Uusi koira

Hirvikoirista ei ole omakohtaista kokemusta, mutta meillä haevinaisemmat ajokoirat asuu sisällä ja pelittävät kuin unelma 👌saa tarvittaessa ajosta pois, mutta ovat sitkeitä metässä vaikka kotona mukavuudenhaluisia onki. Ja lapset harrastaa muita lajeja koirien kanssa. Emäntä lenkkeilee joka päivä pitkät matkat. Ja talvisin lämmittävät isäntäväen jalkoja. ;-)

Uskoisin jämtin olevan soiva peli niin sisällä kuin ulkonakin. Kuullut ja nähnyt, että ovat varmoja, erinomaisella vietillä varustettuja ja ehkä asteen verran helpompia versus karjalankarhukoira.

Toinen hyvä rotu olisi laikat, mutta näissä ilmeisesti jonkin verran vietittömyysongelmia, kun selvittelin ja kävin kattelemassa sillon ku oli kakkosrotu harkinnassa. Jäi siksi iteltäkin ottamatta.

Jämpti on ihan hyvä vaihtoehko, mutta kannattaa harkita myös kotimaista karjalankarhukoiraa joka hyvä varsinkin suurriistan metsästyksessä.

Tuossa tietoa lähteenä pystykorvajärjestö:

"Karjalankarhukoiran metsästysvaltteja ovat:
– tarkat aistit, eritoten vainu, sekä jälki- että ilmavainuisuus
– erinomainen haku
– erittäin hyvä suuntavaisto
– yhteistyöhaluisuus metsästäjän kanssa"

"Luonteeltaan karhukoira on:
– tasapainoinen
– hieman itseensä sulkeutunut
– häikäilemättömän rohkea
– sisukas
– ihmisystävällinen"

Minulla on ollut karjalankarhukoira ihan kotikoirana ja parempaa saa hakea. Se oli hyvähermoinen, tottelevainen, omasi terveen puolustushalun ja oli sopivasti itsetietoinen ja itsenäinen. Hieno koira jossa seurallisus ja kelpo vahtikoira yhdistyivät.

Kaverilla on kaksi karhukoiraa ja vaikka nekin ovat kotioloissa mukavia ja leppoisia kavereita, niin metsässä ne syttyvät. Hänen mukaansa karhukoiralla on erittäin voimakas metsästysvietti, se on rohkea sekä erittäin hyvin ohjattava. Karhukoira on ehkä parhaiten ohjaajan kanssa kontaktissa vrt. muut metsästyspystärit, eikä se metsäreissuilla metsään jää.

Toisella kaverilla on jämpti hirvikoirana. Sekin on seurallinen ja mukava kotikoira siinä missä nuo karhukoiratkin, mutta vaikka se on hyvin koulutettu, niin kotipihalla sitä ei voi irti pitää jottei se karkaisi. Se ero omaan karhukoiraani jota ei tarvinnut juoksulangassa tai häkissä pitää.

Ei norjalainenkaan huono vaihtoehto ole. On ainakin pienemmän kokoinen.

Sisällä tai ulkona ei vaikuta riistaviettiin. Sisällä pidetyt koirat tottelevat paremmin mikä on tärkeätä jos ylipäätään haluat koiraa metsässä ohjata.

Hirvikoiraa jos lähtisin nyt hakemaan niin se olisi jämptinarttu. Norjalainen on niin pieni ja hidas menemään vaikkakin menee vaikka 3 päivää hirven perästä.

Karjalankarhukoira vaatii taas hyvää tuuria saada hyvä koira ja vaatii kärsivällisen kouluttajan. En missään nimessä ensimmäiseksi suosittele karjista.

Riippuu myös metsästysalueista millaisen koiran kannattaa ottaa.

laikat ovat hirvirotuisista koirista ehdottomasti monipuolisin ja monenlaiseen pyyntiin soveltuvin rotu. semmoista rotua ei olekkaan että kaikista yksilöistä tulee toimivia.

Ei kyllä olekkaan. Sukutaulua kannattaa tuijottaa todella tarkkaan eikä luottaa omistajan kehumiseen. Eikä ne ykkösetkään mikään tae toimivuudesta ole sillä monet hankkivat kennelhirvillä ykkösiä vaikka olisi kuinka paska koira.

Jämptit ja norjalaiset on rotu jos toimivaa hirvikoiraa suurimmalla todennäköisyydellä haluaa. Omistajan merkitys koiran toimimiseen on myös suuri joten kannatta käydä hirvituomari koulutus ennen koiran hankintaa. Osaatpa lukea hirv koetuloksia paremmin kun valitset pentua.

Harkitsitpa mitä rotua tahansa, on tärkeää perehtyä rotuun ja rodun kasvattajiin huolellisesti, sekä tavata rodun edustajia omistajineen, ja tämä korostuu kun kyseessä koira jonka kanssa aiotaan harrastaa tai työskennellä. On erikoinen väite, että karjalankarhukoirien suhteen hyvän koiran löytäminen olisi tuuripeliä. Onko jollain antipatiaa suomalaista perinteikäistä koirarotua kohtaan?

Karjalankarhukoira on erittäin älykäs, oppivainen ja hyvässä kontaktissa omistajansa kanssa oleva koira. Kaikkien koirien kouluttaminen vaatii kärsivällisyyttä, tietoa ja taitoa omistajaltaan. Karjalainen ei ole se vaikeimmasta päästä koulutettava, sillä se taipuu moneksi.

Muutama lainaus Suomen Riistakeskukselta:

"Karjalankarhukoira on hyvin rohkea ja peräänantamaton metsästyskoira. Se tunnetaan sitkeänä, itsevarmana, älykkäänä ja oppivana. Koira on myös fyysisesti voimakas ja se on jalostettu toimimaan itsenäisesti. Tärkeimmät käyttötavat löytyvät suurriistan metsästyksestä eli karhukoiraa käytetään apuna erityisesti hirven ja karhun pyynnissä. Karjalankarhukoiraa on perinteisesti pidetty rotuna, joka pitää metsässä hyvin yhteyttä isäntäänsä"

"Rotuna karjalankarhukoira on paitsi monipuolinen metsästyskoira niin myös sopeutuva, uskollinen ja rakastava perhekoira, ja se on valmis suojelemaan perhettään. Se on leikkisä ja tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa. Karhukoiria pidetään sekä sisä- että ulkokoirina"

"Vaikka karhukoira on jalostettu suurriistakoiraksi, niin aktiivisena rotuna se käy moniin eri harrastuksiin metsästys- ja haukkukoekauden ulkopuolella jäljestyskokeista agilityyn"

Hieno kotimainen monipuolinen metsästyskoira. Uskaltaa suositella.

Jämptti on paras jos haluaa samalla tosi kiltin kotikoiran.
Muutoin laikat, Karjalankarhukoira ja Norjanharmaa ovat hyviä.
Muitakin rotuja saa opetettua hirvelle, mutta vaatii enemmän koulutusta.

Karjalankarhukoira on kiltti kotikoira joka rakastaa omaa laumaansa ja on helppo koulutettava myös muuhunkin kuin metsästyshommiin.

Suomenpystykorva on pieni ja pippurinen joka on erinomainen lintukoira, mutta toimii hyvin myös hirvi- ja jopa karhumetsällä.

Metsästyspystykorvista ehdottomasti kaunein joka soveltuu myös kaupunkiolosuhteisiin. Haukkuu kyllä, mutta sen saa kuriin kun pennusta saakka kärsivällisesti opettaa, että turha louskutus ei ole sallittua. Tuttavallani on kaksi pikinokkaa kerrostalossa ilman ongelmia.

Luonteeltaan pikinokka on yksi koirien parhaimmistoa myös kotikoirana.

Valkoinen ruotisinhirvikoira on täydellinen koti- ja metsästyskoira. Metsässä kuin ammus, kotona rapsuja rakastava nallukka.

Valkoinen ruotsinhirvikoira kyllä hyvä mutta riskisijoitus. Aloittelevalle suosittelen mielummin jämtiä tai norjanharmaata jos haluaa jotenkuten pelaavan. VAlkoisia ei suomessa kovin paljoa ole joten huippuyksilöitä vähän. Jämypuolella huippugeenit omaavia pentuja pilvinpimein.