Miten voisin purjehtijana omalla toiminnallani parantaa ilmastoa ja ympäristön tilaa?

Tiedätkö, miten typerältä kommenttisi vaikuttaa tänne kirjoitettujen asiallisten kommenttien joukossa ?

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö, miten typerältä kommenttisi vaikuttaa tänne kirjoitettujen asiallisten kommenttien joukossa ?

Tarkoitit tällä varmaankin keskustelun aloittajaa.

Kyllä se thaikkukin tuottaa CO2-päästöjä. Sehän käy riisillä.

En anna Sitran rahaa tuohon hankkeeseen

J. Käteinen

Myy tietokoneesi, luovu puhelimestasi ja netistä. Se on ekologisin teko jonka voit tehdä. Tutkitusti.

Kannattaa myös lopettaa syöminen. Se vasta ympäristöä rasittaakin!

Anonyymi kirjoitti:

Myy tietokoneesi, luovu puhelimestasi ja netistä. Se on ekologisin teko jonka voit tehdä. Tutkitusti.

Ei pidä paikkaansa. Tutkitusti!

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Tutkitusti!

"Ei pidä paikkaansa. Tutkitusti!"

Tästä voit aloittaa pohjatiedon etsimisen väitteellesi:

https://yle.fi/uutiset/3-10832413

"Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat jo kovemmat kuin lentoliikenteellä. "

Anonyymi kirjoitti:

"Ei pidä paikkaansa. Tutkitusti!"

Tästä voit aloittaa pohjatiedon etsimisen väitteellesi:

https://yle.fi/uutiset/3-10832413

"Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat jo kovemmat kuin lentoliikenteellä. "

Lue lisää

Tietokone, puhelin ja netti eivät ole yhtä kuin nettivideot. Youtuben, FB:n, Instan, Snapchatin ja mitä niitä on, voisi kaikki puolestani sulkea, ja tämä S24 saisi mennä siinä samassa, mutta tietokoneestani, puhelimestani ja netistä (olkoot sitten nykyinen Internet tai modeemilla käytettävä BBS verkosto) en herkästi luovu. Tietokoneesta, puhelimesta ja netistä luopuminen tietäisi paluuta menetelmiin joiden hiilijalanjälki on moninkertaisesti suurempi... tietäisi mm. kirjeiden kirjoittelua paperille ja matkustamista.

Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat kovemmat kuin lentoliikenteellä, mutta niin on käyttäjämäärät ja hyödytkin.

Anonyymi kirjoitti:

Tietokone, puhelin ja netti eivät ole yhtä kuin nettivideot. Youtuben, FB:n, Instan, Snapchatin ja mitä niitä on, voisi kaikki puolestani sulkea, ja tämä S24 saisi mennä siinä samassa, mutta tietokoneestani, puhelimestani ja netistä (olkoot sitten nykyinen Internet tai modeemilla käytettävä BBS verkosto) en herkästi luovu. Tietokoneesta, puhelimesta ja netistä luopuminen tietäisi paluuta menetelmiin joiden hiilijalanjälki on moninkertaisesti suurempi... tietäisi mm. kirjeiden kirjoittelua paperille ja matkustamista.

Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat kovemmat kuin lentoliikenteellä, mutta niin on käyttäjämäärät ja hyödytkin.

Lue lisää

"Tietokone, puhelin ja netti eivät ole yhtä kuin nettivideot. "

Et osannut lukea olennaista, vaan jumiuduit jhonkin videoon. Nettivideao ei taas ole yhtä kuin tietokone, puhelin ja netti.

Jokainen kerta kun kun käytät nettiä tavalla taikka toisella, aiheutat samaa kuromaa kuin streemaaminen. Kyse on siirrettävän datan määrästä ja kuinka monen solmukohdan läpi se data kulkee. Jokainen google hakusi aiheuttaa laskutoimituksia Googlen tietokoneille => kasvattaa päästöjä. Joka kerta kun avaat puhelimesi, alkaa dataa liikua (eli sähköä kuluu), vaikka et sitä mihinkään käyttäisi, kun jo puhelimen päällelaitto aiheuttaa kännykkäverkossa datan liikkumista pitkiäkin matkoja. Jne.

En nyt jaksa vääntää tätä rautalangasta, mutta paras ekotekosi olisi luopua kännykästä, tietokoneesta ja netistä. Lankapuhelimen verkko ei muuten juurkaan energiaa kuluttanut. Sen uudelleen käyttöönotto olisi ekoteko (ja lisäksi varmaan parantaisi ihmisten hyvinvointia). Mutta kuparia ollaan jo poistettu maasta niin paljo ettei se enää käy.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei pidä paikkaansa. Tutkitusti!"

Tästä voit aloittaa pohjatiedon etsimisen väitteellesi:

https://yle.fi/uutiset/3-10832413

"Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"

Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat jo kovemmat kuin lentoliikenteellä. "

Lue lisää

Kokonaisuutena pitää paikkansa, mutta kun asiaa katsotaan yksittäisen kuluttajan näkökulmasta, niin asia onkin täysin toinen. Lisäksi tietoliikenteen NETTOympäristövaikutus on paljon vähäisempi kokonaisuutenakin, ts. se korvaa ympäristölle haitallisempaa liikennettä ja tuotantoa merkittävästi.

Sanalla sanoen valehtelet törkeästi väittäessäsi, että netistä, puhelimesta ja tietokoneesta luopuminen olisi "paras ekoteko" tai ekoteko ylipäätään. Ne voisivat olla sitä teoriassakin vain, jos niiden tilalle ei tulisi mitään muuta toimintoa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tietokone, puhelin ja netti eivät ole yhtä kuin nettivideot. "

Et osannut lukea olennaista, vaan jumiuduit jhonkin videoon. Nettivideao ei taas ole yhtä kuin tietokone, puhelin ja netti.

Jokainen kerta kun kun käytät nettiä tavalla taikka toisella, aiheutat samaa kuromaa kuin streemaaminen. Kyse on siirrettävän datan määrästä ja kuinka monen solmukohdan läpi se data kulkee. Jokainen google hakusi aiheuttaa laskutoimituksia Googlen tietokoneille => kasvattaa päästöjä. Joka kerta kun avaat puhelimesi, alkaa dataa liikua (eli sähköä kuluu), vaikka et sitä mihinkään käyttäisi, kun jo puhelimen päällelaitto aiheuttaa kännykkäverkossa datan liikkumista pitkiäkin matkoja. Jne.

En nyt jaksa vääntää tätä rautalangasta, mutta paras ekotekosi olisi luopua kännykästä, tietokoneesta ja netistä. Lankapuhelimen verkko ei muuten juurkaan energiaa kuluttanut. Sen uudelleen käyttöönotto olisi ekoteko (ja lisäksi varmaan parantaisi ihmisten hyvinvointia). Mutta kuparia ollaan jo poistettu maasta niin paljo ettei se enää käy.

Lue lisää

"suurin syyllinen ovat nettivideot" eli itse et osannut lukea olennaista. Tietokoneet, puhelimet ja netti ovat tehostaneet toimintoja niin paljon ettei edes nykyinen nettivideokuormitus riitä kumoamaan niitä positiivisia vaikutuksia vaikka vaikutukset olisivat vielä positiivisemmat ilman turhaa video- ja pelistriimausta. Silti pitää aina tarkastella vaihtoehtoja, eli entisaikojen videovuokraamoiden aiheuttamaa kokonais co-määriä kun ensin valmistetaan hulvattomat määrät nopeasti kuluvia vhs kasetteja joita rahdataan ympäri maailman vuokraamoihin valomainoksineen jne joista kuluttajat autoillaan hakevat vuokrakasettinsa palauttaakseen ne seuraavana päivänä kun vhs nauhuri ja kuvaputkitelevisio on ne välttävällä laadulla mutta suurella energiankulutuksella pienelle yleisölle toistanut. Unohtaa ei pidä myöskään antenni- ja satelliittiverkkoja perinteisen analogisen videokuvan siirrossa ja paljonko siihen on palanut hiiltä heikolla hyötysuhteella.

Anonyymi kirjoitti:

"Tietokone, puhelin ja netti eivät ole yhtä kuin nettivideot. "

Et osannut lukea olennaista, vaan jumiuduit jhonkin videoon. Nettivideao ei taas ole yhtä kuin tietokone, puhelin ja netti.

Jokainen kerta kun kun käytät nettiä tavalla taikka toisella, aiheutat samaa kuromaa kuin streemaaminen. Kyse on siirrettävän datan määrästä ja kuinka monen solmukohdan läpi se data kulkee. Jokainen google hakusi aiheuttaa laskutoimituksia Googlen tietokoneille => kasvattaa päästöjä. Joka kerta kun avaat puhelimesi, alkaa dataa liikua (eli sähköä kuluu), vaikka et sitä mihinkään käyttäisi, kun jo puhelimen päällelaitto aiheuttaa kännykkäverkossa datan liikkumista pitkiäkin matkoja. Jne.

En nyt jaksa vääntää tätä rautalangasta, mutta paras ekotekosi olisi luopua kännykästä, tietokoneesta ja netistä. Lankapuhelimen verkko ei muuten juurkaan energiaa kuluttanut. Sen uudelleen käyttöönotto olisi ekoteko (ja lisäksi varmaan parantaisi ihmisten hyvinvointia). Mutta kuparia ollaan jo poistettu maasta niin paljo ettei se enää käy.

Lue lisää

Joka kerta kun hengität aiheutat samaa kuormaa kuin striimaaminen. Lopeta. Kaivaudu syvälle maan uumeniin ettei ruumiisi mätänemisprosesseista vapaudu mitään ilmakehään.

Tietoverkot, tietokoneet ja puhelimet eivät ole ongelma, ne ovat osa ratkaisua. Ongelma on korkeintaan miten niitä osataan käyttää fiksusti. CO2-tuotto on nettiroskan pienimpiin kuuluva ongelma, mutta vähenee toki sekin jos roskan tuotto vähenee.

Anonyymi kirjoitti:

Kokonaisuutena pitää paikkansa, mutta kun asiaa katsotaan yksittäisen kuluttajan näkökulmasta, niin asia onkin täysin toinen. Lisäksi tietoliikenteen NETTOympäristövaikutus on paljon vähäisempi kokonaisuutenakin, ts. se korvaa ympäristölle haitallisempaa liikennettä ja tuotantoa merkittävästi.

Sanalla sanoen valehtelet törkeästi väittäessäsi, että netistä, puhelimesta ja tietokoneesta luopuminen olisi "paras ekoteko" tai ekoteko ylipäätään. Ne voisivat olla sitä teoriassakin vain, jos niiden tilalle ei tulisi mitään muuta toimintoa.

Lue lisää

" Ne voisivat olla sitä teoriassakin vain, jos niiden tilalle ei tulisi mitään muuta toimintoa."

Suurimalle osalle nykyliikenteestä ei tulisi mitään korvavaa tilalle. Kyllä se suurin osa nykydatasta on niin turhaa paskan siirtoa. Jos nyt muistelet millaista oli elämä 30-40 vuotta sitten (elitkö edes silloin), niin ei nykyisen turhan data-siirtomäärän tilalle tulisi mitään. Eikä sen aikainen hyötydatakaan veisi kaistaa kovin paljon. Suurin hyötydatan käyttäjä olisi varmaan videoneuvottelu, jos sellaiseen olisi pakko mennä. Usein neuvottelupuhelu (näitä oli jo 80-luvulla) ja slideshown / Excelin siirto datana on ihan riittävä (ei vie paljoakaan kaistaa). Faxit meni nätisti analogisessa verkossa hitaalla siirtonopeudella, kyten menee plain text sähköpostikin ilman turhia liitteitä.

Anonyymi kirjoitti:

"Tietokone, puhelin ja netti eivät ole yhtä kuin nettivideot. "

Et osannut lukea olennaista, vaan jumiuduit jhonkin videoon. Nettivideao ei taas ole yhtä kuin tietokone, puhelin ja netti.

Jokainen kerta kun kun käytät nettiä tavalla taikka toisella, aiheutat samaa kuromaa kuin streemaaminen. Kyse on siirrettävän datan määrästä ja kuinka monen solmukohdan läpi se data kulkee. Jokainen google hakusi aiheuttaa laskutoimituksia Googlen tietokoneille => kasvattaa päästöjä. Joka kerta kun avaat puhelimesi, alkaa dataa liikua (eli sähköä kuluu), vaikka et sitä mihinkään käyttäisi, kun jo puhelimen päällelaitto aiheuttaa kännykkäverkossa datan liikkumista pitkiäkin matkoja. Jne.

En nyt jaksa vääntää tätä rautalangasta, mutta paras ekotekosi olisi luopua kännykästä, tietokoneesta ja netistä. Lankapuhelimen verkko ei muuten juurkaan energiaa kuluttanut. Sen uudelleen käyttöönotto olisi ekoteko (ja lisäksi varmaan parantaisi ihmisten hyvinvointia). Mutta kuparia ollaan jo poistettu maasta niin paljo ettei se enää käy.

Lue lisää

Saattaa tulla shokkina sinulle että ihannoimasi lankapuhelinverkon liikenne on jo vuosikymmenet kulkenut digitaalisena valokuituverkoissa ja prosessoitu siinä missä muutakin dataa käytännössä tänä päivänä prosessoidaan. Ero on vaan siinä, että nykyään homma hoidetaan paljon energiatehokkaammin kuin ennen, kun mittariksi otetaan siirretyn datan määrä jota siis perinteinen kuparissa liikkuva analoginen puheliikennekin on.

Anonyymi kirjoitti:

" Ne voisivat olla sitä teoriassakin vain, jos niiden tilalle ei tulisi mitään muuta toimintoa."

Suurimalle osalle nykyliikenteestä ei tulisi mitään korvavaa tilalle. Kyllä se suurin osa nykydatasta on niin turhaa paskan siirtoa. Jos nyt muistelet millaista oli elämä 30-40 vuotta sitten (elitkö edes silloin), niin ei nykyisen turhan data-siirtomäärän tilalle tulisi mitään. Eikä sen aikainen hyötydatakaan veisi kaistaa kovin paljon. Suurin hyötydatan käyttäjä olisi varmaan videoneuvottelu, jos sellaiseen olisi pakko mennä. Usein neuvottelupuhelu (näitä oli jo 80-luvulla) ja slideshown / Excelin siirto datana on ihan riittävä (ei vie paljoakaan kaistaa). Faxit meni nätisti analogisessa verkossa hitaalla siirtonopeudella, kyten menee plain text sähköpostikin ilman turhia liitteitä.

Lue lisää

Paluu 80-luvun ratkaisuihin nostaisi päästöjä merkittävästi. Lisäksi lankapuhelin purjeveneessä on varsin epäkäytännöllinen.

Anonyymi kirjoitti:

" Ne voisivat olla sitä teoriassakin vain, jos niiden tilalle ei tulisi mitään muuta toimintoa."

Suurimalle osalle nykyliikenteestä ei tulisi mitään korvavaa tilalle. Kyllä se suurin osa nykydatasta on niin turhaa paskan siirtoa. Jos nyt muistelet millaista oli elämä 30-40 vuotta sitten (elitkö edes silloin), niin ei nykyisen turhan data-siirtomäärän tilalle tulisi mitään. Eikä sen aikainen hyötydatakaan veisi kaistaa kovin paljon. Suurin hyötydatan käyttäjä olisi varmaan videoneuvottelu, jos sellaiseen olisi pakko mennä. Usein neuvottelupuhelu (näitä oli jo 80-luvulla) ja slideshown / Excelin siirto datana on ihan riittävä (ei vie paljoakaan kaistaa). Faxit meni nätisti analogisessa verkossa hitaalla siirtonopeudella, kyten menee plain text sähköpostikin ilman turhia liitteitä.

Lue lisää

Nykypäivän verkkokytkimet ja reittittimet ovat kuin entisaikojen sentraalisandrat jotka kytkivät johtoja yhdistääkseen puheluja, tehokkuus vaan on nyt miljoonia kertoja parempi ja energiankulutus päästöineen murto-osan.

Jos hyötydatassa vähennettäisiin 80-luvun tasolle tarvittaisiin paljon enemmän työntekijöitä tukitoimintoineen, tuotantolaitoksineen, arkistoineen jne. CO2 päästöt kasvaisivat räjähdysmäisesti nykyisestä, mutta toisaalta työttömyys vähenisi kun verrannollisesti siirryttäisiin kaivinkoneista lapioihin ja metsätyökoneista hevosiin.

Anonyymi kirjoitti:

" Ne voisivat olla sitä teoriassakin vain, jos niiden tilalle ei tulisi mitään muuta toimintoa."

Suurimalle osalle nykyliikenteestä ei tulisi mitään korvavaa tilalle. Kyllä se suurin osa nykydatasta on niin turhaa paskan siirtoa. Jos nyt muistelet millaista oli elämä 30-40 vuotta sitten (elitkö edes silloin), niin ei nykyisen turhan data-siirtomäärän tilalle tulisi mitään. Eikä sen aikainen hyötydatakaan veisi kaistaa kovin paljon. Suurin hyötydatan käyttäjä olisi varmaan videoneuvottelu, jos sellaiseen olisi pakko mennä. Usein neuvottelupuhelu (näitä oli jo 80-luvulla) ja slideshown / Excelin siirto datana on ihan riittävä (ei vie paljoakaan kaistaa). Faxit meni nätisti analogisessa verkossa hitaalla siirtonopeudella, kyten menee plain text sähköpostikin ilman turhia liitteitä.

Lue lisää

Niinpä, palataanpas 80-luvulle.

Nykyään kakarat istuvat nokka ruudussa, 80-luvulla kivitettiin tyhjillään olevien vuokra-asuntojen ikkunoita, tehtiin nuotioita metsään, räjäyteltiin dödöpulloja joista cfc-yhdisteet lensivät taivaan tuuliin. Sotkettiin paikkoja spraymaaleilla, ja jämät tietysti räjäyteltiin.

Nykyään nuoriso istuu nokka ruudussa, 80-90 luvulla me rassattiin mopoja ja peltoautoja joita rääkättiin parhaan mukaan vaikka öljyn kulutus lähenteli bensan kulutusta. Ensimmäisistä katalysaattoriautoista tietenkin vedettiin rautakangella katin läpi kun se meni tukkoon tai toivottiin lisätehoja. Uudenvuoden pommit rakennettiin itse.

90-luvun puolivälissä alkoi Internetin läpimurto ja vanhat harrastukset saivat väistyä.

Aina tulee jotain korvaavaa tilalle joten koitapa määritellä se netin turha liikenne.

Mennään vielä taaemmas ajassa niin siinä ihannoimassa analogisessa televiisiossa (jossa ei sillon turhia kanavia ollut) valistettiin järjestämään jätehuolto pakkaamalla jätteet kivien kanssa säkkiin joka upotettiin mereen tai isoon järveen. Nykyään selaillaan netissä paljon monimutkaisempia lajitteluohjeita. Pitäisikö sulkea netti ja palata vanhaan hyvään aikaan?

Anonyymi kirjoitti:

" Ne voisivat olla sitä teoriassakin vain, jos niiden tilalle ei tulisi mitään muuta toimintoa."

Suurimalle osalle nykyliikenteestä ei tulisi mitään korvavaa tilalle. Kyllä se suurin osa nykydatasta on niin turhaa paskan siirtoa. Jos nyt muistelet millaista oli elämä 30-40 vuotta sitten (elitkö edes silloin), niin ei nykyisen turhan data-siirtomäärän tilalle tulisi mitään. Eikä sen aikainen hyötydatakaan veisi kaistaa kovin paljon. Suurin hyötydatan käyttäjä olisi varmaan videoneuvottelu, jos sellaiseen olisi pakko mennä. Usein neuvottelupuhelu (näitä oli jo 80-luvulla) ja slideshown / Excelin siirto datana on ihan riittävä (ei vie paljoakaan kaistaa). Faxit meni nätisti analogisessa verkossa hitaalla siirtonopeudella, kyten menee plain text sähköpostikin ilman turhia liitteitä.

Lue lisää

On pakko päätellä, että et ole työelämässä. Totuus on, että ilman tuota nykyistä tietoliikennettä ihmiset matkustaisivat paljon enemmän kokoustamaan kasvokkain. Myös tavallinen päivittäinen liikenne kotien ja työpaikkojen välillä lisääntyisi; vaikka etätyö ei olekaan niin yleistä kuin voisi olla, tehdään sitä silti aika paljon juuri nopeiden tietoliikenneyhteyksien avulla.

Ne 80-luvun lopun ja 90-luvun alun videoneuvottelut olivat aikamoinen vitsi.

Minä olen tänä vuonna joutunut työn vuoksi matkustamaan yhden (1) kerran. 20 vuotta sitten ei juuri mennyt viikkoa, ettei ainakin kerran joutunut lentämään työn vuoksi. Muutos johtuu käytännössä kokonaan tietoliikenteen kehittymisestä

Mutta yksityiselämässäkin ero näkyy. 40 vuotta sitten vaikkapa laskujen maksaminen tai jonkin tavaran ostaminen merkitsi aina fyysistä siirtymistä pankkiin tai kauppaan. Aivan taatusti ympäristökuormitus oli suurempi kuin hoitaessa nuo netissä. Tai vaikkapa veroilmoituksen teko tai verokortin muuttaminen...

Kaikenlainen kulutus lisää ilmastonlämpenemistä ja muuta saastumista. Ilmastoa eivät ole pilanneet köyhät, vaan rikkaat, joilla on ollut varaa kuluttaa.

Keksikää ekohihhulit omat lyhenteenne. Tietokoneiden mips-arvo, eli million instructions per second, on nykyään todellakin järkyttävän suuri koska tietokoneet ovat nykyään niin tehokkaita. Samaan aikaan tietokoneiden energiankulutus on laskenut roimasti ja harvinaisten metallien tarve on vähentynyt.

Yksi asia unohtui: osta paikallisesti tuotettua ruokaa: kalaa, perunoita yms., niin ruuan tuotannon aiheuttamankuormitus ja pakkausjätteen määrä minimoituu.

Mips on todellakin million instructions per seconds mutta myös merkityksessä material input per service. Kuinka paljon materiaalivirtoja syntyy tuotteen tuottamiseen. Tämä on sitä kovaa tiedettä, jota populistihörhöt täällä yrittää mututuntumalta vesittää.

Eikkakin joutuu hiljalleen myöntämään olleensa väärässä

Anonyymi kirjoitti:

Mips on todellakin million instructions per seconds mutta myös merkityksessä material input per service. Kuinka paljon materiaalivirtoja syntyy tuotteen tuottamiseen. Tämä on sitä kovaa tiedettä, jota populistihörhöt täällä yrittää mututuntumalta vesittää.

Eikkakin joutuu hiljalleen myöntämään olleensa väärässä

Lue lisää

Tietokoneen tuottama service on vaikea määritellä material input per servicessä luotettavasti koska koneet ovat niin monipuolisia ja valjastettavissa moneen eri tehtävään elinkaarensa aikana. Sama määrittely esim hammasharjalle on paljon helpompi, vaikkei senkään käyttö ole niin rajallista kuin nimestä voisi kuvitella. Enimmäkseen hömppää tuo material input per service.

Anonyymi kirjoitti:

Tietokoneen tuottama service on vaikea määritellä material input per servicessä luotettavasti koska koneet ovat niin monipuolisia ja valjastettavissa moneen eri tehtävään elinkaarensa aikana. Sama määrittely esim hammasharjalle on paljon helpompi, vaikkei senkään käyttö ole niin rajallista kuin nimestä voisi kuvitella. Enimmäkseen hömppää tuo material input per service.

Lue lisää

Mips -asiaan voi perehtyä esim. osoitteessa

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/52443/1/URN:NBN:fi:jyu-201612195158.pdf

niin ei tarvitse täällä levittää luupään asenteitaan.

Ilolla huomaan, että joukossamme on myös ympäristöön vakavasti suhtautuvia. Tsemppiä heille. Törkyväkikin kääntää kyllä kelkkansa aikanaan kun huomaavat jäävänsä yksin .

Anonyymi kirjoitti:

Mips -asiaan voi perehtyä esim. osoitteessa

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/52443/1/URN:NBN:fi:jyu-201612195158.pdf

niin ei tarvitse täällä levittää luupään asenteitaan.

Ilolla huomaan, että joukossamme on myös ympäristöön vakavasti suhtautuvia. Tsemppiä heille. Törkyväkikin kääntää kyllä kelkkansa aikanaan kun huomaavat jäävänsä yksin .

Lue lisää

Olen perehtynyt mipsiin ja otan ympäristöasiat vakavasti. Mips on sellainen osittain olettamuksiin perustuva approximaation approximaatio että monessa tapauksessa se ei paljoakaan kerro. Sama koskee ilmastovouhotusta.

Anonyymi kirjoitti:

Mips -asiaan voi perehtyä esim. osoitteessa

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/52443/1/URN:NBN:fi:jyu-201612195158.pdf

niin ei tarvitse täällä levittää luupään asenteitaan.

Ilolla huomaan, että joukossamme on myös ympäristöön vakavasti suhtautuvia. Tsemppiä heille. Törkyväkikin kääntää kyllä kelkkansa aikanaan kun huomaavat jäävänsä yksin .

Lue lisää

Tuossa gradussa ei mainita mipsiä kertaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa gradussa ei mainita mipsiä kertaakaan.

Tuosta kannattaa lukaista mipsistä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Material_input_per_service_unit

Silloin vähemmänkin fiksu tajuaa ettei mips arvo ole ekologisuuden mittari itsessään. Mips arvo riippuu täysin siitä, miten service halutaan määritellä, ja mips arvot ovat vertailukelpoisia ainoastaan kun verrataan lukuja joiden service määritelmä on täsmälleen sama. Tästä seuraa, että tietokonejärjestelmien ekologisuuden arviointi suhteessa porkkanaviljelmään on mips luvun perusteella mahdoton tehtävä. Rinnakkaisten tietokonejärjestelmien tai komponenttien mips arvon vertailu on järkevää, mutta täysin tietokoneettomaan vaihtoehtoon vertaaminen onmahdotonta koska vaihtoehtoa ei monessa tapauksessa ole. Monessa tapauksessa jossa vaihtoehto löytyy, on se todellinen ekokatastrofi tietokoneistettuun versioon verrattuna. Material Input Per Service on hyödyllinen lähinnä tuotantoprosessien optimoinnissa, ei oikeastaan muussa.

Onko kirja oikeasti sometusta ekologisempaa ottaen huomioon kirjan valmistusprosessit, kuljetukset ja koko elinkaaren unohtamatta että jokin päätelaite tarvitaan joka tapauksessa esim. pankkiyhteyksiin vaikka sometuksen jättääkin pois? Laitteen elinkaari ei mainittavissa määrin lyhene vaikka sitä muiden toimintojen ohella käytetään sometukseen. Sometuksen ja kirjojen lukemisen vastakkainasettelu on siinäkin mielessä kyseenalaista, että sometus on jollakin tasolla sosiaalista kanssakäymistä jota kirjojen lukeminen yksinään ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Onko kirja oikeasti sometusta ekologisempaa ottaen huomioon kirjan valmistusprosessit, kuljetukset ja koko elinkaaren unohtamatta että jokin päätelaite tarvitaan joka tapauksessa esim. pankkiyhteyksiin vaikka sometuksen jättääkin pois? Laitteen elinkaari ei mainittavissa määrin lyhene vaikka sitä muiden toimintojen ohella käytetään sometukseen. Sometuksen ja kirjojen lukemisen vastakkainasettelu on siinäkin mielessä kyseenalaista, että sometus on jollakin tasolla sosiaalista kanssakäymistä jota kirjojen lukeminen yksinään ei ole.

Lue lisää

Palvelinsalit ovat keskitettyjä sähkön kuluttajia. Niiden sähköenergia voidaan tuottaa, jos halutaan, päästöttömästi esim ydin- tai tuulivoimalla.

Kirja on monesti kertakäyttö tuote, jonka koko elinkaari tuhoaa paljon luontoa: paperin teko, kuljetukset, painomusteet, varastoinnit ja kirjojen tuhoaminen, myös myymättä jääneet kirjat sekä kirjojen kuljettaminen lentokoneissa. Sama koskee lehtiä.

Paitsi ekirja jos sellaisia luet.

Kappas vaan, ihan hyvä vinkki . Tulipa katsotuksi oman sisävesiseuran ympäristösivutkin taas kertaalleen. Myrkkymaaleja, joo vanha sana, ei pidä pohjaan maalata, vedessä olevaa paattia saa pestä vain vedellä jne. Tuttua ja tärkeää asiaa vastuulliselle veneilijälle.

Joskus paljonkin parjatuille veneseuroille olisi tässä tärkeä tehtävä opastaa ja muistuttaa jåseniään , miten toimia oikein ajatellen myös vesistöä ja ympäristöä.

Jokaisen veneilijän omalla toiminnalla on suora ja välitön merkitys, eikä tarvitse mennä piiloon Googlen palvelinsalien energiakäytön taakse.