Niin ikävä sua. Samaan aikaan järki yrittää hillitä tunteita, ja varoittaa. Aina kun pääsemme askeleen eteenpäin, pelko iskee ja järki yrittää ottaa vallan. MUTTA nyt se on loppu. En aio enää pelätä, en pakoilla. Syyllisyyttä varmasti tunnen tilanteesta läheisiäni kohtaan, mutta siitäkin huilimatta minä rakastan sinua mies.
Mulla on ikävä
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sitten rohkeasti kerralla kaksi askelta eteen
Joo, kunhan näemme hänen kanssaan❤
Haluaisin omia tämän 😘 Yllättäisi minut kyl täysin, jos hän näin ajattelisi minusta.
Kerro jotain hänestä...
Hän on ilmeisen herkkä ja pelokas? Hän on enemmän vaalea kuin tumma. Olemme kohtaamisissa olleet yhtä totisia, jännittyneitä, emmekä ole uskaltaneet toisiamme lähestyä, minä olen ollut kuitenkin se aktiivisempi osapuoli, Meillä ei ole paljoa kokoeroa. Varovainen kuitenkin olen, kun en halua häntä painostaa. Haluaisin, et molemmat tuntisimme samoin, mut alan enemmän uskomaan, et olenkin yksin näiden tuntemuksieni kanssa? Haaveilen vain mahdottomia enään?
Ohi menee. Tuo kuulostaa kuitenkin niin tutulta. Aika samanlainen tilanne. Kuulostaa että välillänne on kemiaa, tsemppiä!
Jäi edellisestä mainitsematta että tuo ajatus ettei toista kiinnosta ruokkii varovaisuutta. Jännittyneisyys taas minusta viestii kuitenkin kiinnostuksesta.
Mullakin sua kaunis vaalea nuori nainen.
Nyt ei oo blondi, sori.
Mutta oletko luonnolliselta väriltäsi vaaleahiuksinen?
En tosiaan😁