaisessa paikassa ei kelillä kannata liikkua millään Hamina-luokan ohjusvenettä pienemmällä liukuvalla veneellä, ellei satu olemaan masokisti.

Lue lisää

Katso tuon foiliveneen mittoja ja mieti miten se voi kulkea foilit vedessä ilman että aallot lyövät pohjaan. Ei vaadi kummoistakaan järvi/saaristoaallokkoa niin alkaa tapahtua. Ellei foilivene seuraa veden pintaa kuten se pitkässä loivassa aallokossa tekee, pitää foilin ja veneen pohjan välissä olla enemmän kuin aallokon korkeus tai muussa tapauksessa foilivene alkaa loikkimaan tai aallot lyövät pohjaan. Avomerimainingit on täysin eri asia. Yksinkertaista fysiikkaa joka ei provoamisella muutu.

Anonyymi kirjoitti:

Jos käytössä on täysi 40 kWh akku, ja ajat sillä 22 solmun vauhdilla 50 mpk matkan, onko akku silloin muka tyhjä?
Tuskin, vaan sen jälkeen akusta ei enää irtoa tehoa 22 solmun ylläpitämiseksi, taikka käytössä oleva sähkömoottori ei enää pysty tuottamaan samaa tehoa sillä jännitteellä mikä akussa kuormitettuna tuolloin on.
Niinpä oletettavasti tehoa tarvitaan 22 solmun vauhdissa hieman vähemmän kuin laskelmasi tulos on, jolloin akkuun jää energiaa vielä jäljelle sen 50 mpk matkan ajamisen jälkeen, jolla voi ajaa vielä hieman lisää hitaammalla vauhdilla, esim pari tuntia 4 solmun vauhdilla.

Lue lisää

Täällä sanotaan >50 mpk foilausta 8 mpk 3 solmua limp modea: https://candelaspeedboat.com/product/

3 solmua ei vaadi kuin muutama sata W joten 8 mpk on n. 1 kWh eli ei vaikutusta laskettuun tehoon.

Anonyymi kirjoitti:

No voivoi... Kuten osakesalkkukin on vene helppo viedä ulkomaille ja lentää itse perässä. Jos tulee ekoajatuksiin niin varaa pelkän menomatkan ja uudet sijoituskohteet jostakin muualta. Jonkun huvilan tai loma-asunnon jättää Suomeen ellei siitä saa hyvää hintaa, ja tulee sitten ulkomailta lentäen pitkiä viikonloppuja viettämään. Ilmastotavoitteet kääntyvät päälaelleen.

Lue lisää

Ilmastotavoitteiden kannalta sillä ei ole paljoakaan merkitystä mitä kymmenen varakkainta suomalaista yksityiselämässään tekevät. Sillä on mitä enemmistö tekee.

Ps, vaikka viet salkkusi ulkomaille, se yhtiö josta kyseisen salkun osakkeilla omistat osuuden ei muuta sillä toimenpiteelä yhtään minnekään, ja se on ainoa asia jolla on jotakin olennaista merkitystä ilmaston kannalta. Ei todellakaan sillä missä valtiossa olet kirjoilla, eikä sillä missä valtiossa mahdollinen osakerahasto taikka välikätenä toimiva holdinyhtiö on kirjoilla.
Päälaellasi ei ole asiassa siis mitään merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmastotavoitteiden kannalta sillä ei ole paljoakaan merkitystä mitä kymmenen varakkainta suomalaista yksityiselämässään tekevät. Sillä on mitä enemmistö tekee.

Ps, vaikka viet salkkusi ulkomaille, se yhtiö josta kyseisen salkun osakkeilla omistat osuuden ei muuta sillä toimenpiteelä yhtään minnekään, ja se on ainoa asia jolla on jotakin olennaista merkitystä ilmaston kannalta. Ei todellakaan sillä missä valtiossa olet kirjoilla, eikä sillä missä valtiossa mahdollinen osakerahasto taikka välikätenä toimiva holdinyhtiö on kirjoilla.
Päälaellasi ei ole asiassa siis mitään merkitystä.

Lue lisää

Missä olet kirjoilla vaikuttaa minne maksat verosi, ja missä kulutat aikaasi vaikuttaa missä kulutat rahojasi. Osakesalkun sisältö voi pikkuhiljaa vaihtua.

Anonyymi kirjoitti:

Katso tuon foiliveneen mittoja ja mieti miten se voi kulkea foilit vedessä ilman että aallot lyövät pohjaan. Ei vaadi kummoistakaan järvi/saaristoaallokkoa niin alkaa tapahtua. Ellei foilivene seuraa veden pintaa kuten se pitkässä loivassa aallokossa tekee, pitää foilin ja veneen pohjan välissä olla enemmän kuin aallokon korkeus tai muussa tapauksessa foilivene alkaa loikkimaan tai aallot lyövät pohjaan. Avomerimainingit on täysin eri asia. Yksinkertaista fysiikkaa joka ei provoamisella muutu.

Lue lisää

Katsoin, foilin pystysuoran osan yläreuna tulee yläasennossa ainakin 25...35 cm selkänojan yläpuolelle, joten jos ne ala-asennossaan jäävät turkkilevyn tasolle, lienee liikevaraa 1,5 metrin verran. Jos siis foilatessa foilien vaakasuoran osan yläpinna saa samaan syvyyteen kuin yläasennossa ollessa ovat veneen ollessa paikallaan, on vene foilatessa sen 1,5 m ylempänä kuin paikallaan. Reilun metrin jää siis tilaa tyynessä kelissä enimmillään veneen pohjan ja veden pinan väliin, ja sen verran saa aaltojen harjat olla keskivettä ylempänä ilman iskuja veneen pohjaan.
Eli tässäkin asiassa valmistajan markkinointi hieman kusettaa, taikka mittaa aallonkorkeuden laaksosta harjaan, jolloin se onkin jo alakanttiin siitä mitä vene oikeasti sietää.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin, foilin pystysuoran osan yläreuna tulee yläasennossa ainakin 25...35 cm selkänojan yläpuolelle, joten jos ne ala-asennossaan jäävät turkkilevyn tasolle, lienee liikevaraa 1,5 metrin verran. Jos siis foilatessa foilien vaakasuoran osan yläpinna saa samaan syvyyteen kuin yläasennossa ollessa ovat veneen ollessa paikallaan, on vene foilatessa sen 1,5 m ylempänä kuin paikallaan. Reilun metrin jää siis tilaa tyynessä kelissä enimmillään veneen pohjan ja veden pinan väliin, ja sen verran saa aaltojen harjat olla keskivettä ylempänä ilman iskuja veneen pohjaan.
Eli tässäkin asiassa valmistajan markkinointi hieman kusettaa, taikka mittaa aallonkorkeuden laaksosta harjaan, jolloin se onkin jo alakanttiin siitä mitä vene oikeasti sietää.

Lue lisää

Candelaspeedboat.com sivulta löytyy "rough sea test" video, tosin aallonkorkeus testissä on kaukana 1,5 metristä. 0,5 metrissä menee varmaan ihan ok. Teknisessä spesifikaatiossa mainitaan syväykseksi 0,4 metriä foilit ylhäällä ja 1,2 metriä foilit alhaalla. Siitä vaan 1,5m aallokkoon ja lycka till.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin, foilin pystysuoran osan yläreuna tulee yläasennossa ainakin 25...35 cm selkänojan yläpuolelle, joten jos ne ala-asennossaan jäävät turkkilevyn tasolle, lienee liikevaraa 1,5 metrin verran. Jos siis foilatessa foilien vaakasuoran osan yläpinna saa samaan syvyyteen kuin yläasennossa ollessa ovat veneen ollessa paikallaan, on vene foilatessa sen 1,5 m ylempänä kuin paikallaan. Reilun metrin jää siis tilaa tyynessä kelissä enimmillään veneen pohjan ja veden pinan väliin, ja sen verran saa aaltojen harjat olla keskivettä ylempänä ilman iskuja veneen pohjaan.
Eli tässäkin asiassa valmistajan markkinointi hieman kusettaa, taikka mittaa aallonkorkeuden laaksosta harjaan, jolloin se onkin jo alakanttiin siitä mitä vene oikeasti sietää.

Lue lisää

Aallonkorkeus mitataan aina laaksosta harjaan, eli poijun pystysuuntainen liikerata aallokossa on yhtä kuin aallonkorkeus.

Anonyymi kirjoitti:

Candelaspeedboat.com sivulta löytyy "rough sea test" video, tosin aallonkorkeus testissä on kaukana 1,5 metristä. 0,5 metrissä menee varmaan ihan ok. Teknisessä spesifikaatiossa mainitaan syväykseksi 0,4 metriä foilit ylhäällä ja 1,2 metriä foilit alhaalla. Siitä vaan 1,5m aallokkoon ja lycka till.

Lue lisää

1,5 m merkitsevässä aallonkorkeudessa suurimmat aallot ovat 3 m korkeita. Taatusti ei tuolla aja sellaisessa kelissä pohjan osumatta aaltoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Missä olet kirjoilla vaikuttaa minne maksat verosi, ja missä kulutat aikaasi vaikuttaa missä kulutat rahojasi. Osakesalkun sisältö voi pikkuhiljaa vaihtua.

Ja millään noista ei ole mitään vaikutusta ilmaston kannalta. Ovat siis täysin epärelevantteja vaikka olisivat tottakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja millään noista ei ole mitään vaikutusta ilmaston kannalta. Ovat siis täysin epärelevantteja vaikka olisivat tottakin.

On merkitystä Suomen kannalta. Ei Suomen kannata tehdä harakiriä ilmastalarmistien ennusteiden takia.

Siis esimerkiksi Americas cup on melkoinen venekisa ja siellä tuskin hätyytellään kärkeä ilman hydrofoilia. Foili on ominaisuuksiltaan ihan ylivoimainen. Sen...niiden asentaminen olemassaolevaan veneeseen on hankalaa ja kallista versus uusi, niiden käyttöön suunniteltu vene. Veikkaan, että muutamassa vuodessa niiden määrä uusissa malleissa tulee lisääntymään paljon.
Jos ja kun veneessä on paljon pintaa auringossa, niin sähköä on saatavilla akkujen lataamiseen joten sähköpropulsio on ihan järkeenkäypää moottoriveneissä ja purjeveneissä ainut fiksu valinta.
Jopa omassa enimmäkseen saaristokäytössä olevassa purkkarissani on hätävarana generaattori jolla saan akkuihin virtaa. Huomasin juuri syksyllä telakoidessani, etten ollut muistanut viedä bensakanisteria veneeseen joten melkoisen taloudellista menoa.
"Sähköveneessä olet äkkiä merihädässä kun keli muuttuu sellaiseksi ettei kantosiipien varassa voi ajaa" ajan siis purjeilla.
Sähkömoottori on oman kokemuksen mukaan edullisempi kuin bensa- tai dieselmoottori.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmastotavoitteiden kannalta sillä ei ole paljoakaan merkitystä mitä kymmenen varakkainta suomalaista yksityiselämässään tekevät. Sillä on mitä enemmistö tekee.

Ps, vaikka viet salkkusi ulkomaille, se yhtiö josta kyseisen salkun osakkeilla omistat osuuden ei muuta sillä toimenpiteelä yhtään minnekään, ja se on ainoa asia jolla on jotakin olennaista merkitystä ilmaston kannalta. Ei todellakaan sillä missä valtiossa olet kirjoilla, eikä sillä missä valtiossa mahdollinen osakerahasto taikka välikätenä toimiva holdinyhtiö on kirjoilla.
Päälaellasi ei ole asiassa siis mitään merkitystä.

Lue lisää

Niitä joilla on varaa viedä vene Ruotsiin, Viroon, Espanjaan tms on Suomessa aikas paljon enemmän kuin kymmenen. Kymmenen kärjellä on rahaa sen verran että venekustannuksilla ei ole mitään merkitystä ja vene pidetään siellä missä se on mukavinta pitää.

Anonyymi kirjoitti:

Siis esimerkiksi Americas cup on melkoinen venekisa ja siellä tuskin hätyytellään kärkeä ilman hydrofoilia. Foili on ominaisuuksiltaan ihan ylivoimainen. Sen...niiden asentaminen olemassaolevaan veneeseen on hankalaa ja kallista versus uusi, niiden käyttöön suunniteltu vene. Veikkaan, että muutamassa vuodessa niiden määrä uusissa malleissa tulee lisääntymään paljon.
Jos ja kun veneessä on paljon pintaa auringossa, niin sähköä on saatavilla akkujen lataamiseen joten sähköpropulsio on ihan järkeenkäypää moottoriveneissä ja purjeveneissä ainut fiksu valinta.
Jopa omassa enimmäkseen saaristokäytössä olevassa purkkarissani on hätävarana generaattori jolla saan akkuihin virtaa. Huomasin juuri syksyllä telakoidessani, etten ollut muistanut viedä bensakanisteria veneeseen joten melkoisen taloudellista menoa.
"Sähköveneessä olet äkkiä merihädässä kun keli muuttuu sellaiseksi ettei kantosiipien varassa voi ajaa" ajan siis purjeilla.
Sähkömoottori on oman kokemuksen mukaan edullisempi kuin bensa- tai dieselmoottori.

Lue lisää

Uppoumavauhdilla ja varsinkin purjeveneessä sähkömoottori on ilman muuta paras ratkaisu, mutta nyt oli kyse liukuvista sähköveneistä.

Anonyymi kirjoitti:

Candelaspeedboat.com sivulta löytyy "rough sea test" video, tosin aallonkorkeus testissä on kaukana 1,5 metristä. 0,5 metrissä menee varmaan ihan ok. Teknisessä spesifikaatiossa mainitaan syväykseksi 0,4 metriä foilit ylhäällä ja 1,2 metriä foilit alhaalla. Siitä vaan 1,5m aallokkoon ja lycka till.

Lue lisää

Aika pieneltä näyttää "rough sea test":n aallokko. Toisaalta itsekin huomannut, että kovaltakaan vaikuttanut aallokko ei monesti näytä juuri miltään kuvattuna/videoituna. Action-kameroiden laajakulmaoptiikka kutistaa aallot?

Aika rajusti muuttuu käytös, kun aallot lopulta osuvat veneen pohjaan, esimerkki aivan videon lopussa. Ei vaikuta kovin turvalliselta.

"...kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin vastaava polttomoottorilla kulkeva liukuvarunkoinen..."

Ja tässäkin pitää verrata omenoita appelsiineihin. Ei varmaankaan olisi teknistä estettä laittaa perämoottoria tuohon veneeseen. Kuinka suuri tarvittaisiin, jotta kulku olisi yhtä hyvää?
50 mpk riittävä bensatankki olisi melkoisesti akkupakettia kevyempi.

Anonyymi kirjoitti:

"...kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin vastaava polttomoottorilla kulkeva liukuvarunkoinen..."

Ja tässäkin pitää verrata omenoita appelsiineihin. Ei varmaankaan olisi teknistä estettä laittaa perämoottoria tuohon veneeseen. Kuinka suuri tarvittaisiin, jotta kulku olisi yhtä hyvää?
50 mpk riittävä bensatankki olisi melkoisesti akkupakettia kevyempi.

Lue lisää

Vakioperämoottori ei tietenkään käy tuollaiseen veneeseen. Joko polttomoottorin ilmanotto on paikalla veden alla eikä se toimi, tai potkuri nousee ilmaan veneen foilatessa ja silloin katoaa työntövoima, taikka sitten molemmat noista toteutuvat.
Vakioon voi tietuysti lisätä rikipituutta 0,5...1 metriä, jolloin toimii jo paremmin, tai hieman vähempikin rikin pidennyt käy jos moottori on hississä kiinni.
Kaikissa olosuhteiss asamaan kyytiin riittänee 70...80 hp perämoottori pidennetyllä rikillä ja hissillä. Huippunopeuden kannalta kenties jo 60 heppainenkin, mutta kiihtyvyydessä, liukuunnnousussa, sekä ilmaan nousussa se ei kyllä pärjäisi 55 kW sähkömoottorille.

Villeimmät luvut ovat 1 000 Wh/kg akuille. Siitäkin on vielä hurja matka bensan ja dieselin 12 000 Wh/kg, puhumattakaan vedystä. Tietysti akselitehoksi pitää vielä huomioida moottorin hyötysuhde. Parhailla laivadieseleillä se on 50% luokkaa, isommille venedieseleille 40%, pienille hiukan yli 30% ja bensaperämoottereille 25-30%.
Siis akselitehoa saa 3-6 000 Wh/kg.

Ei sähkömoottoreidenkaan hyötysuhde 100% ole eli 1000 Wh/kg akusta saadaan parhaimmillaan ehkä 850-900 Wh/kg akselitehoa.

Sitten pitää vielä muistaa, että nuo suurimmat energiatiheydet ovat yksittäisille kennoille. Valmiin veneeseen tai autoon asennettavan akun energiatiheys on n. puolet tuosta. Painaahan polttoainetankki, soudattimet ja letkutkin jotain, mutta tyypillisesti n. 10% polttoaineesta.

Niin no uutta tässä on myös huipputekniikka eli 6 anturin lukemiin perustuva säätöjärjestelmä joka säätää moottorin tehoa ja kantosiipiä niin ettei vene esim. kaadu pienessä vauhdissa. Olihan sähköautojakin jo 1800-luvulla mutta kyllä nykyinen Tesla on eri peli.

Foileja on erilaisia. Niillä kaikilla on etunsa kulussa, ei todellakaan satamassa tai telakoinnissa saati hankintahinnassa.
Kokonaan veden alla kulkevat tulokulmasäätöiset foilit tuottavat merkittävän toisen edun vastuksen pienentymisen lisäksi, nimittäin kulun uskomattoman pehmeyden plaanaavaan veneeseen verrattuna, sitä suurempi ero mitä kovempi aallokko. Sitä ei pinnassa kulkevilla V-foileilla saavuteta, ja niistä suuria aallokkokiihtyvyyksiä tuottavistaja siksi epämukavista V-foilisista lienee kommentoijilla eniten kokemuksia, koska sellaisia kulki Hki-Tallinna välillä matkustaja-aluksina.

Kuka ostaa Teslan? No onhan Teslan suorituskyky sentään vastaava kuin saman hintaluokan urheiluautoilla (niin kauan kun akku riittää). Tuon suorituskyky on aika surkea verrattuna vastaaviin perämoottoriveneisiin.

Periaatteessa kai voisi rakentaa tuollaisen nopeaksikin kohtuullisella kulutuksella. Ongelmana lienee kantosiipien mitoitus. Suuressa vauhdissa tarvitaan varsin pienet siivet, joilla taas ei pääse lainkaan ilmaan pienemmissä vauhdeissa. Pitäisi siis olla monien lentokoneiden tapaan säädettävä siipipinta-ala.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka ostaa Teslan? No onhan Teslan suorituskyky sentään vastaava kuin saman hintaluokan urheiluautoilla (niin kauan kun akku riittää). Tuon suorituskyky on aika surkea verrattuna vastaaviin perämoottoriveneisiin.

Periaatteessa kai voisi rakentaa tuollaisen nopeaksikin kohtuullisella kulutuksella. Ongelmana lienee kantosiipien mitoitus. Suuressa vauhdissa tarvitaan varsin pienet siivet, joilla taas ei pääse lainkaan ilmaan pienemmissä vauhdeissa. Pitäisi siis olla monien lentokoneiden tapaan säädettävä siipipinta-ala.

Lue lisää

Vähän aiheen vierestä, mutta ovatko Teslakuskit ilmastoahdistuneita, vai egoisteja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka ostaa Teslan? No onhan Teslan suorituskyky sentään vastaava kuin saman hintaluokan urheiluautoilla (niin kauan kun akku riittää). Tuon suorituskyky on aika surkea verrattuna vastaaviin perämoottoriveneisiin.

Periaatteessa kai voisi rakentaa tuollaisen nopeaksikin kohtuullisella kulutuksella. Ongelmana lienee kantosiipien mitoitus. Suuressa vauhdissa tarvitaan varsin pienet siivet, joilla taas ei pääse lainkaan ilmaan pienemmissä vauhdeissa. Pitäisi siis olla monien lentokoneiden tapaan säädettävä siipipinta-ala.

Lue lisää

Kuka ostaa Teslan? Ei siinäkään mitään järkeä. Kultalusikka perseessä syntyneet joille on kertynyt liikaa rahaa voivat ostella. Samaan kastiin menee tämä foilisähkövene.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka ostaa Teslan? Ei siinäkään mitään järkeä. Kultalusikka perseessä syntyneet joille on kertynyt liikaa rahaa voivat ostella. Samaan kastiin menee tämä foilisähkövene.

Teslaa on kuitenkin myyty paljon jopa Suomeen. Vaikea uskoa, että tuo vene tuolla hinnalla juuri myy.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka ostaa Teslan? Ei siinäkään mitään järkeä. Kultalusikka perseessä syntyneet joille on kertynyt liikaa rahaa voivat ostella. Samaan kastiin menee tämä foilisähkövene.

Taxiyrityksetkin ovat ostaneet Tesloja. Ja heille siinä oli järkeä ainakin siihen asti kunnes taksiliikenne vapautettiin liikenneluvista. Sen jälkeen en järkevyydestä sanokaan enää mitään.
Foilivene ei vastaa ollenkaan tesloja, koska taxiveneenä tuosta loppuu toimintamatka välittömästi kesken, toisin kuin teslasta taxina kaupungissa silloin kun sen saa siellä lataukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka ostaa Teslan? No onhan Teslan suorituskyky sentään vastaava kuin saman hintaluokan urheiluautoilla (niin kauan kun akku riittää). Tuon suorituskyky on aika surkea verrattuna vastaaviin perämoottoriveneisiin.

Periaatteessa kai voisi rakentaa tuollaisen nopeaksikin kohtuullisella kulutuksella. Ongelmana lienee kantosiipien mitoitus. Suuressa vauhdissa tarvitaan varsin pienet siivet, joilla taas ei pääse lainkaan ilmaan pienemmissä vauhdeissa. Pitäisi siis olla monien lentokoneiden tapaan säädettävä siipipinta-ala.

Lue lisää

Hyvällä hyötysuhteella kantosiipien vauhti jää 50 solmuun, suuremmalla vauhdilla siivet kavitoivat. Siivet voi suunnitella suurempaankin vauhtiin sopiviksi, esim base ventilating tai super cavitating design, mutta silloin hyötysuhde jää alemmaksi kaikilla vauhdeilla.

Pelkällä siipien koolla ei huippuvauhtia siis voi nostaa paljoakaan, vaan sillä voi vaikuttaa vain siihen miten alas minimivastus jää ja mikä vauhti tarvitaan ennen kuin vene nousee kantosiipien varaan. Pienemmällä siivellä vastus on optimivauhdissa pienempi ja lentoon tarvitaan suurempi vauhti. Suuremmalla lentoon pääsee pienemmällä vauhdilla ja vastus jää samalla vauhdilla suuremmaksi.

Siipien kantokyky on verrannollinen veneen vauhdin neliöön.
Et ole näemmä sisäistänyt mitä se käytännössä tarkoittaa.
Eli että suurempi kuorma vain nostaa sitä vauhtia jossa kantosiivet nostavat veneen kokonaan ilmaan. Moottoritehossa näyttää olevan riittävästi reserviä sen saavuttamiseen vähän suuremmallakin kuormalla. Eikä mainosteksteilä tai provoilulla näitä tosiasioita voi kumota. Kukaan ei valvo ylitetäänkö veneen valmistajan ilmoittama kuorma todellisessa käytössä, eikä ylityksestä ole mitään kielteisiä seurauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Siipien kantokyky on verrannollinen veneen vauhdin neliöön.
Et ole näemmä sisäistänyt mitä se käytännössä tarkoittaa.
Eli että suurempi kuorma vain nostaa sitä vauhtia jossa kantosiivet nostavat veneen kokonaan ilmaan. Moottoritehossa näyttää olevan riittävästi reserviä sen saavuttamiseen vähän suuremmallakin kuormalla. Eikä mainosteksteilä tai provoilulla näitä tosiasioita voi kumota. Kukaan ei valvo ylitetäänkö veneen valmistajan ilmoittama kuorma todellisessa käytössä, eikä ylityksestä ole mitään kielteisiä seurauksia.

Lue lisää

Ai sille on ilmoitettu kuormausraja vaikka rajan ylittäminen ei haittaa mitään ja onnistuu hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Siipien kantokyky on verrannollinen veneen vauhdin neliöön.
Et ole näemmä sisäistänyt mitä se käytännössä tarkoittaa.
Eli että suurempi kuorma vain nostaa sitä vauhtia jossa kantosiivet nostavat veneen kokonaan ilmaan. Moottoritehossa näyttää olevan riittävästi reserviä sen saavuttamiseen vähän suuremmallakin kuormalla. Eikä mainosteksteilä tai provoilulla näitä tosiasioita voi kumota. Kukaan ei valvo ylitetäänkö veneen valmistajan ilmoittama kuorma todellisessa käytössä, eikä ylityksestä ole mitään kielteisiä seurauksia.

Lue lisää

Onko 55 kW sitten riittävästi reserviä? Tuon on ilmoitettu foilaavan 17 solmusta alkaen. Vene siis pitää saada plaaniin ilman foilien apua tai paremminkin niiden haitasta huolimatta. 55 kW sähkömoottori vastannee enintään 60 hv tavallista perämoottoria, sillä sähköperämoottoreille yleensä ilmoitetaan sähköteho ja tavallisille aina potkuriakseliteho, joka vielä tyypillisesti on hieman ilmoitettua suurempi.

Siis 7,7 m 1300 kg ( ilmeisesti tyhjäpaino akkuineen ja koneineen) kuorma pitää saada liukuun 60 hv perämoottorilla. Ei tuossa kovin kummoista marginaalia ole.

Runkomuoto voi tietysti olla puoliliukuva, mutta toisaalta potkuri pitää mitoittaa lähinnä sinne 17-30 solmun vauhtiin.

Mikähän on maksimikuorma. Kai tuon kokoiseen veneeseen pitäisi saada kyytiin 6 tai jopa 8 henkeä varusteineen. Mutta silloin ollaan jo kahdessa tonnissa.

Anonyymi kirjoitti:

Onko 55 kW sitten riittävästi reserviä? Tuon on ilmoitettu foilaavan 17 solmusta alkaen. Vene siis pitää saada plaaniin ilman foilien apua tai paremminkin niiden haitasta huolimatta. 55 kW sähkömoottori vastannee enintään 60 hv tavallista perämoottoria, sillä sähköperämoottoreille yleensä ilmoitetaan sähköteho ja tavallisille aina potkuriakseliteho, joka vielä tyypillisesti on hieman ilmoitettua suurempi.

Siis 7,7 m 1300 kg ( ilmeisesti tyhjäpaino akkuineen ja koneineen) kuorma pitää saada liukuun 60 hv perämoottorilla. Ei tuossa kovin kummoista marginaalia ole.

Runkomuoto voi tietysti olla puoliliukuva, mutta toisaalta potkuri pitää mitoittaa lähinnä sinne 17-30 solmun vauhtiin.

Mikähän on maksimikuorma. Kai tuon kokoiseen veneeseen pitäisi saada kyytiin 6 tai jopa 8 henkeä varusteineen. Mutta silloin ollaan jo kahdessa tonnissa.

Lue lisää

On sähkömoottorilla ja polttomoottorilla muutakin eroa kuin maksimitehon ilmoittamistapa. Esimerkiksi sähkömoottorilla maksimivääntö alkaa heti, kun kone nytkähtää, polttomoottorilla ei.

Kannattaa myös ottaa huomioon teho-painosuhde.
Jos raha ei ole ongelma, niin 260 kW sähkömoottorin paino voi olla vain 50 kg eikä se tarvitse alennusveihdetta. Vastaava dieseli tarvikkeineen painaa n.800 kg.

Vaikka sähkömoottorikin tarvitsee oheislaitteita, niin helposti jää vielä 500 kg painoa akkuja varten. Käytännössä siis sähkömootorin akut saa paina kaksi kertaa polttoaineen verran ennen kuin teho-painosuhde menee huonommaksi täydellä tankilla. Akut eivät tietenkään kevene varauksen laskiessa joten tilanne on erilainen lähes tyhjällä tankilla/varauksella.

Anonyymi kirjoitti:

On sähkömoottorilla ja polttomoottorilla muutakin eroa kuin maksimitehon ilmoittamistapa. Esimerkiksi sähkömoottorilla maksimivääntö alkaa heti, kun kone nytkähtää, polttomoottorilla ei.

Kannattaa myös ottaa huomioon teho-painosuhde.
Jos raha ei ole ongelma, niin 260 kW sähkömoottorin paino voi olla vain 50 kg eikä se tarvitse alennusveihdetta. Vastaava dieseli tarvikkeineen painaa n.800 kg.

Vaikka sähkömoottorikin tarvitsee oheislaitteita, niin helposti jää vielä 500 kg painoa akkuja varten. Käytännössä siis sähkömootorin akut saa paina kaksi kertaa polttoaineen verran ennen kuin teho-painosuhde menee huonommaksi täydellä tankilla. Akut eivät tietenkään kevene varauksen laskiessa joten tilanne on erilainen lähes tyhjällä tankilla/varauksella.

Lue lisää

Vesillä ei ole mitään iloa siitä, että maksimivääntö saavutetaan paikaltaan tai pienillä kierroksilla, koska potkurin pyörittämisen vaatima vääntömomentti on olematon tuolloin.

Polttomoottoreilla yleensä maksimivääntö on kierroslukualueen puolivälissä ja on selkeästi suurempi kuin vääntö maksimiteholla.

D4-300 painaa perävetolaitteella potkureineen 660 kg. Mikä on sitten tuon 260 kW sähkömoottorin vastaava paino sisältäen myös potkurin ja vetolaitteen tai potkuriakselin ja peräsimen? 300 hv perämoottori painaa 250 kg.

Anonyymi kirjoitti:

Onko 55 kW sitten riittävästi reserviä? Tuon on ilmoitettu foilaavan 17 solmusta alkaen. Vene siis pitää saada plaaniin ilman foilien apua tai paremminkin niiden haitasta huolimatta. 55 kW sähkömoottori vastannee enintään 60 hv tavallista perämoottoria, sillä sähköperämoottoreille yleensä ilmoitetaan sähköteho ja tavallisille aina potkuriakseliteho, joka vielä tyypillisesti on hieman ilmoitettua suurempi.

Siis 7,7 m 1300 kg ( ilmeisesti tyhjäpaino akkuineen ja koneineen) kuorma pitää saada liukuun 60 hv perämoottorilla. Ei tuossa kovin kummoista marginaalia ole.

Runkomuoto voi tietysti olla puoliliukuva, mutta toisaalta potkuri pitää mitoittaa lähinnä sinne 17-30 solmun vauhtiin.

Mikähän on maksimikuorma. Kai tuon kokoiseen veneeseen pitäisi saada kyytiin 6 tai jopa 8 henkeä varusteineen. Mutta silloin ollaan jo kahdessa tonnissa.

Lue lisää

Siinä on sähkömoottori, joten potkurin mitoitus ei ole niin tarkkaa, kun maksimitehon saa käyttöön laajalla kierrosalueella, toisin kuin polttomoottoreilla. Potkuri kykenee siis ottamaan koko tehon hyödyksi ainakin 15...30 solmun nopeusalueella ja voi antaa jo sitä aiemminkin.

Jos/kun vene foilaa jollain kuormalla 17 solmun vauhdissa, nostaa foilit puolet veneen painosta jo 12 solmun kohdalla. Se helpottaa melkoisesti rungon liukuunnousua sen lisäksi että tehoa on alhaisilla veneen nopeuksilla selvästi 60 hp perämoottoria enemmän käytettävissä kierroksista riippumatta.
Tuskinpa 2 tonnin kokonaispaino tuottaa vielä mitään ongelmaa liukuunnousussa taikka foilaamisessa. Tapahtuu vaan hitaammin kun kiihtyvyys alenee ja kun nopeutta rungon ilmaannousuun tarvitaan enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Vesillä ei ole mitään iloa siitä, että maksimivääntö saavutetaan paikaltaan tai pienillä kierroksilla, koska potkurin pyörittämisen vaatima vääntömomentti on olematon tuolloin.

Polttomoottoreilla yleensä maksimivääntö on kierroslukualueen puolivälissä ja on selkeästi suurempi kuin vääntö maksimiteholla.

D4-300 painaa perävetolaitteella potkureineen 660 kg. Mikä on sitten tuon 260 kW sähkömoottorin vastaava paino sisältäen myös potkurin ja vetolaitteen tai potkuriakselin ja peräsimen? 300 hv perämoottori painaa 250 kg.

Lue lisää

Eipä tietenkään ole väliä väännöllä paikallaan ollessa.
Hienosti ajateltu ja sehän tässä olikin oleellista.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä on sähkömoottori, joten potkurin mitoitus ei ole niin tarkkaa, kun maksimitehon saa käyttöön laajalla kierrosalueella, toisin kuin polttomoottoreilla. Potkuri kykenee siis ottamaan koko tehon hyödyksi ainakin 15...30 solmun nopeusalueella ja voi antaa jo sitä aiemminkin.

Jos/kun vene foilaa jollain kuormalla 17 solmun vauhdissa, nostaa foilit puolet veneen painosta jo 12 solmun kohdalla. Se helpottaa melkoisesti rungon liukuunnousua sen lisäksi että tehoa on alhaisilla veneen nopeuksilla selvästi 60 hp perämoottoria enemmän käytettävissä kierroksista riippumatta.
Tuskinpa 2 tonnin kokonaispaino tuottaa vielä mitään ongelmaa liukuunnousussa taikka foilaamisessa. Tapahtuu vaan hitaammin kun kiihtyvyys alenee ja kun nopeutta rungon ilmaannousuun tarvitaan enemmän.

Lue lisää

Ei pidä paikkansa. Noissa on yleensä BLDC-moottori, jonka maksimivääntömomentti tulee käämityksestä ja on vakio paikaltaan aina huipputehon kierroksiin saakka. Teho siis kasvaa lineaarisesti kierrosten mukaan. Tuon jälkeen vääntömomentti laskee.

Oikeastaan voi sanoa, että nykyisissä polttomoottoreissa (sekä diesel että bensa) on hyvin samanlainen teho- ja vääntökäyrä kuin BLDC-moottoreissa poislukien pienet kierrokset, joilla polttomoottorit eivät pääse lähelle maksimivääntöään. Mutta niillä pienillä kierroksilla potkuri ottaa minimaalisen vääntömomentin.

Sähkömoottoreilla on toki sellainen etu, että hetkellisesti nimellisvääntömomentin voi ylittää reilustikin, koska se tulee ylikuumenimisen ja hyötysuhteen kautta.

Vaikkapa Yamarin 76 DC vei testissä liukuunlähtövauhdissa 24 l/h, joka viittaa yli 70 hv potkuriakselitehoon. Se painaa enemmän kuin Candela eli vastaa sitä reilummin kuormattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkansa. Noissa on yleensä BLDC-moottori, jonka maksimivääntömomentti tulee käämityksestä ja on vakio paikaltaan aina huipputehon kierroksiin saakka. Teho siis kasvaa lineaarisesti kierrosten mukaan. Tuon jälkeen vääntömomentti laskee.

Oikeastaan voi sanoa, että nykyisissä polttomoottoreissa (sekä diesel että bensa) on hyvin samanlainen teho- ja vääntökäyrä kuin BLDC-moottoreissa poislukien pienet kierrokset, joilla polttomoottorit eivät pääse lähelle maksimivääntöään. Mutta niillä pienillä kierroksilla potkuri ottaa minimaalisen vääntömomentin.

Sähkömoottoreilla on toki sellainen etu, että hetkellisesti nimellisvääntömomentin voi ylittää reilustikin, koska se tulee ylikuumenimisen ja hyötysuhteen kautta.

Vaikkapa Yamarin 76 DC vei testissä liukuunlähtövauhdissa 24 l/h, joka viittaa yli 70 hv potkuriakselitehoon. Se painaa enemmän kuin Candela eli vastaa sitä reilummin kuormattuna.

Lue lisää

Paikkansa näytti pitävän kun et löytänyt mitään mistä olisit ollut eri mieltä.

"Teho siis kasvaa lineaarisesti kierrosten mukaan. Tuon jälkeen vääntömomentti laskee"
siten että teho pysyy vakiona (lämpörajoitteinen, joten hetkellinen ylitys toki mahdollista), ja kierrokset kasvavat jopa yli tuplaksi.
Potkuri voidaan haluttaessa sovittaa huippuvauhdilla huippukierroksilla, jolloin täyden tehon voi saada käyttöön mahdollisesti jo liukuunnousussa, ainakin mikäli kierrokset nostetaan ensin ylös jo paaluvedossa täydellä tehoasetuksella, ja sitten päästetään kiinnitys maihin irti.

Anonyymi kirjoitti:

Paikkansa näytti pitävän kun et löytänyt mitään mistä olisit ollut eri mieltä.

"Teho siis kasvaa lineaarisesti kierrosten mukaan. Tuon jälkeen vääntömomentti laskee"
siten että teho pysyy vakiona (lämpörajoitteinen, joten hetkellinen ylitys toki mahdollista), ja kierrokset kasvavat jopa yli tuplaksi.
Potkuri voidaan haluttaessa sovittaa huippuvauhdilla huippukierroksilla, jolloin täyden tehon voi saada käyttöön mahdollisesti jo liukuunnousussa, ainakin mikäli kierrokset nostetaan ensin ylös jo paaluvedossa täydellä tehoasetuksella, ja sitten päästetään kiinnitys maihin irti.

Lue lisää

Voihan se olla AC-moottorikin.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan se olla AC-moottorikin.

BLDC tarkoittaa lähes aina AC moottoria, jota varten DC muutetaan halutun taajuiseksi AC:ksi. Tällä hinnalla on akkukäyttöisen veneeseen varmaankin valittu hyötysuhteeltaan parasta, eli kestomagneetti AC-tahtimoottori, eli PMSM-moottori. Yhdessä tarvittavan tehoelektroniikan kanssa sitä sitten kutsutaan BLDC:ksi.