Hämeenlinnan sensei on ollut esillä ns. liikeideansa kanssa.
Täyttä paskaa.
Fysiikaan perusteiden tunteminen voisi auttaa mm. käsitteen "painopiste" ja "voima- ja vastavoima" ymmärtämisessä. Henkilö nimeltä Isaac Newton on myöskin aikanaa pohtinut liikeideaa. Eli samalla viivalla tuntuvat nämä herrat olevan.....
Ehdotan Hämeenlinnassa myös tutustuttavan kyseisen liikeidean todellisen isän ja maailmankuulun fyysikon ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen lakiin. Jos jotain uutta kommentoivaan judoon ja painovoimaan tuleen, niin Ruotsin Nobelkomitea ottaa mielellään hakemuksia vastaan myös Mämeenlinnsta.
Täyttä paskaa.
Fysiikaan perusteiden tunteminen voisi auttaa mm. käsitteen "painopiste" ja "voima- ja vastavoima" ymmärtämisessä. Henkilö nimeltä Isaac Newton on myöskin aikanaa pohtinut liikeideaa. Eli samalla viivalla tuntuvat nämä herrat olevan.....
Ehdotan Hämeenlinnassa myös tutustuttavan kyseisen liikeidean todellisen isän ja maailmankuulun fyysikon ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen lakiin. Jos jotain uutta kommentoivaan judoon ja painovoimaan tuleen, niin Ruotsin Nobelkomitea ottaa mielellään hakemuksia vastaan myös Mämeenlinnsta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitäpä muuta Hämeenlinnan senseiltä voisi odottaa? Kyseinen Sensei perustaa oppinsa peräti SM-pronssitason taitoon ja kokemukseen.
Onhan se ihan hyvä että asioita pysähdytään välillä pohtimaan. Toinen juttu kokonaan onkin se miten idea, jos sellaista ylipäätään on, osataan kertoa tai opetttaa. Mitään valmennuksellista uutuutta ei kuitenkaan sisälly siihen että Uke hyökkää ja Tori tekee tekniikan Uken liikkeeseen (Uke liikkuu/liikuttaa). Eikä myöskään se että Tori hyökkää ja käyttää edukseen Uken vastareaktion (Tori liikkuu/liikuttaa). Puhumattakaan siitä, että näitä samoja asioita voidaan tehdä myös Ne-Wazassa.
Muutama A4 lappu aiheesta, jota leireillä olen sinänsä mielenkiintoisesta aiheesta nähnyt on kyllä aika surkea esitys.
Hyvähän se on kaikki tutkiminen, tyhjää parempaa, mutta samalla nämä "tutkimukset" kuvastaa ikävästi mihin huuhaa-pohdiskeluihin judokansa nykyään tuhlaa voimavarojaan. Valitettavan vähän on niitä, jotka keskittävät energiaansa valmennuksellisesti oleellisien asioiden pohtimiseen. Asioista perillä olevan porukan voisi listata hyvin nopeasti: liiton valmennusjohto ja muutama henkilökohtainen valmentaja. Siinä se. Loppu judokansa on sitten autuaan pihoilla lähes kaikesta mikä liittyy oikeaoppiseen judoharjoitteluun.
kyllähän liitto parhaansa tekee kun palkkasi Varalaan koulutuspäällikönkin juuri tätä tehtävää varten. Eli en tässä liittoa nyt yritäkään moittia vaan seuratason ihmisiin. käytettäisiin se ylimääräinen energia ja opiskeluinto perinteisten valmennuksellisten asioiden opiskeluun ja tutkimiseen.
Harva seuravalmentaja tietää edes perusasioita ravinnosta, levosta ja harjoittelun rytmittämisestä.
On ihan fiksua perustaa oma judonsa jollekin perusajatukselle. Jos omaa pääomaa ei ole niin paljon, että pystyy sellaisen kehittämään, kannattaa lainata muilta. Tässä muutama idea joita olen huippujen nähnyt/kuullut käyttävän.
Liike: Judo perustuu kaikessa liikkeeseen. Oma liike parempaa ja tasapainoisempaa kuin vastustajan. Pidetään tempo tasolla jossa vastustaja ei osaa toimia ainakaan yhtähyvin kuin itse.
Asento: Judo perustuu asentoon. Oman asennon säilyessä toisen on vaikea saada horjutuksia onnistumaan ja liikkuminen on helppoa.
Ote: Vahvalla otteella hallitaan koko ottelua. Jos toista ei päästä otteisiin voittaa matsin. Estetään toisen tekniikat ja tehdään omia hyviä tekniikoita. Kaikessa toiminnassa pyritään oteylivoimaan (itsellä kaksi kättä kiinni vastustajalla yksi etc.)
Voima ja kestävyys: Olemalla suvereenisti vahvempi kuin toinen saadaan riittävä etu, jolla ottelut käännetään itselle.
Tekniikka: Suvereenilla teknisellä osaamisella löytyy lääke kaikenlaisille vastustajille. Yllätyksellisyys säilyy, kun vastustaja ei voi tietää mitä on tulossa.
Oikeastihan nuo eivät esiinny puhtaasti vaan jokainen vähän yhdistelee vahvuuksia ja hakee itselleen sen sopivimman. Minusta ei haittaa vaikka liitto nyt suosisikin liikeideaa. Käyttäköön sitä ne joilla itsellään ei ole asettaa parempaa "vahvuutta" judonsa perustaksi. Pääasia lienee kuitenkin se, että on olemassa jokin suunta mihin pyritään. Tällöin tehdään kokonaisuuksia eikä räpistellä yksittäisten tekniikoiden kanssa.
mitä tässä liikeideassa on sellaista jota ei jo ole tiedetty? tai toisin sanoin esitettynä: onko tässä liikeideatutkimuksessa löytynyt asioita joita aiemmat mestarimme(menestyneet kilpailijamme) eivät olisi tienneet/toteuttaneet/ymmärtäneet? onko judosta löydetty jotain uutta ja mullistavaa?
teknisellä puolella mennään toki kovaa vauhtia eteenpäin. uusia tekniikoita tulee jatkuvasti mutta uusein kilpailutekniikoiden tutkimisesta tässä tutkimuksessa ei kai kuitenkaan ollut kyse(?)
edelisessä viestissä mainitsemissani valmennuksellisissa seikoissa sen sijaan on kehitystä tapahtunut paljon. suurin kehitys on tapahtunut ehkä ravinnossa. myös eri fyysisten osa-alueiden kehittämismetodeissa on menty(ja mennään paraikaakin) hurjaa vauhtia eteenpäin. yhtään liioittelematta voidaan sanoa että ne harjoitusmetodit joita käytettiin vaikkapa 10 vuotta sitten ovat tänä päivänä auttamattoman vanhentuneita. enkä tuossa puhu pelkästään judosta vaan kaikesta urheilusta.
Jatkampa omaa juttuani… Judo on laji, jossa menestyminen edellyttää tasapuolisesti nopeus/voima/kestävyys –ominaisuuksia. Judo on tällaisen ”tasasivuisen kolmion” mediaanien leikkauspisteessä. Mutta entäpä sellaiset olympialaiset taitolajit, jotka eivät välttämättä edellytä nopeutta/voimaa/kestävyyttä….?
Otetaan mukaan kolmas ulottuvuus ”taito”. Tällaisessa tetraedrissa Judo sijaitsee myös painopisteessä. Alla muutama ääriesimerkki :
Voima: Voimamieslajit
Nopeus: Pikajuoksu
Kestävyys: Maraton
Taito: Taitoluistelu
Toisin sanoen, jos ja kun Suomi haluaa menestyä judossa, tulee valmentajien ottaa huomioon tämä tosiseikka. Nykyisillä muotitekniikoilla ”sutemi te-guruma” - heitoilla tai ”jalka kähmyillä” ei valitettavasti maailman huipulle koskaan tulla tulla pääsemään. Milloin näitte Japanilaisen mestari Yamashitan tekevän sellaista ? Ja niin paljon kuin Metsolaa itse arvostankin, niin älkää hyvät kisaajat ottako missään tapauksessa mallia Jukka-Pekan juoksusta. Olympia mitalisti judokan tulee vetää Cooperissa vähintään 3500.
Eiköhän toi cooperin testi ole todettu ajat sitten jo
aikansa eläneeksi.
Juoksu vaatii hyvää tekniikkaa sekä aivan tietyntyyppisen vartalon.
Kunto mitataan nykyaikana ihan eri periaatteella.
Kaiken maailman selityksiä sitä kuuleekin. Jos on juoksutekniikaltaan niin kampura että ei mene reilusti yli 3 tonnia, niin parempi lopettaa myös Judo saman tien. Ei tule nimittäin taatusti menestystä.
Eikä se Cooperin testi riipu "vartalon muodosta", hyvästä fyysisestä kestävyydestä ja sisusta kylläkin sitäkin enemmän. Muutaman kerran olen nähnyt kun yli satakiloinen jässikkä juoksee yli 3000 kesähelteellä. Kaveri puri sisukkaasti hammasta ja puhisi lujaa kuin vanha höyryveturi.
Ylämäkivedot, intervallijuoksut, maastojuoksu ja suunnistus ovat hyviä harjoituksia judokalle. Niin... ja sen vuoksihan se judoka juoksee, että se jaksaa vetää enemmän ja kovempia randoreita.
Miksi pitää judokan juosta että pääsee huipulle?
Miksi pitäisi judo lopettaa jos ei halua juosta?
Mitä juoksussa on sellaista jota judoka tarvitsee?
Ainakin minä olen saanut valmennuksessani erilaisia ja monipuolisia kunnonkohentamismuotoja, kuten,uinti,
sauvakävely, pyöräily, suo-sauvakävely.
Toki juoksu on kaikkein helpoin harrastaa,mutta vaihtelu tuo peruskuntokaudella siihen lisää intoa.
Tulevelle huipulle vaan tiedoksi, että Judokan pitää tehdä monipuoisia juoksuharjoituksia eri harjoittelukausina, jotta kestävyys- ja nopeusominaisuuksia sekä erityisesti alaraajojen voimaa saadaan kehitettyä. Maastossa juokseminen kehittää lisäksi tasapainoa, ja samalla voidaan tehdä lajinomaisia etenemisharjoituksia. Nykkyisin valitettavan usein näkee kuitenkin matseissa kilpailijoita, jotka eivät osaa edes seisoa saati kävellä, puhumattakaan juoksemisesta (esim. spurttiaskel, juoksemisen liikkeellelähdön muoto). Nämä konttaajat hyppii matseissa toistuvasti polvilleen yrittäen tehdä epätoivoisia "munarulla-sutemi-kata-kuruma-palomiehenpyörö-höpön-löppön-kähmytekniikoitaan"
"Kunnonkohennusmuoja... sauvakävely...." hanki itsellesi valmentaja.
Tulehan nyt jo edes 2000-luvulle.
Tämä juoksun hyöty on ihan tapauskohtaista. Metsola oli tyyppinä sellainen, ettei juoksu sopinut hänelle lainkaan. Mutta kestävyyteen ei Jukan ura kaatunut, kuten kaikki hänet tuntevat hyvin tietävät. Eikä se juoksukunto aina ole edes painoluokasta kiinni. Salosen Juha oli kova juoksemaan. Legenda kertoo, että Juha juoksi melkein 3000 cooperissa otellessaan raskaassa.
Juoksu on hyvä tapa harjoittaa aerobista kuntoa, hapenottoa jne. mutta mikään välttämättömyys se ei todellakaan ole eikä edes sovi kaikille. Polvivaiset sitten vielä erikseen. Jos on vaikka kierukat ja ristisiteet leikattu, juoksua olisi hyvä välttää jo ihan kulumissyistäkin. Kierukka on polvessa vähän kuin iskunvaimennin. Jos se on poistettu, juoksu kuluttaa polven nivelpintoja. Ei hyvä. Saman vasteen saa vaikka melonnalla, uinnilla tai pyöräilyllä.
Tämä on aihe jossa ei ole yhtä ja oikeaa vastausta.