Sähkömagneettisen säteilyn nopeus

Anonyymi

Miksi sähkömagneettisen säteilyn nopeus (tyhjössä) on aina yksi ja sama?

Olisiko mitenkään ymmärrettävää, että valon eri aallonpituuksilla, radioaalloilla, rtg-säteilyllä, gammasäteilyllä ja lämpösäteilyllä olisikin eri nopeudet? Kuka keksi sen, että koko tuo hela hoito on samaa-asiaa-eri-paketissa?

Fotoneja tai ei, radioaaltoja, valoa ja vaikkapa lämpöä olisi maallikon aivan mahdotonta liittää toisiinsa, niin erilaisia ovat lähtökohdat. Oletteko samaa mieltä, että eri taajuus voisi tuottaa myös eri nopeuden?

21

61

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Nopeus v = L * f eli aallonpituus kertaa taajuus. Kun säteilyn taajuus kasvaa, niin aallonpituus pienenee ja v pysyy vakiona. Se voi kuitenin olla erilainen eri aineissa.

    • Anonyymi

      Kyse on vain mittaustarkkuudesta. Kaikenlaisia eroja alkaa näkyä, jos mittaustarkkuutta parannetaan yli 20 numeroiseksi.

      • Anonyymi

        Jos vielä parannetaan kolmi- tai nelikymmennumeroiseksi niin kaikenlaista todella jänskää sadaan selville.

      • Anonyymi

        Mitään eroja ei löydy, koska metri on nykyään määritelty valonnopeuden mukaan.
        Jos ennen on löytynyt eroja, ovat ne johtuneet mittaustarkkuuden holkkumasta.

        Aloittaja kysi, kuka keksi. James Klerk Maxwell sen hokasi jo 1860 luvulla, kehitellessään Maxwellin aaltoyhtälöt.

        Ja sitten se nopeus. C:n määrittää kaksi luonnonvakiota, tyhjiön permittiivisyys ja tyhjiön permeabiliteetti. Koska ne ovat vakioita, on myös c vakio.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitään eroja ei löydy, koska metri on nykyään määritelty valonnopeuden mukaan.
        Jos ennen on löytynyt eroja, ovat ne johtuneet mittaustarkkuuden holkkumasta.

        Aloittaja kysi, kuka keksi. James Klerk Maxwell sen hokasi jo 1860 luvulla, kehitellessään Maxwellin aaltoyhtälöt.

        Ja sitten se nopeus. C:n määrittää kaksi luonnonvakiota, tyhjiön permittiivisyys ja tyhjiön permeabiliteetti. Koska ne ovat vakioita, on myös c vakio.

        Et ole nähtävästi koskaan mitannut mitään tarkasti, etkä edes tiedä kaikkia tuntemattomia tekijöitä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ole nähtävästi koskaan mitannut mitään tarkasti, etkä edes tiedä kaikkia tuntemattomia tekijöitä.

        Olen opettanut mittaustekniikkaa ja tiedän, ettei 30 - 40 numeron tarkkuudella kyetä mittaamaan yhtään mitään. Tarkimmillaan olen mittaillut alle 0,1 ppm:n tarkkuuksia. Kykenen myös tekemään mittausten virheanalyyseja, kun tiedän käytettyjen mittausinstrumenttien tarkkuudet sekä kyseisten tarkkuuksien lineaarisuudet ja riippuvuudet ympäristöstä. Tilastollisilla menetelmillä kyetään mittaustarkkuutta kasvattamaan vielä yksittäistä tarkkuusmittausta paremmaksi ja samalla saadaan selville myös mittausjärjestelmän satunnainen mittavirhe. Usein vähänkin monimutkaisemmissa tarkkuusmittauksissa satunnaiset virheet on helpompi hanskata, mutta syntemaattisten virheiden karsimiseksi joutuu joskus tekemään paljonkin työtä.

        Kuten ehkä huomaat, tiedän jotain tarkkuusmittauksista.

        Tiedän myös jotain fysiikasta. Kun c riippuu vain tyhjiön permittiivisyydestä ja - permeabiliteetista, ei mitään jännää ilmene, paitsi ehkä mittausvirheitä. Lisäksi metri on nykyään määritelty valonnopeuden mukaan, joten c:n arvoa voidaan pitää vakiona.

    • Anonyymi

      Ei tuota asiaa kukaan tiedä. Saatikka jotta joku olisi sen keksinyt, kuten kirjoitit.

      Luonnonvakiot on mittaamalla saatuja totuuksia. Eduskunta tai Venäjän duuma ei kykene kumoamaan luonnonlakeja. Luonnonlait ovat sellaisia totuuksia ettei siinä ihmispoloisella ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä niiden olemassaolo. Vai pystytkö muka itse kumoamaan jonkin luonnonlain, vaikka nyt esimerkiksi tuon kirjoittamasi sähkömagneettisen säteilynnopeuden tyhjössä.

    • Anonyymi

      Miksi valon nopeus on juuri se, mikä se on? Miksei se ole puolet tai kaksinkertainen nykyiseen verrattuna?

      • Anonyymi

        Luulet valonnopeuden olevan valon ominaisuuden, kun tuollaista ihmettelet. Valonnopeus riippuu väliaineesta. Valonnopeus on siis väliaineen ominaisuus eikä valon ominaisuus.

        Suurien massojen läheisyydessä ( tähti tai musta-aukko ) valonnopeus näyttäytyy meidän 3-uloitteisessa maailmassa siltä kuin valonnopeus hidastuisi. Valonnopeus on riippuvainen väliaineesta ja on väliaineen ominaisuus.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulet valonnopeuden olevan valon ominaisuuden, kun tuollaista ihmettelet. Valonnopeus riippuu väliaineesta. Valonnopeus on siis väliaineen ominaisuus eikä valon ominaisuus.

        Suurien massojen läheisyydessä ( tähti tai musta-aukko ) valonnopeus näyttäytyy meidän 3-uloitteisessa maailmassa siltä kuin valonnopeus hidastuisi. Valonnopeus on riippuvainen väliaineesta ja on väliaineen ominaisuus.

        Valonnopeus on valon nopeus tyhjiössä ja se on suurin mahdollinen signaalinopeus. Kun puhutaan nopeudesta välaineessa, kirjoitetaan erikseen valon nopeus. Esimerkiksi koaksiaalikaapeleille ilmoitetaan nopeuskerroin Vf (Velocity factor), joka vaihtelee n. 0,6 ja 0,95 välillä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valonnopeus on valon nopeus tyhjiössä ja se on suurin mahdollinen signaalinopeus. Kun puhutaan nopeudesta välaineessa, kirjoitetaan erikseen valon nopeus. Esimerkiksi koaksiaalikaapeleille ilmoitetaan nopeuskerroin Vf (Velocity factor), joka vaihtelee n. 0,6 ja 0,95 välillä.

        No joo. Taas tuota lukion opetusta.

        Koittakaa nyt vihdoin ja viimein ymmärtää Einsteinin todistus, jotta valon nopeus on SUHTEELLISTA, riippuen väliaineesta. Tyhjössä täällä Aurinokunnan tasolla valonnopeus vapaassa avaruudessa on hiukkasen päälle vajaa 300 000 km/s. Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta.

        Suuren massan läheisyydessä valon näennäinen nopeus meidän kolmiuloitteisesta Maailmasta katsoen näyttäisi hidastuvan. Pienen massan ( tyhjön ) läheisyydessä tuo perkeleen peijjooni nopeutuu. Mustan aukon tapahtumahorisontissa tuo vallan peräti pysähtyy. Tajuatko !!

        Valonnopeus on vakio ainoastaan vallitsevassa avaruudentilassa, eikä sitä voi ylittää kyseisessä osassa tilaa. Olkoon tämä tila sitten kokonainen Galaksi tai tähtijärjestelmä tai koaksikaapelin poikkipinnan kokoinen tila. Tajuatko !!

        Valonnopeus on tilan ominaisuus eikä valon ominaisuus. Aivan kuten kirjoitin. Tajuatko !!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo. Taas tuota lukion opetusta.

        Koittakaa nyt vihdoin ja viimein ymmärtää Einsteinin todistus, jotta valon nopeus on SUHTEELLISTA, riippuen väliaineesta. Tyhjössä täällä Aurinokunnan tasolla valonnopeus vapaassa avaruudessa on hiukkasen päälle vajaa 300 000 km/s. Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta.

        Suuren massan läheisyydessä valon näennäinen nopeus meidän kolmiuloitteisesta Maailmasta katsoen näyttäisi hidastuvan. Pienen massan ( tyhjön ) läheisyydessä tuo perkeleen peijjooni nopeutuu. Mustan aukon tapahtumahorisontissa tuo vallan peräti pysähtyy. Tajuatko !!

        Valonnopeus on vakio ainoastaan vallitsevassa avaruudentilassa, eikä sitä voi ylittää kyseisessä osassa tilaa. Olkoon tämä tila sitten kokonainen Galaksi tai tähtijärjestelmä tai koaksikaapelin poikkipinnan kokoinen tila. Tajuatko !!

        Valonnopeus on tilan ominaisuus eikä valon ominaisuus. Aivan kuten kirjoitin. Tajuatko !!

        Valonnopeus on suhteellisuusteoriassa ainoa absoluutti. Valonnopeus (tyhjiössä) on vakio riippumatta tarkkailijan liiketilasta. Suppeamman suhteellisuusteorian ensimmäinen postulaatti: "Valonnopeus on invariantti kaikissa inertiajärjestelmissä"

        Valonnopeus on eri asia kuin valon nopeus. Erikseen kirjoitettuna puhutaan valon nopeudesta väliaineessa. Yhteen kirjoitettuna puhutaan luonnonvakiosta c, eli valonnopudesta tyhjiössä. Väliaineissa valo toki liikkuu eri nopeuksilla, kuten jo 29.10. klo 21.15 kommentissani totesin.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo. Taas tuota lukion opetusta.

        Koittakaa nyt vihdoin ja viimein ymmärtää Einsteinin todistus, jotta valon nopeus on SUHTEELLISTA, riippuen väliaineesta. Tyhjössä täällä Aurinokunnan tasolla valonnopeus vapaassa avaruudessa on hiukkasen päälle vajaa 300 000 km/s. Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta.

        Suuren massan läheisyydessä valon näennäinen nopeus meidän kolmiuloitteisesta Maailmasta katsoen näyttäisi hidastuvan. Pienen massan ( tyhjön ) läheisyydessä tuo perkeleen peijjooni nopeutuu. Mustan aukon tapahtumahorisontissa tuo vallan peräti pysähtyy. Tajuatko !!

        Valonnopeus on vakio ainoastaan vallitsevassa avaruudentilassa, eikä sitä voi ylittää kyseisessä osassa tilaa. Olkoon tämä tila sitten kokonainen Galaksi tai tähtijärjestelmä tai koaksikaapelin poikkipinnan kokoinen tila. Tajuatko !!

        Valonnopeus on tilan ominaisuus eikä valon ominaisuus. Aivan kuten kirjoitin. Tajuatko !!

        "Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta."

        Äkkiä googlaamalla löysin ilmaeristeisen koksin, jonka VF on 0,89. Aaltoputkilla päästään 0,95 arvoon.
        Yleinen suhtis ei määritä velonnopeutta väliaineessa. Erityinen- tai suppeampi suhteellisuusteoriakaan ei sitä tee, mutta se määrittää valonnopeuden vakioisuuden inertiajärjestelmästä riippumatta. Ja kun c:n vakioisuus on postulaatti sitä ei silloin voi johtaa teoriasta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Siinä sinun koaksiaalikaapelissa sähkömagneettisen aallon nopeus ei milloinkaan yllä tuohon kirjoittamaasi 0,95 nopeuteen. Kas kun tämä perkeleen totuus tulee Einsteinin yleisestä suhteellisuus teoriasta."

        Äkkiä googlaamalla löysin ilmaeristeisen koksin, jonka VF on 0,89. Aaltoputkilla päästään 0,95 arvoon.
        Yleinen suhtis ei määritä velonnopeutta väliaineessa. Erityinen- tai suppeampi suhteellisuusteoriakaan ei sitä tee, mutta se määrittää valonnopeuden vakioisuuden inertiajärjestelmästä riippumatta. Ja kun c:n vakioisuus on postulaatti sitä ei silloin voi johtaa teoriasta.

        Seuraavassa tavanomaisen paksun foumikapelin data nopeuskertoimineen. Tällä kaapelilla päästään arvoon 0,89, mutta ilmaeristeisillä päästään vielä selvästi ylemmäs.

        http://www.telecomponents.com/catalog/pdf/Coaxial Cable Andrew Commscope 7-8.pdf

      • Anonyymi
    • Anonyymi

      Kyllä sähkömagneettisella säteilyllä on eri nopeus eri väliaineissa. Kysymys on dispersiosta. Tämä ilmenee prismassa, jossa valon eri aallonpituusalueet hajoavat "väreiksi". Myös muulla säteilyllä kuin valolla spektrinsä, jolloin puhutaan sähkömagneettisesta spektristä.

      Tähtitieteessä säteilyn spektrien tutkimuksella on suuri merkitys.

    • Anonyymi

      Aika on myös määritelty valonnopeuden perusteella tyhjiössä, tosin hieman kulman kautta (9,192,631,770 aallopituutta cesium-133 säteilyssä, muistaakseni). Eli nopeuden määritelmä perustuu siihen valonopeuteen sekä metriä että sekunttia määriteltäessä. Eli jos valonnopeus muuttuu niin nopeuden määritelmä muuttuu samoin. Mutta me emme sitä voisi havaita koska meille mittaajille aika (sekuntti) ja etäisyys (metri) ovat vakioita ja jommankumpi muuttuu jos valonnopeus muuttuu.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      378
      3794

    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      210
      1871

    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      67
      1414

    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      152
      1285

    5. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      167
      961

    6. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      58
      910

    7. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      117
      903

    8. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      117
      880

    9. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      51
      858

    10. Oli mukava tavata irl

      Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt
      Ikävä
      24
      849
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt