Kaikki keskustelut

    Sähkömagneettisen säteilyn nopeus

    Anonyymi

    Miksi sähkömagneettisen säteilyn nopeus (tyhjössä) on aina yksi ja sama?

    Olisiko mitenkään ymmärrettävää, että valon eri aallonpituuksilla, radioaalloilla, rtg-säteilyllä, gammasäteilyllä ja lämpösäteilyllä olisikin eri nopeudet? Kuka keksi sen, että koko tuo hela hoito on samaa-asiaa-eri-paketissa?

    Fotoneja tai ei, radioaaltoja, valoa ja vaikkapa lämpöä olisi maallikon aivan mahdotonta liittää toisiinsa, niin erilaisia ovat lähtökohdat. Oletteko samaa mieltä, että eri taajuus voisi tuottaa myös eri nopeuden?

    17

    78

    Äänestä

    Vastaukset

    • Nopeus v = L * f eli aallonpituus kertaa taajuus. Kun säteilyn taajuus kasvaa, niin aallonpituus pienenee ja v pysyy vakiona. Se voi kuitenin olla erilainen eri aineissa.

    • Kyse on vain mittaustarkkuudesta. Kaikenlaisia eroja alkaa näkyä, jos mittaustarkkuutta parannetaan yli 20 numeroiseksi.

      • Jos vielä parannetaan kolmi- tai nelikymmennumeroiseksi niin kaikenlaista todella jänskää sadaan selville.

      • Mitään eroja ei löydy, koska metri on nykyään määritelty valonnopeuden mukaan.
        Jos ennen on löytynyt eroja, ovat ne johtuneet mittaustarkkuuden holkkumasta.

        Aloittaja kysi, kuka keksi. James Klerk Maxwell sen hokasi jo 1860 luvulla, kehitellessään Maxwellin aaltoyhtälöt.

        Ja sitten se nopeus. C:n määrittää kaksi luonnonvakiota, tyhjiön permittiivisyys ja tyhjiön permeabiliteetti. Koska ne ovat vakioita, on myös c vakio.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitään eroja ei löydy, koska metri on nykyään määritelty valonnopeuden mukaan.
        Jos ennen on löytynyt eroja, ovat ne johtuneet mittaustarkkuuden holkkumasta.

        Aloittaja kysi, kuka keksi. James Klerk Maxwell sen hokasi jo 1860 luvulla, kehitellessään Maxwellin aaltoyhtälöt.

        Ja sitten se nopeus. C:n määrittää kaksi luonnonvakiota, tyhjiön permittiivisyys ja tyhjiön permeabiliteetti. Koska ne ovat vakioita, on myös c vakio.

        Et ole nähtävästi koskaan mitannut mitään tarkasti, etkä edes tiedä kaikkia tuntemattomia tekijöitä.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Et ole nähtävästi koskaan mitannut mitään tarkasti, etkä edes tiedä kaikkia tuntemattomia tekijöitä.

        Olen opettanut mittaustekniikkaa ja tiedän, ettei 30 - 40 numeron tarkkuudella kyetä mittaamaan yhtään mitään. Tarkimmillaan olen mittaillut alle 0,1 ppm:n tarkkuuksia. Kykenen myös tekemään mittausten virheanalyyseja, kun tiedän käytettyjen mittausinstrumenttien tarkkuudet sekä kyseisten tarkkuuksien lineaarisuudet ja riippuvuudet ympäristöstä. Tilastollisilla menetelmillä kyetään mittaustarkkuutta kasvattamaan vielä yksittäistä tarkkuusmittausta paremmaksi ja samalla saadaan selville myös mittausjärjestelmän satunnainen mittavirhe. Usein vähänkin monimutkaisemmissa tarkkuusmittauksissa satunnaiset virheet on helpompi hanskata, mutta syntemaattisten virheiden karsimiseksi joutuu joskus tekemään paljonkin työtä.

        Kuten ehkä huomaat, tiedän jotain tarkkuusmittauksista.

        Tiedän myös jotain fysiikasta. Kun c riippuu vain tyhjiön permittiivisyydestä ja - permeabiliteetista, ei mitään jännää ilmene, paitsi ehkä mittausvirheitä. Lisäksi metri on nykyään määritelty valonnopeuden mukaan, joten c:n arvoa voidaan pitää vakiona.

    • Ei tuota asiaa kukaan tiedä. Saatikka jotta joku olisi sen keksinyt, kuten kirjoitit.

      Luonnonvakiot on mittaamalla saatuja totuuksia. Eduskunta tai Venäjän duuma ei kykene kumoamaan luonnonlakeja. Luonnonlait ovat sellaisia totuuksia ettei siinä ihmispoloisella ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä niiden olemassaolo. Vai pystytkö muka itse kumoamaan jonkin luonnonlain, vaikka nyt esimerkiksi tuon kirjoittamasi sähkömagneettisen säteilynnopeuden tyhjössä.

    • Miksi valon nopeus on juuri se, mikä se on? Miksei se ole puolet tai kaksinkertainen nykyiseen verrattuna?

      • Luulet valonnopeuden olevan valon ominaisuuden, kun tuollaista ihmettelet. Valonnopeus riippuu väliaineesta. Valonnopeus on siis väliaineen ominaisuus eikä valon ominaisuus.

        Suurien massojen läheisyydessä ( tähti tai musta-aukko ) valonnopeus näyttäytyy meidän 3-uloitteisessa maailmassa siltä kuin valonnopeus hidastuisi. Valonnopeus on riippuvainen väliaineesta ja on väliaineen ominaisuus.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Luulet valonnopeuden olevan valon ominaisuuden, kun tuollaista ihmettelet. Valonnopeus riippuu väliaineesta. Valonnopeus on siis väliaineen ominaisuus eikä valon ominaisuus.

        Suurien massojen läheisyydessä ( tähti tai musta-aukko ) valonnopeus näyttäytyy meidän 3-uloitteisessa maailmassa siltä kuin valonnopeus hidastuisi. Valonnopeus on riippuvainen väliaineesta ja on väliaineen ominaisuus.

        Valonnopeus on valon nopeus tyhjiössä ja se on suurin mahdollinen signaalinopeus. Kun puhutaan nopeudesta välaineessa, kirjoitetaan erikseen valon nopeus. Esimerkiksi koaksiaalikaapeleille ilmoitetaan nopeuskerroin Vf (Velocity factor), joka vaihtelee n. 0,6 ja 0,95 välillä.

      • Anonyymi kirjoitti:

        Valonnopeus on valon nopeus tyhjiössä ja se on suurin mahdollinen signaalinopeus. Kun puhutaan nopeudesta välaineessa, kirjoitetaan erikseen valon nopeus. Esimerkiksi koaksiaalikaapeleille ilmoitetaan nopeuskerroin Vf (Velocity factor), joka vaihtelee n. 0,6 ja 0,95 välillä.

        No joo. Taas tuota lukion opetusta.

        Koittakaa nyt vihdoin ja viimein ymmärtää Einsteinin todistus, jotta valon nopeus on SUHTEELLISTA, riippuen väliaineesta. Tyhjössä täällä Aurinokunnan tasolla valonnopeus vapaassa avaruudessa on hiukkasen päälle vajaa 300 000 km/s. Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta.

        Suuren massan läheisyydessä valon näennäinen nopeus meidän kolmiuloitteisesta Maailmasta katsoen näyttäisi hidastuvan. Pienen massan ( tyhjön ) läheisyydessä tuo perkeleen peijjooni nopeutuu. Mustan aukon tapahtumahorisontissa tuo vallan peräti pysähtyy. Tajuatko !!

        Valonnopeus on vakio ainoastaan vallitsevassa avaruudentilassa, eikä sitä voi ylittää kyseisessä osassa tilaa. Olkoon tämä tila sitten kokonainen Galaksi tai tähtijärjestelmä tai koaksikaapelin poikkipinnan kokoinen tila. Tajuatko !!

        Valonnopeus on tilan ominaisuus eikä valon ominaisuus. Aivan kuten kirjoitin. Tajuatko !!

      • Anonyymi kirjoitti:

        No joo. Taas tuota lukion opetusta.

        Koittakaa nyt vihdoin ja viimein ymmärtää Einsteinin todistus, jotta valon nopeus on SUHTEELLISTA, riippuen väliaineesta. Tyhjössä täällä Aurinokunnan tasolla valonnopeus vapaassa avaruudessa on hiukkasen päälle vajaa 300 000 km/s. Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta.

        Suuren massan läheisyydessä valon näennäinen nopeus meidän kolmiuloitteisesta Maailmasta katsoen näyttäisi hidastuvan. Pienen massan ( tyhjön ) läheisyydessä tuo perkeleen peijjooni nopeutuu. Mustan aukon tapahtumahorisontissa tuo vallan peräti pysähtyy. Tajuatko !!

        Valonnopeus on vakio ainoastaan vallitsevassa avaruudentilassa, eikä sitä voi ylittää kyseisessä osassa tilaa. Olkoon tämä tila sitten kokonainen Galaksi tai tähtijärjestelmä tai koaksikaapelin poikkipinnan kokoinen tila. Tajuatko !!

        Valonnopeus on tilan ominaisuus eikä valon ominaisuus. Aivan kuten kirjoitin. Tajuatko !!

        Valonnopeus on suhteellisuusteoriassa ainoa absoluutti. Valonnopeus (tyhjiössä) on vakio riippumatta tarkkailijan liiketilasta. Suppeamman suhteellisuusteorian ensimmäinen postulaatti: "Valonnopeus on invariantti kaikissa inertiajärjestelmissä"

        Valonnopeus on eri asia kuin valon nopeus. Erikseen kirjoitettuna puhutaan valon nopeudesta väliaineessa. Yhteen kirjoitettuna puhutaan luonnonvakiosta c, eli valonnopudesta tyhjiössä. Väliaineissa valo toki liikkuu eri nopeuksilla, kuten jo 29.10. klo 21.15 kommentissani totesin.

      • Anonyymi kirjoitti:

        No joo. Taas tuota lukion opetusta.

        Koittakaa nyt vihdoin ja viimein ymmärtää Einsteinin todistus, jotta valon nopeus on SUHTEELLISTA, riippuen väliaineesta. Tyhjössä täällä Aurinokunnan tasolla valonnopeus vapaassa avaruudessa on hiukkasen päälle vajaa 300 000 km/s. Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta.

        Suuren massan läheisyydessä valon näennäinen nopeus meidän kolmiuloitteisesta Maailmasta katsoen näyttäisi hidastuvan. Pienen massan ( tyhjön ) läheisyydessä tuo perkeleen peijjooni nopeutuu. Mustan aukon tapahtumahorisontissa tuo vallan peräti pysähtyy. Tajuatko !!

        Valonnopeus on vakio ainoastaan vallitsevassa avaruudentilassa, eikä sitä voi ylittää kyseisessä osassa tilaa. Olkoon tämä tila sitten kokonainen Galaksi tai tähtijärjestelmä tai koaksikaapelin poikkipinnan kokoinen tila. Tajuatko !!

        Valonnopeus on tilan ominaisuus eikä valon ominaisuus. Aivan kuten kirjoitin. Tajuatko !!

        "Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta."

        Äkkiä googlaamalla löysin ilmaeristeisen koksin, jonka VF on 0,89. Aaltoputkilla päästään 0,95 arvoon.
        Yleinen suhtis ei määritä velonnopeutta väliaineessa. Erityinen- tai suppeampi suhteellisuusteoriakaan ei sitä tee, mutta se määrittää valonnopeuden vakioisuuden inertiajärjestelmästä riippumatta. Ja kun c:n vakioisuus on postulaatti sitä ei silloin voi johtaa teoriasta.

      • Anonyymi kirjoitti:

        "Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta."

        Äkkiä googlaamalla löysin ilmaeristeisen koksin, jonka VF on 0,89. Aaltoputkilla päästään 0,95 arvoon.
        Yleinen suhtis ei määritä velonnopeutta väliaineessa. Erityinen- tai suppeampi suhteellisuusteoriakaan ei sitä tee, mutta se määrittää valonnopeuden vakioisuuden inertiajärjestelmästä riippumatta. Ja kun c:n vakioisuus on postulaatti sitä ei silloin voi johtaa teoriasta.

        Seuraavassa tavanomaisen paksun foumikapelin data nopeuskertoimineen. Tällä kaapelilla päästään arvoon 0,89, mutta ilmaeristeisillä päästään vielä selvästi ylemmäs.

        http://www.telecomponents.com/catalog/pdf/Coaxial Cable Andrew Commscope 7-8.pdf

    • Kyllä sähkömagneettisella säteilyllä on eri nopeus eri väliaineissa. Kysymys on dispersiosta. Tämä ilmenee prismassa, jossa valon eri aallonpituusalueet hajoavat "väreiksi". Myös muulla säteilyllä kuin valolla spektrinsä, jolloin puhutaan sähkömagneettisesta spektristä.

      Tähtitieteessä säteilyn spektrien tutkimuksella on suuri merkitys.

    • Aika on myös määritelty valonnopeuden perusteella tyhjiössä, tosin hieman kulman kautta (9,192,631,770 aallopituutta cesium-133 säteilyssä, muistaakseni). Eli nopeuden määritelmä perustuu siihen valonopeuteen sekä metriä että sekunttia määriteltäessä. Eli jos valonnopeus muuttuu niin nopeuden määritelmä muuttuu samoin. Mutta me emme sitä voisi havaita koska meille mittaajille aika (sekuntti) ja etäisyys (metri) ovat vakioita ja jommankumpi muuttuu jos valonnopeus muuttuu.

    SEISKA.FI

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Liity mukaan keskusteluihin

    Meidän mielestämme keskustelu kuuluu kaikille. Jos haluat apua ongelmaasi, jakaa ajatuksiasi tai kysyä mielipiteitä, aloita keskustelu! Anonyymisti tottakai.

    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt